Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta

ö TKK Tietekniikka, Hölttä Janne Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 32/2009

TKK Tietekniikka, Hölttä Janne Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 32/2009 Tiehallinto Helsinki2009

Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1459-1561 TIEH 4000707-v Helsinki 2009 TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0204 22 11

TKK Tietekniikka: Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta. Helsinki 2009. Tiehallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 32/2007, 22 s. + liitt. 7 s. ISSN 1459-1561; TIEH 4000707-v. Asiasanat: Kaapelit; Vauriot; Asennustyöt Aiheluokka: A2; 34 TIIVISTELMÄ Tiehallinnon tilaaman esiselvityksen tarkoituksena oli tutkia vaihtoehtoisia liikennemerkin perustamistapoja, joiden avulla luiskiin voidaan sijoittaa liikennemerkkejä ilman, että luiskissa sijaitsevat sähkökaapelit haittaisivat pystytystä. Esiselvityksessä keskityttiin teräsritilästä valmistettavan jalustan mitoittamiseen. Teräsritilä sijoitetaan luiskaan noin 20-30 cm syvyydelle, jolloin liikennemerkkiä asennettaessa ei tarvitse varoa kaapeleita. Teräsritilään kohdistuu pituussuunnassa tuuli- ja aurauskuormia, jotka aiheuttavat liikennemerkkiin kaatavan momentin ja sivusuunnassa ilkivaltakuorma. Kaatumista vastustavat momentit syntyvät liikennemerkin, jalustan ja jalustan päälle tulevan maakerroksen painosta. Liikennemerkkijalusta on mitoitettu kahdelle liikennemerkille ja yhdelle lisäkilvelle. Jalustan painoksi on rajoitettu 25 kg, jolloin jalustan asentamiseen tarvittaisiin vain yksi mies. Jalustaan voidaan asentaa 60, 90 ja 114 mm liikennemerkkiputki. Samaa jalustaa pitää pystyä käyttämään erilaisissa luiskissa, joten jalustan ja liikennemerkin välisen kiinnityksen pitää olla säädettävissä tiettyyn kulmaan. Esiselvityksessä tutkitaan ruostumisen vaikutuksia teräsritilän kestoikään luiskassa sekä tarkastellaan perinteisen betonisen jalustan ja uuden teräsritilästä valmistetun jalustan asentamisen kustannuseroja

ESIPUHE Julkaisun tarkoituksena on selvittää mahdollisia eri vaihtoehtoja liikennemerkin jalustoiksi, joiden avulla voidaan välttää sisäluiskissa sijaitsevien kaapeleiden vaurioitumista jalustan asentamisvaiheessa. Jalustan asennuksessa pyritään vähentämään syvälle luiskaan tapahtuvaa kaivamista, jolloin asennuksessa ei tarvitse varoa luiskassa mahdollisesti sijaitsevia kaapeleita. Uuden tyyppiset jalustat vähentävät myös kaapeleiden sijainnin selvittämisestä aiheutuvaa työmäärää. Esiselvitys on tehty Tiehallinnon ja Energiateollisuus Ry:n toimeksiannosta. Tilaajan yhdyshenkilönä on toiminut Kari Lehtonen. Esiselvityksen on tehnyt Teknillisen korkeakoulun tietekniikan tutkimusryhmä, jossa tehtävästä ovat vastanneet Janne Hölttä ja Jarkko Valtonen. Jalustan koeasennukseen osallistui Destia Oy Vantaan Hakunilassa. Espoo Syyskuu 2009 Teknillinen Korkeakoulu Tietekniikka

10.9. 200 910. 9.20 09 Sivu 5 10.9. 200 9 Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta 10.9.2009 5 1 LIIKENNEMERKIN KOKO 7 2 KUORMAT 8 2.1 Tuulikuorma 8 2.2 Aurauskuorma 9 2.3 Ilkivaltakuorma 10 2.4 Kaatumisvarmuus 13 2.5 Maakerroksen paino 14 3 JALUSTA 15 3.1 Teräsritilä 0,79 * 2,00 m 15 3.2 Kulmaraudasta valmistettu teräsritilä 16 3.3 Kiinnitys 16 3.4 Betonilaatta 16 3.5 Maahan porattava jalusta 18 4 RUOSTUMINEN 19 5 KOEKOHDE 20 5.1 Yleistä 20 5.2 Jalustan asennus 22 6 KUSTANNUKSET 23 6.1 Teräsritiläjalustan kustannukset 23 6.2 Betonisen liikennemerkkijalustan kustannukset 23 7 LIITTEET 24

6 Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta 10.9.2009

Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta 10.9.2009 7 LIIKENNEMERKIN KOKO 1 LIIKENNEMERKIN KOKO Laskelmissa on käytetty normaalikokoisia liikennemerkkejä, jolloin liikennemerkin sivun pituus on 60 cm. Pylvääseen asennetaan kaksi liikennemerkkiä ja lisäkilpi. Liikennemerkit on oletettu laskelmissa neliön muotoisiksi, jolloin liikennemerkkien pinta-ala on suurin. Liikennemerkkien pinta-ala: Normaalikokoinen liikennemerkki: 0,6 m * 0,6 m= 0,36 m² Lisäkilpi: 0,6 m * 0,2 m = 0,12 m² Kokonaispinta-ala: 2 * 0,36 m² + 0,12 m² = 0,84 m² Kuva 1 Liikennemerkin sijainti

8 Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta 10.9.2009 KUORMAT 2 KUORMAT Liikennemerkkiin vaikuttaa tien pituussuunnassa kaksi kuormaa, tuulikuorma ja aurauskuorma. Tuulikuorma ja aurauskuorma vaikuttavat eri aikaan, joten niiden yhteisvaikutusta ei tarvitse tarkastella. Liikennemerkkiin voi myös vaikuttaa tien sivuttaissuunnassa ilkivaltakuorma. Tuuli- ja aurauskuorman vaikutus liikennemerkin varteen on niin pieni, ettei niiden vaikutusta ole otettu huomioon laskelmissa. 2.1 Tuulikuorma Tuulikuorma on alle neljän metrin korkuisissa liikennemerkeissä 0,6 kn/m², Suunnittelussa käytetyssä liikennemerkissä varren pituus on yli neljä metriä, jolloin tuulikuorman arvo on noin 0,67 kn/m². Tuulikuormaa syntyy koko liikennemerkin alalle. Tuulikuorma: 0,67 kn/m² * 0,84 m² = 0,5628 kn Tiehallinnon suunnitteluohjeiden mukaan tuulikuormalle tulee käyttää varmuuskerrointa F=1,5 (Tiehallinto saattaa tulevaisuudessa alentaa varmuuskertoimen arvoon F=1,35) Lopullinen tuulikuorma: 1,5 * 0,5628 kn= 0,85 kn Kuva 2 Tuulikuorman voimaresultantin (e) sijainti Tuulikuorma aiheuttaa kaatavan momentin. Resultantin paikka lasketaan kaavalla: e = A 1 e 1 +A 2 e 2 +A 3 e 3 A = 0,36 m² * 1,1 m + 0,36 m² * 0,5 m + 0,12 m² * 0,1 m 0,84 m² = 0,7 m

Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta 10.9.2009 9 KUORMAT Momenttivarren pituus on summa liikennemerkkien alapuolelle jäävän pylvään pituudesta ja voimaresultantin pituus: 3,0 m + 0,7 m = 3,7 m Momentti on voiman ja momenttivarren tulo: M(tuuli)= 0, 85 kn * 3,7 m = 3,145 knm 2.2 Aurauskuorma Aurauskuormaa syntyy ainoastaan 0,5-2,5 metrin korkeudelle tienpinnasta. Koko liikennemerkin alalle ei siis synny aurauskuormaa. Laskennassa käytettävän liikennemerkin alasta auraukselle alttiina on 0,5 m * 0,6 m = 0,3 m² Aurauskuorma on 4 kn/m², koska liikennemerkin etäisyys tienreunasta on alle 3,4 m. Aurausvoimaresultantiksi saadaan: 4 kn/m² * 0,3 m² = 1,2 kn Momenttivarsi on liikennemerkkien alapuolinen osa liikennemerkin varresta ja aurauskuorman voimaresultantin sijainnista. Aurauskuorman voimaresultantin sijainti on puolet auraukselle alttiin liikennemerkin korkeudesta, 0,5 m / 2 = 0,25 m Momenttivarsi on 3,0 m + 0,25 m = 3,25 m Kuva 3 Aurauskuorma

10 Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta 10.9.2009 KUORMAT Aurausmomentiksi saadaan: M(Auraus) = 1,2 kn * 3,25 m = 3,9 knm. Tiehallinnon ohjeissa ei ole erikseen mainintaa varmuuskertoimen käyttämisestä, mutta jos käytetään saamaa varmuuskerrointa kuin tuulikuorman tapauksessa(f=1,5) saadaan lopulliseksi aurausmomentiksi: M(Auraus) = 1,5 * 3,9 knm = 5,85 knm Yhteenveto: Aurauksen aiheuttama kaatava momentti on suurempi kuin tuulen aiheuttama momentti. Varmuuskertoimen avulla laskettu suurin kaatava momentti on 5,85 knm. Lähde: Tiehallinto: Liikennemerkkien rakenne ja pystytysohjeet 2.3 Ilkivaltakuorma Ilkivaltakuorma 1,5 kn Momenttivarsi: 1,5 m maan pinnasta, 0,2-0,3 m maakerros, yhteensä 1,8 m Momentti (Ilkivalta)= 1,5 kn * 1,8 m = 2,7 knm Kuva 4 Ilkivaltakuorman sijainti

Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta 10.9.2009 11 KUORMAT Kuva 5 Maakerroksen paino V = b* l *t G maa = * g * V = gblt =1800 kg/m³* 9,81 m/s² * 2,0 m * 0,79 * 0,3 m = 8,37 kn =1800 kg/m³* 9,81 m/s² * 2,0 m * 0,79 * 0,2 m =5,58 kn G = G maa + G merkki + G ritilä = 8,37 kn + (20 kg + 25 kg) *9,81 m/s² = 8,8 kn tai = 5,58 kn + (20 kg + 25 kg) *9,81 m/s² = 6,0 kn

12 Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta 10.9.2009 KUORMAT Kuva 6 Jalustaan kohdistuvat pystysuuntaiset voimat Pystysuuntainen tasapaino: T - G = 0 T = G d < 0,79/2 = 0,395 m Vastustava momentti: M vast. = G * d = 8,8 kn * 0,395 m = 3,48 knm tai jos maakerroksen paksuus on 20 cm M vast = G * d = 6,0 kn * 0,395 m = 2,37 knm Jalusta kestää ilkivallan aiheuttaman kuormituksen kun maakerroksen paksuus on vähintään 23 cm

Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta 10.9.2009 13 KUORMAT 2.4 Kaatumisvarmuus Kuva 7 Kaatava ja tukeva momentti Jalustaan syntyy kaatava momentti auraus- ja tuulikuormasta. Jalustan kaatumista vastustava momentti syntyy jalustan päälle tulevasta maaaineksen painosta sekä liikennemerkin omasta painosta. Liikennemerkin sijainnilla ei ole suurta vaikutusta kaatumista vastustavaan momenttiin, koska maa-aineksen painon aiheuttama voimaresultantti sijaitsee aina ritilän keskellä. Kuva 8 Maan jännitysjakauma Jos jalusta alkaa kaatua ja irtoaa maasta, syntyy maahan jännitysjakauma. Jännitysjakauman resultantti T sijaitsee lähellä ritilän reunaa, koska ritilän paino on pieni. Maan jännitysvoiman suuruus on sama kuin yhteenlaskettu painovoima. Maan jännitysvoimaa ei tarvitse huomioida kaatumisvarmuustarkasteluissa, koska se sijaitsee lähellä kaatumispistettä.

14 Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta 10.9.2009 KUORMAT 2.5 Maakerroksen paino Maakerroksen painoa laskettaessa on maan tiheytenä käytetty 1800 kg/m³. Maakerrosten paksuudeksi on valittu kaksi eri vaihtoehtoa, 20 ja 30 cm. Maakerroksen paksuus pysyy kokoajan vakiona. Luiskan kaltevuus vaikuttaa lähinnä liikennemerkin korkeuteen ja sitä kautta momenttivarren pituuteen. Luiskan kaltevuus vaikuttaa myös maankerroksen paksuuteen eli mitä loivempi luiska, sitä helpompi on kasata tasaisen paksuinen maakerros. Kuva 9 Teräsritiläjalustan mitat Maakerroksen paino (Normaali maalaji) 1) maakerroksen paksuus 20 cm, 1800 kg/m³*2,0 m*0,79 m* 0,2 m=568.8 kg 2) 30 cm, 1800 kg/m³*2,0 m*0,79 m*0,3 m=853,2 kg (Pehmeä maalaji) 3) maakerroksen paksuus 20 cm, 1500 kg/m³*2,0 m*0,79 m*0,2 m=474 kg 4) 30 cm, 1500 kg/m³*2,0 m*0,79 m*0,3 m= 711 kg Maakerroksen ja liikennemerkin paino: 568,8 kg + 45 kg = 613,8 kg 853,8 kg + 45 kg = 898,8 kg 474 kg + 45 kg = 519 kg 711 kg + 45 kg = 756 kg

Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta 10.9.2009 15 JALUSTA 3 JALUSTA 3.1 Teräsritilä 0,79 * 2,00 m Jalustana toimiva teräsritilä saa painaa vain 25 kg. Teräsritilä rakentuu kantoteräksistä ja sideteräksistä. Kantoteräkset voivat olla lattarautaa tai kulmarautaa. Kantoteräksen paksuus on 2-3 mm ja korkeus 20-25 mm. Kuva 10 Teräsritilä www.finnritila.fi 25 kg painavan teräsritilän mitat ovat 0.79 m * 2,00 m, kantoteräsjako on 33 mm ja sideteräsjako on 37-100 mm. Jalustan kaatava momentti 5,85 knm, joka aiheutuu aurauskuormasta. Maakerroksen ja liikennemerkin paino synnyttää kaatumista vastustavan momentin. Liikennemerkin ja jalustan paino: 20 kg + 25 kg = 45 kg Maakerroksen paino: 569-853 kg tai pehmeässä maassa 474-711 kg Yhteensä: 614-898 kg tai 519-756 kg Momenttivarsi: 1,0 m Kun teräsritilän mitat ovat 0,790 m * 2,0 m, saavutetaan riittävä varmuus kaatumista vastaan normaalissa maassa (1800 kg/m³) kun maakerroksen paksuus on vähintään 19,4 cm, pehmeässä maassa (1500 kg/m³) kerrospaksuus on vähintään 23,3 cm.

16 Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta 10.9.2009 JALUSTA Kaatumista vastustava momentti: 1) (( 853,2 kg + 45 kg ) * 9,81 m/s²) * 1,0 m = 8,8 knm > 5,85 knm 2) (( 568,8 kg + 45 kg ) * 9,81 m/s²) * 1,0 m = 6,0 knm > 5,85 knm 3) (( 711 kg + 45 kg ) * 9,81 m/s²) * 1,0 m = 7,4 knm > 5,85 knm 4) (( 474 kg + 45 kg ) * 9,81 m/s²) * 1,0 m = 5,1 knm < 5,85 knm 3.2 Kulmaraudasta valmistettu teräsritilä Kulmaraudan sivunpituus on 25 mm ja paksuus 2 mm. Noin 0,80 m leveään teräsritilään tulisi 13 kpl kulmarautoja. Päähän tulisi reunateräkset. Kuva 11 Teräsritilä 3.3 Kiinnitys Teräsritiläjalustat asennetaan luiskiin, joiden kaltevuudet vaihtelevat. Liikennemerkki saadaan pystysuoraksi säädettävän kiinnityksen avulla, jonka suunnitteluun ei tässä esiselvityksessä ole tarkemmin perehdytty. 3.4 Betonilaatta Betonilaattojen avulla teräsritilän päälle saadaan suurempi paino kuin pelkän maakerroksen avulla. Neljän betonilaatan avulla saadaan 100 kg lisäpaino, joka lisää kaatumista vastustavaa momenttia noin 1,0 knm. Betonilaatat sijoitettaisiin molemmille puolille liikennemerkin jalustaa, jolloin niiden painosta syntyvän voimaresultantin sijainti on sama kuin liikennemerkin pylvään sijainti. Betonilaatat tulevat maan päälle, jolloin niiden muotoilussa on otettava huomioon tienvarsien niittäminen. Betonilaatan alkupää on 2,0 cm korkea ja loppupää 14,8 cm korkea, jolloin niittokone ei osu betonilaattaan.

Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta 10.9.2009 17 JALUSTA Kuva 12 Betonilaattojen sijainti Betonilaatat voidaan sijoittaa myös suoraan teräsritilän päälle, jolloin ne syrjäyttävät oman tilavuutensa verran maata. Tällöin neljästä betonilaatasta tulee lisäpainoa noin 28-40 kg. Kaatumista vastustava momentti olisi tällöin vain 0,27-0,39 knm. Jos halutaan 1,0 knm lisävarmuus kaatumista vastustavaan momenttiin, pitää maan alle laittaa 11-15 betonilaattaa. Betonilaattojen avulla voidaan parantaa jalustan kaatumisvarmuutta pehmeissä maalajeissa. Käyttökohteita voivat olla myös alueet, joilla saattaa esiintyä ilkivaltaa. Kuva 13 Betonilaatta

18 Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta 10.9.2009 JALUSTA 3.5 Maahan porattava jalusta Yksi mahdollinen jalusta vaihtoehto on maahan porattava jalusta. Jalusta porattaisiin varovasti kaapeleiden välistä, jolloin kaivamiselta vältyttäisiin kokonaan. Jalustan pituudeksi tulisi 4,60 metriä (Jalustan halkaisija 10 cm) Laskelmat: (Tiehallinto: Sivukuormitetut pilariperustukset) H* (e+l) * F = 0,375 * k1 * Kp * * D * L³ H = Vaakakuorma 1,2 kn e = Vaakakuorman etäisyys maanpinnasta 3,25 m = Pohjamaan tilavuuspaino 16,7kN/m³ Kp = Passiivipainekerroin 3,00 k1 = Luiskanmuodosta aiheutuva kerroin 0,7 F = Varmuuskerroin 1,35 D = Perustuksen halkaisija 0,1 m L= Perustuksen syvyys x 1,2 kn * (3,25 m + L )* 1,35 = 0,375 * 0,7 * 3,00 * 16,7 kn/m³ * D *L³ D = 0,06 m 0,789075L³ - 1,62L - 5,265 = 0 D = 0,09 m 1,183612L³ - 1,62L - 5,265 = 0 D = 0,114 m 1,499242L³ - 1,62L - 5,265 = 0 -> L = 2,25 m -> L = 1,92 m -> L = 1,76 m D = 0,02 m 0,263025L³ - 1,62L - 5,265 = 0 -> L = 3,46 m D = 0,01 m 0,131512L³ - 1,62L - 5,265 = 0 -> L = 4,60 m Halkaisijaltaan 10 cm porattavan jalustan pituuden pitäisi olla 4,60 metriä.

Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta 10.9.2009 19 RUOSTUMINEN 4 RUOSTUMINEN (Suomen kuumasinkittäjät Ry, www.kuumasinkitys.fi) Kestoikä Sinkkipinnoitteen paksuus 10 v 50 μm 20 v 100 μm 30 v 150 μm 40 v 200 μm Finnrastin ritilät kuumasinkitään SFS-EN ISO 1461 standardin mukaan. Tällöin keskimääräinen sinkin kerrospaksuus on vähintään 55 μm ja paikallinen kerrospaksuus on vähintään 45 μm. Maahan upotetun teräsritilän kestoikä olisi silloin noin 10 vuotta. Paksummalla sinkkikerroksella saavutetaan pidempi kestoikä, mutta samalla ritilän paino kasvaa. Toinen vaihtoehto on käyttää alumiinista valmistettuja ritilöitä, joiden paino on 8,5-12,1 kg/m². 25 kilogrammaa painavan ritilän koko voisi olla 2-3 neliötä. Alumiinista valmistettujen ritilöiden ongelmana on korkea hinta. Yhden neliön kokoinen ritilä maksaa noin 400.

20 Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta 10.9.2009 KOEKOHDE 5 KOEKOHDE 5.1 Yleistä Koekohteessa käytetään Finnrastin valmistamaa H3 varastoritilää. Teräsritilän mitat ovat 790 mm * 1000, kantoteräksen paksuus 2 mm ja korkeus 25 mm. Kokeessa käytetään kahta ritilää, jotka yhdistettiin yhdeksi 790 mm leveäksi ja 2000 mm pitkäksi ritiläksi hitsaamalla. Teräsritilään hitsattiin kiinni myös oikeassa kaltevuudessa oleva yli 90 mm halkaisijaltaan oleva putki, johon liikennemerkin pylväs kiinnitetään. Teräsritilöiden paino on yhteensä 25 kg, kiinnitysputken jälkeen teräsritilän paino on 28,8 kg. Liikennemerkin paino on 15,65 kg ja pituus on 2,80 metriä. Jalustassa käytettävä liikennemerkki on ympyrän muotoinen ja sen halkaisija on 60 cm. Jalustan koeasennus tehtiin vanhalla nelostiellä (140), jossa luiskan kaltevuus on 30 % eli 3:10. Kuva 14 Koekohteen teräsritilä Kuva 15 Jalustan asennus

Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta 10.9.2009 21 KOEKOHDE Kaivinkoneen kuljettajan mukaan vaikka kaivettavaa maata on enemmän kuin betonisen jalustan asentamisessa, aikaa kuluu suunnilleen saman verran, koska kaivamisessa ei tarvitse varoa kaapeleiden rikkoutumista. Teräsritilän asentamiseen kului yhteensä aikaa noin 20 minuuttia. Ritilän päälle voidaan asentaa suodatinkangas estämään maan variseminen ritilän läpi. Kangas kuitenkin estää heinien juurten kasvua ritilän läpi, mikä toisaalta heikentää ritilän tartuntaa maahan. Tällä ei tosin ole merkitystä, kun ritilän syvyys on 0,30 m. Teräsritilän asentamisen jälkeen liikennemerkki jätettiin paikoilleen. Kuva 16 Jalustan peittäminen

22 Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta 10.9.2009 KOEKOHDE 5.2 Jalustan asennus 1. Kaivinkoneella kaivetaan 20-30 syvä kaivanto, jonka leveys on noin 0,80 m ja pituus 2,0 m 2. Teräsritilä- jalusta asetetaan kaivantoon 3. Liikennemerkki kiinnitetään jalustaan ja asetetaan oikeaan kulmaan 4. Teräsritilän päälle asetetaan suodatinkangas, joka sitoo ritilän päälle tulevan maan niin, ettei se pääse valumaan ritilän väleistä. 5. Kaivettu maa-aines asetetaan ritilän päälle ja tiivistetään kaivinkoneen kauhalla. Kuva 17 Liikennemerkin kiinnitys

Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta 10.9.2009 23 KUSTANNUKSET 6 KUSTANNUKSET 6.1 Teräsritiläjalustan kustannukset Ritilä 0,79 * 1,0 58,50 /kpl (ei sis. Alv.) 2 kpl n. 150 Suodatinkangas 0,8 m* 2,0 m 0,6 /m² n.2 m² 1,20 Liikennemerkkikiinnike 60 mm 2* 7 /kpl Liikennemerkkiputki 60 mm, 3000 mm pitkä 30 /kpl Kolmion mallinen liikennemerkki 600 mm 52 /kpl Säädettävä tyviholkki 50 Yhteensä n.300 6.2 Betonisen liikennemerkkijalustan kustannukset Betonijalusta, RBJ-2.8 (Lujabetoni) 55 /kpl Muovilukitusrengas 7,14 /kpl 2 kpl 14,3 Liikennemerkkikiinnike 60 mm 7 /kpl 2 kpl 14 Liikennemerkkiputki 60 mm, 3000 mm pitkä 30 /kpl Kolmion mallinen liikennemerkki 600 mm 52 /kpl Yhteensä 165 http://www.lujabetoni.fi/general/uploads_files/esitteet/ymp%c3%a4rist %C3%B6rakentaminen/Hinnasto_Pylvasjalustat_2009.pdf http://personal.inet.fi/yritys/minikilpi/liikennemerkit.htm Betonisen ja teräsritiläjalustan asentaminen kestää suunnilleen yhtä kauan, joten jalustojen kustannuserot syntyvät jalustojen hinnoista. Betonijalustan hinta on noin 135 euroa alhaisempi kuin teräsritiläjalustan. Uuden jalustan ansiosta kaapeleiden sijaintia ei tarvitse tutkia, jolloin säästyy aikaa ja kustannukset pienenevät.

24 Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta 10.9.2009 7 LIITTEET 7 LIITTEET Kuvia jalustan asentamisesta Liite 1 Erilaisia jalustavaihtoehtoja Liite 2 Yhden liikennemerkin jalusta/ Muita laskelmia Liite 3

1 Kaapelivaurioita ehkäisevä liikennemerkin jalusta 10.9.2009 Liite 1 7 LIITTEET

Erilaisia jalustavaihtoehtoja: 1) Pinta-asennettava jalusta: 2) Pinta-asennettava jalusta, jossa on päissä lisää painoa tuovat betonipalkit: 3) Puoliksi maan alla ja puoliksi maan päällä oleva jalusta: 4) Jalusta, jonka pystyisi työntämään luiskan sisälle ilman, että maata tarvitsisi kaivaa.

Kolme metriä korkea liikennemerkki (yksi pyöreä liikennemerkki) Aurausmomentti: 4 kn/m² * ( * 0,3² ) * 2,7 m * 1,5 = 4,6 knm Tuulimomentti: 0,6 kn/m² * 0,29 m² * 2,7 m * 1,5 = 0,7047 knm Maakerroksen painon aiheuttama kaatumista vastustava momentti: ((1800 kg/m³ * 0,3 m * 0,8 m * x )+ 40 kg ) * 9,81 m/s² * x/2 = 4600 Nm x = 1,43 m Kolme metriä korkea liikennemerkin jalustan pitää olla mitoiltaan 0,8 m * 1,43 m 5,85 knm Aurausmomentille mitoitettu jalusta Normaali maa: ((1800 kg/m³ * 0,3 m * 0,8 m * x )+ 40 kg ) * 9,81 m/s² * x/2 = 5850 Nm x = 1,62 m ((1800 kg/m³ * 0,2 m * 0,8 m * x )+ 40 kg ) * 9,81 m/s² * x/2 = 5850 Nm x = 1,97 m Pehmeä maa: ((1500 kg/m³ * 0,3 m * 0,8 m * x )+ 40 kg ) * 9,81 m/s² * x/2 = 5850 Nm x = 1,77 m ((1500 kg/m³ * 0,2 m * 0,8 m * x )+ 40 kg ) * 9,81 m/s² * x/2 = 5850 Nm x = 2,15 m

ISSN 1459-1561 TIEH 4000707-v