Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa - kestävän metsätalouden mittareilla arvioiden Aluejohtaja, prof. Jari Parviainen Metsäntutkimuslaitos, Joensuu VMI - tiedotustilaisuus tiistai 19.6.2012 klo 9.00 Helsinki Jari Parviainen Metla 18.6.2012 18.6.2012
Metsien tilan arvioinnit Tietolähteet Kestävän metsätalouden mittarit ja niiden perusteella laaditut raportit: -Suomen metsät 2011, päivitetty nettiversio 2012 -Euroopan metsät 2011 Valtakunnan metsien inventointi, metsätilastot, muut tilastot ja tutkimukset sekä metsäympäristön seurantatiedot ja lajien uhanalaisuuskartoitukset
Ministerial Conference on the Protection of Forests in Europe FOREST EUROPE Tärkein väline Euroopan valtioiden välisessä metsäyhteistyössä (46 valtiota) Ensimmäinen konferenssi järjestettiin Ranskan ja Suomen aloitteesta Strasbourgissa 1990 Sittemmin konferensseja viisi: Helsingissä 1993 Lissabon 1998 Wien 2003 Varsova 2007 Oslo 2011 Seuraava konferenssi 2015 Madrid
Tarkasteltavat asiaryhmät eli kriteerit yleiseurooppalaiset kestävän metsätalouden mittarit metsävarat metsien terveys ja elinvoima tuotanto ja käyttö biologinen monimuotoisuus suojametsät yhteiskunta ja talous
Arvioinnin toteutus Mittareita eli indikaattoreita 37 Aikasarjojen ja kehitystrendien laatiminen Kynnysarvojen tarkastelu, ja nykytilanteen vertailu aiempiin poliittisiin linjauspäätöksiin, säädösten ja suositusten toteutumiseen. Esimerkkinä esim. metsälain muutokset (aiempi metsälaki 1997), ja Metso-ohjelman käyttöönotto. Taustavertailu ja suhteuttaminen vastaavien tunnusten ja asioiden tilanteeseen Euroopan sisällä.
Metsävarat Suomi on Euroopan metsäpeitteisin valtio. Maapinta-alasta 3/4 eli noin 23 milj. ha (76 %) on metsien peitossa.
Puuston keskitilavuus hehtaarilla m 3 /ha (vasemmalla) ja puuston kokonaistilavuus milj. m 3 metsämaalla (oikealla) Euroopan eri valtioissa
Metsävarat Puuston tilavuus on kasvanut 40 vuoden aikana yli 40 prosenttia ja oli vuoden 2010 lopussa 2 200 miljoonaa kuutiometriä. Metsistä on hakattu samana aikana nykyistä tilavuutta vastaava puumäärä lehtipuu kuusi mänty
Puuntuotanto ja käyttö Puuston vuotuinen kasvu on ollut 1970-luvun puolivälistä lähtien 25-30 % puuston poistumaa suurempi. Kaikkia kestäviä hakkumahdollisuuksia ei ole käytetty hyväksi.
Puuntuotanto ja käyttö Euroopassa Suomi Myös Euroopan tasolla metsien kasvu on ollut selkeästi hakkuita suurempi viimeiset 40 vuotta Eurooppa
Metsien sitoma hiili Suomen metsät ovat toimineet hiilinieluna ja hidastaneet hakkuusäästöillä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kohoamista jo useita vuosikymmeniä. Metsien vuosittain sitoman hiilidioksidin määrä vastaa lähes 50 prosenttia Suomen teollisuuden hiilidioksidipäästöistä Hoidettu metsä on hiilipumppu
Metsäenergia Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin vertailuvuoden 2005 28,5 prosentin tasosta. Tavoite on lisätä metsähakkeen vuotuinen käyttö nykyisestä (2011) n. 7,5 miljoonasta m³.stä 13,5 miljoonaan m³:iin vuonna 2020. Puuperäisten polttoaineiden osuus maamme energiankulutuksesta on noin 20 prosenttia, mikä toiseksi suurin osuus Euroopassa
Puurakentaminen Uusiutuvana ja hiiltä pitkäaikaisesti sitovana raaka-aineena puun käytön lisääminen rakentamisessa on perusteltu. Tavoitteena on erityisesti puukerrostalojen tuotanto. Puun osuus rakentamismateriaaleista on n. 40 %. Pientaloista 90 % ja vapaa-ajan asunnoista lähes 100 % on puurunkoisia. Asuinkerrostalo- ja toimitilarakentamisessa betoni ja teräs ovat yhtä vahvassa asemassa kuin puu pientaloissa. Lainsäädäntö ohjaa vain rakennuksen rakentamis- ja käyttövaihetta. Perusteltua on laatia yhtenäiset, koko elinkaaren käsittävät standardit kaikille rakennusmateriaaleille. Puurakentamisen uudet palomääräykset vahvistettiin keväällä 2011. Ne sallivat jopa kahdeksankerroksisten puurunkoisten kerrostalojen rakentamisen
Metsien terveys ja elinvoimaisuus - ilman epäpuhtauksien metsävaikutuksia seurataan Euroopassa mutta niistä ei välitöntä uhkaa metsien elinvoimalle Kesän 2010 kaistalettaisia ja vuodenvaihteen 2011-2012 myrskytuhoja lukuun ottamatta laaja-alaisia metsätuhoja ei ole Suomessa esiintynyt viimeiseen 30 vuoteen. Paikallisesti esiintyy satunnaisia metsätuhoja, joista taloudellisesti merkittävimmät ovat olleet sieni- ja hyönteistuhot, myrskytuhot ja hirvieläinten aiheuttamat taimikkotuhot. Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän metsien kasvua, mutta samalla ilmaston ääri-ilmiöt lisääntynevät ja voivat aiheuttaa paikallisia tuhoja. Keski-Euroopasta mahdollisesti siirtyvät hyönteiset ovat uhka pohjoisen metsille Muualla Euroopassa eniten tuhoja aiheuttavat hyönteiset, metsäpalot, myrskyt ja riistaeläimet (n. 1% metsien alasta)
Metsien monimuotoisuus - Suomessa poikkeuksellisen tarkka seuranta, vain puulajien uhanalaisuus yhteismitallinen Euroopassa Metsien monimuotoisuuden huomioivaa luonnon kiertokulkua jäljittelevää metsänhoitoa on harjoitettu Suomessa lakisääteisesti 15 vuotta (Laki 1997) Keinoja ovat arvokkaiden elinympäristöjen ja luontotyyppien säilyttäminen, sekapuuston suosiminen ja lahopuuaineksen lisääminen. Tiettyjen metsälajien uhanalaistuminen on Suomessa hidastunut, tai pysähtynyt 1990- luvulta alkaen, vaikka kokonaisuudessaan metsälajien uhanalaistumiskehitystä ei ole voitu pysähdyttää. Hakkuualojen säästöpuusto on ollut erityisen tärkeä uhanalaistumiskehityksen pysähdyttämisessä. Punahärö
Metsien monimuotoisuus Erilaiset suojeluohjelmat ja -päätökset Suomessa ovat kolminkertaistaneet metsien suojelupinta-alan viimeisen 35 vuoden aikana. Suojeltuja metsiä on yhteensä 2,2 milj. ha eli 9,6 % ja suojeltuja ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevia metsiä on liki 3 milj. ha eli 13,0 % metsäalasta Tiukasti suojeltujen metsien osuus Suomessa 5,2 %
Metsien suojaamistoiminnot - Suomessa suojametsät ja vesikysymykset, Euroopassa eroosion, tulvien, lumivyöryjen torjunta etualalla Metsien suojatoiminnot kohdistuvat Pohjois-Suomeen Lapin metsäraja-alueen suojametsiin (pinta-ala on 3,3 milj. ha). Metsien hakkuita on rajoitettu lakisääteisesti metsärajan etelään siirtymisen ehkäisemiseksi. Metsien uudistumisen perusteella mitään muutosta metsärajan siirtymisestä ei ole toistaiseksi havaittu. Suomen runsaiden suometsien ja vesivarojen vuoksi metsätaloudessa on kiinnitetty erityistä huomiota vesistökysymyksiin. 15-vuotisen seurannan perusteella vesien suojelun taso metsien hakkuukohteilla on jatkuvasti parantunut. Puunkorjuussa ja maanmuokkauksessa vesien suojelun taso on erinomainen tai hyvä yli 90 % toimenpidekohteista.
Yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys Metsäsektorilla työllistyi vuonna 2009 noin 70 000 henkilöä eli alle 3% prosenttia työllisistä. Alueellisesti työllistyvyydessä on suuria eroja
Yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys Metsäsektorin osuus on Suomen bruttokansantuotteesta 5 % mutta voi nousta alueellisesti yli 10 %:iin kuten Kaakkois- ja Itä- Suomessa sekä Kainuussa. Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta Euroopan eri valtioissa
Yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys Metsäteollisuustuotteiden osuus Suomen viennin arvosta on lähes 20% Metsäteollisuutta on suunnattu puuraaka-aineeseen perustuvien biopohjaisten tuotteiden ja uusiutuvien energiaratkaisujen kehittämiseksi. Yksityismetsien nettotulos on pysynyt samana viimeisten 10 vuoden aikana, mutta vaihdellut voimakkaasti välillä 53 147 euroa/hehtaari/vuosi.
Muiden kuin puutuotteiden arvo metsien kaikkien tuotteiden arvosta Euroopassa 2005 Suomessa 2008
Lisätietoja: www.metla.fi/jo jari.parviainen@metla.fi Kirjoittajat: Jari Parviainen ja Sinikka Västilä