HEINOLAN KAUPUNGIN TYÖLLISYYDENHOITOSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Työllisyydenhoidon koordinointi ja keskitetyt toimenpiteet siirtyvät 1.3. 2016 alkaen henkilöstöpalveluilta elinkeinopalveluiden vastuulle. Tavoitteet Kaupunginvaltuuston asettama sitova tavoite työllisyyspalveluille vuonna 2016 on laadun ja vaikuttavuuden seurantajärjestelmän rakentaminen aikuisten työpajatoimintaan. Kaupungin tavoitteena on pitää työmarkkinatuen kuntaosuuden piirissä olevien määrä enintään 350 työnhakijassa ja alentaa työmarkkinatuen kuntaosuusmaksua. Talousarviossa on varauduttu 1,65 M :n kustannuksiin edellisen vuoden 2,0 M n sijaan. Vuonna 2015 toteutunut työmarkkinatuen kuntaosuus oli noin 1,93 M, ja sen piirissä oli vuoden 2015 lopussa 387 työnhakijaa. Toisena päätavoitteena on Heinolan työttömyysprosentin (TEM -tilaston mukainen) kasvun hillitseminen siten, että ero on korkeintaan kaksi prosenttiyksikköä valtakun nan tasoa suurempi. Heinolan kaupungin työllisyydenhoidon pääkohderyhminä ovat työmarkkinatuen kuntamaksuosuuden piirissä olevat työnhakijat, joihin kuuluu kaikenikäisiä työnhakijoita. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään myös nuorten työnhakijoiden aktivointiasteen nostamiseen. Mahdolliseen maan hallituksen toteuttamaan turvapaikanhakijoiden työelämään sopeuttamisohjelmaan valmistaudutaan tarvittaessa kiintiöimällä heille aktivointipaikkoja kaupungin eri yksiköistä mukaan lukien aikuisten työpajatoiminnat. Keskitetyt toimenpiteet Pääasiallisia kaupungin työllisyydenhoidon välineitä ovat palkkatukityöllistäminen, työkokeilu sekä kuntouttava työtoiminta. Palkkatukityöllistäminen Vuoden 2015 aikana Heinolan kaupungilla työskenteli keskitetyin työllistämisvaroin 120 henkilöä (377 kk) erilaisissa avustavissa tehtävissä. Työllistettävistä 24 oli TE-hallinnon työllistämisilmoituksen mukaisesti työllistettäviä. Keskitettyyn työllistämiseen budjetoitiin noin 810 000 euroa, valtion osuuden ollessa 45 prosenttia palkkauskustannuksista. Vuoden 2015 palkkatukityöllistämisen alentava vaikutus työmarkkinatuen kuntaosuuteen on n. 1,8 M kohdentuen vuosien 2015-2017 maksuosuuksiin. Vuodelle 2016 on budjetoitu 650 000 keskitettyyn työllistämiseen. Työssäoloehdon täyttävä palkkatuella työllistäminen siirtää työllistetyn kunnan maksuosuuden piiristä pois noin 800 korvauspäivän ajaksi. Keskitettyä työllistämisrahaa voidaan käyttää nuorten työllistämiseen ennakoivasti
riippumatta siitä, onko heidän työttömyytensä saavuttanut 300 päivän rajan maksetussa työmarkkinatuessa. Edelleensijoittamismalli Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään aktivointitoimintaan osallistuvien työttömien jatkopoluttamiseen, jolla tarkoitetaan pysyvämpien työllistymis- tai koulutusratkaisujen löytämistä. Kaupungin työtehtävään työllistetyn henkilön edelleensijoittamismalli kohti avoimia työmarkkinoita otetaan käyttöön. Edelleensijoittaminen poikkeaa perinteisestä työvoimanvuokrauksesta mm. siltä osin, että sitä ei tehdä liiketoiminnallisessa mielessä. Tavoitteena on pysyvämpien, yksilöllisten työllistymisratkaisujen löytäminen. Hankkeet Työllisyydenhoidollista hanketoiminnan tukemista jatketaan vuonna 2016. Yhteistyötä jatketaan Jyränkölän Setlementin hallinnoiman Virtaa Työstä -hankkeen kanssa (20 t ) sekä Päijät-Hämeen hallinnoiman liikunnalla tukea työelämään -työllisyysprojektin kanssa (4 100 ). Lahden kaupungin hallinnoima Työllisyyden kuntakokeilu Työn Kipinä päättyi vuoden 2015 lopussa. Työn Kipinän loppuraportin sisältämät työllisyysyksikön sekä työhönvalmennuksen toteuttamiskelpoiset kehittämisideat sovitetaan työarkeen. Työllistämisen kuntalisä Työllistämisen kuntalisällä tarkoitetaan TE-hallinnon myöntämää palkkatukea täydentävää kaupungin tukea työllistämiseen. Työnantajalle on mahdollista anottaessa myöntää palkkatukea täydentävää Heinola lisää, joka on enintään 250 kuukaudessa 12 kuukauden ajan. Tukea myönnettiin viime vuonna 15 eri työnantajalle (budjetti 90 000, toteuma n. 62 000 ) ja työllistymismahdollisuuden sai 40 eri henkilöä. Toteuma sisältää työllisyydenhoidon ostopalveluja n. 22 000. Vuodelle 2016 kuntalisään varataan 50 000. Työmarkkinatuen kuntaosuuden piirissä olevan työnhakijan ollessa em. toiminnoissa mukana, on hän kyseisen maksuosuuden piiristä toimenpiteen ajan poissa. Työpajatoiminta Aikuisten työpajatoiminta siirtyi konsernihallintoon sivistystoimelta vuoden 2016 alusta alkaen. Tavoitteena on eriyttää aikuisten pajatoiminta selkeästi omaksi kokonaisuudekseen sivistystoimen hallinnoimasta nuorten pajatoiminnoista sekä lisätä aikuisten kuntouttavan työtoiminnan vaihtoehtoja ja asiakasvolyymiä. Toimin nan laadun sekä määrällisen vaikutuksen seurantaa varten luodaan seurantajärjes telmä ja mittarit. Aikuisten pajatoiminnan tuloksellisuutta mitataan mm. työmarkkinatuen kuntaosuuden sekä asiakasprosessien etenemisten näkökulmista. Pajatoimintoja kehitetään aktivointitoimintojen piirissä olevia työttömiä palvelevammiksi. Jo olemassa olevia hyviä toimintoja kehitetään edelleen. Pajojen toimintaa tuodaan tutummaksi työhallinnolle sekä työvoiman palvelukeskukselle asiakasohjautuvuuden tehostamiseksi ja suoraviivaistamiseksi. Tavoitteena on mahdollisimman suuri aikuisten työpajojen täyttöaste. Aikuisten
työpajatoiminnan johtamis- ja kehittämistyöhön on palkattu vastaava ohjaaja vakituiseen työsuhteeseen. Työhallinto kutsutaan mukaan pajatoimintojen kehittämiseen. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Yhteistyökumppaneita työllisyydenhoitoon haetaan lisää 1. ja 3. sektorilta. Työllisyydenhoidon ostopalveluita (varaus 133 000 ) kehitetään vastaamaan entistä enemmän pisimpään työttömänä olleiden aktivointitarpeita. Toiminnalla pyritään osaltaan vaikuttamaan työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvuun sekä yksilöllisten ja pysyvämpien ratkaisujen löytämiseen. Heinolan kaupunki valmistautuu Sipilän hallitusohjelman mukaiseen pilottiin, jossa vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden palveluita, resursseja ja päätöksentekoa siirretään TE-hallinnolta kunnille. Kyseinen pilottihanke alkaa aikaisintaan vuonna 2017. Vuoden 2016 aikana yhteistyötä TE-toimiston kanssa syvennetään yhteistyömallilla, jossa pääpaino on aikuisten pajatoimintojen, työllistettävien edelleensijoittamisen, kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä sekä nuorisotyöttömyyden hillitsemisessä. Nuorten kesätyöllistäminen Nuorten kesätyöllistämiseen varataan n. 90 000. Tavoitteena on tarjota n. 115 nuorelle kesätyömahdollisuus kaupungin eri tehtävissä. Nuorten kesätyöpassikampanjaan varataan 20 000. Tavoitteena on mahdollistaa kesätyö niille nuorille, jotka eivät saaneet kesätyötä kaupungin yksiköistä. Harjoittelu ja oppisopimukset Oppilaitosharjoittelut, työelämään tutustumiset sekä muita ei työsopimussuhteisia harjoittelujaksoja tarjotaan vähintään 50 henkilölle. Työharjoittelut, jotka perustuvat sopimuksiin oppilaitosten kanssa, tarjotaan n. 200 opiskelijalle. Oppisopimuksia solmitaan kysynnän sekä tulosalueiden tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Oppisopimuksia solmittaessa kiinnitetään erityistä huomioita aloihin, joilla on jatkotyöllistymismahdollisuuksia myös kaupungin tarvenäkökulmasta. Sivistystoimi Nuorisotoimessa nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö toteuttavat nuorten sosiaalisen vahvistamisen tehtävää. Sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan nuorisolain mukaan sellaisia nuorille suunnattuja toimia, jotka parantavat nuoren elämäntaitoja ja ehkäisevät syrjäytymistä. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on auttaa ja tukea nuorta saamaan tarvitsemansa palvelut ja siten edistää nuoren kas vua, itsenäistymistä ja pääsyä koulutukseen ja työhön. Nuorten työpajat ovat yhteisöllisiä, toiminnallisia ja työvaltaisia oppimis- ja kasvuympäristöjä. Työpajassa nuorella on mahdollisuus ohjattuun ja tuettuun työntekoon sekä räätälöityyn koulutuspolkuun. Torpan työpajatoiminta:
Työsuhteisia palkkatuella 24 henkilöä/vuosi (144 kk) Palkkavaraus 210 000 + sivukulut, tuloarvio 95 000 Kuntouttava työtoiminta 45 hlöä/vuosi. Nuori on yleensä toiminnassa n. 6 kk:n jaksoissa starttivalmennuksessa, me diapa jal la tai pajamyymälä Juhla ja Lahja pajalla. Etsivä nuorisotyö on tärkeä linkki nuorisotakuun to teu tu mises sa. Etsivän nuorisotyön asiakkaina on niitä nuoria, jotka tar vit se vat yksilöllistä ja tehokasta ohjaamista yhteiskunnan pal ve lui den piiriin saadakseen mm. koulutus-, työpaja- ja työpaikan. Sosiaali- ja terveystoimi Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu, joka on tarkoitettu pit kään työttömänä olleille henkilöille, joilla on vaikeuksia löytää omaa paik kaan sa työmarkkinoilla tai jotka tarvitsevat muuten tukea työl lis ty mi seen sä. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on parantaa hen ki lön elämänhallintaa ja toimintakykyä, jotta hän voisi työllistyä, ha keu tua koulutukseen tai osallistua TE-hallinnon työllistymistä edis täviin palveluihin. Kuntouttavan työtoiminnan palveluita ostetaan kaupungin sisäisesti nuor ten työpajatoiminnasta (sivistystoimi) sekä aikuisten työ pa ja toi min nas ta (konsernihallinto). Ostoja tehdään tarpeen mukaan myös yh dis tyk sil tä ja seurakunnilta. Kuntouttavan työtoiminnan jaksot; noin 130 eri henkilöä/vuosi ja kes ki mää rin 70 henkilöä/kuukausi. Vuoden 2016 varaus kuntouttavaan työtoimintaan on 200 239. Val tion korvausta kuntien työtoimintaan odotetaan saatavan 108 155. Päijät-Hämeen monialainen yhteispalvelu (Työvoiman pal ve lu kes kus, TYP) Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yh teis toi min tamal lia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kan san elä ke lai tos yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suun nit te le vat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset pal ve lu ko ko nai suu det sekä vastaavat työttömien työllistymisprosessin ete ne mi ses tä ja seurannasta siten kuin laissa (1369/2014) säädetään.
Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edis tää työttömien työllistymistä tarjoamalla työ- ja toimintakykyä, am ma til lis ta osaamista ja muita työmarkkinavalmiuksia parantavia pal ve lu ja. Tavoitteena on myös Päijät-Hämeen ra ken ne työt tö myy den ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen, työvoiman saa ta vuu den parantaminen ja työllisyysasteen kohoaminen. Päijät-Hämeen monialaisen yhteispalvelun yhteistyösopimuksen (1.1.2016) osapuolina ovat alueen kunnat sekä TE-toimisto ja KELA. Yh teis pal ve lul le on asetettu johtoryhmä, joka on nimennyt toimintaa joh ta maan palvelupäällikön. Alueella on monialaisen yhteispalvelun yh tei siä toimipisteitä kaksi, toinen Lahdessa ja toinen Heinolassa. Vuo den 2016 tavoitteena on yhdenmukaisen palveluprosessin ja toi min ta mal lin rakentaminen Päijät-Hämeeseen. Heinolan sosiaali- ja terveystoimesta monialaiseen yhteispalveluun osoi te taan sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työpanos sekä ter vey den hoi ta ja pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksiin, työkyvyn ar vioin tiin ja eläkemahdollisuuksien selvittämiseen.