DIGIKUVAT HALTUUN JA TALTEEN

Transkriptio

1 DIGIKUVAT HALTUUN JA TALTEEN pixabay.com HERVANNAN TIETOTORI Insinöörinkatu 38, PL Tampere SAMPOLAN TIETOTORI Sammonkatu Tampere tietotori.sampola@tampere.fi LIELAHDEN TIETOTORI Lielahtikeskus, Teivaankatu Tampere tietotori.lielahti@tampere.fi

2 DIGIKUVAT HALTUUN JA TALTEEN 1 1. Digitaalinen valokuva Digitaalinen valokuva on tiedosto, jossa kuvan sisältämä tieto on numeerisessa eli digitaalisessa muodossa. Digitaalikamera muuttaa kuvattavasta kohteesta heijastuvan valon valoherkän kennonsa avulla digitaaliseen muotoon ja tallentaa kuvan kameran muistikortille. Kameran muistikortilta sähköiset kuvat voi siirtää tietokoneen kiintolevylle arkistointia tai kuvankäsittelyä varten. Kuvat voi myös siirtää muistitikulle tai ulkoiselle kovalevylle tietokoneen avulla. Tableteilla ja älypuhelimilla kuvaaminen on nykyään lähes syrjäyttänyt pokkarikameroiden käytön. Mobiililaitteilla otetut kuvat voi myös siirtää tietokoneelle, josta ne voi edelleen siirtää muistitikulle tai ulkoiselle kovalevylle. Sekä tietokoneella että mobiililaitteessa olevat kuvat voi tallentaa myös kunkin käyttöjärjestelmän omaan pilvitallennustilaan. Tärkeät kuvat kannattaakin tallentaa vähintään kahteen eri tallennuspaikkaan. Jos toinen tallennusväline hajoaa, toisessa kuvat ovat vielä tallessa. Digikuvia voi katsella tietokoneen kuvankatseluohjelmalla tai tulostaa. Kuvia voi myös muokata tietokoneella kuvankäsittelyohjelmalla tai mobiililaitteen kuvankäsittelysovelluksella. Sähköinen kuva on myös helppo jakaa eteenpäin sosiaalisessa mediassa ja sähköpostilla. 2. Digikuvan kolme kokoa Pikselikoko Digitaalinen kuva muodostuu pikseleistä. Pikseli on neliömäinen kuva-alkio, kuvan pienin yksittäinen osa, joka sisältää informaatiota väristä ja sävystä. Kuvan väripinta muodostuu siis pikselien sisältämästä informaatiosta. Kuvan pikselikoko kertoo kuinka monta pikseliä kuvassa on. Pikseleitä on aina tietty määrä kuvan vaaka- ja pystysuunnassa, esim x 1000 pikseliä (= kaksi miljoonaa pikseliä). Mitä enemmän kuvassa on pikseleitä, sitä tarkempi se on. Toisin sanoen sen erottelukyky eli resoluutio on tällöin parempi. Resoluutio kuvaa digikuvan pikseleiden tiheyttä tietyllä matkalla. Photo by jdurham at Morguefile.com Digikameran resoluutio määrittelee kuviin tallentuvien pikselien määrän. Mitä enemmän kamerassa on kuvapikseleitä, sitä enemmän kuvaan saadaan yksityiskohtia. Suurempi pikselimäärä kamerassa on parempi, mutta myös kameran laatu ratkaisee, kuinka hyvin pikselit toistavat kuvissa värejä ja kuinka teräviä kuvia pystyy ottamaan.

3 DIGIKUVAT HALTUUN JA TALTEEN 2 Tiedostokoko Digikuva tallentuu kameran tai mobiililaitteen muistikortille tai mobiililaitteen muistiin. Tiedostokoko kertoo kuinka paljon tallennustilaa kuva vie tallennuspaikassa, esimerkiksi 2 megatavua tietokoneen kiintolevyltä. Mitä enemmän kuvassa on pikseleitä eli mitä tarkempi se on, sitä suurempi tiedostokoko sillä on, ja sitä enemmän se vie tilaa tallennuspaikassa. Kuvassa näkyy neljä kuvatiedostoa nimineen, tallennusaikoineen, tiedostomuotoineen ja tiedostokokoineen tietokoneen kiintolevyllä. Muista, että n kilotavua (kt) = 1 megatavua (Mt) ja 1000 megatavu (Mt) = 1 gigatavua (Gt). Tulostuskoko Kuvan tulostuskoko asetetaan voidaan kuvankäsittelyohjelmassa. Tulostuskoko vastaa kuvan fyysistä kokoa vaaka- ja pystysuunnassa, kun kuva on tulostettu. Photo by diannehope at Morguefile.com 3. Digikuvien tiedostomuotoja Digikuvat voidaan tallentaa erilaisissa tiedostomuodoissa, joilla on erilaisia ominaisuuksia. Digikameroissa on yleensä tallennusmuotona.jpg, joka pakkaa kuvia. Tämä tarkoittaa sitä, että kuvista häviää jonkun verran alkuperäistä informaatiota. Tätä muotoa ei kannata käyttää, jos haluaa esim. tulostaa suuria kuvia. Jokapäiväisessä käytössä muoto on varsin hyvä esimerkiksi sähköpostin liitteenä lähetettäessä, koska se on tiedostokooltaan pieni. Uudelleen tallennettaessa.jpg-muotoon, kuvasta häviää myös koko ajan lisää informaatiota. Järjestelmäkameroissa pystyy valitsemaan, mihin tiedostomuotoon kuvat tallentuvat. Eniten kuvainformaatiota tallentuu.raw-tiedostomuotoon, jota voi käyttää kunnianhimoisemmassa valokuvausharrastuksessa. Tästä muodosta voi tallentaa kuvan johonkin toiseen tallennusmuotoon ja muokata uutta kuvaa edelleen. Alkuperäinen.raw-tiedosto kannattaa säilyttää, koska siitä voi aina uudelleen lähteä muokkaamaan kuvaa haluamakseen..png-muoto sopii esimerkiksi kuvaan, joka tulee internet-sivulle, koska se toistaa läpinäkyvyyttä..tiff-muotoista kuvaa käytetään usein tulostuskuvissa sen värintoisto-ominaisuuksien vuoksi.

4 DIGIKUVAT HALTUUN JA TALTEEN 3 4. Kuvien katselu Kuvat näkyvät resurssienhallinnassa tiedostomuodossa. Kun kuvia haluaa katsella, kaksoisklikkaa kuvaa ja se aukeaa johonkin koneellasi olevaan kuvankatseluohjelmaan. Tällainen kuvankatseluohjelma on tietokoneella yleensä valmiina. Ohjelman avulla kuvaa voi zoomata isommaksi ja pienemmäksi. Huomaa, että zoomatun kuvan koko ei ole sama kuin tulostetun kuvan koko. Kuva vain näkyy näytöllä isompana tai pienempänä. Seuraavassa kuvassa kuva on auki Windowsin omassa kuvankatseluohjelmassa, jossa kuva aukeaa oletuksena. Oletuskuvankatseluohjelmaa voi myös muuttaa asetuksissa ja kuvan voi avata myös haluamallaan ohjelmalla. Molemmat voi tehdä hiiren oikeata painiketta käyttämällä.

5 DIGIKUVAT HALTUUN JA TALTEEN 4 5. Digikuvien kopiointi tietokoneelle Digikuva tallentuu kameran muistikortille tiedostoina. Kun muistikortti täyttyy, kuvat kannattaa kopioida tietokoneelle, muistitikulle, ulkoiselle kovalevylle ja/tai pilvipalveluun. Kun kuvat on kopioinut, muistikortin voi tyhjentää, sillä se ei ole hyvä pitkäaikainen tallennusväline. Kuvat voi kopioida kamerasta tai suoraan muistikortilta tietokoneelle kopioimalla ja liittämällä. Kopioi kuvat ja liitä ne haluamaasi kansioon koneellesi seuraavasti: 1) Liitä kamera, älypuhelin tai tabletti johdolla tietokoneeseen. Muistitikun voi kiinnittää koneen USB-posttiin. Klikkaa resurssienhallinnan kuvaketta: 2) Avaa liittämäsi väline, esim. kamera tai muistikortti kaksoisklikkaamalla sen kuvaketta: TAI

6 DIGIKUVAT HALTUUN JA TALTEEN 5 3) Tee ensin uusi kansio tietokoneen resurssienhallinnan Kuvat-kansioon. Paina Uusi kansio - nappulaa ja kirjoita kansiolle nimeksi kuluva vuosi. Tee tämän kansion alle vielä toinen kansio eli alikansio, joka kuvailee kuviasi, niin että ne on tarpeen vaatiessa helppo löytää. Esimerkiksi Kesä Savonlinnassa 2016 tai Taimi 85 vuotta. Esimerkin kuvat ovat Windows 10 -käyttöjärjestelmästä. 4) Tuplaklikkaa niin kauan, että päädyt kuvatiedostoihin asti. Kameran kuvat löytyvät aina DCIM-kansiosta. 5) Klikkaa hiiren oikealla painikkeella ja valitse aukeavasta valikosta vasemmalla painikkeella kopioi haluamasi kuvan päällä. 6) Vie hiiri juuri tekemäsi uuden kansion päälle ja paina oikeata painiketta ja valitse valikosta vasemmalla liitä. 7) Kuvia voi tuoda myös pitämällä niitä hiirellä kiinni ja raahaamalla ne muistikortilta tekemääsi uuteen kansioon. Muista katsoa tarkkaan, mihin kansioon olet kuvia raahaamassa!

7 DIGIKUVAT HALTUUN JA TALTEEN 6 6. Muita kuvien tuontikeinoja Windows-käyttöjärjestelmissä on automaattinen käynnistys -toiminto, jonka avulla kuvat voi tuoda koneelle. Valinta aukeaa esiin, kun liität esim. kameran tai muistitikun koneeseen. Klikkaa Tuo kuvat ja paina Tuo. Digikameran mukana on saattanut tulla kuvien tuonti- ja arkistointiohjelma, jonka avulla kuvat voi myös tuoda omalle koneelle. Kameran valmistajien sivuilta näitä ohjelmia voi myös asentaa. Uusissa järjestelmäkameroissa voi myös olla wifi-yhteys, jonka avulla kuvia voi tallentaa pilveen tai tietokoneelle. 7. Varmuuskopiointi Mobiililaitteesta kannattaa laittaa kuvien varmuuskopiointi päälle, jotta laitteella otetut kuvat tallentuvat automaattisesti pilveen. Jokaisella käyttöjärjestelmällä on oma pilvitallennuspalvelunsa. Android-järjestelmällä on Kuvat-palvelu ja Drive, Microsoftilla OneDrive ja Applella icloud. Seuraavassa kuvassa Android-puhelimen varmuuskopiointi ja synkronointi ovat päällä Kuvat-sovelluksen asetuksissa, jolloin kuvat tallentuvat myös sinne oman laitteen lisäksi. Kuvat-palveluun pääsee käsiksi myös netin kautta. Googlen Drive-pilvipalvelussa täytyy ottaa Google-kuvien tallennus päälle, jotta saat ne Driveenkin tallennettua. 8. Valokuvan tekijänoikeudet Kuvien käyttämistä rajoittaa Tekijänoikeuslaki, jonka mukaan tekijällä on yksinomainen oikeus määrätä teoksestaan. Yksinoikeus sisältää oikeuden valmistaa teoksesta kappaleita ja saattaa se yleisön saataville. Se sisältää myös oikeuden määrätä teoksesta muuttamattomana tai muutettuna, muunnelmana, toisessa taiteenlajissa tai toista tekotapaa käyttäen. Kappaleen valmistamisena pidetään kaikkea teoksen toisintamista,

8 DIGIKUVAT HALTUUN JA TALTEEN 7 kuten kuvan painamista painotuotteeseen. Kuvataiteen teoksen valokuvaaminen on tekijänoikeuslain sanonnan mukaista kappaleen valmistamista, samoin valokuvan tai kuvataiteen teoksen digitoiminen. Tekijänoikeuslaki suojaa teoksia määrätyn ajan ja erottelee valokuvateoksen ja tavallisen valokuvan käytön. Tavallisten valokuvien suoja-aika on 50 vuotta kuvanottovuoden päättymisestä. Teoskynnyksen ylittävien valokuvateosten suoja-aika on aina 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Tekijänoikeudellisen suoja-ajan kesto saattaa kuitenkin vaihdella eri maissa. Suoja-ajan umpeuduttua teoksia saa käyttää vapaasti eikä käyttöön tarvita erillistä lupaa. (Lähde: kuvasto.fi). Omia ottamiaan kuvia voi muokata ja jakaa miten haluaa. Toisten ottamia kuvia tai netistä ladattuja kuvia voi tallentaa tietokoneelleen ja katsella, mutta kuvien jakamisessa kannattaa siis olla tarkkana. Toisten ottamia kuvia, joita internet on pullollaan, ei saisi jakaa eteenpäin lupaa kysymättä. Jos ottamassasi kuvassa esiintyy tunnistettavia henkilöitä ja aiot jakaa kuvan vaikkapa Facebookissa, on hyvä kysyä lupa asianomaisilta. Jos tiedät jo etukäteen, että aiot käyttää jakaa sen sosiaalisessa mediassa tai laittaa johonkin julkaisuun, kannattaa kuvattavilta kysyä lupa jo kuvan ottamisen hetkellä. Vieraammilta ihmisiltä kannattaa aina kysyä lupa kuvaamiseen. Julkiselta paikalta voi ottaa kuvan ja julkaista sen, jos henkilö ei ole tunnistettavissa tai hän ei ole kuvan pääasia, vaan on esimerkiksi vain kävelemässä ohi. Internetissä on myös paljon kuvapalveluita ja arkistoja, joiden kuvia saa vapaasti käyttää, kunhan toimii palvelun ehtojen mukaan ja mainitsee esimerkiksi kuvan ottajan nimen. Tällaisia kuvapalveluita löydät mm. sivuilta morguefile.com tai pixabay.com. Siiri-arkisto on Tampereen museoiden ja pirkanmaalaisten paikallismuseoiden yhteinen tietopalvelu, jossa on myös tietyin ehdoin käytettävissä olevia kuvia. Löydät sen osoitteesta: siiri.tampere.fi. Lähteitä ja oppaita: kuvasto.fi tekijanoikeus.fi finlex.fi Flyktman, Reima: Digikuvaus, Flyktman, Reima: Suuri digikuvauksen käsikirja, Lehtinen Kenneth: Digikuvaamisen taito, Mäkelä, Hannu: Tietotekniikan peruskirja, Pylkkö, Mikko: Kuvaa kännykällä ja tabletilla, 2015.