Turun Sataman ympäristöraportti 2012
|
|
- Kari Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Turun Sataman ympäristöraportti 2012
2 Turun Sataman Ympäristöraportti
3 SISÄLTÖ 1. Turun Satama ja ympäristö... 5 Sataman ympäristöpolitiikka... 5 Sertifioitu ympäristöjärjestelmä... 5 Turun Sataman yhteistyö ympäristöasioissa Ympäristötyö... 8 Ympäristöluvat... 8 Melu satamatoiminnasta... 9 Päästöt ilmaan...10 Satamatoiminnan hiilijalanjälki...10 Ympäristöperusteiset satamamaksut Sataman jätehuolto Ruoppaus- ja läjitystyöt...16 Ruoppaus- ja läjitysmäärät...16 Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailututkimukset...16 Turun ja Naantalin ruoppausmassojen yhteisläjitysalue Sataman energian- ja vedenkulutus Ympäristö ja talous
4 Ympäristö Turun Sataman toiminnassa on keskeisesti huomioitu ympäristöasiat. Tässä raportissa esitetään lyhyesti Sataman oman toiminnan ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on ollut tuottaa yhteenveto tärkeimmistä ympäristöasioista.
5 1. Turun Satama ja ympäristö Sataman ympäristöpolitiikka Turun Satama pyrkii jatkuvaan ympäristöasioiden kehittämiseen ja ympäristön laadun parantamiseen ottamalla huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Sataman tavoitteena ovat mahdollisimman vähäiset toiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat. Sataman henkilöstön tulee olla tietoinen toiminnastaan aiheutuvista ympäristövaikutuksista. Turun Satama on tietoinen ja noudattaa sataman toimintoja koskevaa ympäristölainsäädäntöä ja -määräyksiä. Merkittäviksi arvioimiensa toiminnan ympäristönäkökohtien perusteella Satama laatii vuosittaisen ympäristönhallintaohjelman, jossa määritellään yksittäiset toimenpiteet sataman ympäristöasioiden parantamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ennalta ehkäisemiseksi. Ympäristönäkökohdat huomioidaan ja niitä seurataan satamatoimintaa kehitettäessä. Samankaltaista toimintaa Turun Satama edellyttää myös yhteistyökumppaneiltaan. Sataman ympäristöasioiden kehittämisessä huomioidaan myös eri sidosryhmien näkemykset. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä Turun Sataman ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtien jatkuva parantaminen perustuu DNV:n sertifioimaan toimintajärjestelmään. Toimintajärjestelmä noudattaa ISO , ISO sekä OHSAS standardeja. Satamalla on ollut sertifioidut ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät vuodesta 2002 alkaen ja toimintaa kehitetään jatkuvasti muun muassa tavoitteellisten ympäristö- ja turvallisuusohjelmien sekä sisäisten ja ulkoisten auditointien avulla. DNV Certification Oy arvioi säännöllisesti Sataman järjestelmät. Vuoden 2012 aikana toteutettiin sertifikaattien määräaikaisarviointi. Sataman toimintaa ympäristö- ja turvallisuusasioiden suhteen kehitetään jatkuvasti muun muassa DNV:n esittämien parannusehdotusten pohjalta. 5
6 Ympäristöohjelma Päämäärä Itämeren tilan parantaminen Ilmastonmuutoksen torjunta Energiatehokkuuden parantaminen Meluhaittojen vähentäminen Tavoite Sataman mereen kohdistuvat vaikutukset on minimoitu hyödyntäen erilaiset tekniset mahdollisuudet. Sataman ilmaan kohdistuvia päästöjä on vähennetty vuoteen 2014 mennessä. Sataman energiatehokkuutta on parannettu vähintään 9 % tarkastelujaksolla Satamatoiminnasta ympäristöön aiheutuvia meluhaittoja on vähennetty konkreettisilla toimilla. Sataman ympäristöohjelma on voimassa vuosille Turun Sataman yhteistyö ympäristöasioissa Turun ja Tukholman satamat allekirjoittivat yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on edistää Itämeren ympäristön suojelua. Molemmat satamat ovat sitoutuneet yhteistyöhön seikoista, jotka liittyvät tulevaisuuden polttoaineisiin, mustien ja harmaiden jätevesien vastaanottoon sekä alusten maasähköliitäntään niiden satamassa oloaikana. Lähtökohtana sopimukselle on ollut molempien satamien pyrkimys vähentää eri lähteistä tulevaa kuormitusta Itämereen. Yhteistyösopimus satamien välillä on eräs väline minimoida satamatoimintojen ja merenkulun vaikutuksia veden laatuun Itämeren alueella. Helsingin ja Turun kaupungit tekivät kaupunginjohtajiensa aloitteesta kesäkuussa 2007 sitoumuksen Itämeren tilan parantamiseksi. Tavoitteena on vaikuttaa vesien tilaan paikallisesti ja koko Itämeren piirissä. Kaupungit pyrkivät omissa sitoumuksissaan toimimaan suunnannäyttäjinä ja vähentämään kaupunkien omaa vesistökuormitusta. Turun Satama osallistuu omalta osaltaan aktiivisesti toimiin, joilla pyritään vähentämään laivaliikenteen sekä ruoppaus- ja läjitystöiden ympäristövaikutuksia. Turun Satama osallistuu vuoden 2010 loppupuolella käynnistyneeseen EU:n Itämeriohjelman rahoittamaan CleanShip-projektiin (Clean Baltic Sea Shipping). Projekti toteutetaan vuosina Projektin tavoitteet liittyvät ilma- ja vesistöpäästöjen vähentämiseen Itämeren alueella. Projektissa on mukana kattavasti Itämeren alueen satamia ja sen vetäjänä toimii Trelleborgin satama. Projektin kotisivut löytyvät osoitteesta EU:n TEN-T-ohjelmasta rahoitusta saava LNG in Baltic Sea Ports -projekti alkoi vuonna 2012 ja kestää vuoteen 2014 saakka. Kyseinen projekti keskittyy nestemäisen maakaasun (LNG) käyttöönoton ja tarvittavan infrastruktuurin edistämiseen mukana olevien satamien piirissä. Mukana olevat satamat ovat Turku, Århus, Kööpenhamina-Malmö, Helsingborg, Helsinki, Tukholma ja Tallinna. Lisätietoja osoitteesta Turun Satama on aktiivisesti mukana myös Suomen Satamaliiton ympäristö- ja turvallisuustyöryhmissä, BPO:n (Baltic Ports Organization) ympäristötyöryhmässä, Pro Saaristomeri -ohjelmassa, Saaristomeren vesienhoidon yhteistyöryhmässä sekä HELCOM:n matkustaja-alusten jäteveden vastaanottoa kehittävässä yhteistyöohjelmassa. 6
7 7 Ympäristötyö
8 2. Ympäristötyö Ympäristöerä [1 000 ] Pilaantuneiden maiden tutkimukset Pinta- ja pohjavesitutkimukset Ympäristöselvitykset Turun Sataman ympäristölupia Turun sataman kunnossapitoruoppaus ja ruoppausmassojen läjittäminen (2009) Pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittaminen Pansion eristyspengeraltaaseen (2008) Kantasataman ympäristölupa (2006) Pansion junalautta- ja öljysataman ympäristölupa (2004) Pansion junalauttalaiturin ja öljylaiturin sekä niihin liittyvien ruoppaus-, täyttö- ja rakennustöiden pysyttäminen (2004) Jätelupa masuunikuonan ja rengasrouheen hyödyntämiseksi sataman laiturirakenteissa (2000) Voimassaoloaika Töiden aloittamislupa. Toistaiseksi. Toistaiseksi, lupamääräysten tarkistus Toistaiseksi. Toistaiseksi. Toistaiseksi. Ympäristöluvat Turun Sataman voimassa olevat ympäristöluvat on mainittu yllä olevassa taulukossa. Satamalla on lupahakemukset käsittelyssä koskien uutta Pansion sataman ympäristölupaa sekä Pansion uutta ro-ro-laituria. 8
9 Mittaustulosten perusteella kantasataman toiminta alitti sille ympäristöluvassa asetetut melutasojen vaatimukset. Melu satamatoiminnasta Kantasataman ympäristöluvan mukaiset säännölliset melun seurantamittaukset Ruissalossa on aloitettu vuonna Verrattaessa vuoden 2012 mittaustuloksia aikaisempien vuosien tuloksiin voitiin todeta, että Turun kantasataman melutaso on pysynyt vuodesta 2008 samalla tasolla. Lähimmässä mittauspisteessä mittaustulos oli jopa aikaisempia vuosia alhaisempi. Mittaustulosten perusteella kantasataman toiminta alitti sille ympäristöluvassa asetetut melutasojen vaatimukset. Pansion sataman ympäristömeluselvitystä päivitettiin vuonna 2012 sekä mallintamalla mahdollisen korotetun ja jatketun meluaidan vaikutus että mittaamalla yhden reitillä ajoittain käyvän ro-ro-aluksen melu. Tietojen perusteella arvioitiin Pansion satamatoiminnan meluvaikutuksia Ruissaloon. Laskentapiste Ruissalossa Sataman kokonaismelun keskiäänitaso L Aeq (db) Ruissalon mahdollisten meluhaittojen arvioinnissa keskimääräiset liikkumis- ja oleskeluajat ovat ajan osalta ensisijainen tarkastelutapa, koska melua arvioidaan käyttäen keskiäänitasoa L Aeq. Laskenta tehtiin neljään laskentapisteeseen Ruissalossa, jotka olivat mahdollisen haitan kannalta edustavissa paikoissa. Kaikissa lasketuissa tapauksissa Pansion sataman aiheuttama melu täytti ympäristöluvan vaatimukset Ruissalossa sekä asuintalojen pihapiireissä että luonnonsuojelualueilla. Päivän ja yön keskiäänitasot L Aeq eivät ylittäneet tiukempiakaan raja-arvoja 45 db (päivä) ja 40 db (yö). päivä yö Finnbreeze Finnkraft
10 Päästöt ilmaan Vuodesta 2006 alkaen Satama on ollut mukana Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmässä. Kuntien ja suurimpien toiminnanharjoittajien muodostama ryhmä ohjaa alueen ilmanlaadun seurantaa. Tätä kautta seurataan myös satamatoiminnan ilmanlaatuvaikutuksia. Turun seudun ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti valtakunnallisen verkkopalvelun kautta osoitteessa Turun Satama kehittää jatkuvasti omaa ilmapäästöjen seurantaa ja laskentaa. Vuositasolla seurataan omien ajoneuvojen ja työkoneiden päästöjä sekä laivaliikenteestä aiheutuvia päästöjä Portensys-laskentajärjestelmän avulla. Laivaliikenteen päästöjä on huomattavasti vähentänyt kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n päätös laskea Itämerellä laivoissa käytetyn raskaan polttoöljyn maksimirikkipitoisuutta 1,0 %:iin (aikaisemmin maksimi 1,5 %) laivan päämoottoreissa sekä apumoottoreissa 0,1 %:iin satamassa oloaikana alkaen. Satamatoiminnan hiilijalanjälki Turun Satama määritteli vuoden 2010 aikana ensimmäistä kertaa Turun satamatoiminnan hiilijalanjäljen. Vuodesta 2012 tehdyn uuden laskennan perusteella alus- ja maaliikenne muodostaa noin 75 % satamatoiminnan hiilidioksidipäästöistä. Laivaliikenteen osuus kokonaisuudesta on noin 70 %. Sataman läpi kuljetettua tavaratonnia kohden hiilijalanjälki on 4,4 kg CO 2 /tavaratonni ja aluskäyntiä kohden kg CO 2 / aluskäynti. Ympäristöperusteiset satamamaksut Turun Satamalla on edelleen yhtenä harvoista suomalaisista satamista käytössä ympäristöperusteiset satamamaksut. Turun Satama otti alkaen käyttöön alusmaksutaksan, jossa on huomioitu muun muassa alusten käyttämän polttoaineen rikkipitoisuus ja alusten typpipäästöt. Ympäristöperusteisilla satamamaksuilla pyritään ohjaamaan varustamoja kohti vähärikkisemmän polttoaineen käyttöä tai ottamaan käyttöön typenoksidipäästöjä vähentävää tekniikkaa. Turun Satama myönsi vuonna 2012 aluksille ympäristöperusteisia alennuksia satamamaksuista Alusliikenteen päästöt ilmaan satama-alueella Alusliikenteen NO x [t/a] Alusliikenteen SO 2 [t/a] SO 2 [t/a]
11 Turun sataman -päästöt Suorat (oma kalusto, rakennusten suora lämmitys) Epäsuorat (ostettu energia) Satama-alueen muut toimijat (alus- ja maaliikenne) Ympäristöperusteiset alennukset
12 Jätehuolto
13 3. Sataman jätehuolto Sataman vastuulla on alusliikenteen ja satama-alueen perusjätehuollon järjestämisen lisäksi myös Sataman omien kiinteistöjen jätehuolto. Satama-alueen muut kiinteistöt ja niiden vuokralaiset ovat järjestäneet itse oman jätehuoltonsa. Suljetuilla satama-alueilla on kuusi jäteasemaa, joissa alueen toimijoiden sekä alusten on mahdollista lajitella polttokelpoisesta jätteestä erilleen pahvi, metalli, lasi sekä puutavara. Pääsääntöisesti linjaliikenteessä olevat alukset vastaavat itse jätehuoltonsa järjestämisestä. Alusten öljypitoisia vesiä kerättiin Turun Satamassa talteen lähes tonnia vuonna Matkustaja-aluksilla on ollut jäteveden maihin jättämistä varten kiinteät viemäriyhteydet 1980-luvulta alkaen. Matkustaja-alukset jättivät Turkuun vuonna 2012 jätevettä noin m 3. Turun kantasataman alueelle rakennettuun vastaanottopisteeseen kyetään tankkiautoilla vastaanottamaan jätevedet aluksista niiltä laituripaikoilta, joilla ei ole kiinteää jätevesiviemäriyhteyttä. Turun Satama tarjosi risteilijöille jäteveden vastaanoton vuonna 2012 ilmaiseksi. Muilta aluksilta jäteveden vastaanottopalvelun hinta peritään ns. ei erityismaksua -järjestelmän kautta, eli alus maksaa tietyn jätevesimaksun jätti se maihin jätevettä tai ei. 13
14 Ympäristöerä [1 000 ] Ympäristötuotot Alusjätemaksutuotot Ympäristökulut Rakennusten jätevesimaksut Satama-alueen jätehuolto Jätevero Sataman jätemäärät % 25 % 50 % 75 % 100 % Polttokelpoinen jäte Hyötyjätteet Alusten öljypitoiset vedet Ongelmajätteet 14
15 Ruoppaus ja läjitys Turun Satamalla on käytössä omassa ruoppauskalustossaan ns. ympäristökauha, jolla on mahdollista estää haitallisten aineiden vapautuminen veteen pilaantuneiden sedimenttien ruoppaustöissä. Tätä ympäristökauhaa käytetään myös normaaleissa kunnossapitoruoppauksissa, jolloin alueen samentuminen on vähäisempää.
16 4. Ruoppaus- ja läjitystyöt Ruoppaus- ja läjitysmäärät Lupatilanteesta ja ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden viivästymisestä johtuen vuosien aikana ei läjitetty ruoppausmassoja Airistolle Rajakarin läjitysalueelle. Satama-altaan ja päätuloväylän ruoppausmassat hyväksyttiin v läjityskelpoisiksi Rajakarin läjitysalueelle. Kunnossapitoruoppaukset aloitettiin vuoden 2011 elokuussa keskittyen satama-altaan syvyyden palauttamiseen. Vuonna 2012 jatkettiin kunnossapitoruoppauksia kantasatamaan johtavalla väylällä. Kunnossapitoruoppauksissa syntyi v läjitettäviä massoja noin m 3, jotka kaikki läjitettiin Rajakarin läjitysalueelle. Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailututkimukset Sataman ruoppaus- ja läjitystoiminnan seurantaryhmä on aloittanut toimintansa vuonna Ryhmä koostuu Sataman, Turun kaupungin ympäristönsuojeltoimiston, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sekä Naantalin sataman ja kaupungin edustajista. Seurantaryhmässä käsitellään ajankohtaisia ruoppaus- ja läjitystöihin liittyviä asioita. Sataman ruoppaus- ja läjitystoiminnan ympäristövaikutuksia on seurattu vuodesta 1989 alkaen. Ympäristöviranomaisten hyväksymään seurantaohjelmaan sisältyy sekä vesistö- että kalatalousvaikutusten seuranta läjitysalueen ympäristössä Airistolla ja vertailualueella Mynälahdella. Uusi tarkkailuohjelma valmistui keväällä 2011 ja sen on laadittu vuosille Uusitun tarkkailuohjelman tavoitteena on mm. varmistaa, että Sataman harjoittaman ruoppausja läjitystoiminnan aiheuttamat ympäristö- ja terveysriskit pysyvät hyväksyttävällä tasolla, seurata pitkien havaintosarjojen avulla ruoppaus- ja läjitystoiminnan vaikutuksia sekä niiden muutoksia sekä kartoittaa vaikutusalueen laajuutta. 16
17 Vuoden 2012 tarkkailuohjelmaan sisältyi Rajakarin vaikutusalueen merkkiainetutkimus, sedimenttitutkimukset, Rajakarin läjitysalueen luotaus, silakan mädin esiintyminen ja kuolleisuusselvitys sekä silakanpoikasten Gulf-V-näytteenotto. Merkkiainetutkimuksen perusteella voitiin todeta, että alueella esiintyy luonnostaan voimakasta meriveden sekoittumista, joka nostaa alueen sameustason noin viisinkertaiseksi taustatasoon nähden. Lämpötilan ja suolapitoisuuden vaihtelut ovat voimakkaita myös kesäaikaan. Merenpohjaan asennettua hitaasti liu- kenevaa merkkiainetta havaittiin kauemmillaan noin 150 metrin etäisyydellä liukenemispisteestä 1,5 tuntia merkkiaineen asentamisen jälkeen. Läjityskokeen perusteella voimakkaita sameusvaikutuksia näkyy noin metrin etäisyydellä läjityspaikasta, kun taas liukoisten aineiden pitoisuuksia oli havaittavissa vain noin 25 metrin etäisyydellä läjityspaikasta. Sameuden laajempi leviäminen perustuu pohjalle iskeytyvän läjityskuorman aiheuttamaan resuspensioon, joka nostaa alueella esiintyvää pohja-ainetta vesimassaan. Läjitykseen liittyvä sameusarvojen kohoaminen palautuu taustapitoisuuden tasolle noin 1 1,5 tunnin kuluessa. Ympäristöerä [1 000 ] Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailu Kalatalousmaksu Läjitetty määrä [irto- ] 3 Läjitetty määrä [irto -m ] Pansion penger Rajakari
18 Sameuden syvyyssuuntainen jakauma eteläpohjoissuuntaisella linjalla heti läjitystapahtuman jälkeen. Monikeilaluotaimen avulla muodostettu kuva Rajakarin ympäristön merenpohjasta. 18
19 Rajakarin läjitysalueen ja Kuuvan entisen läjitysalueen pohjasedimentin tila vastasi pehmeäpohjaisen läjitysalueen pohjan tilaa. TBT-pitoisuudet olivat matalampia kuin vuonna 2006 eivätkä ylittäneet Rajakarin läjitysalueelle määrättyä TBT- ja TPT-summapitoisuuksien raja-arvoa 150 µ/kg. Silakan lisääntymisaluetutkimuksissa havaittiin, että kutumäärät olivat suurempia kuin edellisenä tutkimusvuonna Jos verrataan vuotta 2012 neljään viimeisimpään 2000-luvulla tehtyyn mädin kuolleisuustutkimukseen, se oli tulokseltaan selvästi parempi. Kerättyjen mätimunien määrä oli viiden vertailuvuoden toiseksi suurin. Kokonaisuutena silakan kutu onnistui paremmin kuin viime vuosina keskimäärin. Silakanpoikasten GULF-V-haavinnoissa sekä Airiston tutkimusalueen että Mynälahden vertailualueen poikasmäärät olivat vuonna 2012 lisääntyneet vuoden 2009 tasolle. Vuoteen 2000 verrattuna poikasten määrät ovat edelleen hyvin alhaisella tasolla. Turun ja Naantalin ruoppausmassojen yhteisläjitysalue Turun ja Naantalin satamien ruoppausmassoille etsitään yhteistä läjitysaluetta. Mahdollisten läjityspaikkojen alustava kartoitus tehtiin koko Airiston alueelta vuonna Tavoite oli kartoittaa potentiaalisten alueiden pohjadynamiikka ja sedimentin laatua läjitettävien massojen kulkeutumisen ja pohjan laadussa tapahtuvien muutosten kannalta. Sedimentin laadun, geologisten muodostumien ja arvioidun virtausnopeuden perusteella kartoituksessa pidettiin Rajakarin länsi- ja luoteispuolisia alueita lupaavimpana jatkoselvityskohteena. Vuonna 2012 jatkettiin selvitystyötä alueen luotaustutkimuksilla sekä sedimentti- ja pohjaeläintutkimuksilla. Tavoitteena on, että kaikki tarvittavat selvitykset olisivat valmiina vuonna Yleiskartta Turun sataman kunnossapitoruoppauksien alueesta ja Rajakarin läjitysalueen sijainnista. Kuva: FCG Finnish Consulting Group 19
20 Energian ja vedenkulutus
21 5. Energian- ja vedenkulutus Ympäristöerä [1 000 ] Energiansäästötoimet Sähkövero Turun kaupunki on liittynyt kauppa- ja teollisuusministeriön energiansäästösopimukseen vuonna Turun kaupunginhallitus hyväksyi uuden energiatehokkuussopimuksen vuosille Sopimuksen keskeisin tavoite on 9 %:n energiansäästö sopimuskaudella Myös Turun Satama on ollut mukana energiansäästösopimuksessa. Sataman kiinteistöissä vedenkulutus oli vuonna 2012 noin m 3, kaiken kaikkiaan vettä kului eri satamatoiminnoissa m 3. Kiinteistöjen vedenkulutus laski 10 % edelliseen vuoteen verrattu- na. Sataman omien kiinteistöjen kaukolämmön kokonaiskulutus (5 100 MWh) laski edelliseen vuoteen verrattuna 2 %. Sataman oma sähkönkulutus vuonna 2012 oli noin MWh. Sähköä kuluu satamassa erilaisten rakennusten sähkönkulutuksen lisäksi muun muassa aluevalaistukseen ja nostureihin. Yhteensä Satama osti sähköä noin MWh, josta suuri osa myytiin edelleen satama-alueen toimijoille. Kiinteistöjen lämmönkulutus Lämmönkulutus [MWh] Kaukolämmön kulutus [MWh] Kaukolämmön ominaiskulutus [kwh/r-m 3 ] Lämmön ominaiskulutus [kwh/r-m 3 ] Kiinteistöjen vedenkulutus [m 3 ]
22
23
24 Ympäristö ja talous Turun Sataman ympäristötilinpäätöksen tuotot ja kulut kartoitettiin Turun kaupungin antaman mallin mukaisesti. Turun Satama myönsi aluksille ympäristöperusteisia alennuksia satamamaksuista :n edestä.
25 6. Ympäristö ja talous Ympäristöerä YMPÄRISTÖTUOTOT Myyntituotot Alusjätemaksut Kiinteiden jätteiden jätehuoltomaksut Öljyisten jätteiden jätehuoltomaksut Muut tuotot Tuet ja avustukset 0 55 YMPÄRISTÖTUOTOT YHTEENSÄ YMPÄRISTÖKULUT Ympäristötoiminnan käyttö- ja kunnossapitokulut Pilaantuneet maat Tutkimus- ja puhdistustyöt 0 0 Energiansäästötoimet 10 9 Muut ympäristökulut Tarkkailun ja seurannan maksut Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailu Pinta- ja pohjavesitutkimukset 7 4 Jätevesimaksut Rakennukset Jätehuoltomaksut Satama-alueen jätehuolto Ympäristöhallinnon kulut Ympäristölupamaksut 2 2 Ympäristöselvitykset Ympäristöjärjestelmän ylläpito 13 4 Ympäristöhallinnon kulut Tiedotusmateriaali, painotuotteet 0 0 Kehittämistoiminta 12 9 Korvaukset ja kompensaatiot Läjitykseen liittyvä kalatalousmaksu Jäteverot ja veronluonteiset maksut Jätevero 5 5 Sähkövero Polttoaineverot YMPÄRISTÖKULUT YHTEENSÄ Ympäristöinvestointien poistot TULOS
26 SANASTOA HELCOM Helsingin komissio on hallitusten välinen järjestö, jonka työhön osallistuvat kaikki Helsingin sopimuksen osapuolet mukaan lukien EU:n komissio. Komissio tarkkailee Helsingin sopimuksen soveltamista. Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus eli ns. Helsingin sopimus velvoittaa vähentämään kuormitusta kaikista päästölähteistä, suojelemaan meriluontoa ja säilyttämään lajien monimuotoisuutta. Sopimus on vanhin kokonaisen merialueen kattava merensuojelusopimus. Hiilidioksidi, CO2 Fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvä kasvihuonekaasu, joka vaikuttaa maapallon ilmastonmuutokseen. ISO 1400 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmää koskeva kansainvälinen standardi. ISO 9001 Laatujärjestelmää koskeva kansainvälinen standardi. Natura-alue OHSAS Julkaisussa esitetty työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmää koskevat vaatimukset. Orgaaninen tinayhdiste Katso Tributyylitina. PAH-yhdisteet Polysyklisiä aromaattisia hiilivety-yhdisteitä (PAH) muodostuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä, liikenne ja teollisuus ovat suurimmat PAH-päästöjen aiheuttajat. Kaikki PAH-yhdisteet ovat karsinogeenisia eli syöpää aiheuttavia. PCB-yhdisteet Polyklooratut bifenyylit (PCB) ovat ympäristölle ja terveydelle vaarallisia aineita. PCB-yhdisteiden käyttö on Suomessa loppunut. Portensys-laskentajärjestelmä Ohjelmisto sataman maa- ja meriliikenteestä ilmaan aiheutuvien päästöjen laskemiseksi tai simuloimiseksi. Laskenta perustuu VTT:n kehittämiin laskentamalleihin päästöistä ilmaan. Natura verkoston avulla pyritään vaalimaan luonnon monimuotoisuutta Euroopan unionin alueella. Suojelukohteiksi on valittu sekä arvokkaita luontotyyppejä että eurooppalaisittain suojeltavia eläin- ja kasvilajien elinympäristöjä. 26
27 SANASTOA Raskasmetallit Raskasmetalleista ympäristön kannalta ongelmallisimpia ovat elohopea, lyijy ja kadmium. Luontoon joutuvat raskasmetallit ovat pääosin peräisin teollisuudesta, hiilivoimaloista, liikenteestä sekä lannoitteiden epäpuhtauksista. Rikkidioksidi, SO2 Fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvä kaasu, joka aiheuttaa maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja vaurioittaa kasvillisuutta. Sertifiointi Sertifikaatti on osoitus siitä, että yrityksen laatu- tai ympäristöjärjestelmä on ulkoisen tahon toimesta todettu noudattavan kansainvälisiä standardeja. Stabilointi Pilaantuneiden maiden käsittelymenetelmä, jolla haitta-aineiden liikkuvuus rajataan stabiloimalla ne kiinteään ainekseen kemiallisesti ja tiivistämällä massa fysikaalisesti vettä läpäisemättömäksi rakenteeksi. Maa-ainekseen sekoitetaan sopivaa sidosainetta, useimmiten kalkkia, sementtiä tai niiden seosta. Typenoksidit, NOx Kaasuja, jotka edistävät kasvihuoneilmiötä, tuhoavat yläilmakehän otsonikerrosta, happamoittavat maaperää ja vesistöjä sekä lisäävät ihmisillä hengitysteiden infektioherkkyyttä ja aiheuttavat astmaa. Vaaralliset aineet Aineet, jotka saattavat aiheuttaa vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle räjähdys-, palo- tai säteilyvaarallisuutensa, myrkyllisyytensä, syövyttävyytensä tai muun ominaisuutensa vuoksi. Ympäristölupa Vesilain tai ympäristönsuojelulain edellyttämä lupa vesistöä muuttaville tai ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille. Ympäristöohjelma Vuosittain laadittava ympäristön tilan parantamiseen tähtäävä toimenpideluettelo. Tributyylitina (TBT) Orgaaninen tinayhdiste, joita käytetty lähinnä veneiden ja suurempien alusten antifouling- eli eliöidentorjunnassa. Orgaanisista tinayhdisteistä vapautuu tehoaineita, jotka ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille, saattaen aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. 27
28 Juhana Herttuan puistokatu Turku puh
Ympäristöraportti SISÄLTÖ
Turun Sataman ympäristöraportti 2013 1 SISÄLTÖ Turun Sataman Ympäristöraportti 2013 1. Turun Satama ja ympäristö... 4 Sataman ympäristöpolitiikka...4 Sertifioitu ympäristöjärjestelmä... 4 Turun Sataman
LisätiedotTURUN SATAMA JA YMPÄRISTÖ. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Turun Sataman yhteistyö ympäristöasioissa SATAMAN JÄTEHUOLTO 10
Ympäristöraportti Turun Sataman 2014 01 TURUN SATAMA JA YMPÄRISTÖ 4 Sertifioitu ympäristöjärjestelmä Turun Sataman yhteistyö ympäristöasioissa 1 2 02 VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 6 Turun Sataman Ympäristöraportti
LisätiedotYmpäristöraportti 2011
Ympäristöraportti 2011 Turun Sataman Ympäristöraportti 2011 2 SISÄLTÖ 1 Turun Satama ja ympäristö...4 Sataman ympäristöpolitiikka...4 Sertifioitu ympäristöjärjestelmä...5 Turun ja Tukholman satamien välinen
LisätiedotTurun Sataman ympäristöraportti 2017
Turun Sataman ympäristöraportti 2017 satama ja ympäristö Turun Sataman ympäristöpolitiikka Turun Satama Oy pyrkii jatkuvaan ympäristöasioiden kehittämiseen ja ympäristön laadun parantamiseen ottamalla
LisätiedotJulkaisija: Turun Satama Oy, Juhana Herttuan puistokatu 21, Turku Ulkoasun toteutus: Aija Kallio Kannen kuva: Piia Leino
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 Julkaisija: Turun Satama Oy, Juhana Herttuan puistokatu 21, 20100 Turku www.portofturku.fi Ulkoasun toteutus: Aija Kallio Kannen kuva: Piia Leino Turun Sataman ympäristöraportti
LisätiedotYmpäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä
Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä
LisätiedotTurun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018. Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018 Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Itämerihaaste pähkinänkuoressa KäynnistettyTurun ja Helsingin kaupunginjohtajien
LisätiedotTilannekatsaus RUOPPAUS- JA LÄJITYSOHJE
Tilannekatsaus 18.3.2014 RUOPPAUS- JA LÄJITYSOHJE MISSÄ MENNÄÄN? YM:n asettaman työryhmän toimikausi päättyi 15.1.2014 20.2.2014 saapunut ohjeluonnos viimeiselle kierrokselle työryhmän sisällä, kommentointi
LisätiedotTurun Satama Oy. Jätehuoltosuunnitelma (luonnos)
15.9.2015 Turun Satama Oy Jätehuoltosuunnitelma (luonnos) TURUN SATAMA OY, Juhana Herttuan puistokatu 21, 20100 Turku, puh. 02 2674 111, faksi 02 2674 110 ÅBO HAMN AB, Hertig Johans parkgata 21, 20100
LisätiedotTurun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto
Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee
LisätiedotFaktaa ja fiktiota merenkulun ympäristövaikutuksista. Studia Maritima MKK Petra Erkkola
Faktaa ja fiktiota merenkulun ympäristövaikutuksista Studia Maritima MKK Petra Erkkola 11-2018 Baseline 2018 * N 50 000 alusta (yli 1000 GRT) kansainvälisessä liikenteessä * Kansainvälinen laivaliikenne
LisätiedotCargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012
1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys
LisätiedotMerenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus
Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2022 Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus 2.3.2015 Merenhoidon suunnittelu Meristrategiadirektiivi 2008 Laki vesien- ja merenhoidosta (muutos) 2011 Suomen
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun
@Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotYmpäristökysymykset veneiden
Ympäristökysymykset veneiden huolto- ja telakointialueilla Toteutusaika: 1.2.2008-31.10.2009 Hankkeelle on myönnetty Maakunnan kehittämisrahaa Aija Bäckström, Pidä Saaristo Siistinä ry 1 Tavoite Minimoida
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotLCP BAT -päätelmien kansallinen täytäntöönpano
LCP BAT -päätelmien kansallinen täytäntöönpano Sami Rinne Ilmansuojelupäivät 23.8.2017 Suurten polttolaitosten (LCP, Large Combustion Plants) BAT -päätelmät BAT (Best Available Technology) paras käyttökelpoinen
LisätiedotHIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI
HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin
LisätiedotSUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat
SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida
LisätiedotCargotecin ympäristötunnusluvut 2011
1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys
LisätiedotHE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö
HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta 9.2.2016 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit
LisätiedotHE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö
HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta 8.12.2015 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit eivät kuulu
LisätiedotPorvoon jalostamon ympäristötulos 2017
Porvoon jalostamon ympäristötulos 2017 Soihdutusmäärä laski hieman vuodesta 2016 Normaalivuodeksi suuri soihdutusmäärä johtui huolloista ja käyntihäiriöistä jalostamolla. Soihdutuksiin liittyen saatiin
LisätiedotASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014
ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotTavoitteet ja toimenpiteet
Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet vuodelle 2013 Spondan kiinteistöjen ympäristökuormitus Suomessa: Sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja veden vertailukelpoinen laskee Suomen kiinteistöissä Mittarointistrategian
LisätiedotLogistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput
Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun
LisätiedotRuoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus
Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja
LisätiedotPOP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki
Tahattomasti syntyvien POPyhdisteiden päästöt Suomessa POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus 10.10.2017, SYKE, Helsinki
LisätiedotVaaralliset aineet kenen vastuulla?
Vaaralliset aineet kenen vastuulla? Jaakko Mannio, Ville Junttila /KTK VH-MH toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä YM 14.5.2019 Työn yksityiskohtaiset tavoitteet Varmistetaan vesienhoidon toisella
LisätiedotMerilogistiikka Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja
Merilogistiikka 27.2.2019 Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja Merilogistiikan prioriteetit Suomen meripolitiikan linjauksissa Tehokas, älykäs, turvallinen ja puhdas logistinen järjestelmä
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotMeriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson
Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta 18.-19.8.2015 Sisältö Meriliikenteen pakokaasupäästöt SO x, PM NO x Kasvihuonekaasut
LisätiedotKATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS
KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva
LisätiedotITÄMERIHAASTE 2. kansallinen seminaari 3.12.2008
ITÄMERIHAASTE 2. kansallinen seminaari 3.12.2008 Ritva Touré 3.12.2008 1 Ritva Touré Laatujohtaja Johtava asiantuntija, tekniset palvelut Ritva Touré 3.12.2008 2 Puolustushallinnon rakennuslaitos Aluetoimisto
LisätiedotAbloy oy ympäristökatsaus 2016
Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto
LisätiedotUUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet. Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE
UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE 13.11.2018 Uudenmaan khk-päästöjen laskenta (1) Laskenta sisältää vuodet 1990 ja 2007-2016.
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara
ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)
Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.
LisätiedotEU:N LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEET
16.02.2005/Klobut, Leppo/kn 1 EU:N LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEET HANKKEIDEN SEURANTA; PÄRISTÖMINISN HALLINNONALA 1. Ilmansuojelu ja ilmasto (ml. energia ja liikenne soveltuvin osin), neuvoston direktiiviksi neuvoston
LisätiedotYmpäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa
Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.
Lisätiedot9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1
9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotKAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
UPM, Kajaani, Ympäristönsuojelun kehitys 25 KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 25 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN UPM:n Kajaanin paperitehtaan tuotanto oli vuonna 25 pienempi kuin edellisenä vuonna ollen 498 921
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotEkokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi
Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassi pk-yrityksille, julkisille toimijoille ja yleisötapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä sen avulla voidaan
LisätiedotN:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot
N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten
LisätiedotAjankohtaista ympäristönsuojelusta
Ajankohtaista ympäristönsuojelusta Pekka Jalkanen Ympäristöministeriö Hallitusohjelman keskeiset hankkeet Yleiset tavoitteet Käynnissä olevat prosessit Uudet aloitteet Kansainvälisen toiminnan painopisteet
LisätiedotAbloy oy ympäristökatsaus 2017
Abloy oy ympäristökatsaus 2017 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto
LisätiedotYMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015
YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme
LisätiedotYmpäristöohjelma kaudelle:
Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS
LisätiedotVESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotMerenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi
Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi Ympäristöneuvos Maria Laamanen, ympäristöministeriö Itämerihaaste 10 v -tilaisuus 14.12.2017 Meristrategiadirektiivillä Euroopan
LisätiedotHIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti
HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotVesienhoidon TPO Teollisuus
Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30
LisätiedotLEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT
LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT Osallistujamäärä alle 20 Leirialue nimi (leiriläiset) 2050 koko
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotE18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ
E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA YLEISÖTILAISUUS 15.12.2016 YLEISÖTILAISUUDEN OHJELMA Tervetulosanat, YVA-menettelyn esittely / Petri Hiltunen (10 min) Hankkeen esittely
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotHyvä naapuri ottaa ympäristönsä huomioon
Hyvä naapuri ottaa ympäristönsä huomioon Helsingin Satama tarkkailee satama-alueiden ilmanlaatua, melutasoa ja energiankäyttöä. Satamatoiminnan vaikutusta vesistöihin, linnustoon ja kalastoon mitataan.
LisätiedotEkotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011
Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 236. Laki
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2005 N:o 236 240 SISÄLLYS N:o Sivu 236 Laki alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen
LisätiedotTOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUSUUNNITELMA ATOR-CONSULTANTS OY / TIMO RUOTSALAINEN
2016 TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUSUUNNITELMA ATOR-CONSULTANTS OY / TIMO RUOTSALAINEN SISÄLLYS 1.0 TOIMINNAN KUVAUS... 2 2.0 KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU... 2 2.1 Käyttötarkkailu... 2 2.2
LisätiedotTuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?
Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi
LisätiedotUudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä. Erikoistutkija Jani Salminen Työryhmän sihteeri
Uudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä Erikoistutkija Jani Salminen Työryhmän sihteeri 2 3 Keskeisiä uudistusehdotuksia KAPPALE 2 Lainsäädäntöosio päivitetään ja tiivistetään Vesilain
Lisätiedotenergiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta
LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että
LisätiedotUlkoasiainministeriö, ympäristönäkökulma mukana hankinnoissa. Ylitarkastaja Vesa Leino
Ulkoasiainministeriö, ympäristönäkökulma mukana hankinnoissa Ylitarkastaja Vesa Leino Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. MISSIO: Osana
LisätiedotAmpumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle
Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Messukeskus,11. maaliskuuta 2011 Outi Pyy/Suomen ympäristökeskus OSA C LUPAVIRANOMAISELLE
LisätiedotEkokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi
Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassi PK-yrityksille, julkisille toimijoille ja yleisötapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä sen avulla voidaan
LisätiedotPuu vähähiilisessä keittiössä
Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa
LisätiedotMeriliikenteen päästöt ja roskaantuminen. Mirja Ikonen Ville-Veikko Intovuori
Meriliikenteen päästöt ja roskaantuminen Mirja Ikonen Ville-Veikko Intovuori 16.4.2019 2 Helsingin sopimus HELCOMin Suositukset MARPOL 73/78- yleissopimus Merenkulun ympäristönsuojelulaki ja -asetus PRF-
LisätiedotYmpäristöohjelma ja ajoneuvot
Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa
LisätiedotALUSTEN PAINOLASTIVESIEN JA SEDIMENTTIEN VALVONTAA JA KÄ- SITTELYÄ KOSKEVA KANSAINVÄ- LINEN YLEISSOPIMUS, 2004
ALUSTEN PAINOLASTIVESIEN JA SEDIMENTTIEN VALVONTAA JA KÄ- SITTELYÄ KOSKEVA KANSAINVÄ- LINEN YLEISSOPIMUS, 2004 Ville-Veikko Intovuori erityisasiantuntija 27.11.2015 Responsible traffic. Bravely together.
LisätiedotIlmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa
LisätiedotUudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä
Uudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä Erikoistutkija Jani Salminen Työryhmän sihteeri jani.salminen@ymparisto.fi Työryhmä ja työn tavoite Toimikausi 15.1.2013 15.1.2014 Kokoonpano:
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotItämeri pähkinänkuoressa
Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotHANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET
Liite 18 30.1.2013 1 (6) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 JOHDANTO...
LisätiedotVastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa
Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa Kestävät hankinnat ja tekstiilivuokraus 1 Lindström lyhyesti Vuonna 1848 perustettu perheyritys (Roihan suku) Liikevaihto 228 M (2007); 2200 hlö Tarjoaa
LisätiedotGASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.
GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden
LisätiedotTurun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi
Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma
LisätiedotKartta hakemuksen mukaisesta satama-alueesta on liitteenä 1.
Etelä-Suomi Päätös Nro 40/2010/1 Dnro ESAVI/77/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.10.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Pansion
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0156/28. Tarkistus. Anja Hazekamp, Younous Omarjee GUE/NGL-ryhmän puolesta
11.3.2019 B8-0156/28 28 Johdanto-osan C a kappale (uusi) C a. ottaa huomioon, että sekundääristen hiukkasten muodostuminen on seurausta useista kemiallisista ja fysikaalisista reaktioista, joihin liittyy
LisätiedotDemo2013 Energiatehokas Satama Ari Parviainen Helsingin Satama. Vuosaaren satama
Demo2013 Energiatehokas Satama Ari Parviainen Helsingin Satama Vuosaaren satama Helsinki on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään 30 % vuoteen 2020 mennessä. Helsingin Sataman ympäristöperiaatteisiin
LisätiedotPorvoon jalostamon ympäristötulos
Porvoon jalostamon ympäristötulos 2015 Sisältö Syötöt ja tuotanto Käytetyt polttoaineet Päästöt ilmaan Päästöt veteen Jäähdytysvesi Jätteet Energiatehokkuus Ympäristöinvestoinnit Vaikutukset ympäristöön
LisätiedotHE 3/2017 vp Hallituksen esitys MARPOLyleissopimukseen
HE 3/2017 vp Hallituksen esitys MARPOLyleissopimukseen tehtyjen muutosten hyväksymisestä sekä laeiksi muutosten kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta
LisätiedotUudenkaupungin väylän meriläjitysten sedimentaatiotutkimus
Uudenkaupungin väylän meriläjitysten sedimentaatiotutkimus Vesiväyläpäivä Sito Parhaan ympäristön tekijät Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Läjitysmassojen pysyvyys avainasemassa tutkittaessa meriläjitysten
Lisätiedot