L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06 367 5211 telefax 06 3675251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2005 Diaarinumero LSU 2005 Y 413 (131) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee lypsykarjatoimintaa Kuortaneen kunnan Kuortaneen kylässä. Juha Myllymäki Myllymäentie 66 63100 Kuortane LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin 65 lypsylehmää, 45 hiehoa ja 18 vasikkaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla laajennusosa nykyisen pihattonavetan yhteyteen. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee tilat 68 lypsylehmälle, 50 hieholle ja 20 vasikalle (alle 6 kk). Navetta sijaitsee Kuortaneen kunnan Kuortaneen kylässä tilalla Ojala RN:o 35:23. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, jos kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Hakemuksen mukainen toiminta vastaa eläinyksiköiksi muutettuna yli 75 lypsylehmää.
ASIAN VIREILLETULO 2 Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 27.4.2005. Lupahakemusta on täydennetty 22.6.2005. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisempaa sijoituspaikka tai ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee hajaasutusalueella maa ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Kuortaneen kunnan Kuortaneen kylässä noin 2 km Kuortaneen kunnan keskustasta kaakkoon. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat noin 70 metrin, noin 250 metrin ja 290 metrin etäisyydellä ja lähimmät naapurien loma asunnot noin 90 metrin ja noin 260 metrin etäisyydellä. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 300 metrin etäisyydellä. Eläinsuojan ympäristö on osittain peltoaluetta ja osittain metsäistä aluetta. Nykyisen navetan ja rakennettavan laajennusosan sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Hietalankankaan pohjavesialue, sijaitsee 1,5 km:n etäisyydellä. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan Kuortaneen kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 65 lypsylehmää, 45 hiehoa ja 18 vasikkaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla laajennusosa nykyisen pihattonavetan yhteyteen. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 68 lypsylehmää, 50 hiehoa ja 20 vasikkaa (alle 6 kk). Tuotettava maitomäärä tulee olemaan noin 600 000 litraa vuodessa ja lihamäärä noin 5 000 kiloa vuodessa. Lannan ja jätevesien käsittely Eläinsuojan lannankäsittely tapahtuu lypsylehmien ja hiehojen osalta lietelannalla ja vasikoiden osalta kuivalannalla (kuivikepohja). Kuivikemateriaalina käytetään olkea ja kuivikepohja tyhjennetään kerran kuukaudessa kuivalantalaan. Tilalla on nykyisin noin 320 m 3 :n betonikannella katettu ja noin 1 000 m 3 :n avoin lietesäiliö. Tilalle rakennetaan uusi noin 1 200 m 3 :n avoin lietesäiliö sekä noin 94 m 3 :n kuivalantala. Kuivalantalaan tulee kolmelle reunalle metrin reunat sekä 0,5 metrin ajoluiska. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen kanssa noin 2 760 m 3. Kaikkien lietesäiliöiden täyttö tapahtuu alakautta. Lietekuilut toimivat valutuksella. Hakemuksen mukaan tilalla muodostuu maitohuoneen pesuvesiä noin 438 m 3 vuodessa ja eläinsuojan muita pesuvesiä noin 30 m 3 vuodessa. Navettarakennuksessa ei ole WC tiloja. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan muut pesuvedet käsitellään panospuhdistamossa. Panospuhdistamoon johdetaan myös asuinrakennuksen jätevedet. Asuinrakennuksen jätevedet johdetaan kolmen sakokaivon kautta ja maitohuoneen pesuvedet ja muut navetan pesuvedet yhden sakokaivon kautta pumppukaivoon ja pumppukaivosta edelleen panospuhdistamoon. Ylijäämälietteet on tyhjennetty lietesäiliöön ja ajettu pellolle. Esikuivattua säilörehua tehdään jatkossa pyöröpaaleihin sekä rakennettaviin avolaakasiiloihin noin 1 600 tonnia vuodessa. Rakennettavista avolaakasiiloista säilörehun puristenesteet johdetaan noin 4 m 3 :n umpikaivoon, joka katetaan betonikannella. Umpikaivosta puristenesteet ajetaan pellolle kesä
3 aikana. Tilalla on nykyisin myös olemassa olevat laakasiilot, jotka eivät ole käytössä. Näistä laakasiiloista puristenesteet johdetaan noin 9 m 3 :n betonikannella katettuun umpikaivoon. Tilalla on käytettävissä peltoa lannan levitykseen yhteensä noin 89,03 ha, josta omaa peltoa noin 66,72 ha ja vuokrapeltoa noin 22,31 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levitys tapahtuu keväällä viikkojen 18 19 aikana, kesällä viikon 26 aikana ja syksyllä viikkojen 39 40 aikana. Jokaisena levitysajankohtana levitetään noin kolmannes lantamäärästä. Muut varastot Tilalla on noin 2 000 litran ja noin 3 500 litran polttoainesäiliöt, jotka sijaitsevat ulkona. Polttoainesäiliöt eivät ole tiiviin alustan päällä. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 400 litraa konesuojassa. Kasvinsuojeluaineita ja torjunta aineita ostetaan tilalle tarpeellinen määrä ennen niiden käyttöä, joten niitä ei varastoida tilalla pidempiaikaisesti. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet noin 2 kpl/vuosi toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Pilaantunut rehu noin 1,2 tonnia/vuosi varastoidaan lantalaan. Loisteputket, akut, torjunta aineet sekä jäteöljy toimitetaan Kuortaneen kunnassa sijaitsevalle jäteasemalle. Metalliromu toimitetaan metallinkeräykseen. Muovijätteestä polttokelpoinen poltetaan ja muu muovijäte toimitetaan muovinkeräykseen. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy tilalla joka toinen päivä (3 4 kertaa viikossa) sekä teuras ja välityseläinauto noin 2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi liikennettä aiheutuu rehujen ja lietteiden kuljetuksesta. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan tilalla käytetään multaavaa lietevaunua. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kuortaneen kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 27.5. 27.6.2005. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kuortaneen kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Kuortaneen kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Kuortaneen ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Alue on kaavoittamatonta maa ja metsätalousaluetta, jolle kyseinen toiminta on tyypillistä. Toiminnasta ei ympäristölautakunnan käsityksen mukaan aiheudu YsL 42 :ssä mainittua terveyshaittaa, merkittävää pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai naapureille kohtuutonta haittaa mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esite
4 tyllä tavalla. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta parasta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Edellä oleva koskee soveltuvin osin myös eläinsuojan ilmastointiin liittyvää hajukaasujen poistotekniikkaa. Lannan varastoinnissa ja levittämisessä tulee ottaa huomioon maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemisestä annetussa valtioneuvoston päätöksessä nro 931/2000 annetut määräykset. Jätteiden käsittelyssä tulee ottaa huomioon jätelain nojalla annetut Kuortaneen kunnan jätehuoltomääräykset. Kuortaneen kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että se hyväksyy lausunnokseen ympäristölautakunnan lausunnon. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 27.6.2005 annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen johdosta. Hakija on todennut suullisesti 28.5.2005, että vastineen antotarvetta ei ole. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 23.5.2005, jossa käytiin läpi nykyisen pihattonavetan ja rakennettavan laajennusosan sijaintia, sijaintipaikan ympäristöä, nykyisten lietesäiliöiden ja rakennettavan lietesäiliön, kuivalantalan ja avolaakasiilojen sijaintia ja kokoa. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Juha Myllymäelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lypsykarjatoiminnalle ja sen laajentamiselle Kuortaneen kunnan Kuortaneen kylään tilalle Ojala RN:o 35:23 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon lausunnoissa esitetyt asiat ja asettanut määräykset lannan varastoinnista ja levityksestä, jätteiden toimittamisesta eteenpäin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti sekä määräyksen, että toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan eläinmäärä Eläinsuojassa voidaan pitää yhteensä enintään 68 lypsylehmää, 50 hiehoa ja 20 vasikkaa (alle 6 kk). 2. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet ja pesuvedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä sekä kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Myös eläinsuojan pohja tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Säilörehun puris
5 tenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa umpisäiliöissä tai lietesäiliöissä. Lietteiden, pesuvesien ja sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään noin 2 570 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään 85 m 3. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, rakennettava uusi lietesäiliö sekä muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös rakennettava kuivalantala ja laakasiilot tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Rakennettava kuivalantala tulee varustaa vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla ja lantalan ulkopuolelle tulee rakentaa tiivispohjainen kuormauslaatta. Uusi noin 1 200 m 3 :n lietesäiliö ja noin 94 m 3 :n kuivalantala tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan eläinsuojan laajennusosan käyttöönottoa. Noin 4 m 3 :n umpisäiliö säilörehun puristenesteille tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavien laakasiilojen käyttöönottoa. Olemassa olevat lietesäiliöt ja rakennettava lietesäiliö tulee täyttää alakautta. Nykyinen noin 1 000 m 3 :n lietesäiliö sekä rakennettava noin 1 200 m 3 :n lietesäiliö tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. styrox rouheella, turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliöissä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Noin 320 m 3 :n lietesäiliö sekä noin 9 m 3 :n puristenestesäiliö tulee pitää katettuna betonikannella. Noin 4 m 3 :n puristenestesäiliö tulee kattaa betonikannella. Lietteen, lannan ja säilörehun puristenesteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Maitohuoneen ja eläinsuojan muiden pesuvesien käsittely Maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesuvedet tulee johtaa käsiteltäväksi panospuhdistamoon ja käsitellä panospuhdistamossa siten, että puhdistusteho orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta on vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Panospuhdistamoon ja jätevesijärjestelmän sako ja pumppauskaivoihin kertyvä ylijäämäliete tulee poistaa riittävän usein. Lietteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti kunnan jätevedenpuhdistamolle tai siirtää lietesäiliöön tai levittää sulan maan aikana peltoon. Mikäli lietteet levitetään sulan maan aikana peltoon, tulee lietteet ennen peltolevitystä kalkkistabiloida sekoittamalla kalkkia tasaisesti koko lietemassaan siten, että lietemassan ph arvo on kalkkistabiloinnin alkuvaiheessa yli 12. Kyseisten lietteiden peltolevityksessä tulee lisäksi noudattaa mitä lannan käytöstä ja levityksestä on määrätty lupamääräyksessä 4. Panospuhdistamoon tulevasta jätevedestä ja panospuhdistamosta lähtevästä jätevedestä tulee ottaa vesinäyte kahden vuoden välein. Ensimmäinen vesinäyte tulee ottaa keväällä 2006. Puhdistamattoman jäteveden näytteet tulee ottaa jätevesijärjestelmän saostuskaivoista. Vesinäytteistä tulee määrittää orgaanisen aineen (BHK 7ATU ), kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuus (mg/l) sekä ilmoittaa puhdistusteho (%) jokaisen määritettävän parametrin osalta. Vesinäytteet tulee analysoida akkreditoidussa laboratoriossa. Vesinäytteiden tulokset ja tiedot puhdistustehoista tulee lähettää tiedoksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle jokaisen näytteenottokerran jälkeen välittömästi tuloksien valmistuttua. Jätevesijärjestelmän käyttö ja huolto ohjeet tulee säilyttää kiinteistöllä ja ne on tarvittaessa esitettävä ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Jätevesijärjestelmää on huollettava siten, että se toimii suunnitellulla tavalla ja että asetetut jätevesien käsittelyvaatimukset saavutetaan.
4. Lannan ja jätevesien levitys 6 Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa niin, ettei niitä joudu ympäristöön tai ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä ja lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen ja lannan levitykseen vähintään 61 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannan levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ja lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen ja lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Liete ja lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä ja lannalla käsittelemätön vyöhyke. Säilörehun puristenesteiden ja pesuvesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete ja lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietteen, eläinsuojan pesuvesien ja säilörehun puristenesteiden levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Navettarakennuksen poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojan katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Navettarakennuksen, lietesäiliöiden, laakasiilojen sekä kuivalantalan ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti.
7. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi 7 Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteitä ei saa polttaa. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ulkona sijaitsevat polttonestesäiliöt tulee sijoittaa suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee tehdä 31.5.2006 mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa navetan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä toiminnassa muodostuva lantamäärä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka sekä tiedot lannan levitysaloista. Levitettävästä lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää navetan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista tulee toimittaa vuosittain ympäristökeskukseen. Lietteen, lannan ja säilörehun puristenesteiden säilytystiloja ja niiden katteiden kuntoa sekä panospuhdistamon toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa navettarakennuksen laajennusosan käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon.
8 Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärän laajennuksen jälkeen, eläinsuojan sijainnin naapureihin nähden sekä rakennettavan lietesäiliön, kuivalantalan ja laakasiilojen sijoittumisen lähimmistä naapureista poispäin, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan ja pesuvesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietteen, lannan, pesuvesien ja säilörehun puristenesteiden varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta sekä lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella ja betonikannella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Säilörehun puristenestesäiliöt on määrätty katettavaksi hajupäästöjen vähentämiseksi sekä sadeveden pääsyn estämiseksi säiliöihin. Uuden lietesäiliön ja kuivalantalan rakentaminen valmiiksi ennen laajennusosan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lietteen, lannan ja säilörehun puristenesteen säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan kuivalantalassa tulee olla vähintään 0,5 m korkuinen ajoluiska. Lantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta. (määräys 2) Määräys maitohuoneen pesuvesien ja eläinsuojan muiden pesuvesien johtamisesta ja käsittelemisestä panospuhdistamossa on tarpeen, koska ympäristönsuojelulain mukaan jätevedet on johdettava ja
9 käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Hakijan esittämän suunnitelman mukaan maitohuoneen ja eläinsuojan muiden pesuvesien lisäksi panospuhdistamoon johdetaan käsiteltäväksi asuinrakennuksen jätevedet. Määräyksessä puhdistustehokkuudesta orgaanisen aineen (BHK 7 ), kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta on otettu huomioon valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Vesinäytteenotto panospuhdistamoon tulevasta puhdistamattomasta jätevedestä ja panospuhdistamosta lähtevästä puhdistetusta jätevedestä on tarpeen, jotta voidaan varmistua puhdistamon toimivuudesta ja vaadittujen puhdistustehojen saavutettavuudesta. Panospuhdistamoon ja jätevesijärjestelmän muihin sako ja pumppauskaivoihin kertyvän ylijäämälietteen säännöllisellä poistamisella sekä jätevesijärjestelmän huoltamisella varmistetaan puhdistamon toimivuus ja asetettujen käsittelyvaatimusten saavutettavuus. Kuortaneen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti sako ja umpikaivolietteet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai siirtää lietesäiliöön. Lietteet voidaan myös levittää sulan maan aikana peltoon, mikäli ne valtioneuvoston päätöksen (282/1994) mukaan ennen peltolevitystä kalkkistabiloidaan sekoittamalla kalkkia tasaisesti koko lietemassaan siten, että lietemassan ph arvo on kalkkistabiloinnin alkuvaiheessa yli 12. (määräys 3) Lietteen ja lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen ja lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lietteen ja lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete, lanta, pesuvedet ja säilörehun puristenesteet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, lantaa, pesuvesiä ja säilörehun puristenesteitä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan, eläinsuojan pesuvesien ja säilörehun puristenesteiden levittämiskiellosta pohjavesialueilla sekä määräys kuivalannan levittämisestä muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (määräys 4) Eläinsuojan hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä sekä eläinsuojan, laakasiilojen ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 5)
10 Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maaja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 6) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Muovijätteen polttamiseen ei ole käytettävissä valtioneuvoston jätteen polttamisesta antaman asetuksen mukaisia laitteita. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 7) Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Tarvittaessa kyseinen kirjanpito on esitettävä ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Lietteen, lannan ja säilörehun puristenesteiden säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. Myös panospuhdistamon toimivuuden tarkkailu on tarpeen riittävän puhdistustehon ylläpitämiseksi. (määräys 8) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 10) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle 31.8.2015 mennessä. Hakemuk
11 sessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden ja kuivalantalan tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1 200 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1 200 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
12 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kuortaneen kunnanhallitus Kuortaneen ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Ala Myllymäki Asko, Myllymäentie 11, 63100 Kuortane Ala Myllymäki Kosti, Myllymäentie 26, 63100 Kuortane Sippus Tuomo, Vuoksenniskantie 103 B 9, 55800 Imatra Sippus Armi ja Timo, Nuotiopolku 1, 15870 Hollola Sippus Hannu, Tervatie 8 G 4, 15870 Hollola Myllymäki Reijo, Myllymäentie 74, 63100 Kuortane Saarela Ari, Kiikerinkyläntie 63, 60800 Ilmajoki Saarela Yildrim Irma, Hägervägen 86, 2 TR, SE 12239 Enskede, Sverige Siukola Erkki, Myllymäentie 108, 63100 Kuortane Siukola Seppo ja Pirkko, Myllymäentie 110, 63100 Kuortane Hakola Seppo ja Armi, Rantatie 32, 63100 Kuortane Peltokangas Hannu, Alvar Aallontie 23, 63100 Kuortane Turpeinen Tarja ja Mikko, Leppäläntie 46, 63100 Kuortane Siltanen Martti, Myllymäentie 109, 63100 Kuortane Silvennoinen Kyösti, Myllymäentie 114, 63100 Kuortane Myllymäki Reima kp, Irma Myllymäki, Myllymäentie 99, 63100 Kuortane Kokkila Siimon ja Helmi kp, Kokkila Reino, Leppäläntie 48, 63100 Kuortane Saari Anssi kp, Kirsi Saari, Rasinperäntie 22, 63100 Kuortane Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa ja Kuortaneen kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
13 muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Ylitarkastaja Päivi Kentala Maarit Vuorela LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros