Olli-Pekka Viinamäki Luottamus kuntien elinkeinopolitiikassa Julkisjohtaminen Filosofinen tiedekunta Email: olli-pekka.viinamaki@uva.fi.
JULKAISU: Luottamuksesta elinvoimaa kunnille Julkaisu löytyy alla olevasta linkistä http://kaks.fi/julkaisut/luottamuksesta-elinvoimaa-kunnille-6/ Luottamuksesta elinvoimaa kunnille Kirjoittanut: Olli-Pekka Viinamäki ja Maria Katajamäki Vaikuttava ja hyvin kohdistettu elinkeinopolitiikka on yhteispelia. Tuloksia ei synny ilman keskinäistä luottamusta. Kuntaliitoksen jälkeen luottamusta rakennetaan uudenlaisissa tilanteissa. Osataanko luottamusta synnyttää, rakentaa ja hyödyntää? Mitä luottamuksen ylläpito vaatii? Mitä luottamuksen parantamiseksi pitäisi tehdä? Tässä tutkimuksessa analysoitiin luottamusta kuntakiitoksen jälkeen viidessä kunnassa. Tutkimustulokset antavat tärkeitä eväitä liitoksia suunnitteleville kunnille. Tuloksia voi käyttää vakiintuneiden toimintatapojen uudistamisessa myös kaikissa muissa Suomen kunninssa. Tutkimus on tehty Vaasan yliopistossa.
On syytä huomata, että luottamus ja elinkeinopolitiikka ovat erottamaton pari siinä mielessä, että hyvä elinkeinopolitiikka ruokkii luottamusta ja vastaavasti luottamuksen nähdään johtavan vaikuttavaan elinkeinopolitiikkaan. Helppo menettää, vaikea ja kallis palauttaa
Puheenvuoron teemat 1) Lähtökohta 2) Miksi luottamusta tarvitaan? 3) Luottamuksen edellytykset, sisältö ja hyödyt 4) Kun ei enää luoteta 5) Kohti parempaa luottamusta
1 Lähtökohta
Luottamus + elinkeinopolitiikka + kunta, kuntaliitos Luottamus on aina liima elinvoimaa ja työllisyyttä parantaville toimille. Kun luottamusta on, elinkeinopolitiikalla saadaan näkyviä ja hyödyllisiä tuloksia. Toimissa voidaan ottaa suurempaa riskiä, tarpeettomat päällekkäisyydet virkakoneistossa vähenevät ja vastuunkanto asioista on selvää. Jos luottamus vähenee tai sen ylläpitoon ei kiinnitetä huomiota, laskevat elinkeinopolitiikan teho ja vaikuttavuus välittömästi. Luottamus ei ole ns. päivittäinen agenda
Kuntien elinkeinopolitiikka Toimet: 1) Yleisiä edellytyksiä elinkeinoelämälle. Näitä ovat mm. maankäyttö ja kaavoitus, kunnallistekniikan järjestäminen ja asuntotuotanto, koulutus- ja päivähoitoasioiden järjestäminen sekä myönteinen yritysilmapiiri. 2) Välittömämmät toimet, kuten teollisuustilojen rakentaminen, takaukset, antolainat ja avustukset. 3) Yrityksille suunnatut aineettomat tuet (esim. yritysneuvonta, markkina- ja muut tutkimukset ja selvitykset), tuotteen tai palvelun markkinointiin ja tuotekehitykseen liittyvät tuet sekä yritysten koulutuksiin ja osaamistason nostamiseen liittyvät tuet. Toimijoita paljon: Kunnan elinkeinotoimen viranhaltijat ja luottamushenkilöt Kuntien kehittämisyhtiöt (Vasek, Into Seinäjoki), kuntayhtymät, teollisuuskylät, yrityshautomot ja matkailuyhtiöt. Yrittäjät, oppilaitokset, TE-toimistot ja rahoituslaitokset. Elinvoimapolitiikka = Yksinkertaistetusti sitä, että kaikkien kuntaorganisaation osien tulisi toimia elinvoiman edistäjänä.
Panostukset + Luottamus + elinkeinopolitiikka Resurssisatsaukset ovat tärkeitä suomalaisille yrityksille ja kuntalaisille TEM arvioi, että vuonna 2012 Yrityksiä tuetaan mittavilla yrityspalveluilla, missä työskentelee noin 4400 henkeä Palkkakustannukset ovat noin 350 miljoonaa euroa, josta kuntien osuus on noin 250 miljoonaa euroa. Selvä paine luottamuksen jatkuvaan parantamiseen ja vahvistamiseen, jotta elinkeinopolitiikka luo entistä parempia mahdollisuuksia yritysten kehittymiselle, innovaatiolle, kansainvälistymiselle ja kilpailussa pärjäämiselle.
2 Miksi luottamusta tarvitaan?
Miksi luottamusta tarvitaan juuri elinkeinopolitiikassa? 1) Yksinkertaisissakin asioissa esiintyy monta eri toimijaa, eikä yhden tahon panos riitä mihinkään. 2) Jokaisella toimijalla on oma intressinsä ja strategiset tavoitteet. Luottamusta tarvitaan intressien yhdistämiseksi ja yhteisestä päämäärästä sopimiseksi.
Luottamusta rakennetaan ja ylläpidetään yhä monimutkaisemmissa tilanteissa Yrityskenttä fragmentoituu ja hajautuu => Luottamuksen ylläpito? Isompien yritysten vetäytyminen + siirtymät pitkiin alihankintaketjuihin. Pk-yritysten asema noussut merkittävästi. Neuvottelukumppaneina ovat laajat verkostot, erilaiset alueelliset moinitoimijaiset innovaatioalustat ja kansainvälisyyteen pyrkivät yritysryppäät. Avainkysymys = miten pienten, ehkä vasta toimintansa aloittaneiden start up -yritysten tai monipolvisten yritysten alihankintaverkostojen kanssa luodaan luottamus pitkäjänteiseen kehittämiseen?
3 Luottamuksen edellytykset, sisältö ja hyödyt
Luottamuksen edellytyksenä elinkeinopolitiikassa ovat Yhteinen tavoite Konkreettiset teot Osallistuminen Uskottavat resurssit Molemminpuolisuus ja riippuvuus; Toisten toimintatapojen ja intressien ymmärtäminen Reagointi ja hereillä olo
Luottamus elinkeinopolitiikassa on: Hyvä tunne ja kokemus toisesta Sopimusten pitämistä Asioiden luottamuksellista käsittelyä ja salassapitoa Avointa tiedonkulkua ja rehellistä keskustelua Pitkäjänteistä kumppanuutta ja yhteistyötä toimintaympäristön muutoksista huolimatta
Luottamuksen hyötyinä ovat: 1) Toimien ja yrityselämän ennakoitavuuden parantuminen. 2) Tarpeettomien toimien ja päällekkäisyyksien ehkäisymahdollisuudet. 3) Vastuunkannon ja delegointimahdollisuuksien lisääntyminen. 4) Yhteistyön ja innovatiivisuuden kasvu. 5) Vaikuttavampi kehittäminen riskinottokyvyn kasvun myötä.
4 Kun ei enää luoteta
Tavallisimmin luottamus menetetään Pettämällä sopimukset Lupaamalla asioita, joita ei voida toteuttaa; Ristiriidat sanojen ja tekojen välillä. Yhteistyöstä saatavia höytyjä laskelmoidaan liikaa yhteisen edun sijasta Osa toimijoista suljetaan asian ulkopuolelle
Konkreettisia haasteita luottamuksen ylläpitämiselle Monen luukun periaate edelleen läsnä Avoimuus ja salassapito on hoidettava samanaikaisesti Pienikin epäillys vastuunkannosta ja kyvystä vastata päätöksistä heikentää luottamusta Kilpailutus, hankinnat koetinkiviä Elinvoimapolitiikka / -johtaminen => koherenttius, konsernijohtaminen; Kunta Oy???
Epäluottamuksen seuraukset Negatiivinen, henkilökohtainen kokemus; riskinä erityisesti kokemuksen kumuloituminen = Negatiiviset kokemukset lisäävät nopeasti epäluottamusta. Riitely ja umpikujat päätöksenteossa ja heikko sitoutuminen aikaansaatuihin päätöksiin Kyvyttömyys riskinottoon ja uusien asioiden tekemiseen = kyräilyn ja epäluuloisuuden ilmapiiri Työmäärän kasvu ja tyhjäkäynti Erityismenettelyiden ja raskaiden sopimusmenettelyiden määrän kasvu Jos ei luottamusta ole, heijastuu se heti päätöksentekoon. Aletaan riitelemään poliittisesti, että mitkä ne on ne painopisteet ja kuinka paljon laitetaan rahaa. Sitten se yhteinen fokus katoaa, ja sitten toiminta jää yhden toimijan varaan tai menee pirstaleiseksi.. Jos luottamusta ei ole, asiat ei etene. Ollaan helposti vastaan kehitysajatuksia ja panostamista. Silloinhan saadaan hyviäkin hankkeita kaadettua tai ainakin hidastettua. Vaikuttaa suuresti asioiden läpivientiin, esim. kaavoituksessa, jossa kuitenkin pitää olla aika ketterä..
5 Kohti parempaa luottamusta
Luottamus edellyttää Yhteinen tavoite Luottamuksella saadaan Valaa uskoa toimintaan Luottamuksesta seuraa Oikeutus toimille - miksi tehdään ja yhteinen maali mihin pyritään Konkreettisia tekoja Kokemuksia onnistuneesta yhteistyöstä Avointa vuorovaikutusta ja keskustelu Vastuunantoa Lisäävät uskottavuutta ja hyödyn välitöntä näkymistä Uusien tahojen rekrytointi yhteistyöhön ja verkostoihin paranee Riskinsietokyky ja ennustettavuus kasvaa Painopisteiden valinta helpottuu Selkeämmät roolit, vastuut ja työnjako Parempi sitoutuminen ja vahva riippuvuussuhde Laajempi mahdollisuus jakaa ja saada kokemuksia ja käytäntöjä Kyky uusien toimintatapojen käyttöön ja muutosvalmius Vaikuttavampi, osuvampi ja tarvalähtöinen elinkeinopolitiikka Delegointi mahdollista; vähentää omaa työtä Kustannussäästöt; voidaan jättää asia yhden tahon vastuulle