Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission asiakirja SWD(2012) 354 final

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 30. lokakuuta 2012 (30.10) (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2012/0297 (COD) 15627/12 ADD 1 ENV 825 CODEC 2533 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut: 26. lokakuuta 2012 Vastaanottaja: Uwe CORSEPIUS, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Kom:n asiak. nro: SWD(2012) 354 final Asia: KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2011/92/EU muuttamisesta Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission asiakirja SWD(2012) 354 final Liite: SWD(2012) 354 final 15627/12 ADD 1 sk DG E 1A FI

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.10.2012 SWD(2012) 354 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2011/92/EU muuttamisesta {COM(2012) 628 final} {SWD(2012) 355 final} FI FI

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2011/92/EU muuttamisesta 1. JOHDANTO Ympäristövaikutusten arviointeja koskevassa direktiivissä 2011/92/EU (yvadirektiivi) säädetään, että hankkeille, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia, on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi ennen kuin niille voidaan myöntää lupa. Direktiivin nimenomaisena tavoitteena on yhdenmukaistaa ympäristövaikutusten arvioinnin periaatteet ottamalla käyttöön asiaa koskevat vähimmäisvaatimukset. Osana hankkeiden lupamenettelyä ympäristövaikutusten arvioinnissa arvioidaan myös hankkeiden ympäristökustannuksia ja -hyötyjä niiden kestävyyden varmistamiseksi 1. Ympäristövaikutusten arviointien keskimääräinen lukumäärä: 15 000 26 000/vuosi Tarpeellisuusselvitysten (screening) keskimääräinen lukumäärä: 27 400 33 800/vuosi Ympäristövaikutusten arvioinnin keskimääräinen kesto: 11,6 kuukautta 2. ONGELMAN MÄÄRITTELY Yleisesti ollaan yhtä mieltä siitä, että yva-direktiivi on hyödyllinen kattava ympäristöpoliittinen väline, joka tuottaa ekologisia ja sosioekonomisia hyötyjä 2 mutta että siinä on myös suuria puutteita 3. Yva-direktiivi sisältää lähinnä menettelyllisiä vaatimuksia ja jättää ympäristövaikutusten arviointimenettelyn laatustandardit kansallisten viranomaisten vastuulle. EU:n ympäristölainsäädäntöä koskevista rikkomuksista 12 prosenttia liittyy yva-direktiivin puutteelliseen täytäntöönpanoon (tarpeellisuusselvityksen puutteelliseen soveltamiseen, ympäristövaikutusten arviointia koskevan asiakirjaaineiston huonoon laatuun ja yleisön heikkoon osallistumiseen päätöksentekoon). Täytäntöönpanopuutteita ilmenee usein niissä jäsenvaltioissa, joissa toteutetaan 1 2 3 http://ec.europa.eu/environment/eia/home.htm Yva -direktiivillä varmistetaan, että ympäristönäkökohdat otetaan huomioon jo aikaisessa vaiheessa päätöksentekoa. Se on kustannustehokas väline, jonka avulla voidaan välttää ylläpito- ja korjauskustannukset, torjua terveyshaittoja sekä parantaa sisämarkkinoiden toimintaa ja lisätä yleisön osallistumista päätöksentekoon. KOM(2009) 378 ja http://ec.europa.eu/environment/consultations/eia.htm (julkinen kuuleminen). FI 1 FI

lukuisia infrastruktuurihankkeita ja joilla on vähemmän kokemusta yva-direktiivin soveltamisesta, sekä sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa yva-direktiivin soveltaminen on hajautettu. Yva-direktiivin soveltaminen aiheuttaa laajempia sosioekonomisia kustannuksia, vaikka ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät kiinteät hallintokustannukset ovatkin pienet 4. Yritykset (erityisesti pk-yritykset) ovat huolestuneita kustannuksista, joita aiheutuu ympäristövaikutusten arviointeihin liittyvistä viivästyksistä ja riitaasioista. Yva-direktiivin erilainen täytäntöönpano eri puolilla EU:ta todennäköisesti heikentää sisämarkkinoiden toimintaa ja kilpailukykyä (esimerkiksi energiaalalla). Jos näitä ongelmia ei ratkaista, ympäristönsuojelun taso alenee ja aiheutuu riski tarpeettomasta hallinnollisesta taakasta. 2.1. Erityiset ongelmat Puutteellinen tarpeellisuusselvitys Yva-direktiivissä annetaan jäsenvaltioille laaja harkintavalta määritellä itse, onko liitteen II mukaisille hankkeille tarpeen tehdä ympäristövaikutusten arviointi vai ei. Jäsenvaltioita ei myöskään vaadita perustelemaan päätöksiään. Toteutettujen ympäristövaikutusten arviointien lukumäärä vaihtelee suuresti jäsenvaltiosta toiseen. Tämä tarkoittaa, että joissakin jäsenvaltioissa ympäristövaikutusten arviointi tehdään myös sellaisille hankkeille, joilla on vähäisempiä ympäristövaikutuksia, mikä aiheuttaa ylimääräistä hallinnollista taakkaa, ja että joissakin muissa jäsenvaltioissa sitä ei vaadita edes niiltä hankkeilta, joiden ympäristövaikutukset ovat merkittävät. Yva-direktiiviä koskevista rikkomuksista 69 prosenttia johtuu tarpeellisuusselvityksen puutteellisesta soveltamisesta. Ympäristövaikutusten arvioinnin huono laatu Kyky tehdä päteviä päätöksiä hankkeen ympäristövaikutuksista riippuu ympäristövaikutusten arviointiraportin ja -menettelyn laadusta. Yva-direktiivissä ei kuitenkaan velvoiteta arvioimaan vaihtoehtoisia hankkeita eikä vaadita jälkikäteisseurantaa. Myöskään sitä, miten ympäristövaikutusten arvioinnin sisältö rajataan (scoping), ei säännellä. Tästä syystä ympäristövaikutusten arviointiraporttien tietojen ja analyysien laatu on usein huono, mikä puolestaan johtaa ylimalkaisiin päätöksiin. Epäjohdonmukaisuuksien riski Koska yva-direktiiviä ei ole olennaisesti muutettu sitten vuoden 1997, on olemassa riski, että siinä asetetut vaatimukset ovat päällekkäisiä uudempien ympäristövaikutusten arviointia koskevien vaatimusten (esimerkiksi teollisuuspäästödirektiivin, luontotyyppidirektiivin ja strategista ympäristöarviointia koskevan direktiivin) kanssa. Tämä voi kaksinkertaistaa kustannukset. Yva-direktiivissä ei aseteta määräaikoja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn eri vaiheille. Arviointimenettely kestääkin nykyään keskimäärin 5 27 kuukautta. Nämä erot voivat aiheuttaa huomattavaa epävarmuutta ja viivästyksiä. Lisäksi liian 4 Ympäristövaikutusten arvioinnin keskimääräiset kustannukset ovat noin 1 prosentti hankkeen kokonaiskustannuksista eli noin 41 000 euroa/ympäristövaikutusten arviointi. FI 2 FI

lyhyiden määräaikojen asettaminen yleisön kuulemiselle voi olla ristiriidassa Århusin yleissopimuksen kanssa, ja liian pitkien määräaikojen asettaminen taas voi lisätä kustannuksia. 2.2. Keitä asia koskee? Viranomaisia (esimerkiksi aika ja resurssit, joita tarvitaan oikeudellisten vaatimusten täyttämiseen). Yrityksiä, jotka toteuttavat liitteiden I ja II mukaisia hankkeita (esimerkiksi aika ja resurssit, joita tarvitaan ympäristövaikutusten arviointiraporttien laatimiseen, sekä viivästyksistä ja riita-asioista johtuvat kustannukset). Palveluntarjoajia, jotka osallistuvat ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointiin liittyvästä konsultointityöstä saadut tulot ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn liittyvät epävarmuustekijät). Luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä sekä näiden yhteenliittymiä (esimerkiksi vältetyt ympäristö- ja terveyshaitat sekä riita-asioista johtuvat kustannukset). 3. EU:N TOIMIEN TARPEELLISUUS JA LISÄARVO EU:n toimivalta ympäristön alalla perustuu SEUT-sopimuksen 191 artiklaan. EU:n toimet ovat yhdenmukaiset toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden kanssa. Monet todetuista ongelmista voivat heikentää sisämarkkinoiden toimintaa ja kilpailukykyä sekä vääristää kilpailua. Yva-direktiiviä on muutettava, jotta voidaan yksinkertaistaa menettelyitä, yhdenmukaistaa käytäntöjä edelleen ja korjata epäjohdonmukaisuudet. Tämä edellyttää toimintaa EU:n tasolla. Sitten yva-direktiivin hyväksymisen (vuonna 1985) EU on laajentunut, ratkaistavista ympäristöhaasteista on tullut yhä kattavampia ja suurhankkeita toteutetaan aikaisempaa enemmän (esimerkiksi energia- ja liikennealalla). Koska ympäristöhaasteet ja jotkin hankkeet ovat luonteeltaan rajatylittäviä, EU:n tason toiminta tuo lisäarvoa. EU:n toimilla pystytään myös käsittelemään kysymyksiä, jotka ovat merkityksellisiä koko EU:n kannalta (esimerkiksi ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja katastrofien ennaltaehkäisy). Niillä voidaan myös osaltaan edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi yva-direktiivi on tärkeä Espoon ja Århusin yleissopimusten noudattamisen kannalta. 4. TOIMENPIDETAVOITTEET Ehdotuksen yleistavoitteena on muuttaa yva-direktiiviä, jotta voidaan korjata sen puutteet, ottaa huomioon ekologiset ja sosioekonomiset muutokset sekä noudattaa järkevän sääntelyn periaatteita. Erityiset Otetaan käyttöön ja/tai lujitetaan yvadirektiivin laatuun liittyviä tekijöitä Tavoitteet Toiminnalliset Määritellään tarpeellisuusselvitystä koskevan päätöksen sisältö ja velvoitetaan perustelemaan FI 3 FI

Yhdenmukaistetaan toimenpiteitä ja luodaan synergioita EU:n muun lainsäädännön tai kansainvälisen lainsäädännön kanssa ja yksinkertaistetaan menettelyitä tarpeellisuusselvitystä koskeva päätös Määritellään ympäristövaikutusten arviointiraportin ja lopullisen päätöksen sisältö ja velvoitetaan perustelemaan arviointiraportti ja lopullinen päätös Mukautetaan yva-direktiiviä uusien ympäristöhaasteiden mukaiseksi Yksinkertaistetaan ympäristöarviointia Asetetaan määräajat ympäristövaikutusten arviointimenettelyn eri vaiheille 5. TOIMINTAVAIHTOEHDOT Tarkasteltavana on ollut useita kunnianhimotasoltaan erilaisia toimintavaihtoehtoja. Tarkastelussa on otettu huomioon todetut ongelmat ja asetetut tavoitteet sekä julkisen kuulemisen tulokset. Toimintavaihtoehdossa 0 (perusskenaario) ei toteuteta EU:n tason toimia. Toimintavaihtoehdossa 0+ (ohjeistaminen) lujitetaan yva-direktiivin täytäntöönpanoa antamalla soveltamis- ja ohjeasiakirjoja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn eri vaiheista, uusista tarkasteltavista näkökohdista ja hanketyypeistä. Toimintavaihtoehdossa 1 (tekninen mukauttaminen) tehdään viisi mukautusta, pääosin liitteisiin, jotta yva-direktiivi voidaan mukauttaa uusimman teknisen kehityksen mukaiseksi. Toimintavaihtoehdossa 2 (asiasisällön muuttaminen) muutetaan yva-direktiivin artikloja ja liitteitä. Tämä toimintavaihtoehto sisältää alavaihtoehdot 2A, 2B ja 2C, joissa kussakin yva-direktiiviä muutetaan eri laajuudessa ja eri kunnianhimotasolla. Lisäksi niissä esitetään asiaan liittyvät kustannukset ja eri muutosten väliset yhteydet. Toimintavaihtoehdossa 3 (strategisen ympäristöarvioinnin ja ympäristövaikutusten arvioinnin yhdistäminen) otetaan käyttöön yksi ainoa arviointimenettely suunnitelmia ja hankkeita varten. Tätä toimintavaihtoehtoa ei ole tarkasteltu yksityiskohtaisesti, koska se ei ole toteutettavissa eikä kestävä vaihtoehto, mikä puolestaan johtuu pääosin seuraavista seikoista: näitä kahta arviointia koskevilla menettelyillä on omat erityispiirteensä, niihin osallistuu eri viranomaiset ja strategisen ympäristöarvioinnin soveltamisesta on vain vähän kokemusta. Toimintavaihtoehdossa 4 (uusi ympäristöarviointia koskeva lainsäädäntö) annetaan uutta lainsäädäntöä, jotta voidaan yhdistää eri säädöksiin (esimerkiksi teollisuuspäästödirektiiviin, luontotyyppidirektiiviin ja strategista ympäristöarviointia koskevaan direktiiviin) sisältyvät arviointi- ja/tai lupavaatimukset. Tämä toimintavaihtoehto tarkoittaisi yva-direktiivin kumoamista ja EU:n muiden ympäristösäädösten (myös vastikään annettujen) muuttamista, joten se ei ole todenmukainen eikä oikeasuhtainen vaihtoehto. Asetuksen käyttöä sääntelytapana ei tarkasteltu lähemmin, koska yva-direktiivin täytäntöönpanoon liittyy erityisolosuhteita (kansallisten järjestelmien välillä on eroja, FI 4 FI

mukaan luettuina tiukemmat säännökset joissakin jäsenvaltioissa, ympäristöhaasteiden kirjo ja hankkeiden suuri määrä). Taulukossa 1 tehdään yleiskatsaus toimintavaihtoehtoihin 0+, 1 ja 2, jotka valittiin tarkempaa analyysia varten. Taulukko 1: Toi mintavaihtoehdot, ongel mat ja muutosehdotukset Ongelma Hankkeille, joilla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia, tehdään ympäristövaikutusten arvioint i Hankkeille, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, ei tehdä ympäristövaikutusten arviointia Tarpeellisuusselvityksiä koskevia päätöksiä ei perustella Ympäristövaikutusten arviointiraporteissa ei keskitytä merkittäviin vaikutuksiin Ympäristövaikutusten arviointiraporttien laatu on huono Lupapäätöksiä ei perustella Muutosehdotus Otetaan liitteen II mukaisille hankkeille käyttöön vaihtoehtoinen menettely sen varmistamiseksi, että ympäristövaikutusten arviointi tehdään vain niille hankkeille, joilla on todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia; näin voidaan välttää tarpeeton hallinnollinen taakka, jota muuten aiheutuisi pienen mittakaavan hankkeille ja pk-yrityksille Muutetaan liitteessä III olevia arviointiperusteita, jotta voidaan puuttua liitteen II mukaisten hankkeiden tarpeellisuusselvityksessä ilmeneviin eroihin Viranomaisten on perusteltava tarpeellisuusselvityksiä koskevat päätökset Tehdään ympäristövaikutusten arvioinnin sisällön rajaaminen pakolliseksi, jotta voidaan täsmentää, millaisia ja miten yksityiskohtaisia ympäristötietoja hankkeen tot eutt ajan on annett ava Valvotaan ympäristövaikutusten arviointia koskevien t ietojen laat ua (akkreditoidut konsultit ja/tai laadunvalvontakomitea) Viranomaisten on perusteltava lopulliset päätöksensä t äsment ämällä, mit en kuulemist en t ulokset ja ympäristötiedot on otettu huomioon Toimintavaihtoehtojen sisältö 0+ 1 2A 2B 2C Julkinen kuuleminen on kestoltaan liian lyhyt/pitkä Viranomaiset käsittelevät ympäristövaikutusten arviointia koskevia asiakirjoja liian pitkään Asiaa koskevassa EU:n lainsäädännössä on päällekkäisyyksiä Vaihtoehtoisten hankkeiden vaikutuksia ei tarkastella riittävällä tavalla Ennustettujen ja tosiasiallisten vaikutusten välillä on eroja Ympäristövaikutusten arvioinneissa ei oteta huomioon uusia ympäristökysymyksiä Asetetaan julkiselle kuulemiselle määräajat Asetetaan toimivaltaisille viranomaisille enimmäismääräaika, johon mennessä lopullinen (tarpeellisuusselvitystä ja ympäristövaikutusten arviointia koskeva) päätös on tehtävä Otetaan käyttöön yhteensovitettu tai yhdennetty/yhteinen menettely ( keskitetty yva-mekanismi ) ympäristövaikutusten arviointia ja muita (esim. teollisuuspäästödirektiivin, luontotyyppidirektiivin ja strategista ympäristöarviointia koskevan direktiivin mukaisia) ympäristöarviointeja varten Tehdään vaihtoehtoisten hankkeiden arviointi pakolliseksi osana hankkeen toteuttajan tiedonantovelvollisuutta Tehdään merkittävien vaikutusten jälkikäteisseuranta pakolliseksi osana ympäristövaikutusten arviointia Arvioinneissa on otettava huomioon useampia ympäristökysymyksiä (esim. ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus, luonnonvarojen käyttö ja katastrofiriskit) FI 5 FI

Yva-direktiivin ja EU:n muun lainsäädännön/yleissopimusten välillä on epäjohdonmukaisuuksia Mukautetaan liitteitä I ja II (siirtämällä hankkeita liitteestä II liitteeseen I ja lisäämällä uusia hankkeita) 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaikkiin tarkasteltuihin vaikutuksiin liittyy lisäkustannuksia ja -hyötyjä verrattuna vaihtoehtoon 0. Ympäristövaikutusten arvioinnista aiheutuu noin 558 846 miljoonan euron vuosittaiset kokonaiskustannukset hankkeiden toteuttajille ja noin 146 215 miljoonan euron vuosittaiset kokonaiskustannukset viranomaisille. 6.1. Ympäristövaikutukset Toimintavaihtoehtoon 0+ sisältyvät ohjeasiakirjat voivat tuottaa ympäristöhyötyjä (esimerkiksi siten, että viranomaiset tekevät parempia arviointeja ja hankkeen toteuttajat laativat parempia ympäristövaikutusten arviointiraportteja tai varautuvat paremmin ympäristövaikutusten arviointia koskeviin vaatimuksiin). Hyödyt jäisivät kuitenkin todennäköisesti pieniksi, sillä tällaiset asiakirjat eivät ole sitovia. Koska tässä toimintavaihtoehdossa EU:ssa olisi edelleenkin suuria eroja ja ympäristönsuojelun taso vaihtelisi jäsenvaltiosta toiseen, hyötyjen odotetaan jäävän pieniksi. Toimintavaihtoehdossa 1 käsitellään kaikkia tarpeellisuusselvitykseen liittyviä ongelmia (muuttamalla liitteitä) ja joitakin ympäristövaikutusten arviointiraporttien laatuun liittyviä puutteita (tekemällä vaihtoehtoisten hankkeiden arviointi pakolliseksi ja ottamalla huomioon useampia ympäristökysymyksiä). Tämän toimintavaihtoehdon odotetaan tuottavan kohtalaisia ympäristöhyötyjä. Toimintavaihtoehdossa 2A käsitellään joitakin tarpeellisuusselvitykseen liittyviä ongelmia (muuttamalla liitettä III) ja ympäristövaikutusten arvioinnin laatuun liittyviä ongelmia (muuttamalla ympäristövaikutusten arviointimenettelyä siten, että päätökset on perusteltava, asetetaan määräaikoja ja otetaan käyttöön keskitetty yvamekanismi ). Tämän toimintavaihtoehdon odotetaan tuottavan kohtalaisia ympäristöhyötyjä. Toimintavaihtoehto 2B tuottaa samat hyödyt kuin toimintavaihtoehto 2A. Siinä ehdotetaan kuitenkin lisämuutoksia (vaihtoehtoisten hankkeiden pakollinen arviointi, useampien ympäristökysymysten huomioon ottaminen, seuranta, arvioinnin sisällön rajaaminen ja ympäristövaikutusten arviointia koskevien tietojen laadunvalvonta), jotka tuottavat suuria hyötyjä. Tässä toimintavaihtoehdossa käsitellään kaikkia ympäristöongelmia, jotka liittyvät tarpeellisuusselvitykseen ja ympäristövaikutusten arviointiraportin ja -menettelyn laatuun. Tämän toimintavaihtoehdon odotetaan tuottavan huomattavia ympäristöhyötyjä. Toimintavaihtoehto 2C kattaa kaikki toimintavaihtoehdossa 2B ehdotetut muutokset sekä liitteiden I ja II mukautukset. Sen tuottamien hyötyjen suuruus riippuu tehtyjen muutosten luonteesta ja siitä, mistä jäsenvaltioista on kyse. Tässä toimintavaihtoehdossa käsitellään kaikkia ongelmia, ja se tuottaa suurempia kokonaisympäristöhyötyjä kuin toimintavaihtoehto 2B (koska liitteiden I ja II mukauttaminen tuottaa mahdollisesti suuria hyötyjä). Sen odotetaan tuottavan suuria hyötyjä. FI 6 FI

6.2. Suorat hallintokustannukset Toimintavaihtoehdosta 0+ aiheutuu vähäisiä kustannuksia, jotka liittyvät ohjeasiakirjojen laatimiseen. Toimintavaihtoehdossa 1 esitetyistä viidestä muutoksesta kaksi on sellaisia, joista aiheutuu vähäisiä (liitteen III muuttaminen) tai pieniä (vaihtoehtoiset menettelyt liitteen II mukaisille hankkeille) säästöjä, yksi on sellainen, josta aiheutuu kohtalaisia kustannuksia (vaihtoehtoisten hankkeiden pakollinen arviointi), ja kaksi on sellaisia, joista aiheutuu suuria kustannuksia (useampien ympäristökysymysten huomioon ottaminen sekä liitteiden I ja II mukauttaminen). Toimintavaihtoehdossa 2A esitetyistä seitsemästä muutoksesta neljä on sellaisia, joista aiheutuu vähäisiä kustannuksia tai niitä ei aiheudu lainkaan (määräaikojen asettaminen ja päätösten perusteleminen), ja kolme sellaisia, joista aiheutuu vähäisiä (liitteen III muuttaminen), pieniä (vaihtoehtoiset menettelyt liitteen II mukaisille hankkeille) tai kohtalaisia ( keskitetty yva-mekanismi ) säästöjä. Toimintavaihtoehdossa 2B esitetyistä kahdestatoista muutoksesta kuusi on sellaisia, joista aiheutuu vähäisiä kustannuksia tai niitä ei aiheudu lainkaan (määräaikojen asettaminen, päätösten perusteleminen, arvioinnin sisällön pakollinen rajaaminen ja ympäristövaikutusten arviointia koskevien tietojen laadunvalvonta), ja kolme sellaisia, joista aiheutuu vähäisiä (liitteen III muuttaminen), pieniä (vaihtoehtoiset menettelyt liitteen II mukaisille hankkeille) tai kohtalaisia ( keskitetty yvamekanismi ) säästöjä, ja kaksi sellaisia, joista aiheutuu kohtalaisia kustannuksia (vaihtoehtoisten hankkeiden pakollinen arviointi ja seuranta) ja yksi sellainen, josta aiheutuu kohtalaisia tai suuria kustannuksia (useampien ympäristökysymysten huomioon ottaminen). Toimintavaihtoehdossa 2C saavutetaan yhtä suuret säästöt kuin toimintavaihtoehdossa 2B, mutta siihen liittyy suuria lisäkustannuksia (liitteiden I ja II mukauttamisen vuoksi). 6.3. Laajemmat sosioekonomiset vaikutukset Toimintavaihtoehto 0+: ohjeasiakirjojen odotetaan kannustavan toimivaltaisia viranomaisia ja hankkeen toteuttajia noudattamaan parhaita käytäntöjä. Koska ohjeasiakirjat eivät kuitenkaan ole luonteeltaan sitovia, tämä toimintavaihtoehto tuottaa huomattavasti pienempiä hyötyjä. Toimintavaihtoehto 1: liitteiden muuttaminen tuottaa kohtalaisia hyötyjä sisämarkkinoiden toiminnalle ja kilpailukyvylle. Tämä toimintavaihtoehto tuottaa suuria hyötyjä, sillä sen avulla voidaan välttää haittoja, ennaltaehkäistä riskejä ja edistää sosiaalisia kysymyksiä (terveys, turvallisuus ja elämänlaatu). Toimintavaihtoehto 2A: nämä muutosehdotukset lisäävät yhdenmukaisuutta, mikä hyödyttää sisämarkkinoita. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn eri vaiheiden yksinkertaistamisen voidaan odottaa parantavan kilpailykykyä huomattavasti ja pienentävän viivästyksistä ja riita-asioista johtuvia kustannuksia. Samalla saadaan huomattavia hallinnollisia hyötyjä (koska päätökset perustellaan paremmin). Toimintavaihtoehto 2B: nämä muutosehdotukset tuottavat huomattavia sosioekonomisia hyötyjä eri aloilla. Vahvempi yhdenmukaistaminen ja vakaampi sääntelykehys vähentävät viivästysten ja riita-asioiden riskiä. Lisäksi tämä toimintavaihtoehto tuottaa kohtalaisia tai suuria hyötyjä, kun otetaan huomioon FI 7 FI

haittojen välttäminen sekä terveys, turvallisuus ja elämänlaatu, huomattavia hyötyjä hallinnolle ja pieniä hyötyjä uusien työpaikkojen muodossa. Toimintavaihtoehdon 2C hyödyt ovat samat kuin toimintavaihtoehdossa 2B. Liitteiden I ja II mukauttaminen tuottaa kuitenkin lisähyötyjä (vältetyt haitat, kustannussäästöt sekä saavutetut hyödyt terveyden, turvallisuuden ja elämänlaadun alalla). 7. TOIMINTAVAIHTOEHTOJ EN VERTAILU Taulukossa 2 verrataan eri toimintavaihtoehtojen vaikutuksia. Jäljempänä kuvataan niiden toimivuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta. Taulukko 2: Toi mintavaihtoehtojen vaikutusten vertailu Viranomaiset Hankkeen toteuttajat Hyödyt* Toimin- Kustannukset Säästöt Kustannukset Säästöt Laajemmatavaihtoehto Ekologiset Miljoonaa euroa ekonomiset 0 - - - Laajemmat sosiaaliset 0+ 0 0 + 0 1 34,9 44**/*** 4,3 5,3 155,2 195,8**/*** 21,4 ++ ++ ++ 2A 0,96 1,2 0 ++ ++ ++ 2B 4,8 6,8*** 4,3 5,3**** 65,7 103*** 21,4**** +++ +++ +++ 2C 34,9 44**/*** 178 241,5**/*** ++++ +++ ++++ FI 8 FI

* Hyötyjen suuruus riippuu siitä, missä määrin toimintavaihtoehdolla voidaan ratkaista ongelmat / saavuttaa tavoitteet: ei vaikutusta/0, pieni vaikutus/+, kohtalainen vaikutus/++, huomattava vaikutus/+++, suuri vaikutus/++++ ** Oletuksena on, että ympäristövaikutusten arviointi tehdään 10 prosentille niistä hankkeista, joille on tehty tarpeellisuusselvitys. Kustannukset voivat nousta hyvin suuriksi, jos ympäristövaikutusten arviointi tehdään 15 20 prosentille niistä hankkeista, joille on tehty tarpeellisuusselvitys. *** Lisäksi useampien ympäristökysymysten huomioon ottamisesta aiheutuu kohtalaisia tai suuria KUS TANNUKS IA **** Lisäksi keskitetyn yva-mekanismin käyttöönotosta aiheutuu kohtalaisia SÄÄSTÖJÄ Kustannukset/säästöt perusskenaarioon verrattuna: Ei ole/vähäiset: +/- 0-1 % Pienet: +/- 1-5 % Kohtalaiset: +/- 5-10 % Suuret: +/- 10-25 % Hyvin suuret: > +/- 25 % Toimintavaihtoehto 0+ ei ole toimiva, koska sillä ei voida edistää lainsäädännön tarkistamisen tavoitteiden saavuttamista. Toimintavaihtoehto 1 ei ole tehokas, koska sillä voitaisiin saavuttaa vain osa tavoitteista, ja nekin suurin kustannuksin ja kohtalaisin hyödyin. Toimintavaihtoehto 2A on tehokas, mutta sillä ei voida kovin hyvin edistää johdonmukaisuutta eikä saavuttaa tavoitteita. Toimintavaihtoehto 2B on toimiva ja johdonmukainen. Se on myös tehokas, koska se tuottaa suuria ekologisia ja laajempia sosioekonomisia hyötyjä (parempi kilpailukyky ja vahvempi yhdenmukaistaminen), mutta se aiheuttaa hyvin todennäköisesti suuria kustannuksia. Sekä vaihtoehtoisten hankkeiden pakollisesta arvioinnista että seurannasta aiheutuu hankkeiden toteuttajille kaikissa tapauksissa kustannukset, jotka ovat suuruudeltaan 5 10 prosenttia perusskenaarion kustannuksista; mahdollisuutta alentaa kustannuksia näissä muutosehdotuksissa on analysoitu tarkasti. Useampien ympäristökysymysten huomioon ottamisesta aiheutuu kustannukset, jotka ovat suuruudeltaan 5 25 prosenttia perusskenaarion kustannuksista. Näiden kolmen muutosehdotuksen täytäntöönpanon myötä saadaan kuitenkin huomattavia ekologisia ja laajempia sosioekonomisia hyötyjä, joilla voidaan tasata hallintokustannuksia. Lisäksi toimintavaihtoehto 2B kattaa kaikki muutokset, jotka johtavat kohtalaisiin säästöihin. Toimintavaihtoehdolla 2C on toimivuudeltaan ja johdonmukaisuudeltaan samankaltainen kuin toimintavaihtoehto 2B. Se ei kuitenkaan ole tehokas, koska ne mahdolliset hyvin suuret kustannukset, jotka johtuvat pääosin liitteiden I ja II mukauttamisesta, mitätöisivät sen mahdolliset suuret ekologiset ja sosiaaliset hyödyt. Siksi toimintavaihtoehto 2B on parhaaksi arvioitu toimintavaihtoehto. 8. SEURANTA JA ARVIOINTI Edistyksen indikaattorit Yva-direktiivin panos asianmukaiseen hankkeiden ympäristövaikutusten arviointiin FI 9 FI

Uusien ympäristöhaasteiden sisällyttäminen osaksi tulevia ympäristövaikutusten arviointeja Edistys ympäristövaikutusten arviointien yhdenmukaistamisessa Tarpeettoman hallinnollisen taakan vähentäminen Komissio antaa ympäristövaikutusten arviointia ja strategista ympäristöarviointia käsittelevälle kansallisten asiantuntijoiden ryhmälle tehtäväksi kerätä tietoja keskeisistä parametreistä jäsenvaltioissa (ympäristövaikutusten arviointien ja tarpeellisuusselvitysten lukumäärä vuosittain, niiden liitteen I/II mukaisten hankkeiden lukumäärä, joille tehdään ympäristövaikutusten arviointi, erittely ympäristövaikutusten arvioinneista hankeluokittain ja toteuttajatyypeittäin sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn keskimääräinen kesto ja keskimääräiset kustannukset). Komissio takaa toimien seurannan ja arvioinnin antamalla kuuden vuoden välein asiaa koskevan täytäntöönpanokertomuksen. FI 10 FI