E/184/111/2011 13.4.2011 Geologian tutkimuskeskuksen henkilöstökertomus 2010
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Saatteeksi Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) välisessä tulossopimuksessa GTK:n strategisiksi henkilöstötavoitteiksi asetettiin toimintastrategialähtöinen henkilöstörakenne, henkilöstön korkeatasoinen osaaminen sekä hyvinvoiva ja motivoitunut työyhteisö. Henkilöstörakenteen osalta GTK:n tavoitteena on ollut asiantuntijoiden osuuden lisääminen sekä osaamisen suuntaaminen entistä selkeämmin ydintoimintoihin. Tavoitteita edistettiin suorittamalla ohjelmatoiminnan uudelleenarviointi, jonka seurauksena päätettiin ohjelmatoiminnan organisointiin ja painotuksiin liittyvistä muutoksista 1.1.2011 lukien. Lisäksi laadittiin selvityksiä geofysiikan ja teknisten palveluiden toiminnasta. Selvitysten pohjalta päätettiin kehittämistoimenpiteistä sekä suuntaviivoista, jotka koskevat muun muassa tukitoimintojen ostopalveluita. Henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna asiantuntija-, tutkimus-, johto- tai esimiestehtävissä toimivien henkilöiden osuus on viime vuosina noussut ollen tarkasteluvuonna 53,6 %. Vuonna 2009 vastaava luku oli 53,3 %. Ennen laboratoriopalveluiden yhtiöittämistä vuonna 2006 asiantuntija-, tutkimus-, johto- tai esimiestehtävissä toimivia henkilöitä oli 45,2 % koko GTK:n henkilöstöstä. Kehitykseen on edellä mainitun yhtiöittämisen lisäksi vaikuttanut ostopalveluiden käytön lisääntyminen muun muassa talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä. Rekrytointien strategialähtöisyys on pyritty varmistamaan kirjaamalla yksiköiden tulossopimuksiin vuoden aikana toteutettavat keskeiset uusrekrytoinnit. Kaiken kaikkiaan vuonna 2010 käynnistettiin 12 rekrytointiprosessia vakituisiin tehtäviin ja hakemuksia avointa tehtävää kohden saatiin keskimäärin 20 kappaletta. Avoinna olleet tehtävät saatiin pääosin täytettyä ongelmitta ja niihin haki yhteensä 240 henkilöä. Kaikista hakijoista tohtoreita oli 24, lisensiaatteja 23, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita 180 ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita 13 henkilöä. Henkilöstön osaamista kehitettiin muun muassa jatkamalla huippuosaamisen kehittämisohjelmaa jo kolmatta vuotta peräkkäin. Ohjelma mahdollisti tutkijavaihtoa ja kansainvälistä verkostoitumista alan tutkimuslaitosten välillä ympäri maailman. Lisäksi laadittiin koko organisaation yhteinen strategisen osaamisen kehittämissuunnitelma sekä toimenpideohjelma vuodelle 2011. Suunnitelma sisältää kehittämistoimenpiteitä eri osaamisalueilla (muun muassa) johtaminen ja esimiestyö, palvelutoiminta, geoala, hallinto). Tiukka taloudellinen tilanne vaikutti tarkasteluvuoden pätevyysinvestointien sekä koulutuspäivien määrään, jotka molemmat laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Osaamisen kehittämiseen liittyväksi tavoitteeksi on GTK:ssa otettu vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilöstön osuuden kasvattaminen. Tarkasteluvuonna 2010 se jatkoikin kasvuaan ollen nyt 44,4 %. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 43,7 ja vuonna 2008 se oli 42,1. Henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen liittyen toteutettiin syväjohtamisvalmennuksen periaatteiden mukainen työyhteisökysely, jonka pohjalta tiimit valitsivat itselleen kehittämiskohteet ja sopivat toimenpiteistä. Lisäksi järjestettiin koko organisaation johdon ja esimiesten yhteiset esimiespäivät, joiden aikana käsiteltiin muun muassa strategian ja työhyvinvoinnin yhteyksiä sekä ajankohtaisia henkilöstöasioita yhteisen toimintakulttuurin vahvistamiseksi. Henkilöstökertomuksen tietolähteinä on käytetty Personec F- sekä Fakta-järjestelmiä. Lisäksi valtionhallinnon vertailutietoja on otettu työnantajan henkilöstötietojärjestelmä Tahtista, joka on
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS valtiovarainministeriön omistama rekisteri. Henkilöstökertomusta tilastoja tarkasteltaessa on huomioitava, että Tahti-raporttien määrittelyt poikkeavat GTK:n omien järjestelmien määrittelyistä. Esimerkiksi Personec F:n henkilöstömäärä sisältää koko henkilöstön, kun taas Tahtin lukuihin ei sisälly palkattomalla virkavapaalla oleva henkilöstö. Henkilöstökertomuksen ovat laatineet henkilöstöpäällikkö Joanna Brady-Bister, hallintoassistentti Sirkka Almgrén, erikoissuunnittelija Ville Handolin, suunnittelija Anna-Leena Tolonen, palvelupäällikkö Mika Karvonen, suunnittelija Minna Paananen, hallintoassistentti Arja Taira sekä palvelupäällikkö Kirsi Holmberg. Organisaatioyksiköistä käytetyt lyhenteet: ESY Etelä-Suomen yksikkö, LSY Länsi-Suomen yksikkö, ISY Itä-Suomen yksikkö, PSY Pohjois-Suomen yksikkö, KVPV Kansainvälinen projektivienti (31.12.2008 saakka), KP Konsernipalvelut (1.1.2007 alkaen), HP Hallintopalvelut (31.12.2006 saakka), TP Tekniset palvelut (osa geopalvelut -yksikköä vuoden 2006 loppuun ja osa konsernipalvelut -yksikköä vuoden 2007 alusta alkaen), KL Kemian laboratorio (ajan 1.1. 31.8.2007), GP Geopalvelut (31.12.2006 saakka) Henkilöstöryhmät sekä esimerkkejä niihin sisätyvistä nimikkeistä: Johto (pääjohtaja, yksikön johtaja, aluejohtaja, kehitysjohtaja, ohjelmajohtaja, tutkimusjohtaja, viestintäjohtaja) Esimiehet (vastuualue- ja toimialapäällikkö) Tutkijat (geologi, tutkija, erikoistutkija, geofyysikko, tutkimusprofessori, johtava tutkija) Asiantuntijat (suunnittelija, erikoissuunnittelija, muun kuin geologian alan asiantuntija) Toimistotehtävät (sihteeri, toimistosihteeri, hallintoassistentti, kirjanpitäjä) Tutkimusta avustava henkilöstö (tutkimusassistentti, tutkimusavustaja) Kenttähenkilöstö (tutkimustyöntekijä, työnjohtaja) Laboratoriotehtävät (laborantti) Tietotekniikkatehtävät (suunnittelija, assistentti) Tekniset tehtävät (vahtimestari, huoltomestari, teknikko)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Saatteeksi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2010 2 1 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄT TOIMET 2010 1 1.1 Kehittämiskohteet 1 1.2 Palkkausjärjestelmän kehittäminen 1 1.3 Kiekuhanke 2 2 HENKILÖSTÖ 2 2.1 Henkilötyövuodet 2 2.2 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 3 2.3 Virka- ja työsuhteinen henkilöstö 4 2.4 Ikärakenne 5 2.5 Tehtävä- ja sukupuolijakauma 7 3 REKRYTOINTI 9 3.1 Vaihtuvuus 9 3.2 Rekrytoinnit 10 4 PALKKAUSMENOT JA MATKAKUSTANNUKSET 11 5 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 13 6 TYÖHYVINVOINTI 15 6.1 Sairauspoissaolot 15 6.2 Työtapaturmapoissaolot 17 6.3 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja työterveyshuolto 18 6.4 Vastaanottokäyntien syyt 18 6.5 Sairauspoissaolot 19 7 HENKILÖSTÖN OSAAMINEN 20 7.1 Koulutusrakenne 20 7.2 Osaamisen kehittäminen 20 8 YHTEISTOIMINTA 21 9 HENKILÖSTÖN HUOMIOIMINEN VUONNA 2010 22 9.1 Mitalienjakotilaisuus 22 9.1.1 Tasavallan Presidentin Itsenäisyyspäivänä 6.12.2009 myöntämät kunniamerkit 22 9.1.2 Valtion virka-ansiomerkit 22 9.1.3 GTK:n 20-vuotismitalit 22 9.1.4 Tohtorinvasarat ja pääjohtajan tunnustuspalkinto Optimus 22 10 KERHOT 23
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10.1 Länsi-Suomen henkilöstökerho Nööri 23 10.2 Etelä-Suomen henkilöstökerho Riimu 23 10.3 Pohjois-Suomen henkilöstökerho Suopunki 23 10.4 Itä-Suomen henkilöstökerho Solomu 24 11 YHTEENVETO TUNNUSLUVUISTA 25 11.1 Keskeiset Tunnusluvut (Personec F) 25 11.2 Vertailutietoja valtion Tahti-henkilöstötietojärjestelmästä 26 Henkilöstön eläköitymisen ja muun poistuman ennuste, Tahti -raportti
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄT TOIMET 2010 1.1 Kehittämiskohteet Vuonna 2009 teetetyn henkilöstötutkimuksen perusteella valittiin GTK:n kehittämiskohteiksi yhtenäisen toimintakulttuurin sekä hanketoiminnan ja projektinhallinnan kehittäminen. Lisäksi kehittämiskohteiksi valittiin yksiköiden välisen ja sisäisen yhteistyön kehittäminen, osaamisen kehittäminen sekä tiedon jakaminen ja siirtäminen. Vuonna 2010 toteutettiin useita toimenpiteitä edellä mainittujen kehittämiskohteiden edistämiseksi. Yhtenäistä toimintakulttuuria pyrittiin luomaan muun muassa selkiyttämällä hallinnollisia ohjeistuksia ja tiedottamalla niistä esimiehiä ja muuta henkilöstöä. Koska esimiestoiminnalla on keskeinen sija käytäntöjen yhtenäistämisessä, käytiin ajankohtaisia henkilöstöasioista läpi esimiespäivien yhteydessä. Syksyllä järjestetty hanketoiminnan kehittämispäivä sai osallistujilta hyvää palautetta. Päivän aikana kuultiin esityksiä aiheesta sekä työstettiin ryhmätöitä. Kehittämispäivästä saatua palautetta sekä ryhmätöiden tuotoksia hyödynnetään tulevien hanke- ja projektikoulutusten suunnittelussa. Osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Tähän liittyen laadittiin GTK:n strategisen osaamisen kehittämissuunnitelma, joka sisältää strategian kannalta keskeiset osaamisalueet ja kehittämisen keinot. Henkilöstön hyvinvointiin ja vuorovaikutukseen liittyviä teemoja käsiteltiin sekä esimiespäivillä että pääjohtajan infotilaisuuksissa. Viimeksi mainitun tilaisuuden yhteydessä Vesa Nissinen Deep Lead Oy:stä piti esityksen vuorovaikutuksesta työyhteisössä. Aiheesta päästiin keskustelemaan lähimmän työyhteisön jäsenten kanssa kun purettiin ns. työyhteisöprofiilit, jotka Deep Lead oli toimittanut teettämänsä kyselyn pohjalta. Henkilöstön ja työyhteisön hyvinvointia kuvaavien kysymysten osuutta lisättiin tavoite- ja kehityskeskustelulomakkeessa, jota käytetään vuotta 2010 koskevissa keskusteluissa. Kehityskeskustelut olivat myös yksi esimiespäivien aiheista. 1.2 Palkkausjärjestelmän kehittäminen Vuoden 2010 tavoite- ja kehityskeskusteluissa otettiin käyttöön uusi arviointikäytäntö, jossa henkilökohtaista palkanosaa uudistettiin vastaamaan paremmin toimintaympäristön muutoksia. Kehittämisellä pyrittiin lisäämään palkkauksen avoimuutta, selkeyttä ja kannustavuutta uudistamalla henkilökohtaisen palkanosan rakennetta ja arviointikäytäntöjä. Uudessa arviointikäytännössä työtuloksen merkitys palkan perusteena korostuu ja osaamista arvioidaan aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin. Henkilökohtaisen palkanosan maksimiprosentti kasvoi 40 prosentista 50 prosenttiin. Uudella arviointijärjestelmällä pyrittiin lisäämään kannustavuutta. Järjestelmä mahdollistaa aikaisempaa paremmin hyvistä suorituksista ja hyvästä osaamisesta palkitsemisen. Vuoden 2010 tavoite- ja kehityskeskustelussa sovellettiin ensi kertaa urapolkuja sijoittamalla jokainen tehtävä urapolkujen mukaiseen osaajarooliin. Urapolut ovat visuaalinen kokonaiskuvaus GTK:n erilaisten tehtävien sisällöistä ja tehtävien edellyttämistä vaatimuksista. Urapolkuja on määritelty tutkijoille ja geoalan asiantuntijoille, tekniselle ammattihenkilöstölle, hallinnon ja tietohallinnon henkilöstölle sekä esimiehille ja johdolle.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 Urapolku koostuu osaajarooleista. Jokaiselle osaajaroolille on määritelty osaajaroolin mukaiset tehtävät, osaajarooliin liittyvät koulutus- ja kokemusvaatimukset sekö tieto- ja taitovaatimukset, esimerkkejä osaajarooliin soveltuvista nimikkeistä sekä Hay-vaativuudenarviointijärjestelmän mukainen tehtävän vaativuustaso. Urapolkujen tarkoitus on havainnollistaa miten yksittäinen tehtävä sijoittuu suhteessa GTK:n muihin tehtäviin ja vaativuusluokitukseen ja mitä valmiuksia se edellyttää. Tämä mahdollistaa erilaisten urakehitysnäkymien havainnollistamisen ja näin henkilöstölle tarjoutuu parempi mahdollisuus urasuunniteluun. 1.3 Kiekuhanke Valtionhallinnon Kieku-tietojärjestelmähankkeessa yhtenäistetään valtion talous- ja henkilöstöhallinnon toimintatapoja, prosesseja ja tietorakenteita. Hankkeessa toteutetaan ja otetaan käyttöön näitä tukeva uusi SAP-pohjainen järjestelmäkokonaisuus. Kieku otetaan käyttöön ensimmäisissä virastoissa vuonna 2011. Valtionhallinnon yhteisen kiekuhankkeen etenemistä seurattiin aktiivisesti talous- ja henkilöstöhallinnossa. GTK ottaa uuden järjestelmän käyttöön 1.1.2014, samanaikaisesti hallinnonalan muiden virastojen kanssa. Kieku-hanketta ja sen prosesseihin tuomia muutoksia esiteltiin vuoden aikana muun muassa pääjohtajan johtoryhmässä. 2 HENKILÖSTÖ 2.1 Henkilötyövuodet GTK:n toimintamenomäärärahalla palkatun henkilöstön henkilötyövuosikertymä vuonna 2010 oli 627,4. Ulkopuolisella rahoituksella katettiin 10,1 henkilötyövuotta, mikä oli 1,6 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 2009. GTK:n kokonaishenkilötyövuosikertymä oli 637,5. Henkilötyövuosikertymä pieneni 28,3:lla verrattuna edelliseen vuoteen. Vähennys johtui suurelta osin eläkkeelle siirtymisistä sekä kireästä rekrytointilinjasta. Alueyksiköiden yhteenlaskettu henkilötyövuosimäärä on 461,4 eli 73,6 prosenttia GTK:n kokonaishenkilötyövuosikertymästä.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 Taulukko 1. Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin ajalla 2006 2010 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos v:sta 2009 Muutos v:sta 2006 htv htv htv htv htv htv % htv % Maksullinen toiminta (1-alk. hankkeilla) 106,3 97,6 61,3 47,3 59 11,7 24,7-47,3-44,5 Muu toiminta 674,2 665,8 620,6 610 568,3-41,7-6,8-105,9-15,7 Toimintamenot 780,5 763,4 681,9 657,3 627,3-30 -4,6-153,2-19,6 Työllisyysvarat 9,7 8,1 8,6 6,1 10,1 4 65,6 0,4 4,1 Muu ulkopuolinen rahoitus 5,8 1,5 1 2,4 0-2,4-100 -5,8-100 Ulkopuolinen rahoitus 15,4 9,5 9,6 8,5 10,1 1,6 18,8-5,3-34,4 Yhteensä 795,9 772,9 691,5 665,8 637,4-28,4-4,3-158,5-19,9 Taulukko 2. Henkilötyövuodet toimintayksiköittäin vuosina 2009 ja 2010 Yksikkö 2009 2010 muutos muutos % ESY 224 214,6-9,4-4,2 LSY 29,8 32 2,2 7,4 ISY 143,1 137,3-5,8-4 PSY 79,6 77,5-2,1-2,7 KP 173,3 160,9-12,4-7,2 Johto 16 15,1-0,9-5,6 Yhteensä 665,8 637,4-28,4-4,3 2.2 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Vuoden 2010 lopun tilanteen mukaan GTK:ssa työskenteli yhteensä 648 henkilöä. Henkilöstön määrä on laskenut 27 henkilöllä vuodesta 2009. Osa-aikatyötä tekevän henkilöstön määrä säilyi ennallaan (42 henkilöä). GTK:ssa määräaikaista henkilöstöä oli vuoden 2010 lopussa 6,2 prosenttia (40 henkilöä). Vuonna 2010 määräaikaisen henkilöstön osuus väheni kymmenellä henkilöllä vuoteen 2009 verrattuna. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä on vähentynyt erityisesti Itä-Suomen yksikössä. Tehtävien luonteen vuoksi GTK:ssa on suhteellisen vähän määräaikaisia verrattuna koko valtionhallintoon. Ero ei kuitenkaan ole yhtä merkittävä kuin aiempina vuosina koska yliopistojen siirtyminen valtiosektorilta on pienentänyt määräaikaisten palvelussuhteiden osuutta valtiolla. Vuonna 2010 määräaikaisen henkilöstön osuus koko valtion henkilöstöstä oli 13,7 prosenttia ja tutkimuslaitoksissa 18,3 prosenttia.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 Vuonna 2010 rekrytointeihin liittyviä käytäntöjä muutettiin siten, että kaikille rekrytoinneille tuli hakea lupa ylimmästä johdosta huolimatta niiden kestosta. Taulukko 3. Henkilöstön määrä yksiköittäin 31.12.2010 (vakituiset ja määräaikaiset) Yksikkö Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä lkm % lkm % lkm % ESY 203 90,6 21 9,4 224 100 ISY 131 93,6 9 6,4 140 100 LSY 28 80,0 7 20,0 35 100 PSY 72 100,0 0 0 72 100 KP 158 98,1 3 1,9 161 100 Johto 16 100,0 0 0,0 16 100 Yhteensä 608 93,8 40 6,2 648 100 Kuva 1. Määräaikaisten osuus vuonna 2010 GTK:n määräaikaisten osuus vuonna 2010 Määräaikaiset 6,2 % Vakinaiset 93,8 % 2.3 Virka- ja työsuhteinen henkilöstö GTK:n henkilöstöstä virkasuhteisia on 14 prosenttia ja työsuhteisia 86 prosenttia. Muutoksena vuoteen 2009 on virkasuhteisten määrä laskenut 5 henkilöllä ja työsuhteisten määrä on laskenut 22 henkilöllä. Verrattuna koko valtion (86,9 prosenttia) tai valtion tutkimuslaitoksien (27,1 prosenttia) tilanteeseen, virkasuhteisten määrä GTK:ssa on pieni.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 Taulukko 4. Virka- ja työsuhteisen henkilöstön lukumäärä vuosien 2006-2010 lopussa Vuosi Virkasuhteiset Muutos edelliseen vuoteen Työsuhteiset Muutos edelliseen vuoteen Yhteensä Muutos edelliseen vuoteen lkm %-osuus % % %-osuus % lkm % % 2006 120 15-6,3 696 85 2,4 816 100 1,0 2007 108 15-10,0 605 85-13,1 713 100-12,6 2008 95 13-12,0 618 87 2,1 713 100 0 2009 93 14-2,1 582 86-5,8 675 100-5,3 2010 88 14-5,4 560 86-3,8 648 100-4,0 2.4 Ikärakenne GTK:ssa 45 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien osuus oli vuoden 2010 lopussa 77 prosenttia (499 henkilöä) henkilöstöstä ja 55 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien osuus oli 47,8 prosenttia (310 henkilöä). Koko valtion osalta vähintään 45-vuotiaiden %-osuus on 54,7 prosenttia ja valtion tutkimuslaitosten osalta 55,7 prosenttia. Alle 35-vuotiaiden osuus GTK:ssa oli 8,6 prosenttia (56 henkilöä). GTK:n henkilöstön keski-ikä vuonna 2010 oli 51,5 vuotta (51 vuonna 2009). GTK:n naispuolisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2010 lopussa 3,5 vuotta alempi kuin miesten keski-ikä. Miesten keski-ikä nousi 0,5 vuotta ja naisten keski-ikä nousi 0,6 vuotta. Viimeisen viiden vuoden tarkastelujakson aikana on GTK:n henkilöstön keski-ikä noussut 2,4 vuodella. GTK:n keski-ikä on 5,8 vuotta enemmän kuin valtion tutkimuslaitoksissa keskimäärin. Koko valtioon verrattuna GTK:n henkilöstön keski-ikä on 6,4 vuotta suurempi. Vuosina 2011 2015 eläkkeelle on siirtymässä noin 203 henkilöä, joka on 31,3 prosenttia nykytasosta. Henkilöstökertomuksen lopussa on Tahti-järjestelmän arvio eläkkeelle siirtyvien henkilöiden lukumääristä. Luvut perustuvat todelliseen vanhuuseläkeikään, jonka Valtiokonttori on laskenut. Taulukko 5. Henkilöstön määrä iän mukaan jaoteltuna vuosina 2006-2010 Ikä Henkilöä %-jakauma ikäluokittain 2006 2007 2008 2009 2010 2006 2007 2008 2009 2010 15-19 0 1 0 0 0 0,0 0,1 0 0 0 20-24 7 4 4 3 2 0,9 0,6 0,6 0,4 0,3 25-29 25 20 30 18 16 3,1 2,8 4,2 2,7 2,5 30-34 61 41 40 41 38 7,5 5,8 5,6 6,1 5,9 35-39 48 40 45 55 52 5,9 5,6 6,3 8,1 8,0 40-44 86 56 51 46 41 10,5 7,9 7,2 6,8 6,3 45-49 126 100 85 77 75 15,4 14,0 11,9 11,4 11,6 50-54 182 166 153 132 114 22,3 23,3 21,5 19,6 17,6 55-59 186 164 158 154 159 22,8 23,0 22,2 22,8 24,5 60-64 90 115 138 139 133 11,0 16,1 19,4 20,6 20,5 65-5 6 9 10 18 0,6 0,8 1,3 1,5 2,8 Yht. 816 713 713 675 648 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 180 160 140 120 100 80 2008 2009 2010 60 40 20 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65- Kuva 2. Henkilöstön määrä iän mukaan jaoteltuna vuosina 2008-2010 Taulukko 6. Henkilöstön keski-ikä vuosina 2006-2010 Vuosi Naiset Miehet Kaikki 2006 47,7 49,8 49,1 2007 48,8 51,3 50,5 2008 48,4 51,5 50,5 2009 48,5 52,1 51,0 2010 49,1 52,6 51,5
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 100 90 80 87 70 60 Lkm 50 40 30 20 26 23 33 32 36 34 27 30 32 10 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Vuosi Kuva 3. Eläkeiän (63 vuotta) saavuttavien henkilöiden lukumäärä seuraavan kymmenen vuoden aikana (31.12.2010 tilanne) 2.5 Tehtävä- ja sukupuolijakauma Vuonna 2010 GTK:n henkilöstöstä 31,3 prosenttia on naisia ja 68,7 prosenttia miehiä. Verrattuna koko valtioon (naisten osuus 48,8 prosenttia) ja valtion tutkimuslaitoksiin (naisten osuus 50 prosenttia). GTK:n suurin henkilöstöryhmä on tutkijat, joita on 39,4 prosenttia henkilöstöstä (40,7 vuonna2009). Tutkimusta avustavissa tehtävissä on 20,1 prosenttia henkilöstöstä (19,7 vuonna 2009). Johto- ja esimiestason tehtävät on määritelty organisaation mukaisesti niin, että johtotehtäviin kuuluvat tutkimuskeskuksen ylin johto ja yksiköiden johtajat, esimiestasoon lasketaan kuuluviksi vastuualue- ja toimialapäälliköt. Vuonna 2010 GTK:n henkilöstöstä 2,0 prosenttia toimi johtotehtävissä (1,9 vuonna 2009) ja esimiestason tehtävissä 3,4 prosenttia (2,8 vuonna 2009). GTK:n miehistä 6,7 prosenttia kuului johto- ja esimiestasoon (5,8 vuonna 2009) ja naisista 2,5 prosenttia (2,4 vuonna 2009). Taulukko 7. Henkilöstön lukumäärä yksiköittäin sukupuolen mukaan 31.12.2010 Yksikkö Naisia % Miehiä % Yhteensä % ESY 82 36,6 142 63,4 224 100,0 ISY 33 23,6 107 76,4 140 100,0 LSY 13 37,1 22 62,9 35 100,0 PSY 22 30,1 51 69,9 73 100,0 KP 46 28,6 115 71,4 161 100,0 Johto 7 46,7 8 53,3 15 100,0 Yhteensä 203 31,3 445 68,7 648 100,0
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 Taulukko 8. Henkilöstön määrä henkilöstöryhmittäin 31.12.2010 Henkilöstöryhmä Naiset Miehet Yhteensä % Toimistotehtävät 45 2 47 7,3 Laboratoriotehtävät 5 6 11 1,7 Asiantuntijat 26 31 57 8,8 Tekniset tehtävät 1 27 28 4,3 Tietotekniikkatehtävät 11 11 22 3,4 Kenttähenkilöstö 0 63 63 9,7 Tutkimusta avustava henkilöstö 43 87 130 20,1 Tutkijat 67 188 255 39,4 Esimiehet (vastuualue- ja toimialapäälliköt) 3 19 22 3,4 Johto (ylin johto, yksiköiden johtajat) 2 11 13 2,0 Yhteensä 203 445 648 100,0 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Toimistotehtävät Laboratoriotehtävät Asiantuntijat Tekniset tehtävät Tietotekniikkatehtävät Kenttähenkilöstö Tutkimusta avustava henkilöstö Tutkijat Esimiehet (vastuualue- ja toimialapäälliköt) Johto (ylin johto, yksiköiden johtajat) Naiset Miehet Kuva 4. Henkilöstön määrä henkilöstöryhmittäin 31.12.2010
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 Naisten osuus johto- ja esimiestason tehtävistä vuonna 2010 14,3 % Kuva 5. Naisten osuus johto- ja esimiestason tehtävistä vuonna 2010 3 REKRYTOINTI 3.1 Vaihtuvuus Taulukossa 9 esitetty kokonaispoistuma oli 4,0 % edellisen vuoden lopun henkilöstötilanteesta. Lähtövaihtuvuusprosentti, joka ilmaisee toisen työnantajan palvelukseen siirtyneen vakituisen henkilöstön prosenttiosuuden, oli 0,6 % vuonna 2010 kun se oli edellisenä vuonna 0,7 %. Taulukko 9. Lähtövaihtuvuus ja muu poistuma vuonna 2010 Poistuman syy Henkilöä % edellisen Henkilöä % edellisen 2010 vuoden lopun 2009 vuoden lopun henkilöstöstä henkilöstöstä Eläkkeelle siirtyneet yhteensä 24 3,6 28 3,9 Vanhuuseläke 20 3,0 21 2,9 Työkyvyttömyyseläke 2 0,3 6 0,8 Yksilöllinen varhaiseläke 2 0,3 1 0,1 Uusi työnantaja 4 0,6 5 0,7 Poistuma yhteensä 28 4,1 33 4,6
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 yli 25 vuotta 65 224 21-25 vuotta 24 52 Palvelusaika (vuotta 16-20 vuotta 11-15 vuotta 6-10 vuotta 3-5 vuotta 25 12 35 21 35 27 19 59 Miehet Naiset 1-2 vuotta 18 19 alle 1 vuosi 5 8 0 50 100 150 200 250 Henkilöä Kuva 6. Henkilöstön palvelusaika 31.12.2010 sukupuolen mukaan 3.2 Rekrytoinnit Vuonna 2010 rekrytointeja vakituisiin tehtäviin oli 12 ja hakemuksia avointa tehtävää kohden saatiin keskimäärin 20 kappaletta. Kuusi näistä rekrytointivalinnoista siirtyi vuoden 2011 puolelle. Kesäharjoittelijoita rekrytoitiin huomattavasti vähemmän. Korkeakouluharjoittelijoiden määrä säilyi lähes ennallaan. Hakemuksia saatiin vuonna 2010 keskimäärin merkittävästi vähemmän kuin muihin valtion tutkimusorganisaatioihin. Vuonna 2010 rekrytoinnit suuntautuivat kaikki geologian alan asiantuntija-, esimiestai johtotason tehtäviin. Avoinna olleisiin tehtäviin haki yhteensä 240 henkilöä. Hakijoista tohtoreita oli 24, lisensiaatteja 23, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita 180 ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita 13 henkilöä. Tehtäviin valituista henkilöistä kaikilla oli ylempi korkeakoulututkinto. GTK:n sisäisenä tehtäväkiertona ilmoitettiin kolmesta paikasta, joihin hakijoita oli yhteensä kuusi. Keskeiset strategiset rekrytoinnit suuntautuivat seuraaville alueille: mineraalitekniikka, rikastus, hydrometallurgia, kallioperä- ja raaka-ainetutkimukset, mineraaliset raaka-aineet, luonnonkivi- ja kiviainestutkimukset ja tekniset palvelut. Henkilöstön ulkoisissa rekrytoinneissa käytettiin monipuolisia rekrytointikanavia. Henkilöstön hankinnan ja työnhaun järjestelmäpalvelua Heliä käytettiin pääsääntöisesti ulkoisissa rekrytoinneissa. Muita hakukanavia olivat Helsingin Sanomat, Oikotie, Monster, Aarresaari, GTK:n ulkoiset internetsivut, intranet ja työvoimatoimiston sivut (MOL). Kansainvälisissä hakuprosesseissa käytettiin Earth-
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11 works- ja Eurogeosurveys-sivustoja. Kansainvälisiä rekrytointiprosesseja käynnistettiin yksi, mutta tehtävä päätettiin jättää täyttämättä. Taulukko 10. Vuoden 2010 rekrytointiprosessit (vakituisiin tehtäviin) yksiköittäin, hakijoiden koulutustason mukaan Yksikkö Hakijoiden koulutus Tohtori Lisensiaatti Ylempi korkea- koulu- tutkinto Muu Hakijoita yht. Rekrytointiprosessit Hakemukset/ tehtävä ESY 2 4 0 53 6 0 63 32 ISY 4 14 21 44 1 0 80 20 LSY 2 3 1 40 1 0 45 23 PSY 3 3 1 23 2 0 29 10 KP 1 0 0 20 3 0 23 23 Yhteensä 12 24 23 180 13 0 240 20 Vuonna 2009 10 7 2 317 49 15 390 39 Taulukko 11. Vuoden 2010 kausiapulaisten rekrytoinnit yksiköittäin Yksikkö Kausiapulaiset Muut Oma rahoitus Alempi korkeakoulututkinto Korkeakouluharjoittelijat määräaikaiset (työllisyysvaroin palkatut) Määräaikaiset yhteensä ESY - - - - ISY 2 4 0 6 LSY 1 - - 1 PSY 1 3-4 KP 1-12 13 Johto - - - - Yhteensä 5 7 12 24 4 PALKKAUSMENOT JA MATKAKUSTANNUKSET Maksettujen palkkojen ja henkilöstösivukustannusten kehitys on nähtävissä taulukosta 12. Palkkausmenot vuonna 2010 olivat 31,6 miljoonaa euroa. Palkkausmenot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,4 % eli 0,4 milj. euroa. Palkkamenot ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla vuodesta 2006 lähtien vaikka henkilötyövuosien määrä on laskenut 796 htv:sta 638 htv:een. Valtion tuottavuusohjelma on osaltaan vaikuttanut vähentävästi GTK:n vuoden 2010 henkilötyövuosikertymään. Henkilötyövuotta kohti laskettuna palkkausmenot ovat kasvaneet 21,2 prosenttia. Nousua selittää GTK:n henkilöstörakenteen painopisteen muutos, jonka tavoitteena on ollut keskittyä enemmän korkeaa osaamista ja asiantuntemusta vaativiin tehtäviin. Tästä johtuen uusrekrytoinnit ovat olleet asian-
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 tuntija- tai esimiestehtäviä. Myös keskustason virka- ja työehtosopimuksessa sovitut palkankorotukset ovat kasvattaneet palkkausmenoja. Vuonna 2010 henkilöstösivukulut olivat 17,5 prosenttia palkkausmenoista. Henkilöstösivukulujen osuus on pysynyt samana verrattuna vuoteen 2009, mutta laskenut verrattuna vuoden 2008 lukuun, joka oli 18,7. Yhteenveto matkakustannuksista yksiköittäin on nähtävissä taulukosta 14. Vuonna 2010 kiinnitettiin huomiota matkakustannusten suuruuteen ja tähän liittyen uudistettiin GTK:n matkustusohje. Säästöjä haettiin matkojen priorisoinnilla ja keskittämisellä, sekä vaihtoehtoisia kokoustapoja, kuten videoneuvotteluja lisäämällä. Säästötoimet näkyivät erityisesti muun toiminnan matkakustannuksissa, jotka laskivat 22,2 % verrattuna vuoteen 2009. Taulukko 12. Palkkausmenot vuosina 2006-2010 (1 000 euroa) Varsinaiset Henkilöstö- Palkkaukset Muutos- Palkkaus/ Muutos- Vuosi Htv palkkaukset sivukulut yhteensä % htv % 2006 796 26 572 5 992 32 564 0,4 40,9 3,2 2007 773 27 110 6 350 33 460 2,7 43,3 5,8 2008 691 25 845 5 959 31 804-5,0 46,0 6,3 2009 666 26 464 5 603 32 067 0,8 48,2 4,6 2010 637 26 107 5 523 31 630-1,4 49,6 3,0 Taulukko 13. Palkalliset poissaolot yksiköittäin vuoden 2010 työajan kohdentamisen mukaan Yksikkö Palkallisten poissaolojen osuus kokonaistyöajasta Lomat % Sairaus- ym. palkalliset poissaolot % Yhteensä % ESY 17,6 4,1 21,7 LSY 15,2 4,7 19,9 ISY 16,0 3,0 19,0 PSY 16,7 3,6 20,3 KP yhteensä 16,5 6,2 22,8 Johto 15,9 2,3 18,2 Koko GTK 16,7 4,3 21,0
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 13 Taulukko 14. Matkakustannukset vuonna 2010 (sis. toimintamenot ja ulkopuolisen rahoituksen) Yksikkö Maksullinen toiminta Muu toiminta Yhteensä % yksikön kokonaismenoista % GTK:n kokonaismenoista Muutos-% vuoteen 2009 ESY 534 469 339 910 874 380 5,1 1,7 9,2 LSY 19 443 111 935 131 377 5,7 0,3-14,3 ISY 138 205 251 778 389 983 3,5 0,8-15,4 PSY 85 922 201 878 287 800 4,8 0,6-3,8 KP 42 284 521 707 563 991 4,7 1,1-14,4 Johto 13 056 111 879 124 935 6,1 0,2-25,2 Yhteensä 833 378 1 539 088 2 372 466 4,7 4,7-6,6 Muutos-% vuoteen 2009 48,1-22,2-6,6 5 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ GTK:n palkkausjärjestelmän perustana on tehtävän vaativuus. Erilaiset tehtävät on jaettu 12 vaativuusluokkaan tehtävän vaativuuden perustella. Tehtävän vaativuuden arvioinnissa huomioidaan tehtävän edellyttämä tietotaito, siihen liittyvät vastuut sekä tarkastellaan tehtävään liittyviä haasteita. Tehtävän vaativuuteen perustuvan palkanosan lisäksi kokonaispalkka muodostuu henkilökohtaisesta palkanosasta. Pääjohtajan suorassa alaisuudessa olevan johdon palkkausta koordinoidaan valtionhallinnon laajuisella Ylva-järjestelmällä. Eniten henkilöstöä sijoittui vaativuusluokkiin 8 ja 9. Näissä vaativuusluokissa on 33,9 prosenttia palkkausjärjestelmän piirissä olevasta henkilöstöstä. Vaativuusluokassa 10 olevan suhteellinen osuus on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi. Osaltaan tähän on vaikuttanut GTK:n ydinalueisiin liittyvien tutkimusohjelmien perustaminen. Vastaavasti vaativuusluokissa 4 ja 5 henkilöstön osuus on vähentynyt. Tämä selittynee rekrytointien ja tehtävien muutosten kohdistumisella korkeamman vaativuusluokan tehtäviin. Vuonna 2010 vaativuusluokissa 1-6 oli naisista 50,5 prosenttia ja miehistä 39,8 prosenttia. Vaativuusluokissa 7-12 naisista oli 49,5 prosenttia ja miehistä 60,2 prosenttia.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 14 120 100 Henkilöä 80 60 40 2007 2008 2009 2010 20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Vaativuusluokka Kuva 7. Henkilöstön määrä vaativuusluokittain vuosien 2007-2010 lopussa Taulukko 15. Henkilöstön määrä vaativuusluokittain sukupuolen mukaan 31.12.2010 Vaativuusluokka Naiset Miehet Yhteensä 1 0 0 0 2 2 5 7 3 6 33 39 4 26 47 73 5 30 35 65 6 34 49 83 7 17 29 46 8 32 70 102 9 35 73 108 10 10 62 72 11 2 20 22 12 0 2 2 Yhteensä 194 425 619
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 15 20 18 16 14 % 12 10 8 Naiset, % Miehet, % 6 4 2 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Vaativuusluokka Kuva 8. Henkilöstön prosentuaalinen jakautuminen vaativuusluokittain sukupuolen mukaan 31.10.2010 6 TYÖHYVINVOINTI 6.1 Sairauspoissaolot Sairaustapausten lukumäärä sekä sairaustapauksista johtuvien sairauspäivien määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Sairaustapausten kesto oli vuonna 2010 keskimäärin 4,6 päivää. Tapauksista lyhytkestoisten osuus (alle kolme päivää) on kasvanut 3,8 % vuodesta 2009. Kaikista sairauspoissaoloista alle kolmen päivän poissaoloja on 75,8 %. Lyhyitä poissaoloja oli GTK:ssa vähemmän kuin valtiolla tai valtion tutkimuslaitoksissa. Henkilötyövuotta kohden sairauspoissaolopäivien määrä on 7,6 päivää, mikä tarkoittaa pientä nousua edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolojen lukumäärä/htv on 1,4 vähemmän kuin koko valtionhallinnossa, mutta 0,7 enemmän kuin valtion tutkimuslaitoksissa. GTK:n terveysprosentti (ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden %-osuus) on edellisestä kaudesta kasvanut 0,7 prosenttiyksikköä. Valtiovarainministeriön julkaisemassa tutkimuksessa on käsitelty henkilöstön sairastuvuuteen vaikuttavia monitahoisia tekijöitä ja yhteyksiä. Sen mukaan lyhyiden poissaolojen osuuteen vaikuttavat eniten henkilöstön keski-ikä sekä koulutustasoindeksi. Keski-iän noustessa lyhyiden sairauspoissaolojen suhteellinen osuus laskee johtuen sairaustapausten vaikeammasta asteesta. Terveysprosentti puoles-
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 16 taan kasvaa keski-iän kasvaessa. Koulutustason noustessa lyhyiden poissaolojen suhteellinen osuus usein kasvaa, mikä on saattaa olla merkki sitoutuneisuudesta työhön. Lukuja tulkitessa on myös syytä muistaa, että määräaikaisilla työntekijöillä on yleensä korkeampi terveysprosentti kuin vakituisella henkilöstöllä. (Lehtonen, Veli-Matti 2010. Miten hallita sairauspoissaoloja, Valtiovarainministeriö 2010.) Taulukko 16. Sairauspoissaolot vuosien 2006-2010 lopussa Vuosi Sairaustapauksia Sairauspäiviä Lkm Muutos-% Lkm Muutos-% Pv/tapaus 2006 1329-2,6 6602 2,1 5,0 2007 1090-18,0 5657-14,3 5,2 2008 1093 0,3 5898 4,3 5,4 2009 1041-4,8 4460-24,4 4,3 2010 1061 1,9 4840 8,5 4,6 Taulukko 17. Sairaustapaukset sairauden keston mukaan jaoteltuna vuosien 2006-2010 lopussa Sairauden Sairaustapauksia kesto 2006 2007 2008 2009 2010 päivää Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % 1 414 31,2 323 29,6 310 28,4 324 31,2 367 34,6 2-3 506 38,1 425 39,0 445 40,7 423 40,8 437 41,2 4-10 282 21,2 248 22,8 240 22,0 221 21,3 188 17,7 11-60 117 8,8 87 8,0 89 8,1 67 6,5 61 5,7 61-90 7 0,5 4 0,3 6 0,5 2 0,2 4 0,4 91-180 3 0,2 2 0,2 1 0,1 1 0,1 2 0,2 yli 180 0 0,0 1 0,1 2 0,2 0 0,0 2 0,2 Yhteensä 1329 100 1090 100 1093 100 1038 100 1061 100
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 17 9 8 8,3 8,1 8,5 7,6 7 6,7 6 5 4 3 2 1 0 päivät/htv 2006 päivät/htv 2007 päivät/htv 2008 päivät/htv 2009 päivät/htv 2010 Kuva 9. Sairauspoissaolopäivät henkilötyövuotta kohti vuosina 2006-2010 Taulukko 18. Sairauspoissaolot yksiköittäin vuoden 2010 lopussa Yksikkö Sairaustapauksia Sairauspäiviä Lyhyiden sairaustapausten (1-3 pv) osuus % Lkm % Tapausta/htv Lkm % Päivää/htv ESY 398 37,5 1,9 1 694 35,0 7,9 316 79,4 ISY 197 18,6 1,4 639 13,2 4,7 155 78,7 LSY 39 3,7 1,2 250 5,2 7,8 22 56,4 PSY 127 12,0 1,6 548 11,3 7,1 95 74,8 KP 274 25,8 1,7 1621 33,5 10,1 195 71,2 Johto (ml. esikunta) 26 2,5 1,7 88 1,8 5,8 21 80,8 Yhteensä 1061 100,0 1,7 4 840 100,0 7,6 804 75,8 6.2 Työtapaturmapoissaolot Työtapaturmatapausten lukumäärä on vähentynyt edellisestä vuodesta neljällä kappaleella. Osa tapaturmista aiheutti eriasteisia murtumavammoja, joiden vuoksi työtapaturmista johtuvien poissaolojen määrät ovat suurempia kuin edellisenä vuotena. Valtaosa työtapaturmista oli kaatumisten tai liukastumisten aiheuttamia. Työkoneella tai -välineellä sattuneita vammoja oli kolme.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 18 Taulukko 19. Työtapaturmapoissaolot vuosina 2006 2010 Vuosi Poissaolotapauksia Lkm Muutos-% Pv Muutos-% Pv/tapaus 2006 17-10,5 145-28,9 8,5 2007 17 0,0 517 256,6 30,4 2008 18 5,9 473-8,5 26,3 2009 23 27,8 295-37,6 12,8 2010 19-17,3 387 31,2 20,8 6.3 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja työterveyshuolto Henkilöstön hyvinvoinnin tilaa seurataan työterveyshuollon lisäksi GTK:ssa muun muassa henkilöstötutkimusten sekä tavoite- ja kehityskeskusteluiden avulla. Loppuvuonna uudistettiin kehityskeskustelulomaketta siten, että työhyvinvointia kartoittavaa osuutta laajennettiin. Uutta lomaketta käytetään ensimmäistä kertaa alkuvuodesta 2011 arvioitaessa vuoden 2010 toimintaa. Työhyvinvointiin liittyvät teemat olivat esille useissa tilaisuuksissa vuoden aikana. Marraskuussa 2010 järjestettiin esimiespäivät, joiden yhteydessä käsiteltiin muun muassa strategian ja työhyvinvoinnin yhteyksiä. Yhteistyössä Deep Lead Oy:n kanssa toteutettiin koko henkilöstölle suunnattuja tilaisuuksia vuorovaikutuksesta. Lisäksi GTK:n alueyksiköissä järjestettiin syksyllä työvirepäivät yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Kenttämiesten tyky-päivät pidettiin perinteisesti Vuokatissa. GTK kustansi ja organisoi henkilöstön sikainfluenssarokotukset. Lisäksi hankittiin ja jaettiin henkilökohtaiset antiseptiset käsigeelit koko henkilöstölle. Toimipaikkojen yhteisiin tiloihin hankittiin käsien desinfiointipisteitä ja varmuusvarastoihin hankittiin kasvosuojaimia. GTK seurasi sikainfluenssatilanteen kehittymistä sekä tiedotti ja ohjeisti henkilöstöä tilanteesta. Valtionvarainministeriön ohjeen mukaisesti toteutettiin poissaoloilmoitusmenettelyn muutokset. Työterveyshuolto raportoi vuosittain GTK:n henkilöstön vastaanottokäynneistä Terveystalossa. Raportit on muodostettu koko GTK:n henkilöstön käynneistä Terveystalossa. 6.4 Vastaanottokäyntien syyt Tilasto on tehty lääkärien, työterveyshoitajien, työpsykologien ja työfysioterapeuttien vastaanotoilta. Vastaanottokäyntejä oli 2651 kpl kun edellisenä vuonna niitä oli 3438 kpl. Eri henkilöitä kävi vastaanotolla 575 (601 vuonna 2009). Merkittävin käyntien syy oli tuki- ja liikuntaelimiin liittyvät sairaudet. Käyntien syiden jakauma vastaa vuoden 2009 jakaumaa, eikä pääosin merkittävästi poikkea päätoimialasta tai koko Terveystalon asiakaskunnasta. Diabetesriski sekä sydän- ja verisuonitautien riski on kuitenkin selvästi kohonnut vuonna 2010 terveystarkastuksissa käyneillä työntekijöillä. Työuupumusprosentti ja päihdeongelmat olivat samaa luokkaa kuin muualla toimialalla. Mielenterveyshäiriöiden osuus käynneistä oli kasvanut, joskin on huomioitava, että muutaman henkilön sairastuminen vaikuttaa merkittävästi tilastoihin. Taulukossa 20 kohta "Muut syyt" sisältää muun muassa kasvaimet, anemiat, rokotukset, matkailuneuvonnan, terveysneuvonnat ja vammat.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 19 Taulukko 20. Käynnin syyt vuosina 2007-2010 Käynnin syyt % 2007 2008 2009 2010 Verenkiertoelimet 7,9 7,6 12,2 9,1 Terveystarkastukset 9,4 8,9 10,6 11,6 Tuki- ja liikuntaelimet 21 20,3 21 17,6 Infektiot *) 14,9 14,1 12,3 Mielenterveyden häiriöt 2,6 4,4 Muut syyt *) 26,4 26,1 30,5 *) Vuoden 2007 tiedot eivät ole verrannollisia. 6.5 Sairauspoissaolot Sairauslomapäiviä on Terveystalossa kirjoitettu 2867 (3081 vuonna 2009) päivää yhteensä 210 (213) eri henkilölle. Terveystalosta GTK:n työntekijöille kirjoitettujen sairauslomapäivien määrä on keskimäärin 7,2 päivää/hlö, joka on hieman vähemmän kuin vuonna 2009 (8,1). Merkittävimmät sairauspoissaolojen syyt GTK:lla olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet 39 % (36 %), mielenterveyshäiriöt 17 % (10 %) infektiot 16 % (16 %) verenkierto- ja aineenvaihduntasairaudet 11 % (11) sekä tapaturmat ja vammat 5 (13) %). Tapaturmien ja vammojen osuus on selvästi pienentynyt vuonna 2010. Mielenterveyshäiriöstä johtuneiden sairauslomien keskimääräinen pituus on kasvanut 24 päivää (14 päivää). Taulukko 21. Työterveyshuollon kustannukset vuosina 2006-2010 2006 2007 2008 2009 2010 Kela I 177 000 36 % 175 000 34 % 193 000 35 % 109 000 27 % 117 000 26 % Kela II 290 000 59 % 316 000 62 % 335 000 61 % 284 000 70 % 321 000 70 % Muut 22 000 21 000 18 000 14 000 21000 Yhteensä 489 000 512 000 546 000 407 000 459 000 Palautus 177 000 217 000 200 000 138 000 138 000 Kela I korvausluokkaan luetaan ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset, jotka syntyvät esim. terveystarkastuksista ja työpaikkaselvityksistä. Kela II korvausluokkaan puolestaan kuuluvat sairaanhoidon kustannukset. Ehkäisevän työterveyshuollon kustannusten osuuden pienenemiseen on vaikuttanut ainakin se, että fysioterapiaan on aiemmasta poiketen edellytetty lääkärin määräystä. Henkilömäärään suhteutettuna kustannukset ovat samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna. Hansel Oy:n puitesopimukseen liittyen GTK maksaa Hansel Oy:lle komissiota, joka oli 1,5 % työterveyshuollon laskutuksesta.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 20 7 HENKILÖSTÖN OSAAMINEN 7.1 Koulutusrakenne GTK:n henkilöstön koulutustasoindeksi vuonna 2010 oli sama kuin edellisenä vuonna eli 5,1. Sekä naisten että miesten kohdalla koulutustasoindeksi on pysynyt edellisvuoteen verraten samana. Koulutustasoindeksin laskenta perustuu eri koulutusasteen suorittaneiden henkilöiden lukumäärään. Koulutustasoindeksi yksiköittäin on esitetty taulukossa 22. GTK:n koulutustasoindeksi vuonna 2010 on hieman korkeampi kuin koko valtionhallinnossa keskimäärin, mutta jonkin verran alhaisempi kuin valtion tutkimuslaitoksissa keskimäärin. Eroihin vaikuttaa GTK:n henkilöstörakenne, joka sisältää melko paljon tehtäviä, jotka eivät vaadi korkeakoulututkintoa. Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli kertomusvuonna 44,4 (43,7 % vuonna 2009) ja jatkotutkinnon suorittaneiden osuus 16 % (16,1 % vuonna 2009) GTK:n koko henkilöstöstä. 7.2 Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittämistarpeita kartoitettiin tavoite- ja kehityskeskusteluissa ja esiin nousseista kehittämistarpeista laadittiin yhteenvedot yksiköissä. Osaamisen kehittämistarpeita kartoitettiin myös keväällä tehdyn erillisen koulutustarvekartoituksen avulla. Tavoite- ja kehityskeskusteluiden yhteydessä eläkeikää lähestyville henkilöille tehtiin tarvittaessa suunnitelma osaamisen siirtämisestä. Huippuosaamisen kehittämisohjelmaa jatkettiin kolmatta vuotta peräkkäin. Ohjelma mahdollisti tutkijavaihtoa ja kansainvälistä verkostoitumista alan tutkimuslaitosten välillä ympäri maailman. GTK:n järjestyksessään toiset organisaation johdolle ja esimiehille suunnatut esimiespäivät järjestettiin raportointivuoden syksyllä. Kaksipäiväisillä esimiespäivillä käsiteltiin GTK:n strategiauudistusta ja esimiehen roolia strategian toteuttajana, osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvointiin liittyviä asioita sekä ajankohtaisia henkilöstöasioita yhteisen toimintakulttuurin vahvistamiseksi. Hanketoiminnan ja projektinhallinnan kehittämisen panostettiin raportointivuonna järjestämällä useissa yksiköissä hanke- ja sopimushallintaan liittyvää organisaation sisäistä koulutusta konsernipalvelujen asiantuntijoiden toimesta. Lisäksi vuoden aikana n. 20 GTK:n ulkoasiainministeriön rahoittamissa kehitysyhteistyöhankkeissa työskentelevää hanketyöntekijää osallistui UM:n järjestämälle KEVAL- KU-valmennuskurssille. Syksyllä järjestettiin hanketoiminnan kehittämispäivä, jonka tavoitteena oli kehittää GTK:n hanketoimintaa edistämällä hankepäälliköiden keskinäistä verkostoitumista ja hyvien käytäntöjen jakamista, korostamalla yhteisten ohjeiden ja käytäntöjen merkitystä sekä esittelemällä hallinnon tarjoamia tukipalveluita hankkeille. Tapahtuma suunnattiin erityisesti Kv- ja EU-hankkeissa toimiville GTK:n nykyisille ja tuleville hankepäälliköille, sekä muille hankkeiden avainhenkilöille. Tilaisuudessa toteutetun Learning Cafe - ryhmätyöskentelyn antina saatiin paljon hanketoiminnan kehittämisessä jatkossa käytettävää materiaalia. Tilaisuudessa oli osallistujia kaikista alueyksiköistä, yhteensä n. 100 henkilöä. GTK:ssa toteutettua syväjohtamisvalmennusta jatkettiin toteuttamalla yhteistyössä Deep Lead Oy:n kanssa koko henkilöstölle palautekysely vuorovaikutuksesta työyhteisössä. Palautekyselyn pohjalta
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 21 muodostettiin vastuualueiden työyhteisöprofiilit, joiden pohjalta kukin vastuualue/tiimi asetti tulosten pohjalta keskeisimmät kehittämistavoitteet ja sopi toimenpiteistä vuodelle 2011. Vuonna 2010 laadittiin koko organisaation yhteinen strategisen osaamisen kehittämissuunnitelma sekä toimenpideohjelma vuodelle 2011. Suunnitelman kehittämistoimet suuntautuvat strategisesti keskeisille osaamisalueille, joita ovat johtaminen ja esimiestyö, huippuosaamisen kehittäminen, palvelutoiminnan-, geoalan- sekä hallinnollinen osaaminen. Koulutuspäiviä GTK:ssa vuonna 2010 oli 3,5/htv ja pätevyysinvestoinnit olivat 1310 euroa/htv (sis. koulutusajan palkat). GTK:n säästöohjelma heijastui tarkasteluvuonna koulutuspäivien ja osaamisen kehittämisen investointien määrään, niiden jäädessä alhaisemmaksi edelliseen vuoteen verrattuna Taulukko 22. Koulutustasoindeksi yksiköittäin sukupuolen mukaan 31.12.2010 Yksikkö Koulutustasoindeksi Kaikki Naiset Miehet ESY 5,9 5,3 6,3 ISY 5,3 4,8 5,4 LSY 5,4 5,2 5,5 PSY 5,8 5,4 6,0 KP 3,4 4,3 3,0 Johto (ml esikunta) 6,5 6,0 6,9 koko GTK 5,1 5,0 5,1 Taulukko 23. Koulutusaste sukupuolen mukaan 31.12.2010 Koulutusaste Naiset Miehet Henkilömäärä Lkm % Lkm % Lkm % Tohtorit 14 18,9 60 81,1 74 100,0 Lisensiaatit 5 16,7 25 83,3 30 100,0 Ylempi korkeakoulututkinto 51 27,7 133 72,3 184 100,0 Muu korkeakoulututkinto 45 50,6 44 49,4 89 100,0 Keskiasteen koulutus 63 41,7 88 58,3 151 100,0 Peruskoulu tai vastaava 25 20,8 95 79,2 120 100,0 Koko GTK 203 28,5 445 62,4 648 90,9 8 YHTEISTOIMINTA Yhteistoiminnan järjestämisessä tavoitteena on luoda luonnollinen yhteistyö, jossa henkilöstö voi riittävin tiedoin aktiivisesti osallistua oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen sekä vaikuttaa työtään ja työolojaan koskevaan päätöksentekoon. Yhteistoiminnalla edistetään henkilöstön tietojen ja taitojen hyödyntämistä sekä parannetaan työmotivaatiota ja tuloksellisuutta GTK:n tavoitteiden saavuttamiseksi.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 22 Henkilöstön ja GTK:n välistä yhteistoimintaa varten asetettu yt-neuvosto kokoontui vuoden 2010 aikana viisi kertaa. Yt-neuvostoon kuuluvat GTK:n edustajina pääjohtaja, hallintojohtaja ja yksikön johtaja. Henkilöstöä yt-neuvostossa edustavat kunkin GTK:n kolmen henkilöstöjärjestön nimeämät edustajat. Lisäksi paikallistasolla edustuksellista yhteistoimintaa toteutetaan alueyksiköiden yt-ryhmissä, joissa on sekä GTK:n että henkilöstön edustajia. Yt-neuvoston ja yt-ryhmien toimintaan voi tutustua muun muassa Getistä saatavien pöytäkirjojen ja muun kokousaineiston välityksellä. 9 HENKILÖSTÖN HUOMIOIMINEN VUONNA 2010 9.1 Mitalienjakotilaisuus Mitalienjakotilaisuudessa 25.3.2010 pääjohtaja jakoi Tasavallan Presidentin itsenäisyyspäivänä 6.12.2009 myöntämät kunniamerkit, GTK:n 20-vuotismitalit, Valtion virka-ansiomerkit, tohtorinvasarat sekä pääjohtajan Optimus-tunnustuspalkinnon. 9.1.1 Tasavallan Presidentin Itsenäisyyspäivänä 6.12.2009 myöntämät kunniamerkit Suomen Valkoisen ruusun ritarimerkki (SVR R) Jouko Vironmäki Suomen Leijonan ritarimerkki (SL R) Olli Äikäs Suomen Valkoisen ruusun ansioristi (SVR Ar) Maija Kurimo, Heikki Juopperi (eläkk.) Suomen Valkoisen ruusun I luokan mitali (SVR MI) Terho Piispa 9.1.2 Valtion virka-ansiomerkit Leo Harinen Sirpa Kärkkäinen 9.1.3 GTK:n 20-vuotismitalit ESY: Pekka Marttila, Jaana Lohva, Kirsti Keskisaari, Juha Majaniemi, Jouni Piispanen, Heikki Vanhala ISY: Hannu Luodes KP: Ulla Holopainen Johto: Jorma Järvinen 9.1.4 Tohtorinvasarat ja pääjohtajan tunnustuspalkinto Optimus Tohtorinvasarat vuonna 2009 valmistuneen väitöstutkimuksen johdosta saivat Päivi Heikkinen ja Antti Pasanen.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 23 Vuodelta 2009 osalta pääjohtajan vuosittainen tunnustuspalkinto myönnettiin mineraalitekniikan laboratoriolle ja sen koko henkilöstölle. Mineraalitekniikan laboratoriossa tehtävä mineraloginen, rikastus- ja prosessitekninen tutkimus- ja kehittämistyö edustavat GTK:n huippuosaamista. Yhteiskuntien kehittyminen, taloudellinen kasvu ja sen tarvitsema mineraalihuolto edellyttävät koko elinkaaren mittaista uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehittämistä sekä ympäristön kannalta kestävää vastuun ottamista. GTK:n mineraalitekniikan laboratorio on ekotehokkaan kaivostoiminnan edelläkävijä, jolla on vahva yhteiskunnallinen ja kansainvälinen vaikuttajarooli mineraalisten raaka-aineiden elinkaaren mittaisessa ja kestävässä hyödyntämisessä. 10 KERHOT 10.1 Länsi-Suomen henkilöstökerho Nööri Länsi-Suomen yksikön henkilöstökerho Nööri järjesti monipuolisesti toimintaa niin liikunnan kuin kulttuurinkin parissa vuonna 2010. Vuoden alussa Nööri isännöi onnistuneesti Geoturnausta, joka toimi samalla myös henkilöstön virkistyspäivänä. Perinteisten kenttäkauden avajaisten ja päättäjäisten sekä pikkujoulun lisäksi kerho järjesti peli- ja saunailtoja, lajikokeiluja, kulttuuri-iltoja ja keväiset linnunpönttötalkoot. Lisäksi henkilöstöllä oli mahdollisuus kuntoilla LSY:n tiloissa Nöörin ylläpitämässä kuntosalissa tai Nöörin tukemana Medirex-, Actilife- ja ROK-kuntokeskuksissa sekä uimahallissa. 10.2 Etelä-Suomen henkilöstökerho Riimu Pääosa Riimun toiminnasta tapahtui ns. renkaiden kautta. Vuonna 2010 aktiivisesti toimivat kerhot olivat Kulttuurirengas, Moottoripyörärengas, Musiikkirengas (kuoro ja orkesteri), Retkirengas, Seniorirengas sekä Liikuntarengas (kuntourheilu, keilailu, laskettelu, sulkapallo ja sähly). Lisäksi Riimun hallitus järjesti yhteisiä tapahtumia. Vuosi aloitettiin osallistumalla Nöörin järjestämiin Geoliikuntapäiviin. Helmikuussa järjestettiin suuren suosion saavuttanut laskiaisrieha Espoon toimitalon pihalla. Huhtikuussa Riimu järjesti viinien maisteluillan asiantuntijan opastuksella. Lisäksi vuoden aikana järjestettiin muita pienempiä tapahtumia muun muassa työhyvinvointipäivän yhteydessä. Vuosi huipentui Marraskuussa järjestettyihin pikkujouluihin.. 10.3 Pohjois-Suomen henkilöstökerho Suopunki Suopunki järjestää runsaasti liikunta- ja virkistystoimintaa. Sähly- ja lentopallovuorojen lisäksi lajivalikoimaan kuuluvat esimerkiksi uinti, suunnistus, keilailu ja curling. Myös virkistyspäivä, pilkkitapahtuma, käsityöpiiri, kevätkarnevaalit, teatterikäynnit ja tietysti loppu-vuodesta juhlittavat pikkujoulut ovat osa Suopungin toimintaa. Tapahtumia lisätään henkilökunnan toiveiden ja aktiivisuuden mukaan. Toiminnan onnistuminen edellyttää talkoohenkeä sekä harrastuspiirien ja yksittäisten jäsenten aktiivista yhteistyötä.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 24 10.4 Itä-Suomen henkilöstökerho Solomu Solomulla on kaikkiaan 13 vireää kerhoa: kankaanpainantakerho, kuoro Soraäänet, käsityökerho, musiikkikerho, ohjelmakerho, palloilukerho (kaukalopallo, sähly, lentopallo ja sulkapallo), petanquekerho, suunnistuskerho, valokuvauskerho, Solomun Martat, puutyökerho, kivikerho ja Geologian Erämiehet Ry. Solomun 17-henkinen edustusjoukkue toi Nöörin Kokkolassa 22.-23.1. järjestämästä Geoturnauksesta Kuopioon tuliaisinaan kaukalopallon kiertopalkinnon. 19.-20.6. järjestetyssä Kytäjä-Jukola viestitapahtumassa oli Venlojen viestin Geologian tutkimuskeskus 1 joukkueessa mukana yksi Solomulainen. Kirkkovenesoutuharjoituksia oli touko-kesäkuun viikonloppuina ja tavoitteena oli tietysti Sulkavan soututapahtuma. Lauantain kirkkoveneiden iltasoudussa GTK 1 joukkue tuli ajalla 4:59:41 kunniakkaasti sijalle 11 (29 venekuntaa). GTK:n 14 hengen joukkueessa oli mukana neljä Solomun soutajaa. Kuopion yksikön ulkoilupäivä pidettiin 6.10. Muuruvedellä. 32 Kuopiolaista kisaili tai sienesti Kartanohotelli Kivennavan ympäristössä. Pikkujoulut järjestettiin perinteisesti GTK:n Kuopion yksikön tiloissa 26.11. Osallistujia oli 45. Ohjelmaa oli ja tanssiakin sai mielin määrin.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 25 11 YHTEENVETO TUNNUSLUVUISTA 11.1 Keskeiset Tunnusluvut (Personec F) Yksikkö 2006 2007 2008 2009 2010 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilötyövuosien määrä lkm 796 773 691 665,8 637,5 Henkilöstön määrä 31.12. lkm 816 713 713 675 648 Määräaikaisen henkilöstön osuus % 10,2 8,3 7,7 7,4 6,2 Työsuhteisen henkilöstön osuus % 85,3 85 87 86 86 Henkilöstön keski-ikä vuotta 49,1 50,5 50,5 51 51,5 Naisten osuus henkilöstöstä % 32,8 30,3 30,6 31 31,3 Naisten osuus johdosta ja esimiehistä % 17,1 12,1 12,5 15,6 14,3 Jatkotutkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä % 13,4 15,3 14,9 16,1 16,5 Koulutustasoindeksi ind. 4,8 5 4,9 5,1 5,1 Työajan käyttö ja työvoimakustannukset Henkilötyövuoden hinta (palkkaukset/htv) 1 000 40,9 43,3 46 48,2 50,0 Henkilöstön työkunto ja motivaatio Sairauspoissaolot/htv (31.12.2010 tilanne) pv 8,3 8,2 8,5 6,7 7,6 Lyhyiden poissaolojen osuus sairauspoissaoloista % 69,1 68,7 69 71,8 75,8 Tapaturmapoissaolot/htv pv 0,2 0,7 0,7 0,4 0,6 Kokonaispoistuma % 2,5 3,1 3,4 4,6 4,0
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 26 11.2 Vertailutietoja valtion Tahti-henkilöstötietojärjestelmästä Tahtiluvuissa on mukana koko henkilöstö pois lukien palkattomalla virkavapaalla olevat henkilöt. Koulutustiedot ovat kattavammat kuin Personec F -järjestelmän luvut koska ne sisältävät myös Tilastokeskuksen koulutustiedot. Personec F -järjestelmässä puolestaan näkyvät vain tutkinnot, jotka on ilmoitettu GTK:n henkilöstöhallintoon. HENKILÖSTÖMITTARIT GTK GTK TUTK. TOIM. TUTK. TOIM. VALTIO VALTIO 2009 2010 2009 2010 2009 2010 Johtoon kuuluvien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 1,7 1,9 1,4 1,4 1,8 1,8 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %- osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 2,8 2,9 3,5 3,7 5,1 5,8 Asiantuntijatehtävissä toimivien henkilöiden %- osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 45,1 44,7 55,8 58 33,6 39,5 Naisten %-osuus johdosta vuoden lopussa 18,2 25 35,1 30,8 33,9 38,2 Naisten %-osuus muista esimiestehtävistä 11,1 11,1 37,6 38,5 27,3 28,1 Naisten %-osuus asiantuntijatehtävissä toimivista 29,1 28,2 37,7 38,8 50 55,4 Osa-aikaisten %- osuus henkilöstöstä 6,2 6,6 13,3 13,7 8,6 6,5 Virkasuhteisten %-osuus henkilöstöstä 14 14 28,7 27,1 82,5 86,9 Kaikkien määräaikaisissa viroissa ja tehtävissä toimivien %-osuus henkilöstä vuoden lopussa 8,2 5 18 18,3 25,4 13,7 Keski-ikä vuoden lopussa, vuotta 51 51,5 45,9 45,7 44 45,1 Vähintään 45-vuotiaiden %-osuus henkilöstöstä 76,1 77,4 56,9 55,7 50,5 54,7 Koulutustasoindeksi vuoden lopussa 5,3 5,4 5,9 6 5,3 5,1 Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 52,9 55,2 64,1 66,5 45,6 40,4 Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 46,5 48,4 55,9 58,2 36,1 28,6 Tutkijakoulutuksen (lisensiaatti tai tohtori) suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 16,4 16,8 20,4 21,2 10 4 Hakeneiden lkm/rekrytoitujen lkm ulkoisessa rekrytoinnissa vuoden aikana 39 15,6 19,4 42 103,9 88 Sairauspoissaolot, työpäivää/henkilötyövuosi *) 7,6 8,3 7,1 6,9 8,6 9,7 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista 71,3 73,8 76,1 78,2 74,4 76,4 Terveys-%, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden %-osuus 41,9 42,6 42,8 46,8 43 35,7 *) Sairauspoissaolot lasketaan TAHTI-järjestelmässä työpäivinä, Personec F:ssä kalenteripäivinä. Henkilötyövuosilaskenta poikkeaa hieman eri järjestelmissä.