Ympäristöraportti Turun Sataman 2014
01 TURUN SATAMA JA YMPÄRISTÖ 4 Sertifioitu ympäristöjärjestelmä Turun Sataman yhteistyö ympäristöasioissa 1 2 02 VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 6 Turun Sataman Ympäristöraportti 03 3 Ympäristöluvat Melu satamatoiminnasta Päästöt ilmaan Ympäristöperusteiset satamamaksut 2014 SATAMAN JÄTEHUOLTO 10 4 04 RUOPPAUS- JA LÄJITYSTYÖT 12 05 SATAMAN ENERGIAN- JA VEDEN- KULUTUS 14 5 Läjitetyt ruoppausmassat Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailututkimukset Turun ja Naantalin ruoppausmassojen yhteisläjitysalue 6 06 YMPÄRISTÖ JA TALOUS 16
01 TURUN SATAMA JA YMPÄRISTÖ Päämäärä Tavoite Itämeren tilan parantaminen Sataman mereen kohdistuvat vaikutukset on minimoitu hyödyntäen erilaiset tekniset mahdollisuudet. Ympäristöohjelma 2010 2014 Ilmastonmuutoksen torjunta Sataman ilmaan kohdistuvia päästöjä on vähennetty vuoteen 2014 mennessä. Energiatehokkuuden parantaminen Sataman energiatehokkuutta on parannettu vähintään 9 % tarkastelujaksolla 2005 2014. Meluhaittojen vähentäminen Satamatoiminnasta ympäristöön aiheutuvia meluhaittoja on vähennetty konkreettisilla toimilla. Sataman ympäristöpolitiikka Turun Satama Oy pyrkii jatkuvaan ympäristöasioiden kehittämiseen ja ympäristön laadun parantamiseen ottamalla huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Sataman tavoitteena ovat mahdollisimman vähäiset toiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat. Sataman henkilöstön tulee olla tietoinen toiminnastaan aiheutuvista ympäristövaikutuksista. Turun Satama Oy on tietoinen ja noudattaa sataman toimintoja koskevaa ympäristölainsäädäntöä ja -määräyksiä. Merkittäviksi arvioimiensa toiminnan ympäristönäkökohtien perusteella Satama laatii vuosittaisen ympäristöohjelman, jossa määritellään yksittäiset toimenpiteet Sataman ympäristöasioiden parantamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristönäkökohdat huomioidaan ja niitä seurataan satamatoimintaa kehitettäessä. Samankaltaista toimintaa Turun Satama Oy edellyttää myös yhteistyökumppaneiltaan. Sataman ympäristöasioiden kehittämisessä huomioidaan myös eri sidosryhmien näkemykset. Tässä raportissa esitetään lyhyesti Turun Satama Oy:n oman toiminnan ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on ollut tuottaa yhteenveto tärkeimmistä ympäristöasioista. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä Turun Satama Oy:n ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtien jatkuva parantaminen perustuu DNV GL:n sertifioimaan toimintajärjestelmään. Toimintajärjestelmä noudattaa ISO 1400-, ISO 900- sekä OHSAS 18001 -standardeja. Satamalla on ollut sertifioidut ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät vuodesta 2002 alkaen ja toimintaa kehitetään jatkuvasti muun muassa tavoitteellisten ympäristö- ja turvallisuusohjelmien sekä sisäisten ja ulkoisten arviointien avulla. DNV GL Business Assurance Finland Oy Ab arvioi säännöllisesti Sataman toimintajärjestelmää ja vuonna 2014 toteutettiin sertifikaattien ylläpitoon liittynyt määräaikaisarviointi. Sataman toimintaa ympäristö- ja turvallisuusasioiden suhteen kehitetään jatkuvasti muun muassa juuri DNV GL:n esittämien parannusehdotusten pohjalta. Turun Sataman yhteistyö ympäristöasioissa Sataman ympäristöohjelma on voimassa vuosille 2010 2014. Turun ja Tukholman satamat allekirjoittivat 27.10.2011 yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on edistää Itämeren ympäristön suojelua. Molemmat satamat ovat sitoutuneet yhteistyöhön seikoista, jotka liittyvät tulevaisuuden polttoaineisiin, mustien ja harmaiden jätevesien vastaanottoon sekä alusten maasähköliitäntään niiden satamassa oloaikana. Lähtökohtana sopimukselle on ollut molempien satamien pyrkimys vähentää eri lähteistä tulevaa kuormitusta Itämereen. Yhteistyösopimus satamien välillä on eräs väline minimoida satamatoimintojen ja merenkulun vaikutuksia veden laatuun Itämeren alueella. Helsingin ja Turun kaupungit tekivät kaupunginjohtajiensa aloitteesta kesäkuussa 2007 sitoumuksen Itämeren tilan parantamiseksi. Tavoitteena on vaikuttaa vesien tilaan paikallisesti ja koko Itämeren piirissä. Turun Satama osallistuu omalta osaltaan aktiivisesti toimiin, joilla pyritään vähentämään laivaliikenteen sekä ruoppaus- ja läjitystöiden ympäristövaikutuksia. Uusi Itämeri-haasteen toimintaohjelma vuosille 2014 2018 julkistettiin tammikuussa 2014 (www.itamerihaaste.net). EU:n TEN-T-ohjelmasta rahoitusta saanut LNG in Baltic Sea Ports -projekti alkoi vuonna 2012 ja loppui vuonna 2014. Kyseinen projekti keskittyi nestemäisen maakaasun (LNG) käyttöönoton ja käyttöönotossa tarvittavan infrastruktuurin edistämiseen mukana olleiden satamien piirissä. Mukana olleet satamat olivat Turku, Århus, Kööpenhamina-Malmö, Helsingborg, Helsinki, Tukholma ja Tallinna (www.lnginbalticseaports.com). Turun Satama on aktiivisesti mukana myös Suomen Satamaliiton ympäristö- ja turvallisuustyöryhmissä, BPO:n (Baltic Ports Organization) ympäristötyöryhmässä, Saaristomeren vesienhoidon yhteistyöryhmässä sekä HELCOM:n matkustaja-alusten jäteveden vastaanottoa kehittävässä yhteistyöohjelmassa. Sataman ympäristöohjelma on ollut voimassa vuosille 2010 2014. Uusi ympäristöohjelma vuosille 2015 2018 hyväksyttiin vuoden 2014 lopussa. turun Satama Oy 4 turun Satama Oy 5
02 Vaikutukset ympäristöön Ympäristöperusteiset satamamaksut Turun Satamalla on edelleen yhtenä harvoista suomalaisista satamista käytössä ympäristöperusteiset satamamaksut. Turun Satama otti 1.1.2006 alkaen käyttöön alusmaksutaksan, jossa on huomioitu muun muassa alusten käyttämän polttoaineen rikkipitoisuus ja alusten typpipäästöt. Ympäristöperusteisilla satamamaksuilla pyritään ohjaamaan varustamoja kohti vähärikkisemmän polttoaineen käyttöä tai ottamaan käyttöön typenoksidipäästöjä vähentävää tekniikkaa. Turun Satama myönsi vuonna 2014 aluksille ympäristöperusteisia alennuksia satamamaksuista noin 785 000 euroa. 800 000 750 000 700 000 650 000 600 000 550 000 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 Ympäristöperusteiset alennukset Ympäristöluvat Turun Sataman voimassa olevat ympäristöluvat on mainittu seuraavassa taulukossa. Satamalla on lupahakemukset käsittelyssä koskien Pansion sataman uutta ympäristölupaa sekä Pansion uutta ro-ro-alukselle soveltuvaa laituria. Melu satamatoiminnasta Kantasataman ympäristöluvan mukaiset säännölliset melun seurantamittaukset Ruissalossa on aloitettu vuonna 2006. Tarkasteltaessa vuoden 2014 melumittaustuloksia kokonaisuutena voitiin todeta, että Turun kantasataman melutaso on pysynyt vuodesta 2008 samalla tasolla eikä yhtenäistä muutosta melutasoissa ole havaittavissa. Mitatut melutasot olivat suhteellisen alhaisia ja mittauspisteistä kaikki sijaitsevat siten, että Ruissalontien ajoneuvoliikenteestä aiheutuvan melun vaikutuksia ei voida täysin eliminoida mittaustuloksista. Mittaustulosten perusteella kantasataman toiminta alitti sille ympäristöluvassa asetetut melutasojen vaatimukset. Turun Sataman ympäristöluvat Voimassaoloaika Turun sataman kunnossapitoruoppaus ja ruoppausmassojen läjittäminen (2009) Voimassa vuoteen 2018 Pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittaminen Toistaiseksi Pansion eristyspengeraltaaseen (2008) Kantasataman ympäristölupa (2006) Toistaiseksi, lupamääräysten tarkistus 2015 Pansion junalautta- ja öljysataman ympäristölupa (2004) Toistaiseksi Mittaustulosten perusteella kantasataman toiminta alitti sille ympäristöluvassa asetetut melutasojen vaatimukset. turun Satama Oy 6 turun Satama Oy 7
170 160 Alusliikenteen päästöt ilmaan satama-alueella NO x [t/a] Turun Satama myönsi vuonna 2014 aluksille ympäristöperusteisia alennuksia satamamaksuista noin 785 000 euroa. Päästöt ilmaan 150 Vuodesta 2006 alkaen Satama on ollut mukana Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmässä. Kuntien ja suurimpien toiminnanharjoittajien muodostama ryhmä ohjaa alueen ilmanlaadun seurantaa. Tätä kautta seurataan myös satamatoiminnan ilmanlaatuvaikutuksia. Turun seudun ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti valtakunnallisen verkkopalvelun kautta osoitteessa www.ilmanlaatu.fi. Ilmanlaadun seurannan lisäksi Satama arvioi vuositasolla satamaliikenteen aiheuttamat päästöt ilmaan. 140 130 120 110 100 Satamatoiminnan hiilijalanjälki Turun Satama on laskenut vuodesta 2009 alkaen Turun satamatoimintojen hiilijalanjälkeä. Vuodesta 2014 tehdyn laskennan perusteella alus- ja maaliikenne muodostaa noin 80 % satamatoiminnan hiilidioksidipäästöistä. Laivaliikenteen osuus kokonaisuudesta on noin 75 %. Merkittävää on, että sataman laivaliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet merkittävästi vuodesta 2009. Sataman läpi kuljetettua tavaratonnia kohden hiilijalanjälki on 3,4 kg CO 2 /tavaratonni ja aluskäyntiä kohden 3 360 kg CO 2 /aluskäynti. 25 SO 2 [t/a] 20 2 % Turun sataman CO ² -päästöt 15 18 % Suorat (oma kalusto, rakennusten suora lämmitys) 10 5 Epäsuorat (ostettu energia) 80 % Satamatoiminnan ilmapäästöt Satama-alueen muut toimijat (alus- ja maaliikenne) Turun Satama kehittää jatkuvasti omaa ilmapäästöjen seurantaa ja laskentaa. Vuositasolla seurataan omien ajoneuvojen ja työkoneiden päästöjä sekä laivaliikenteestä aiheutuvia päästöjä Portensys-laskentajärjestelmän avulla. Laivaliikenteen päästöjä on huomattavasti vähentänyt kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n päätös laskea Itämerellä laivoissa käytetyn raskaan polttoöljyn maksimirikkipitoisuutta 1,0 %:iin (aikaisemmin maksimi 1,5 %) laivan päämoottoreissa sekä apumoottoreissa 0,1 %:iin satamassaoloaikana 1.7.2010 alkaen. Aluksissa käytetyn polttoaineen rikkipitoisuus on laskettu 0,1 %:iin vuoden 2015 alusta. Vuosi 2014 Alusliikenne (satamassa olo) Maaliikenne Yhteensä NO x [t/a] 141 3 144 PM 10 [t/a] 3,0 0,1 3,1 SO 2 [t/a] 8 0 8 CO 2 [t/a] 9 216 419 9 635 Vuonna 2014 jatkui myönteinen kehitys satamatoiminnan päästöissä. Vuoden aikana laivojen satamassaoloaika pienentyi, mikä johti myös päästöjen vähentymiseen. turun Satama Oy 8 turun Satama Oy 9
03 Sataman jätehuolto Sataman vastuulla on alusliikenteen ja satama-alueen perusjätehuollon järjestämisen lisäksi myös Sataman omien kiinteistöjen jätehuolto. Satama-alueen muut kiinteistöt ja niiden vuokralaiset ovat järjestäneet itse oman jätehuoltonsa. Suljetuilla satama-alueilla on kuusi jäteasemaa, joissa alueen toimijoiden sekä alusten on mahdollista lajitella polttokelpoisesta jätteestä erilleen pahvi, metalli, lasi sekä puutavara. Pääsääntöisesti linjaliikenteessä olevat alukset vastaavat itse jätehuoltonsa järjestämisestä. Sataman jätehuoltoastioihin ja jäteasemille kertyvistä jätteistä vain noin 4 % joutui kaatopaikalle loppukäsiteltäväksi, valtaosa hyödynnetään polttamalla (66 %), muulla tavalla hyödyntämällä (27 %) tai kierrättämällä (3 %). Alusten öljypitoisia vesiä vastaanotettiin Turun Sataman toimesta noin 513 tonnia vuonna 2014. Matkustaja-aluksilla on ollut jäteveden maihin jättämistä varten kiinteät viemäriyhteydet 1980-luvulta alkaen. Matkustaja-alukset jättivät Turkuun vuonna 2014 jätevettä noin 46 000 m 3. Turun kantasataman alueelle rakennettuun vastaanottopisteeseen kyetään tankkiautoilla vastaanottamaan jätevedet aluksista niiltä laituripaikoilta, joilla ei ole kiinteää jätevesiviemäriyhteyttä. Aluksilta jäteveden vastaanottopalvelun hinta peritään ns. ei erityismaksua -järjestelmän kautta eli alus maksaa tietyn jätevesimaksun jätti se maihin jätevettä tai ei. 3 % 4 % Jätteiden käsittely 27 % Kierrätys ja uudelleenkäyttö Muu hyödyntäminen 66 % Loppukäsittely Poltto jätevoimalassa turun Satama Oy 10 turun Satama Oy 11
04 Ruoppaus- ja läjitystyöt 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Läjitetyt ruoppausmäärät [m 3 ] Pansion pengerallas Rajakari Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailututkimukset Sataman ruoppaus- ja läjitystoiminnan seurantaryhmä on aloittanut toimintansa vuonna 1996. Ryhmä koostuu Turun Sataman, Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sekä Naantalin sataman ja kaupungin edustajista. Seurantaryhmässä käsitellään ajankohtaisia ruoppaus- ja läjitystöihin liittyviä asioita. Sataman ruoppaus- ja läjitystoiminnan ympäristövaikutuksia on seurattu vuodesta 1989 alkaen. Tarkkailuohjelmaan sisältyy sekä vesistö- että kalatalousvaikutusten seuranta läjitysalueen ympäristössä Airistolla ja vertailualueella Mynälahdella. Tämän hetkinen tarkkailuohjelma on laadittu vuosille 2011 2018. Tarkkailuohjelman tavoitteena on Läjitetyt ruoppausmassat Lupatilanteesta ja ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden viivästymisestä johtuen vuosien 2009 2010 aikana ei läjitetty ruoppausmassoja Airistolle Rajakarin läjitysalueelle. Vuosina 2008 2009 läjitettiin Aurajoen puhdistusruoppauksen massat Pansion pengeraltaaseen, jossa ne käsiteltiin stabiloimalla eli kiinteyttämällä. Ruoppauskaudella vuonna 2014 Turun Satama teki pelkästään kunnossapitoruoppauksia Turun kantasatamaan johtavalla Pukinsalmen laivaväylällä välillä Pikku-Pukki satama-allas. Ruoppausmäärä vuonna 2014 oli yhteensä 36 500 itd-m 3, joka läjitettiin proomuilla Rajakarin läjitysalueelle. Massojen läjityskelpoisuuden on hyväksynyt aluehallintovirasto päätöksellään 9.4.2014. HELCOM:n kuormituslaskennan mukaisesti arvioituna läjitysalueelle on ruoppausmassojen mukana siirretty laivaväylältä seuraavat määrät eri aineita [kg/vuosi]: Cd Cr Cu Hg Ni Pb Zn As kg/a 1 447 231 0 235 125 1 117 64 PAH 9 kok PCB 7 kok TBT TPT kg/a 5 0 0 0 varmistaa, että Sataman harjoittaman ruoppaus- ja läjitustoiminnan aiheuttamat ympäristö- ja terveysriskit pysyvät hyväksyttävällä tasolla ja seurata pitkien havaintosarjojen avulla ruoppaus- ja läjitystoiminnan vaikutuksia sekä niiden muutoksia. Vuoden 2014 tarkkailuohjelmaan sisältyi erittäin laajat tarkkailututkimusosiot. Rajakarin läjitysalue ja sen lähiympäristö luodattiin 100 % peittävällä luotauksella sekä luotauslinjoilla ennen ruoppauskauden alkua. Läjitysalueen ulkopuolella alueen kaakkoisosassa vuonna 2011 havaittu massojen siirtymä on tutkimusten perusteella tapahtunut ennen vuotta 2011 eikä massojen siirtymistä kohti syvännettä enää sen jälkeen ole havaittu. Lisäksi vuoden 2014 aikana olivat vuorossa luotausten lisäksi laajat läjitysalueen ja sen ympäristön sedimentti- ja pohjaeläintutkimukset, silakan mädin esiintymistä ja poikastuotantoa koskevat tutkimusosiot sekä kalojen ekotoksikologiset tutkimukset. Turun ja Naantalin ruoppausmassojen yhteisläjitysalue Turun ja Naantalin satamien ruoppausmassoille etsitään yhteistä läjitysaluetta. Mahdollisten läjityspaikkojen alustava kartoitus tehtiin koko Airiston alueelta vuonna 2011. Sedimentin laadun, geologisten muodostumien ja arvioidun virtausnopeuden perusteella kartoituksessa pidettiin Rajakarin länsi- ja luoteispuolisia alueita lupaavimpana jatkoselvityskohteena. Vuonna 2013 aloitettiin alueen pohjadynaamisen mallin tekeminen ja malli alueesta valmistui loppuvuonna 2014. Vuonna 2014 jatkettiin alueen tutkimuksia sedimentti- ja pohjaeläinnäytteenotoilla. Tavoitteena on, että kaikki tarvittavat selvitykset olisivat valmiina vuonna 2015. turun Satama Oy 12 turun Satama Oy 13
05 Sataman energian- ja vedenkulutus Turun kaupunki on liittynyt kauppa- ja teollisuusministeriön energiansäästösopimukseen vuonna 1998. Turun kaupunginhallitus hyväksyi 19.11.2007 uuden energiatehokkuussopimuksen vuosille 2008 2016. Sopimuksen keskeisin tavoite on 9 %:n energiansäästö sopimuskaudella 2008 2016. Myös Turun Satama on ollut mukana energiansäästösopimuksessa. Sataman kiinteistöissä vedenkulutus oli vuonna 2014 noin 2 200 m 3, kaiken kaikkiaan vettä kului eri satamatoiminnoissa noin 19 000 m 3. Kiinteistöjen vedenkulutus on laskenut vuoteen 2008 verrattuna noin 50 %, mikä on erittäin hyvä saavutus. Sataman omien kiinteistöjen kaukolämmön kokonaiskulutus (3 900 MWh) on laskenut vuoteen 2008 verrattuna 33 %, mikä on sekin erittäin kova saavutus. Kiinteistöjen vedenkulutus [m 3 ] 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Kiinteistöjen lämmönkulutus Lämmön ominaiskulutus [kwh/r-m 3] Lämmönkulutus [MWh] 8 000 40 Sataman oma sähkönkulutus vuonna 2014 oli noin 1 900 MWh. Sähköä kuluu satamassa erilaisten rakennusten sähkönkulutuksen lisäksi muun muassa aluevalaistukseen ja nostureihin. Yhteensä Satama osti sähköä noin 7 200 MWh, josta suuri osa myytiin edelleen satama-alueen toimijoille. 6 000 4 000 30 20 2 000 10 0 0 Kaukolämmön kulutus [MWh] Kaukolämmön ominaiskulutus [kwh/r-m ] turun Satama Oy 14 turun Satama Oy 15
06 Ympäristö ja talous Turun Sataman ympäristötilinpäätöksen tuotot ja kulut kartoitettiin Turun kaupungin antaman mallin mukaisesti. Turun Satama myönsi aluksille ympäristöperusteisia alennuksia satamamaksuista 780 000 euron edestä. YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Tuotot Kulut Investoinnit 1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 63 587 30 800 2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 226 029 3. Jätehuolto ja roskaantuminen 46 899 117 091 4. Maaperän ja pohjaveden suojelu 5. Melun ja tärinän torjunta 1 995 6. Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 7. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät 8. Ympäristönsuojelun edistäminen 1 276 105 761 10 638 Yhteensä 48 175 514 463 41 438 9. Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut Polttoainevero 21 310 Sähkövero 36 332 Ympäristötoimintakulut yhteensä 57 642 Ympäristönsuojelulaitteiden (investointien) poistot Väyläluiskien eroosiosuojaus 3 435 Täyttöpenkereet 46 515 Toimitalon perusparannus 10 518 Ympäristörakentaminen, Pansio 2 811 Pengerallas, stabilointi, Pansio 138 873 Ympäristörakentaminen, Länsisatama 7 959 Muiden investointien poistot 367 Poistot yhteensä 210 478 Kaikki yhteensä 48 175 782 583 41 438 turun Satama Oy 16 turun Satama Oy 17
SANASTOA HELCOM Helsingin komissio on hallitusten välinen järjestö, jonka työhön osallistuvat kaikki Helsingin sopimuksen osapuolet mukaan lukien EU:n komissio. Komissio tarkkailee Helsingin sopimuksen soveltamista. Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus eli ns. Helsingin sopimus velvoittaa vähentämään kuormitusta kaikista päästölähteistä, suojelemaan meriluontoa ja säilyttämään lajien monimuotoisuutta. Sopimus on vanhin kokonaisen merialueen kattava merensuojelusopimus. Hiilidioksidi, CO2 Fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvä kasvihuonekaasu, joka vaikuttaa maapallon ilmastonmuutokseen. ISO 14001 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmää koskeva kansainvälinen standardi. ISO 9001 Laatujärjestelmää koskeva kansainvälinen standardi. LNG LNG (liquefied natural gas) eli nesteytetty maakaasu on samaa maakaasua, jota käytetään myös kaasukäyttöisissä autoissa sekä teollisuuden ja yhdyskuntien energiantuotannossa. Maakaasu tiivistyy nesteytettynä 1/600 osan tilavuuteen, jolloin kuljetus ja varastointi tehostuvat. Maakaasu nesteytyy -162 ºC lämpötilassa normaalissa ilmanpaineessa. Monikeilain Monikanavainen kaikuluotain, joka kerää täysin peittävää pistetietoa pohjan muodoista. Jälkikäsittelyssä siitä tuotetaan digitaalinen maastomalli. Natura-alue Natura 2000 -verkoston avulla pyritään vaalimaan luonnon monimuotoisuutta Euroopan unionin alueella. Suojelukohteiksi on valittu sekä arvokkaita luontotyyppejä että eurooppalaisittain suojeltavia eläin- ja kasvilajien elinympäristöjä. OHSAS 18001 Julkaisussa esitetty työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmää koskevat vaatimukset. PAH-yhdisteet Polysyklisiä aromaattisia hiilivety-yhdisteitä (PAH) muodostuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä, liikenne ja teollisuus ovat suurimmat PAH-päästöjen aiheuttajat. Kaikki PAH-yhdisteet ovat karsinogeenisia eli syöpää aiheuttavia. PCB-yhdisteet Polyklooratut bifenyylit (PCB) ovat ympäristölle ja terveydelle vaarallisia aineita. PCB-yhdisteiden käyttö on Suomessa loppunut. Portensys-laskentajärjestelmä Ohjelmisto sataman maa- ja meriliikenteestä ilmaan aiheutuvien päästöjen laskemiseksi tai simuloimiseksi. Laskenta perustuu VTT:n kehittämiin laskentamalleihin päästöistä ilmaan. Laskennassa hyödynnetään satama-alueella tapahtuvan liikenteen tietoja huomioiden myös itse satamaan ja satama-alueeseen liittyviä tietoja. Laskennan tuloksena saadaan lajiteltuja taulukoita ilmaa kuormittavista yhdisteistä valituilla tarkasteluajanjaksoilla. Raskasmetallit Raskasmetalleista ympäristön kannalta ongelmallisimpia ovat elohopea, lyijy ja kadmium. Luontoon joutuvat raskasmetallit ovat pääosin peräisin teollisuudesta, hiilivoimaloista, liikenteestä sekä lannoitteiden epäpuhtauksista. Rikkidioksidi, SO2 Fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvä kaasu, joka aiheuttaa maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja vaurioittaa kasvillisuutta. Sedimentti Merenpohjan maaperän nimitys. Sertifiointi Sertifikaatti on osoitus siitä, että yrityksen laatu- tai ympäristöjärjestelmä on ulkoisen tahon toimesta todettu noudattavan kansainvälisiä standardeja. Stabilointi Pilaantuneiden maiden käsittelymenetelmä, jolla haitta-aineiden liikkuvuus rajataan stabiloimalla ne kiinteään ainekseen kemiallisesti ja tiivistämällä massa fysikaalisesti vettä läpäisemättömäksi rakenteeksi. Maa-ainekseen sekoitetaan sopivaa sidosainetta, useimmiten kalkkia, sementtiä tai niiden seosta. Tributyylitina (TBT) Orgaaninen tinayhdiste, joita käytetty lähinnä veneiden ja suurempien alusten antifouling- eli eliöidentor-junnassa. Orgaanisista tinayhdisteistä vapautuu tehoaineita, jotka ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille, saattaen aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. Typenoksidit, NOx Kaasuja, jotka edistävät kasvihuoneilmiötä, tuhoavat yläilmakehän otsonikerrosta, happamoittavat maaperää ja vesistöjä sekä lisäävät ihmisillä hengitysteiden infektioherkkyyttä ja aiheuttavat astmaa. Ympäristölupa Vesilain tai ympäristönsuojelulain edellyttämä lupa vesistöä muuttaville tai ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille. turun Satama Oy 18 turun Satama Oy 19
Turun Satama Oy Juhana Herttuan puistokatu 21 20100 Turku puh. 02 2674 111 www.portofturku.fi