PIKSELIT JA RESOLUUTIO 22.2.2015 ATK Seniorit Mukanetti ry / Tuula P
2 Pikselit ja resoluutio Outoja sanoja Outoja käsitteitä Mikä resoluutio? Mikä pikseli? Mitä tarkoittavat? Miksi niitä on? Milloin tarvitaan? Tarvitaanko jossain? Mitä hyötyä? Tarpeellinen? Välttämätön? Hälläväliä mitä ovat/näkyykö? Asia vaatii hiukan paneutumista. Yksinkertaisten mallikuvien avulla yritän tehdä näitä käsitteitä tutummiksi aloittelijoille. Tämän oppaan tiedot perustuvat lukemiini artikkeleihin ja omiin muistiinpanoihini Mukanetin kuvankäsittelykursseilta. (Tekijä ei ole ammattilainen vaan harrastelija). Resoluutio Digitaalisessa kuvassa resoluutiolla tarkoitetaan pikselien lukumäärää mittayksikköä kohden, mikä ilmoitetaan yleensä pikseleinä tuumaa kohti eli ppi tai dpi (ppi = pixels per inch, dpi = dots (pisteitä) per inch). Resoluutiolla on erittäin suuri merkitys kuvan tarkkuudelle ja kuvatiedoston koolle. (Kuvatiedosto on yksi kuva) Mitä suurempi resoluutio on, sitä parempi on sen tarkkuus ja myös suurempi kuvatiedoston koko. Kuvan resoluutiota muutettaessa on huomattava, että kuvan pienentäminen on huomattavasti helpompaa kuin suurentaminen. Pikseleiden lisääminen ei paranna kuvan laatua, eli tarkoittaa sitä, että kuvaa ei voi suurentaa lisäämällä pikseleitä. pikseli; dpi; ppi; on siis väripiste, joista digikuvat muodostuvat.
3 Mittoja havainnollisesti: tuuma=inch=25,4 mm Eli kun puhutaan resoluutiosta vaikka 300, se tarkoittaa, että tuuman matkalla on 300 pikseliä eli kuvan väripistettä. Jos kuvan koko on 25,4x25,4 mm, on sen ala 645,16 mm 2 ja silloin pikselikoko on 645,16x 300 = 193 548. Kun resoluutio on 100, on neliötuuman alalla 64 516 pikseliä (645,16x100). Kun resoluutio on 72, on neliötuuman alalla 4 651,52 pikseliä (645,16x72). Kun tässä käytetyn valokuvan pikselikoko on 2816x2112, niin se tarkoittaa, että koko kuvan pikselimäärä on 5 947 392. Jos kuvan haluaa nähdä tietokoneen näytöllä, jonka koko on tässä koneessa (jolla tämä opas on tehty) on 1280x800, voi kuvitella, ettei kuvasta näy kuin pieni osa. Seuraavana on alkuperäinen kuva ja sen pienennetty versio. Sitten kuva on siirretty tietokoneen näytölle ja kuvankaappauksella otettu kuva näytöstä.
4 Tekstitiedostoihin isonkin kuvan saa pienennettyä kulmiin tulevista kahvoista. Tietokoneen näytöllä kuva on siis alla olevan kaltainen. Vain osa kuvasta tulee näkyviin tämän kokoisesta kuvasta.
5 Kuvien esikatselussa näkyy selvästi pikselit, kun kuva on suurennettu niin suureksi kuin sen voi suurentaa. Alla oleva suurennos on alkuperäisestä kuvasta, jonka koko oli siis 2816x2112 pikseliä. Kuvasta tuli ristipistomalli tai pikselipuuroa. Kuvassa on pisara kukan terälehden reunalta oikealta ylhäältä. Kuvan resoluutio on 300 eli yhden tuuman matkalla on 300 pikseliä eli väripistettä.
6 Sama pisara näkyy hiukan selvemmin (resoluutio 100):
7 Sama pisara, ei vieläkään ihan selvä (resoluutio 72): Osakuva pisarasta, joka näkyy selvästi terälehden reunalla (koko 526x320 pikseliä/tuuma ja resoluutio 72):
8 Tietokoneen näytöllä pisarakuva on alla olevan kuvan kaltainen. Tämän kokoinen kuva on vielä sähköpostilla lähetettynä hyvä, jos kuvaa on tarkoitus vain katsoa tietokoneelta. Suurentaminen ei onnistu. Yleensä käytetyt resoluutiot ovat: - 72 dpi:tä web-kuvissa. - 170-200 dpi:tä sanomalehtiä varten - 200-300 riittää kotitulostimia ja lasertulostimia varten - 300 dpi:tä tai enemmän valokuva- /mustesuihkutulostusta ja kirjapainoa varten.. Sähköpostiin riittää pienempikin pikseliarvo, sillä vastaanottajalla ei välttämättä ole postilaatikossa paljon tilaa tai hän ei pysty näkemään kovin suuria kuvia. Skannerissa yleensä on mahdollisuus valita skannausresoluutio. Silloin kannattaa käyttää lukua 300 varsinkin, jos haluaa tulostaa kuvan. Suositeltavaa on skannata aina hieman suurempiresoluutioinen kuva kuin mitä tarvitsee.
9 Kokoa voi aina kutistaa, mutta ei kasvattaa. Skannereilla on omat rajoituksensa, kuinka tarkkoja kuvia niillä voi skannata. Skannatun kuvan koko on 727x553 ppi ja resoluutio 100. Postimerkin oikean koon tuntenevat kaikki. Tässä näkyy selvästi erot. Ylempi kuva on postimerkistä, joka on skannattu luvulla 100 ja se jää aika pieneksi tietokoneen näytöllä. Seuraava kuva samasta postimerkistä on skannattu luvulla 1200 ja siitä näkyy huomattavasti vähemmän. Toivottavasti nämä esimerkit kertovat jotain resoluutiosta ja pikselikoosta ja asian perustiedon tarpeellisuudesta ja kenties myös hyödyllisyydestä.
10 Skannatun kuvan koko on 2803x2081 ppi ja resoluutio 1200. Kuva on jo hiukan rakeinen. Tällä resoluutiolla sain itse hyvän kuvan myös postimerkistä, jossa oli sukulaisten kuvia. Kuvan henkilöt olivat helposti tunnistettavia skannauksen jälkeen tietokoneen näytöllä. Toisen kuvan, joka oli äitini rippikuva 30-luvulta, sain myös suurennettua skannaamalla tunnistettavaksi. Alkuperäisessä kuvassa kasvot olivat nuppineulan pään kokoisia. Jotain hyötyäkin siis löytyy tästä resoluution tunnistamisesta ja käytön osaamisesta. Tänä päivänä, tietokoneiden lisäksi, tärkeimpiä jokapäiväisiä digitaalilaitteita (joissa siis nämä resoluutiot ja pikselit ovat käytössä) ovat esim. kamerat, kännykät, ipadit, televisiot) Siksi on ehkä hyvä miettiä hiukan näitä pikseliasioita. Vielä kerran esimerkki: Seuraavana on postimerkit A4:lla, kun ne on skannattu. Ei liene vaikea arvata, kumpi on skannattu 1200:lla ja kumpi 100:lla..
11
12
13 Tallennetusta kuvasta näkee pikselikoon viemällä hiiren osoittimen kuvan päälle. Kiitos kaikille, jotka ovat auttaneet tämän tietoiskun tekemisessä!