Juho-Pekka Oijusluoma ILMATIIVEYDEN VARMENTAMINEN SKANSKAN TYÖMAILLA

Juho-Pekka Oijusluoma ILMATIIVEYDEN VARMENTAMINEN SKANSKAN TYÖMAILLA

ILMATIIVEYDEN VARMENTAMINEN SKANSKAN TYÖMAILLA Juho-Pekka Oijusluoma Opinnäytetyö Kevät 2012 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TIIVISTELMÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka, Talonrakennustekniikka Tekijä(t): Juho-Pekka Oijusluoma Opinnäytetyön nimi: Ilmatiiveyden varmentaminen Skanskan työmailla Työn ohjaaja(t): Kimmo Illikainen Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: kevät / 2012 Sivumäärä: 38 + 6 liitettä Uusien rakennuksien ilmatiiveyteen on nykysin kiinnitetty entistä enemmän huomiota, koska on huomattu, että hyvällä ilmatiiveydellä on suuri vaikutus rakennuksien lämmitysenergiantarpeeseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia puurunkoisen omakotitalon ilmatiiveyttä ja sen toteutusta. Työn tavoitteeseen kuului myös laatia Skanska talonrakennus Oy:lle suunnitteluohje sekä tiiveydenhallinta- ja todentamissuunnitelma. Tiiveydenhallintasuunnitelmat tehtiin suunnitteluun, työmaavalvontaan ja kiinteistöhuoltoon, eli niiden tarkoituksena on toimia laadukkaan rakentamisen tukena koko rakennushankkeen ajan. Työn aikana perehdyttiin erilaisiin höyrynsulkumateriaaleihin, läpivientikappaleisiin ja ilmatiiviisiin rakenneratkaisuihin. Kohdetyömaana toimi Skanskan Asunto Oy Oulun Pääskysenpesä Oulun Kirkkokankaalla. Työmaan asuntojen ennustetut ilmavuotoluvut ovat 0,7 1/h. Tästä syystä asuntojen suunnittelussa oli käytetty paljon aikaa ilmatiiveysseikkoihin, mutta läpivientimateriaaleja ei ole päätetty etukäteen. Työhön kerättiin tietoa alan kirjallisuudesta, nettilähteistä ja opinnäytetyön kohdetyömaalta, jossa ilmatiiveysasiat näyttelevät suurta osaa. Työmaan rakenteita ja eri työvaiheita kuvattiin. Kerättyjä tietoja ja ilmatiiveysmateriaaleja käytettiin suunitteluohjeen esimerkkitapauksissa sekä tiiveyden hallinta- ja todentamissuunnitelmassa.työssä laaditut ohjeet ja suunnitelmat on tehty liitteiksi Skanskan rakennuslupahakuvaiheeseen. Liitteet toimivat perusteluina siitä, miten puurunkoisten talojen hyvä ilmatiiveys saavutetaan tulevilla työmailla. Opinnäytetyö tehtiin Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, tekniikan yksikössä. Syynä kyseisen aiheen valintaan toimivat tiukentuneet rakentamismääräyskokoelman tiiveys- ja lämmöneristysvaatimukset. Asiasanat: Ilmavuotoluku, Läpivientikappale 3

ABSTRACT Oulu University of Applied Sciences Construction Engineering Author(s): Juho-Pekka Oijusluoma Title of thesis: Ensuring Airtightness for Skanska`s Construction Sites Supervisor(s): Kimmo Illikainen Term and year when the thesis was submitted: Spring / 2012 Pages: 38 + 6 appendices The purpose of this thesis was to research air tightness of wooden houses and its realisation. Planning instructions and plans for air tightness control and verification were made by using the collected data. Control plans for air tightness were made to support planning, for site supervision and estate management. During the research different kind of materials of vapour barrier was familiarized with. The target construction site was Skanska s Pääskysenpesä in Kirkkokangas, Oulu. In the houses of Pääskysenpesä the predicted air tightness was 0,7 1/h and that is why engineers had spent a lot of time considering air tightness issues but the materials were not decided beforehand. Lots of information was gathered from construction literature, the Internet and the target construction site where the air tightness plays a significant role. During making this thesis, lots of information from the target construction site was gathered and this data could be used for assistance in this thesis. This information and air tightness materials were used in the example cases of the planning instruction and other appendices. As the results of this thesis appropriate instructions and plans were achieved to be used as appendices in Skanska s new building licence applications. These appendices can tell how good air tightness can be achieved in the future instruction sites. This thesis was made in Oulu University of Applied Sciences. Airtightness was chosen to be the theme of this thesis because of the tightened airtightness decrees. Keywords: air tightness 4

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO 8 2 ILMATIIVEYDEN MERKITYS ENERGIATEHOKKUUTEEN 9 2.1 Vaipan tiiveyden merkitys 9 2.2 Ilmanvuotoluku 10 2.3 Tyypilliset vuotokohdat ja niiden paikantaminen 10 2.3.1 Lämpökuvaus 12 2.3.2 Merkkisavut 16 2.3.3 Ilmavirtausmittarit 17 2.4 Rakentamismääräykset 17 2.5 Ilmavuotolukujen laskentakaavat 19 2.6 Rakennnuksen ilmatilavuuden ja vaipan pinta-alan laskenta 20 3 ILMATIIVIIN RAKENNUKSEN SUUNNITTELEMINEN 21 4 ILMATIIVEYDEN MITTAUS 22 4.1 Rakennusvaipan ilmavuotoluvun määritelmä ja mittaus 22 4.2 Mittauslaitteisto 23 4.3 Mitattavat tilat, ajankohta ja mittauksiin valmistautuminen 25 5 ILMATIIVIIDEN RAKENNELIITOSTEN RAKENTAMINEN 27 5.1 Alapohjan ja ulkoseinän liitos 28 5.2 Välipohjan ja ulkoseinän liitos 29 5.3 Yläpohjan ja ulkoseinän liitos 30 5.4 Ikkuna- ja ovikarmin liitos hyörynsulkuun 31 6 LAADUN VARMENTAMINEN SKANSKAN TULEVILLA TYÖMAILLA 32 6.1 Laadunvarmistuksen tavoitteet 32 6.2 Tehdyt suunnitelmat ja höyrynsulkumateriaalien valinta 33 7 POHDINTA 35 LÄHTEET 36 LIITTEET 38 5

SANASTO Höyrynsulku Ilmansulku tarkoittaa rakennekerrosta, jonka tehtävänä on estää haitallinen vesihöyryn diffuusio rakenteeseen tai rakenteessa. tarkoittaa rakennekerrosta, jonka tehtävänä on estää haitallinen ilmanvirtaus rakenteen läpi puolelta toiselle. Ilmavuotoluku n 50 (1/h) kertoo, montako kertaa rakennuksen ilmatilavuus vaihtuu tunnissa rakennusvaipan vuotokohtien kautta, kun rakennukseen aiheutetaan 50 Pascalin ali- tai ylipaine. Ilmavuotoluku kuvaa rakennuksen vaipan ilmanpitävyyttä. Ilmanvuotoluku q 50 (m 3 / h * m 2 ) Ilmavuotoluku voidaan määrittää myös vaipan pintaalaa kohti q 50 -lukuna, joka kuvaa paremmin todellisen ulkovaipan ilmapitävyyttä suurissa rakennuksissa. Rakennuksen vaipparakenne käsittää ne rakennusosat, jotka erottavat lämpimän, puolilämpimän, erityisen lämpimän tai jäähdytettävän kylmän tilan ulkoilmasta, maaperästä tai lämmittämättömästä tilasta. Vaippaan eivät kuulu rakennuksen sisäiset, erilaisia tiloja toisistaan erottavat rakennusosat. 6

Painekoe käytetään koko rakennuksen tiiviystason määrittämisessä. Kokeessa ilmanvaihtoventtiilit ja muut rakennuksen vaippaan tehdyt aukot suljetaan ja tarvittaessa tiivistetään. Rakennuksen oviaukkoon asennetaan tiiviisti puhallin, jonka avulla rakennuksen sisätilan ja ulkoilman välille luodaan 50 Pa:n paine-ero. Puhaltimen läpi kulkeva ilmavirtaus [m3/h] mitataan ja lukema jaetaan rakennuksen sisäilmantilavuudella [m3], jolloin saadaan ilmavuotoluku n 50 [1/h]. Tulevaisuudessa ilmavuotoluku ilmoitetaan lukuna q 50 [m 3 / h * m 2 ], joka määrittää rakennuksen ilmavuotoluvun vaipan pinta-alaa kohti. Tasauslaskenta U-arvo osoittaa rakennuksen lämpöhäviöiden vaatimusten täyttyminen. Tarkoituksena on osoittaa, että rakennuksen vaipan, vuotoilman ja ilmanvaihdon yhteenlaskettu lämpöhäviö on enintään vertailuratkaisun suuruinen. on rakenteen lämmönläpäisykerroin, joka tarkoittaa lämpövirran tiheyttä, joka jatkuvuustilassa läpäisee rakennusosan, kun lämpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ilmatilojen välillä on yksikön suuruinen W/(m2K). 7

1 JOHDANTO Vuodesta 2008 ilmatiiveys on kuulunut rakennusmääräyksien mukaan lämpöhäviöiden tasauslaskennan piiriin. Vuoden 2010 rakentamismääräyskokoelmissa on jo lämpöhäviöiden tasauslaskennassa käytettävä ilmatiiveyden vertailuarvo puolittunut vuoden 2008 määräyksistä. Vuonna 2008 ilmavuotoluvun vertailuarvo on ollut 4 1/h ja 2010 vuonna 2 1/h. Vuoden 2012 määräysten mukaan ilmavuotoluku pitää jatkossa ilmoittaa q 50 - lukuna. Rakennusvaipan ilmavuotoluku saa jatkossa olla enintään 4 m 3 /(h*m 2 ), mutta voi ylittää arvon, jos rakennuksen käytön vaatimat rakenteelliset ratkaisut huonontavat merkittävästi ilmapitävyyttä. Jatkossa ilmatiiveyssäädöksiin tullaan siis kiinnittämään entistä suurempaa huomiota ja yhä useammin ilmatiiveysarvot täytyy todentaa ilmatiiveysmittauksella. (1, s.36; 3, s.36.) Tässä opinnäytetyössä käsitellään ilmatiiveyteen liittyviä asioita, kuten ilmatiiviin rakennuksen suunnittelua, rakentamista ja tiiveyden varmentamista koko rakennushankkeen aikana. Työssä perehdytään myös puurunkoisten pientalojen rakenteisiin, tyypillisiin vuotokohtiin ja vuotojen vaikutukseen rakennuksen kokonaisenergiankulutuksessa. Tavoitteena on kerätä mahdollisimman paljon tietoa ilmatiiveyteen liittyvistä seikoista ja perehtyä ilmatiiveyden laadunvarmentamiseen. Laadun varmentamisen tueksi laaditaan suunnitteluohje sekä ilmatiiveydenhallinta- ja todentamissuunnitelma, joista suunnittelu- ja rakennusvaiheessa voidaan varmistaa oikeat työtavat, materiaalit ja mittausseikat. Skanska talonrakennus Oy:n Asunto Oy Oulun Pääskysenpesä -työmaalla tullaan tekemään ilmatiiveysmittauksia ja samalla rakennukset pyritään lämpökuvaamaan mahdollisten vuotokohtien löytymiseksi. Mittaukset olisi hyvä tehdä hyvissä ajoin, jotta mahdolliset vuotokohdat voitaisiin myös vielä helposti korjata. 8

2 ILMATIIVEYDEN MERKITYS ENERGIATEHOKKUUTEEN 2.1 Vaipan tiiveyden merkitys Hyvällä ilmatiiveydellä on paljon hyviä vaikutuksia rakenteiden toimivuuteen ja itse rakennusten viihtyvyyteen. Tiivis vaipparakenne vähentää huomattavasti rakennuksen energiankulutusta ja vähentää sisäilmassa olevia epäpuhtauksia. Huono ilmatiiveys voi aiheuttaa rakenteiden kostumista, sisäpintojen kylmenemistä ja sisäilman epäpuhtauksia, kuten erilaisia homeita ja radonia. Tästä syystä on tärkeää huolehtia, että rakennukset ovat ilmatiiviitä ja niiden ilmanvaihdot on säädetty oikein. (2, s.36.) (Taulukko 1.) TAULUKKO 1. Ilmavuotoluvun merkitys tilojen lämmitysenergiantarpeeseen (3, s.37) Taulukosta 1 voidaan nähdä, kuinka suuri merkitys rakennuksen tiiviillä vaipparakenteella on rakennuksen tilojen lämmitysenengiantarpeeseen. Tarkalla työllä ja viisailla rakenteilla ja niiden liitoksilla saadaan säästettyä paljon lämmitysenergiaa jatkossa, eivätkä tiivistystyöt rakennusvaiheessa maksa juuri mitään. 9

2.2 Ilmanvuotoluku Rakennuksen ilmavuotoluvulla tarkoitetaan rakennuksen sisä- ja ulkopuolen paine-erojen aiheuttamaa ilman virtausta vaipan läpi. Rakennuksen ilmavuotoluku voidaan mitata painekokeella. Mittaus voidaan tehdä joko painekoelaitteistolla tai rakennuksen omilla ilmanvaihtolaitteilla. Mittauksen tulos ilmoitetaan ilmavuotolukuna n 50 tai q 50. Mitä pienempi ilmavuotoluku n 50 tai q 50 on, sitä tiiviimpi rakennuksen vaipparakenne on. (4, s.36.) Rakennuksen ilman tilavuusvirrat määritetään painekokeessa eri paine-eroilla vähintään 50 pascalin paine-eroon asti. Ilmavuotoluku voidaan ilmoittaa lukuna n 50 tai q 50. Ilmavuotoluvut ilmoitetaan 0,1 1/h tai 0,1 m 3 /(h*m 2 ) tarkkuudella. Jos painekokeen ali- ja ylipainemittauksen tulokset eroavat alle 0,5 1/h, ilmoitetaan tulokseksi niiden keskiarvo. Jos ero on suurempi kuin 0,5 1/h, tulokseksi ilmoitetaan isompi mittausarvo. (4, s.36.) 2.3 Tyypilliset vuotokohdat ja niiden paikantaminen Rakennuksissa esiintyvät tyypilliset ilmavuotokohdat ovat yleensä samoja rakennusmateriaaleista riippumatta. Yleisempiä vuotokohtapaikkoja ovat rakenteiden liittymäkohdat, läpiviennit, ilmasulun ulkopuoliset sähköasennukset sekä ovi- ja ikkunakarmien liitos ympäröivään seinään. Ilmatiiveysmittauksen aikana vuotokohtia voi paikantaa lämpökameralla, merkkisavulla tai ilmavirtausmittarilla. Alipainemittauksen aikana voi vuotokohtia havaita myös kädellä kokeilemalla, koska viileä ilmavirta tuntuu selvästi käteen. (5, s.36.) (Kuva 1.) 10

KUVA 1. Yleisiä vuotokohtia (6, s.36) Kuvasta 1 voidaan nähdä selkeästi pientalon yleisimmät ilmavuotopaikat. Tampereen yliopistolla tehdyssä tutkimuksessa on osoitettu, että suurin osa vuotopaikoista voidaan paikallistaa ulkoseinän ja yläpohjan liitokseen. Toiseksi eniten ilmavuotoja on paikallistettu ikkunoiden ja ovien liitoksiin. Loput vuotopaikat ovat välipohjan sekä ulkoseinän liitoksissa, vaipan läpivienneissä ja alapohjan ja ulkoseinän liitoksessa. Kuvasta 2 voidaan nähdä prosentuaalisen ilmavuotokohtien jakauman pien- sekä kerrostaloista. (6, s.36.) 11

KUVA 2. Ilmavuotkohohtien jakauma pien- ja kerrostaloissa (6, s.36) 2.3.1 Lämpökuvaus Lämpökuvaus on hyvä rakennuksen laadun- ja kunnonarviointimenetelmä, koska kameralla voidaan materiaaleja rikkomatta arvioida rakenteiden kuntoa. Lämpökuvausta voidaan käyttää myös ilmatiiveyden todentamisen tukena, jolloin osaan asunnoista voidaan tehdä painekoemittaus ja osa vain kuvata lämpökameralla. Lämpökamera on myös korvaamaton kuntotutkimuksia tehdessä. Kuvauksen tarkoituksena on selvittää vaipan lämpötekninen toiminta, lämmöneristekerroksen tomivuus ja rakenteellinen ilmapitävyys. Kuvauksella voi helposti määrittää rakennuksen lämpövuodot ja se, ovatko vuodot ilmavuotoja, kylmäsiltoja vai vähäisen eristeen aiheuttamia vuotoja. Hyvälaatuisella ja tarkalla lämpökameralla voidaan myös etsiä kosteus vaurioita, koska kosteiden materiaalien lämpötila eroaa hiukan kuivista materiaaleista. (7, s.36.) Lämpökuvauksia suorittavan henkilön pitäisi osoittaa rakennusfysiikan, rakenteiden toiminnan ja lämpökuvauksen osalta olevansa pätevä lämpökuvaamaan. Tämän pätevyyden henkilö voi osoittaa lämpökuvauksen perustutkinnolla ja VTT:n myöntämällä lämpökuvajaan sertifikaatilla. (7, s.36.) 12

Kuvauksissa käytettävän kameran pitää muodostaa kuvattavasta kohteesta lämpökuva, josta näkee pintalämpötilajakauman ja kameralla voidaan mitata suoraan pintalämpötiloja. Ulkoiset lämpötilaolosuhteet ja kameran runko eivät saa vaikuttaa mittaustuloksiin. Kamerassa pitää olla myös tallennusominaisuus tulosten käsittelyä, raportointia ja analysointia varten. Lämpökamera pitää kalibroida vähintään kahden vuoden välein valtiolla tai muulla valtuutetulla laitoksella. Kuvassa 3 lämpökuvataan omakotitalon ulko-ovea. (7, s.36.) KUVA 3. Lämpökamerakuva ulko-ovesta Lämpökuvaus voidaan tehdä rakennusvaiheessa olevasta tai valmiista rakennuksesta. Rakennusvaiheessa oleva rakennus voidaan lämpökuvata, kun lämmöneristeet on asennettu, ovet ja ikkunat on asennettu ja höyrynsulku on paikallaan. Tässä vaiheessa mahdolliset ilmavuodot on vielä helppo korjata. (7,s.36.) 13

Lämpökuvausta voidaan käyttää apuna ilmatiiveysmittauksissa ainoastaa kylmänä vuodenaikana, jolloin sisä- ja ulkoilman lämpötilaero ei saa alittaa arvoa 3/U tai on vähintään 15 astetta. Aikaisemman 12 tunnin aikana ei ulkolämpötila saisi muuttua yli 10 astetta. Kuvaus olisi hyvä suorittaa normaalija alipaineessa, jolloin voidaan päätellä minkälaisia vuotoja on kyseessä. Kuvauksessa rakennuksen vaippa kierretään läpi tarkasti ja merkitään rakennuksen pohjakuvaan lämpökuvien ja vuotokohtien sijainnit. Tämä toimenpide helpottaa raportin tekemistä kuvauksesta. Joissakin kameroissa on äänitoiminto, jolloin kuvaan voidaan talleentaa myös puhetta. Jos itse vuotokohdan ja sen paikan osaa kuvailla kuvaan tarkasti, ei pohjakuvaa välttämättä tarvita. Kaikki kuvaukset tulisi suorittaa noin 2-4 metrin etäisyydelta kuvauskohteesta ja kaikki vuotokohdat on kirjattava lämpökuvausraporttiin. (7, s.36.) 14

Lämpökuvaukseen on hyvä valmistautua jo edellisenä päivänä ja poistaa kaikki tavarat seinien viereltä. Jos halutaan kuvata kiinteiden kalusteiden sisään, pitää niidenkin ovet aukoa ja aikaisempana päivänä. Jos talossa on lämpöpattereita, ne pitää sulkea pari tuntia ennen kuvausta, jotta seinä pääsee jäähtymään pattereiden takana. Rakennuksen lämpötila ei saa kuvauksen aikana muuttua yli 2 astetta eikä ulkolämpötila 5 astetta enempää. Kuvasta 4 voidaan nähdä, että vuotokohdat yleensä erottuvat selvimmin paineistetussa kuin normaalipaineisessa mittauskohteessa. (7, s.36.) KUVA 4. Lämpökamerakuva normaali- ja alipaineistetusta tilasta (4, s.36) 15

2.3.2 Merkkisavut Merkkisavua voidaan käyttää alipainekokeen aikana tai mittauksen jälkeen alipainepumpun avulla vuotokohtien paikannukseen. Luonnollisesti siellä, missä ilma liikkuu, on vuotokohtia ja merkkisavulla ilman liikkuminen on helppo huomata. Merkkisavuja on erinlaisia, kuten ampullit sekä erilaiset merkkisavukynät. (6, s.36.) (Kuva 5.) KUVA 5. Ilmavuotojen paikallistaminen merkkisavun avulla (8, s.37) Merkkisavun avulla käydään koko rakennuksen vaippa läpi etsien ilmavuotoja. Merkkisavua tupsautellaan ensisijaisesti kohtiin, joissa voisi olla vuotoja, mutta käydään tietenkin myös muut paikat läpi järjestelmällisesti. Merkkisavua voidaan käyttää vuodenajasta riippumatta, mutta jos rakennus on suurikokonen, vuotokohtien paikallistaminen merkkisavun avulla voi olla työlästä. Kannattaa siis tehdä lämpökuvaus alipainemittauksen aikana ja käyttää merkkisavua mittauksen tukena, jotta vuotokohdat tulisi mahdollisimman tarkasti löydettyä. (6, s.37.) 16

2.3.3 Ilmavirtausmittarit Ilmavuotoja voidaan paikallistaa myös ilmavirtausmittareilla. Ilmatiiveysmittauksen jälkeen alipainepuhallin jätetään päälle ja huoneistossa pidetään noin 50-60 Pascalin alipainetta. Ilmavirtausmittarin avulla tarkastellaan rakennuksen yleisimpiä vuotokohtia. (5, s.36.) (Kuva 6.) KUVA 6. Ilmavirtausmittaus (5, s.36) Kuvassa 6 on ilmavirtausmittari, joka mittaa anturan läpi kulkevan ilmavirran määrän (m/s) ja näin ollen kertoo helposti vuotokohtien sijainnit. (5, s.36.) 2.4 Rakentamismääräykset Uudet rakentamismääräykset tulivat voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2012. Uusilla määräyksillä kumottiin ympäristöministeriön 22.12.2008 antama asetus rakennusten lämmöneristyksestä ja energiatehokkuudesta. (1, s.36.) Uusien 2012 määräysten mukaan ilmanvuotoluku q 50 saa olla enintään 4 (m 3 /(h*m 2 )). Pienempi ilmanpitävyys pitää osoittaa mittaamalla tai muulla menetelmällä. Tasauslaskennassa käytettävä ilmavuotoluvun vertailuarvo on 2 (m 3 /(h*m 2 )). Voimaan on tullut myös kokonaisenergiatarkastelu. Tämä tarkoittaa, että rakennuksen kokonaisenergian käyttöä rajoitetaan ja koko energian kulutusta tarkastellaan rakennuksen pinta-alaan nähden. Toisena isona muutoksena energiamääräyksissä voidaan pitää energiamuodon 17

huomioimista energiatehokkuuden laskennassa. Erilaiset energiamuodot huomioidaan laskennoissa kertoimilla, joilla saadut energiatehokkuudet lopuksi kerrotaan. Kertoimien avulla pyritään siihen, että rakentajat valitsisivat mahdollisimman ympäristöystävälliset energiamuodot. Jos energialähteenä toimii jokin uusiutuva polttoaine, voidaan energiatehokkuusluku lopuksi kertoa luvulla 0,5. Jos rakennuksessa on sen sijaan esimerkiksi sähkölämmitys, on kyseinen kerroin 2. Taulukosta 2 voidaan nähdä tarkat kertoimet, joilla E-luku lopuksi kerrotaan. (1, s.36.) TAULUKKO 2. Energiamuotokertoimet (1, s.36) E-lukua laskettaessa uusiutuva omavaraisenergia ei ole ostoenergiaa, vaan se vähentää ostoenergian kulutusta. Pitää myös muistaa, että taulukon 2 kertoimia käytetään vain ostoenergialle ja ettei uudisrakennuksen E-luku saa ylittää taulukon 3 raja-arvoja. (1, s.36.) (Taulukko 3.) TAULUKKO 3. Luokan 1 rakennusten E-lukujen raja-arvot (1, s.36) 18

2.5 Ilmavuotolukujen laskentakaavat Ilmavuotolukua laskettaessa pitää painekokeen avulla selvittää ilman tilavuusvirta joko yli- tai alipainekokeen avulla. Tilavuusvirrat määritetään portaittain eri paine-eroilla vähintään 50 Pascalin paine-eroon asti. Tilavuusvirran avulla voidaan laskea ilmavuotoluvun n 50 [1/h], joka voidaan laskea kaavalla 1. (4, s.36.) n 50 = V q / V KAAVA 1 missä V q = Ilman tilavuusvirta, joka tarvitaan 50 Pascalin paine-eron aiheuttamiseksi rakennuksen vaipan yli [m 3 ] V= Rakennuksen sisätilavuus [m 3 ] Ilmavuotoluku n 50 yleensä pienenee sitä mukaan, mitä suurempi rakennuksen tilavuus on. Tämä johtuu siitä, että tilavuuden kasvaessa myös tilavuuden suhde vaipan pinta-alaan kasvaa. Tästä syystä nykyisin on siirrytty käyttämään q 50 -ilmavuotolukua, koska se kuvaa paremmin ulkovaipan todellista ilmanpitävyyttä suuremmissakin rakennuksissa. Ilmavuotoluku q 50 [m 3 /(h*m 2 )] voidaan laskea luvusta n 50 kaavalla 2. (4, s.36.) q 50 = n 50 * V / A E KAAVA 2 missä V= Rakennuksen sisätilavuus [m 3 ] A E = Rakennuksen vaipan pinta-ala sisämitojen mukaan laskettuna. (3, s.36.) 19

2.6 Rakennnuksen ilmatilavuuden ja vaipan pinta-alan laskenta Vaipan pinta-ala lasketaan SFS-EN 13829 -standardin mukaan. Pinta-alaan kuuluvat ulkoseinät sekä ala- ja yläpohja. Näiden yhteenlasketusta pinta-alasta muodostuu vaipan pinta-ala. Pinta-alat lasketaan rakennuksen sisämittojen mukaan. (4, s.36.) Rakennuksen sisätilavuus lasketaan rakentamismääräyskokoelman D5/16/ määritelmän mukaan. Rakennuksen mitattavaan tilavuuteen otetaan mukaan kaikki vaipan sisällä olevat lämmitetyt tilat, jäähdytetyt tilat ja tilat, joissa on koneellinen ilmanvaihto. Rakennuksen ilmatilavuus on huonekorkeuden ja kokonaissisämittojen mukaan lasketun pinta-alan tulo. Rakennuksen sisäväliseinät siis kuuluvat rakennuksen ilmatilaavuuteen, mutta välipohja ei. Rakennuksen ilmatilavuuden laskenta eroaa standardin SFS-EN 13829 ohjeista siltä osin, että tilavuuden laskentaan otetaan huomioon myös alle 160 cm korkuisten tilojen ja väliseinien tilavuus. 160 cm ja matalempien tilojen huomioon ottaminen laskennassa kuvaa paremmin tutkittavan kohteen todelliseta ilmatilavuutta. Väliseinien mukaan ottaminen helpottaa laskentaprosessia huomattavasti, muttei sen aiheuttama virhe lopputuloksessa ole merkittävä. (4, s.36.) 20

3 ILMATIIVIIN RAKENNUKSEN SUUNNITTELEMINEN Ilmatiiviin rakennuksen suunnittelussa ohjaus on todella tärkeää. Tilaaja voi ohjeistaa suunnittelijoita käyttämään tiettyjä ilmatiiviitä materiaaleja ja rakenneratkaisuja. Ilmatiiveyden kannalta tärkeiden rakennemallien tarkastuksessa suunnittelijan olisi hyvä olla kuitenkin läsnä, sillä suunnittelijat yleensä tietävät, miten erilaiset rakenteet parhaiten toimivat. Kun materiaalit ovat hyvissä ajoin tiedossa, ne ovat sitä varmemmin käytössä myös työmaalla. Tulevista ilmatiiveysmittauksista ja tavoitearvoista olisi hyvä puhua suunnittelijoidan kanssa, jotta he osaavat suhtautua suunnitteluun oikealla tavalla ja miettiä erilaisia rakenneratkaisuja. (6, s.36.) Lvi-, sähkö- ja rakennesuunnittelijan pitäisi tehdä yhteistyötä, jotta suunnitelmat sopisivat yhteen toistensa kanssa. Näin vältytään vaikeilta tilanteilta työmailla, kun kuvat eivät ole sopusoinnussa toistensa kanssa ja työmaalla joudutaan itse miettimään erilaisia toteutusvaihtoehtoja kyseisiin rakennekohtiin. Suunnittelijan pitäisi kyetä suunnittelemaan järkeviä liitosrakenteita, jotka on helppo rakentaa tiiviiksi. Läpivientien määrä pitäisi pyrkiä suunnittelemaan mahdollisimman pieneksi ja niiden paikat täytyy miettiä ennalta helppoihin paikkoihin. Tällä varmistetaan se, että läpivientien tiivistäminen on mahdollista. Suunnittelussa pitää myös huomioida viranomaismääräykset, rakenteiden lämpö- ja kosteustekninen toiminta sekä sisäilman laatutekijät. (4, s.36.) Hyvä ilmatiiveys pitää ottaa huomioon myös urakkasopimuksia tehtäessä. LVISja muissa aliurakkasopimuksissa on hyvä huomioida rakennuksen ilmatiiveys. Sopimuksissa pitää määrittää tarkasti, kenelle mikäkin tiivistys kuuluu ja miten ja millä läpivientitiivisteillä se tehdään. Jo sopimusta tehdessä on hyvä kertoa kohteesta tehtävistä ilmatiiveysmittauksista ja siitä, että tavoitteena on pieni vuotoluku. (6, s.36.) 21

4 ILMATIIVEYDEN MITTAUS 4.1 Rakennusvaipan ilmavuotoluvun määritelmä ja mittaus Rakennuksen vaipan ilmavuotoluku määritetään standardin SFS-EN 13829 mukaan 50 pascalin paine-erolla. Ilmavuotolukua mitattaessa pitää huoneistosta teipata ilmastointikoneen tulo- ja menokanava umpeen. Lisäksi pitää teipata tulisijat, ovet ja ikkunat. Ennen mittausta olisi myös hyvä varmistaa, että viemärin hajulukoissa on vettä ja ikkunat ovat tiiviisti suljettu joka salvalla. Sitten luodaan paine-ero sisä- ja ulkoilman välille ja tarkastellaan vuotavan ilman määrää. (4, s.36.) Yleisin mittaustapa ilmavuotoluvun määrittämiseksi on painekoe. Painekokeessa tuotetaan tehokkaan puhaltimen avulla huoneistoon vuorollaan yli- ja alipaine. Painekokeella määritetään ilman virtausta rakennuksen vaipan läpi verrattuna rakennuksen ilmatilavuuteen. On suositeltavaa suorittaa mittaus yli- ja alipaineistuksen avulla, jotta kaikki vuotokohdat tulisi huomioitua. Joskus jokin vuotokohta ei vuoda ylipaineisena, mutta alipaineisena voi vuotaa. Kuva 7 on periaatekuva alipaineisesta painekoemittauksesta, jolloin puhallin puhaltaa ilmaa ulos ja korvausilma pyrkii tulemaan sisään mahdollisten vuotokohtien kautta. (4, s.36.) KUVA 7. Alipainekoe rakennuksessa (9, s.37) 22

4.2 Mittauslaitteisto Ilmavuotoluku voidaan mitata rakennuksen omaa ilmavaihtojärjestelmää apuna käyttäen tai siihen tarkoitetulla painekoelaitteistolla. Yleensä mittaukset suoritetaan painekoelaitteistolla, koska tällöin mittaustulokset ovat paljon tarkempia. (4, s.36.) Jos mittaus tehdään huoneiston omalla ilmanvaihtojärjestelmällä, on edellytyksenä, että huoneistossa on joko oma poistoilmanvaihtokone tai tulo- ja poistoilmanvaihtokone. Poistoilmanvaihtokoneella voidaan tehdä alipaineinen ilmavuotolukumittaus, jolloin ilman tilavuusvirta voidaan mitata joko suoraan koneen puhaltimelta tai poistoilmakanavasta. Tulo- ja poistoilmanvaihtokoneella voidaan huoneisto mitata sekä ali- että ylipaineisena. Alipaine saadaan aikaiseksi tukkimalla IV-koneen tulokanava ja ylipaine taas päinvastoin tukkimalla poistoilmakanava. IV-koneen avulla tehdyissä mittauksissa täytyy varmistaa, että mittaukseen kuuluu koko tila, josta IV-kone huolehtii. (4, s.36.) 23

Ilmatiiveysmittauksissa käytettäviä painekoelaitteistoja löytyy monelta eri valmistajalta. Osa laitteistoista soveltuvat pienien ja osa isojen rakennuksin ilmatiiveysmittauksiin, mutta suurin osa laitteista on kuitenkin yhdellä puhaltimella varustettuja pienempien kohteiden mittaukseen tarkoitettuja. Pienten laitteiden ulospuhallusteho 50 Pascalin paine-erolla rajoittuu 7 000 m 3 :n ja 13 000 m 3 :n välille. Tämä tarkoittaa sitä, että laitteen kapasiteetti riittää ulospuhallustehoa vastaavan sisätilavuuden mitaamiseen, jos ilmavuotoluku on 1 1/h. Suurempien rakennuksien mittaukseen tarkoitetuissa laitteissa on useampia puhaltimia ja näiden ulospuhallusteho 50 Pascalin paine-erolla on 23 000 m 3 40 000 m 3. Puhaltimia voidaan parhaimmillaan liittää jopa 12 kappaletta samaan mittaukseen, jolloin voidaan mitata suuria liike- ja toimistarakennuksia. (6, s.36.) Kuvassa 8 on Minneapolis BlowerDoor n 50 -ilmatiiveysmittauslaitteisto, jossa on ulko-oveen asennettava kehys, johon on kiinnitetty puhallin. Puhalitimen yläpuolella näkyy paine-eromittari, joka yhdessä puhaltimen kanssa on kytketty vieressä näkyvään tietokoneeseen. (Kuva 8.) KUVA 8 Ilmatiiveyslaitteisto asennettuna ulko-oveen (10, s.37) 24

4.3 Mitattavat tilat, ajankohta ja mittauksiin valmistautuminen Rakennuksen ilmatiiveysmittaukseen otetaan yleensä mukaan kaikki tilat, jotka ovat tiiviin rakennevaipan sisäpuolella. Mitattaviin tiloihin kuuluvat yleensä myös lämmitetyt ja jäähdytetyt tilat sekä tilat, jossa on koneellinen ilmanvaihto. Jossakin osassa rakennuksessa suoretettavaan mitaukseen otetaan mukaan palo-osasta kerrallaan. Mitattavan tilan yhteydessä oleva tila, jolla on oma lämmitys tai jäähdytysjärjestelmä, ja tila on lämmöneristetty ja sijaitsee ilmanpitävän vaipan ulkopuolella, ei tarvitse ottaa mittaukseen mukaan. Autotalli, varasto, tekniset tilat ja kellari otetaan mittaukseen mukaan, jos ne sijaitsevat ilmanpitävän vaipan sisäpuolella. (4, s.36.) Painekoe voidaan tehdä joko valmiista tai vielä rakennusvaiheessa olevasta rakennuksesta. Mittaus voidaan suorittaa heti, kun rakennuksen vaipparakenne on saatu tiiviiksi. Mittaus olisikin hyvä suorittaa ennen kuin pintarakenteet asennetaan paikoilleen, koska tässä vaiheessa vuotokohtien korjaus ei tuota suurta työtä. Ennen mittausta vaippaan pitää olla asenettuna kaikki ovet ja ikkunat sekä kaikki tiivistykset pitää olla tehtynä. (4, s.36.) Rakennusaikainen mittaus olisi hyvä suorittaa noin 1-2 kuukautta ennen kohteen luovutusta. Tässä vaiheessa mahdolliset vuotokohdat keretään vielä korjata ja pintamateriaalien asentamisessa ei tule kiire. Toinen ajankohta mittauksille on valmis rakennus. Luovutusvaiheessa tehty mittaus osoittaa lopullisen tiiveyden varmasti, eikä kukaan tee vaippaan enään reikiä. Vuotokohtien korjaaminen on vain tässä vaiheessa työlästä, kun kaikki pintatyöt on tehty. Mittauksen aikana rakennus kannattaa tyhjentää ylimääräisista henkilöistä, ettei mittaus häiriinny. Itse painekoe kestää kohteen mukaan 0,5-2 tuntia. Tämä aika riippuu paljon vaipan tiiveydestä ja sääoloista. Jos mittauksen yhteydessä suoritetaan lämpökamerakuvaus tai vuotokohtia etsitään merkkisavujen avulla, voi mittaukseen kulua paljon enemmän aikaa. (4, s.36.) 25

Mitattava tila olisi hyvä olla puhdas, ulkoseinien vierustat vapaana ja tiivistykset tehtynä. Ennen mittausta mittaajan olisi hyvä perehtyä itse rakennukseen ja rakennuksen suunnitelmiin. Rakennuksesta pitää laskea ilmatilavuus, jos sitä ei ole valmiiksi kerrottu piirrustuksissa. Myös lattian ja vaipan pinta-ala täytyy laskea ja syöttää mittausohjelmaan, koska monet mittausohjelmat voivat silloin laskea myös ilmavuotoluvun q 50 kohteesta. (4, s.36.) Ennen mittausta kohteen ilmanvaihto täytyy teipata umpeen tarttuvalla teipillä, jotta tulo- ja poistoilmakanavat eivät vuoda mittauksen aikana. Pitää varmistaa, että ikkunat ja ovet on kunnolla suljettu ja niiden saranat oikein säädetty, laskea lattiakaivot ja hajulukot täyteen vettä ja teipata takat, uunit ja muut varaukset ilmatiiviisti umpeen. Tiivistykseen voidaan käyttää teippiä, muoveja, valmiita tiivistysosia, painepalloja ja polyuretaanivaahtoa. IV-koneesta riittää, kun ulkoja jäteilmakanava teipataan umpeen ja isoissa rakennuksissa IV-kone voidaan tiivistää sulkemalla palopellit. (4, s.36.) 26

5 ILMATIIVIIDEN RAKENNELIITOSTEN RAKENTAMINEN Ilmatiiviiden rakenteiden ja rakenteiden liitosten rakentaminen vaatii kaikkien osapuolien huomiota rakennusprosessin aikana. Suunnittelijan täytyy ottaa kyseinen asia huomioon suunnitelmissa ja suunnitella viisaita ja tarpeeksi yksinkertaisia tiiviitä rakenteita, jotta työ voitaisiin myös toteuttaa suunnitelmien mukaisesti. Höyrynsulkuläpivientien määrä tulisi minimoida niin, ettei höyrynsulusta tarvitse mennä kovin useasti läpi. Tämä on käytännössä mahdollista, kun LVI-putket ja sähköt asennetaan höyrynsulun sisäpuolelle ja läpivientejä tehdään vain välttämättömissä kohdissa. (6, s.36.) Luvuissa 5.1-5.4 on käsitelty erilaisia puurunkoisen talon rakenteiden liitoksia ja niiden tiivistämistä. Rakenteiden liitokset ovat tyypillisiä ilmavuotokohtia yhdessä erilaisten läpivientien kanssa. Rakenneliitoksista on esimerkkikuvat, joiden tarkoituksena on selventää liitoksia ja näyttää höyrynsulun paikka rakenteesta. Kyseisiä rakenteiden liitosesimerkkejä on käytetty myös Skanska talonrakennus Oy:lle laaditussa suunnitteluohjeistuksessa, jossa on kerrottu myös esimerkkimateriaalit kyseisiin rakenteisiin. 27

5.1 Alapohjan ja ulkoseinän liitos Höyrynsulku asennetaan ennen lattiavalua alkamaan lattialaatan alapuolelta, jolloin se voidaan tiiviisti liittää ulkoseinän höyrynsulkuun. Lattialaatan pää kitataan tiiviiksi elastisella tiivistysmassalla höyrynsulkua vasten. Kittaamista helpottaa ennen lattiavalua solumuovista tehty erotuskaista lattiavalun ja sokkelin välissä. Tällainen alapohjan ja ulkoseinän liitos on helppo toteuttaa, kun vain muistaa olla rikkomatta höyrynsulkua. Jos höyrynsulkuun jostakin syystä tulee reikiä, voidaan rakenteiden liitoskohta vielä myös kitata, jottei kyseinen kohta vuoda. Tiivistysmassana voi käyttää esimerkiksi Tiivistalon pro clima orcon classic -tiivistysmassaa. (12, s.37.) (Kuva 9.) KUVA 9. Alapohjan ja ulkoseinän liitos Jos höyrysulun asentaminen lattialaatan alle unohtuu, pitää alapohjan ja ulkoseinän liittymäkohta tiivistää hiukan eri menetelmällä. Ulkoseinän höyrynsulku tulee teipata tiiviisti höyrynsulkuteipillä alajuoksun tai alimman koolauksen alalaitaan aivan lattiaa vasten. Lisäksi tämä liitos kitataan samassa yhteydessä, kun lattialaatan pään kittaus suoritetaan. Teippeinä voi käyttää esimerkiksi Rakonorin Sitko höyrynsulkuteippejä. 28

5.2 Välipohjan ja ulkoseinän liitos Välipohja kannatetaan kertopuupalkeilla, jotka asennetaan rungon kylkeen seinässä olevan koolauksen kohdalle. Näin höyrynsulku voidaan nostaa yhtenäisenä välipohjan yli. Ulkoseinässä höyrynsulun sisäpuolella olevan koolauksen ansiosta sähköt voidaan vetää höyrynsulun sisäpuolella, eikä höyrynsulkua senkään takia tarvi turhaa rei ittää. Puolitoistakerroksisissa taloissa voidaan toimia muuten samalla tavalla, mutta höyrynsulku käännetään kulkemaan välipohjan päälle. Yläkerran lämpimän seinän höyrysulku voidaan liittää tiiviisti tähän höyrynsulkuun ja näin saamme tiiviin välipohjaliitoksen. Kuvasta 10 voidaan nähdä höyrynsulun paikka välipohjaliitoksessa. (11, s.37.) KUVA 10. Välipohjan ja ulkoseinän liitos 29

5.3 Yläpohjan ja ulkoseinän liitos Höyrynsulku voidaan kääntää ehjänä ulkoseinältä yläpohjaan ja liittää yläpohjan höyrynsulkuun. Liitokset tehdään aina limittämällä ja teippaamalla liitoskohta. Tietenkin olisi hyvä, jos liitoskohdat jäisivät tiiviisti puristukseen esimerkiksi levyn alle. Kuvassa 11 ulkoseinän höyrynsulku tuodaan yläpohjan höyrynsulun kanssa limittäin vähintään ensimmäisen alaslaskuriman kohdalle ja liitos puristetaan tiiviiksi ylimääräisellä rimalla kuvan tavoin. (11, s.37.) KUVA 11. Yläpohjan ja ulkoseinän liitos (11, s.37) 30

5.4 Ikkuna- ja ovikarmin liitos hyörynsulkuun Höyrynsulun ja karmin liitos tulisi tiivistää joko liimaamalla tai teippaamalla höyrynsulku karmiin tiiviisti. Jos ikkunat asennetaan ennen sisäpuolista koolausta, on höyrynsulku helppo kääntää karmia vasten ja tiivistää teippaamalla. Karmien tiivistämiseen on myös kehitetty tiivistysnauhoja, jotka liimataan karmiin ennen asennusta ja tämä on taas helpppo liittää höyrynsulkuun. Kuvasta 12 voidaan nähdä höyrynsulun ja karmin liitos. Tiivistysnauhana voi esimerkiksi käyttää Tiivistalon pro clima contega iq/2 - liitosnauhaa. (12, s.37.) KUVA 12. Ikkunakarmin liitos ympäröivään höyrynsulkuun (11, s.37) 31

6 LAADUN VARMENTAMINEN SKANSKAN TULEVILLA TYÖMAILLA Insinöörityön kohdetyömaana toimii Skanskan Asunto Oy Oulun Pääskysenpesä. Työmaa sijaitsee Oulujoen rannalla Kirkkokankaalla, jonne rakennetaan 13 kaksikerroksista omakotitaloa. Työmaalla on tarkoitus kiinnittää erityistä huomiota talojen energiatehokkuuteen ja ilmatiiveyteen. Opinnäytetyön tavoitteena on laatia Skanska talonrakennus Oy:lle puurunkoisen omakotitalon suunnitteluohje sekä ilmatiiveydenhallinta- ja todentamissuunnitelma. Kohdetyömaan suunnittelussa on jo käytetty aikaa ja resursseja ilmatiiviiden rakenteiden suunnitteluun, mutta valmiita läpivientikappaleita ja tiivistysmateriaaleja suunnitelmissa ei oltu päätetty etukäteen. Yhtenä osana insinöörityötä kuuluu läpivientikappaleisiin ja materiaaleihin tutustuminen ja sopivien tuotteiden suositteleminen ja valitseminen kyseiseen kohteeseen. 6.1 Laadunvarmistuksen tavoitteet Laadunvarmentamisella halutaan taata mahdollisimman hyvä työnlaatu kaikilla yrityksen työmailla. Varmistetaan, että työ on suoritettu niiden ohjeiden ja suunnitelmien mukaan, miten on ennalta aiottu. Yrityksellä olisi hyvä olla tietyt käytännöt, joilla varmistettaisiin hyvän ja laadukkaan työn saavuttaminen. Laadun tarkkailu ja varmentaminen on hyvä aloittaa jo kohteen suunnitteluvaiheessa ja sitä tulisi jatkaa läpi projektin. Suunnittelun jälkeen laadun tarkkailu työmaalla ja lopuksi laadun todentaminen esimerkiksi ilmatiiveysmittauksin. (6, s.36.) Ilmatiiveysmittaukset olisi hyvä tehdä kaksivaiheisena, eli ensimmäinen ilmatiiveysmittaus olisi hyvä tehdä jo rakennusvaiheessa ennen kuin pintarakenteet ovat paikallaan. Tässä vaiheessa ilmavuodot voitaisiin huomata ajoissa ja niiden korjaaminen ei tuotaisi suurta vaivaa. Ilmatiiveysmittauksen toinen vaihe voitaisiin suorittaa, kun rakennus on valmis ja lopullinen ilmatiiveys saataisiin selville rakennuksesta. Jotta mahdollisimman hyvä laatu 32

saavutettaisiin, jokaisen työntekijän on huomioitava laatutekijät ja toimia niiden mukaisesti työmaalla. (4, s.36.) 6.2 Tehdyt suunnitelmat ja höyrynsulkumateriaalien valinta Kohdetyömaan avulla laadittiin Skanska talonrakennus Oy:lle suunnitteluohje, ilmatiiveydenhallinta- ja todentamissuunnitelma. Kohdetyömaan rakennusvaiheita seuraamalla pyrittiin kokoamaan laadunhallintaohjeistus yrityksen käyttöön. Suunnitteluohje kootaan suunnittelijoille, jotta voitaisiin suunnitella tiiviitä ja viisaita läpivientejä, rakenteita ja niiden liittymiä. Tärkeää on myös, että suunnitelmat ovat määräysten mukaisia ja kaikin puolin toimivia (liite 2). Ilmatiiveydenhallintasuunnitelman on tarkoitus toimia suunnittelijan, työmaan ja kiinteistöhuollon tukena. Hallintasuunnitelmat kertovat selkeän tavan hallita rakennushanketta tiiveyden osalta ja niitä noudattamalla tulee huomioitua kaikki tarpeelliset asiat. Suunnittelijoille laaditussa tiiveydenhallintasuunnitelmassa käsitellään rakenteiden liitoksia ja muita tärkeitä asioita suunnittelun kannalta. Jos suunnittelija etenee hallintasuunnitelman mukaan, tulee suunnitelmista järkeviä ja määräysten mukaisia (liite 3). Työmaan tiiveydenhallintasuunnitelma käsittelee melkein samoja asioista, kuin suunnittelijoille laadittu suunnitelma. Erona on, että liitteessä 4 käsitellään tiiveyden hallintaa työmaan näkökulmasta ja sitä, että työ suoritetaan täysin suunnitelmien mukaisesti (liite 4). Kiinteistöhuollon tueksi tehty tiiveydenhallintasuunnitelma käsittelee lähinnä rakennusajan jälkeistä aikaa rakennuksessa ja sitä, miten ilmatiiveys voi muuttua rakennuksen elinkaaren aikana (liite 5). Ilmatiiveyden todentamissuunnitelma tehtiin yleisesti Skanska talonrakennus Oy:lle. Todentamissuunnitelmassa käsitellään ilmatiiveyden todentamismenetelmiä jatkossa Skanskan puurunko-omakotitalotyömailla. Todentamissuunnitelmassa kerrotaan ilmatiiveyden todentamisesta ja siitä, mitä ilmatiiveyden todentamisessa pitää ottaa huomioon (liite 6). 33

Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli myös tutustua erilaisiin läpivientikappaleisiin ja niiden käyttöön työmaalla. Kohdetyömaalle suositeltiin käytettäväksi Rakonor Sitko -höyrynsulkuteippejä, Visuxin läpivientikappaleita IV-putkien ja savuhormien läpivienneissä ja tiivistalon läpivientikauluksia kaapeli- ja putkiläpivienneissä. Tulevaisuudessa olisi myös hyvä alkaa käyttää kosteutta ohjaavia höyrynsulkuja, esimerkiksi Tiivistalon pro clima -tuotteita, jotka eivät talvella päästä kosteutta rakenteisiin, mutta sallivat kesällä kosteuden poistumisen rakenteista. (9, s.37.) (Kuva 13.) KUVA 13. Valittuja höyrynsulkutuotteita (1. Visux hormi- ja IV-putkiläpivienti, 2. Roflex, 3. Kaflex, 4. Rakonor Sitko) Kyseisiin ilmasulkumateriaaleihin ja läpivientikappaleisiin päädyttiin tuotteisiin tutustumisen, vertailuiden ja ihmisten kokemusten myötä. Ilmansulkumateriaaleista on tehty joitakin vertailuita, joissa nämä tuotteet ovat pärjänneet kohtalaisen hyvin. Työn aikana haastateltiin rakentajia, jotka ovat käyttäneet erinlaisia ilmansulkumateriaaleja ja saanut valtavasti hyvää palautetta näistä tuotteista laadun ja hinnan suhteen. Lisäksi haastateltiin ilmatiiveystuotteiden myyjiä ja muita alan ammattilaisia, jotka ovat myös kertoneet kyseisten tuotteiden olevan todella hyviä ja tarttuvia kaikissa olosuhteissa. 34

7 POHDINTA Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutustua ilmatiiveysmateriaaleihin, erilaisiin rakenneratkaisuihin ja niiden toteutustapoihin työmaalla. Näitä asioita pohdittiin yhdessä opinnäytetyön kohdetyömaan kanssa. Työmaa oli Asunto Oy Oulun Pääskysenpesä Kirkkokankankaalla. Lisäksi opinnäytetyöhön kuului suunnitteluohjeistuksen, laadunhallinta- ja todentamissuunnitelman laatiminen yrityksen käyttöön. Ohjeet sisältävät toimintamallin, jonka avulla voidaan tarkastella laatua ilmatiiveyden osalta koko rakennushankkeen aikana. Itse opinnäytetyöhön oli tarjolla paljon lähdemateriaalia ja teoriaa, mutta suunnitteluohjeistus ja laadunhallintasuunnitelmat täytyi itse suunnitella. Työhön toi haastetta saada laadituista liitteistä rakenteeltaan järkeviä ja sellaisia, että niistä olisi oikeasti apua Skanskalle jatkossa. Toivon, että laadituista ohjeistuksista ja suunnitelmista on apua yrityksen rakennuslupahakuvaiheessa, suunnittelussa ja itse työmaalla. Olisi mukava, jos Skanska talonrakennus Oy pystyisi ottamaan nämä suunnitelmat oikeasti käyttöön tulevilla rakennustyömailla. 35

LÄHTEET 1. Rakennuksen energiatehokkuus. 2012. D3 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Määräykset ja ohjeet 2012. Ympäristöministerön asetus rakennuksen energiatehokkuudesta. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=126231&lan=fi. Hakupäivä 18.11.2011. 2. Vinha - Juha, Lindberg - Ralf, Pentti - Matti, Mattila - Jussi, Lahdensivu - Jukka, Heljo - Juhani, Suonketo - Jommi, Leivo - Virpi, Korpi - Minna, Aho - Hanna, Lähdesmäki - Kimmo, Aaltonen - Anu 2008. Matalaenergiarakenteiden toimivuus. Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Tutkimusselostus nro TRT/1706/2008. 3. Tiiveyskortti versio 11.5.2010. 2010. Ouka.fi. Saatavissa: http://www.ouka.fi/rakennusvalvonta/pdf/laatukortit/tiiveyskortti_a4-11_05_2010.fh11.pdf. Hakupäivä 17.2.2012. 4. RT 80-10974. 2009. Teollisesti valmistettujen asuinrakennusten ilmanpitävyyden laadunvarmistusohje. Saatavissa: https://www.rakennustieto.fi/kortistot/tuotteet/104574.html.stx. Hakupäivä 20.11.2011. 5. Pigg, Olli 2010. Ilmatiiveyden varmentaminen työmaalla. Helsinki: Metropolia Tekniikka ja Liikenne. Insinöörityö. 6. Purtilo, Juha-Pekka 2011. Rakennuksen ilmanpitävyyden laadunvarmistus työmaalla. Saimaan ammattikorkeakoulu rakennustekniikka. Insinöörityö. 7. RT 14-10850. 2005. Rakennuksen lämpökuvaus. Saatavissa: https://wwwrakennustietofi.ezp.oamk.fi:2047/kortistot/rt/fi/index/haku.html.stx?kaikki=14-10850. Hakupäivä 15.1.2012. 36

8. Ilmatiiveyden mittaaminen. Isover.fi. Saatavissa: http://www.isover.fi/suunnittelu/ilmatiivis-rakentaminen/ilmatiiviydenmittaaminen. Hakupäivä16.1.2012. 9. Rakennuksen ilmatiiviyden ja tiiviysmittauksen merkitys energiatehokkaassa rakentamisessa. 2010. Sisäilmastoseminaari. Sisäilmayhdistys ry. Saatavissa: http://www.sisailmayhdistys.fi/files/attachments/seminaari2010/sauli_paloniitt y-1_170310.pdf. Hakupäivä 9.1.2012. 10. ESMp kalusto. 2012. Etelä-Suomen mittauspalvelu Oy. Saatavissa: http://www.esmp.fi/kalusto. Hakupäivä 25.1.2012. 11. Aho Hanna, Korpi Minna 2009. Ilmanpitävien rakenteiden ja liitosten toteutus asuinrakennuksissa. Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikka. Tutkimusraportti 141. Saatavissa: http://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/20820/ilmanpitavien _rakenteiden_ja_liitosten_toteutus_asuinrakennuksissa.pdf?sequence=3. Hakupäivä 28.3.2012. 12. Tuotteet. 2011. Tiivistalo.fi. Saatavissa: http://www.tiivistalo.fi/tuotteet/default.asp. Hakupäivä 9.1.2012. 37

LIITTEET Liite 1. Lähtötietomuistio Liite 2. Suunnitteluohje Liite 3. Tiiveydenhallintasuunnitelma suunnitteluun Liite 4. Tiiveydenhallintasuunnitelma työmaalle Liite 5. Tiiveydenhallintasuunnitelma huoltoon Liite 6. Todentamissuunnitelma 38