KOKOUSKUTSU 6 / Kokousaika klo 13.00

-2, LANULA 10.6.2014 13:00 KOKOUSKUTSU 6 / 2014 Kokousaika 10.06.2014 klo 13.00 Kokouspaikka Wetterin auditorio

51, LANULA 10.6.2014 13:00 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen LANULA 10.6.2014 51

52, LANULA 10.6.2014 13:00 Pöytäkirjan tarkastajat LANULA 10.6.2014 52 Ehdotus: Pöytäkirjan tarkastus on 17.6.2014 kaupungintalolla, Raatihuoneenkatu 9, 6. kerros. Lasten ja nuorten lautakunta päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Irma Taavelan ja Veera Oksasen.

53, LANULA 10.6.2014 13:00 Käsittelyjärjestys LANULA 10.6.2014 53 Hallintosäännön 6 luvun 6 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta päättää käsitellä asiat esityslistan mukaisessa järjestyksessä.

54, LANULA 10.6.2014 13:00 LANULA: 3847/2013 Lasten ja nuortenpalveluiden palvelusopimus vuodelle 2014 LANULA 26.11.2013 107 Valmistelijat/lisätiedot vs. tilaajajohtaja Antti Karrimaa p. 03 621 2010, tilaajapäällikkö Seija Mäkinen p. 03 621 2337, tilaajapäällikkö Jari Pekuri p. 03 621 2902 Liitteenä 4/Lanula 26.11.2013 on luonnos oman palvelutuotannon kanssa solmittavaksi palvelusopimukseksi sekä oman palvelutuotannon versio vastaavaksi sopimukseksi. Kuten asiakirjoista on nähtävissä, ovat näkökannat lähtökohtaisesti varsin samansuuntaisia. Samoin tässä yhteydessä on todettava, että neuvottelut ovat edenneet hyvässä hengessä, eivätkä tekstieroavuudet johdu periaatteellisista näkemyseroista vaan enemmänkin tavasta kirjata sovittavat asiat sopimusmuotoon. Aiemmista vuosista poiketen sopimusta ei euromääräisesti sitovana enää tehdä erikseen opetuspalveluille, varhaiskasvatuspalveluille ja kasvua tukeville palveluille. Oma palvelutuotanto organisoi toimintansa vuoden 2014 alusta yhdeksi Lasten ja nuorten palvelut - kokonaisuudeksi, jolloin sopimuksen euromäärä kattaa koko lasten ja nuorten palveluiden palvelukokonaisuuden. Sopimuksen euromäärä on yhteensä 97 277 000 euroa. Koska sopimuksessa sovitaan laajasta palvelukokonaisuudesta, tulee tavoitteiden kautta tapahtuva ohjaaminen korostumaan sopimuksessa. Lautakunnan tavoite lapsen ja nuoren hyvän päivän toteuttamisesta on sopimuksessa määritelty keskeiseksi arvioitavaksi kohteeksi, jonka toteutumista seurataan niin tavoitteiden kuin indikaattoreidenkin avulla. Lisäksi sopimukseen on kirjattu henkilöstöön ja työyhteisöön kirjattuja seikkoja, joista palvelutuotanto raportoi kolmannesvuosiraportoinnin yhteydessä. Vs. tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta: 1. hyväksyy liitteenä olevan tilaajan luonnoksen palvelusopimukseksi, 2. oikeuttaa tilaajajohtajan tekemään sopimukseen vähäisiä sisältötarkennuksia. Merkitään, että puheenjohtaja Satu Aaltonen poistui tämän pykälän käsittelyn aikana. Puheenjohtajana toimi tämän jälkeen lasten ja nuorten lautakunnan 1. varapuheenjohtaja Irma Taavela. Päätös: Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyi ehdotuksen. - - - - LANULA 10.6.2014 54 Valmistelijat/lisätiedot: tilaajajohtaja Markku Rimpelä, p. 03 621 2555, tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, p. 03 621 2010, tilaajapäällikkö Seija Mäkinen, p. 03 621 2337 ja tilaajapäällikkö Jari Pekuri, p. 03 621 2902 Kaupunginhallitus on tehnyt alla olevan päätöksen kokouksessaan 22.4.2014 pykälän 170 kohdalla: Kaupunginhallitus

54, LANULA 10.6.2014 13:00 LANULA: 3847/2013 1. päättää merkitä maaliskuun 2014 tilanteen mukaan laaditun toteuma- ja ennusteraportin tiedoksi, 2. edellyttää, että toimijat edelleen vaikeutuneessa tilanteessa tehostavat tuottavuus-, säästö- ja tasapainotustoimenpiteitä, jotta budjettitilanne saadaan mahdollisimman tasapainoiseksi, välineinä mm. - palvelusopimusten avaaminen ja tiukennuksista sopiminen toukokuun loppuun mennessä, - henkilöstöresurssien vähentäminen mukaan lukien sijais- ja vuokratyövoimaresurssit, - johto-, päällikkö-, esimies-, suunnittelu- ja hallintohenkilöstön vähentäminen noin 10 % vakanssien avautumisen myötä, - määrärahojen ylitysuhkan kohteena olevien palvelujen sekä rinnakkaisten ja vaihtoehtoisten palvelujen ja toimintatapojen tarkka analysointi tuloksellisempien ja kustannustehokkaampien vaihtoehtojen löytämiseksi - korostettu välttämättömyysharkinta aineiden, tavaroiden ja tarvikkeiden hankintamäärärahojen käytössä, 3. päättää, että kaupunginhallitukselle raportoidaan toimenpiteiden tuloksista 2.6.2014 ja 16.6 2014. Kaupunginhallituksen päätöksen velvoittamana tilaaja on käynyt palvelusopimusneuvotteluja sisäisen palvelutuotannon kanssa huhti- ja toukokuussa 2014. Neuvottelun tuloksena päädyttiin alla olevaan toimenpidelistaan budjetin ylitysuhan minimoimiseksi. Huomioitavaa on, että talouden ja toiminnan toteutumisen raportissa lautakunnalle 20.5.2014 pykälän 46 kohdalla ylitysuhan ennuste oli 2,8 M lasten ja nuorten lautakunnan osalta. Ylityspaineet muodostuvat pääosin lastensuojelun ulkoisten palvelujen ostoista eli tilaajan käyttösuunnitelmasta. LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN ALAISEN PALVELUSOPIMUKSEN 2014 MUUTOKSET Palvelutuotanto kattaa 16.5.2014 tiedossa olevista väistöistä aiheutuvat ylityspaineet/riskit ja sitoutuu lastensuojelun ostopalvelujen menojen tarkkaan seurantaan ja ylityspaineen pienentämiseen tuotannon käytettävissä olevin keinoin. Lisäksi palvelutuotanto toteuttaa tiukkaa budjettikuria ja pyrkii alittamaan budjettinsa tilaajan ylitysten kattamiseksi. Luovutaan palvelusopimukseen kirjatusta tavoitteesta vähentää Seururekryn käyttöä ja seurataan/raportoidaan henkilöstömenoja yhtenä kokonaisuutena. Tilaaja edellyttää palvelutuotannon kiinnittävän aivan erityistä huomioita tietojen oikeellisuuteen käytettävissä järjestelmissä. Palvelujohtaja Mika Mäkelä vastaa prosessista. Lastensuojelun ostopalveluiden seurantaa parannetaan. Tuotanto päivittää tiedot (ml. kustannukset) vähintään kerran kuukaudessa, kuukauden 5. päivään mennessä. Palvelujohtaja Mika Mäkelä esittää toimintamallia tilanteen ratkaisemiseksi.

54, LANULA 10.6.2014 13:00 LANULA: 3847/2013 Palvelujohtaja Mika Mäkelä tekee selvityksen tasa-arvo rahan käytöstä 2.6.2014 mennessä. Palvelutuotanto selvittää syyt lastensuojelun sijoitusten määrän kasvuun elo-syyskuuhun 2014 mennessä. Selvityksen jälkeen määritellään toimenpiteet sijoitusten määrän vähentämiseksi. Palvelujohtaja Marja-Liisa Akselin vastaa prosessista. Palvelutuotanto selvittää elokuun 2014 loppuun mennessä THL:n äitiysneuvolan uudistettujen suositusten ohjeistuksen ja vapautuvien resurssien käytön. Suositus on tullut voimaan 1.10.2013. Suositus otetaan palvelutuotannossa käyttöön 1.1.2015. Palvelujohtaja Marja-Liisa Akselin vastaa prosessista. Edellä sovituista toimenpiteistä tehdään erillinen liite täydentämään 26.11.2013 pykälän 107 kohdalla päätettyyn palvelusopimukseen. Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta päättää 1. hyväksyä yllä olevat toimenpiteet vuoden 2014 ennustetun ylitysuhan minimoimiseksi ja 2. että toimenpiteet kirjataan palvelusopimusmuutoksena vuoden 2014 sisäisen palvelutuotannon sopimukseen.

54, LANULA 10.6.2014 13:00 / Pykälän liite: Tilaaja-tuottaja palvelusopimus 2014

55, LANULA 10.6.2014 13:00 LANULA: 2279/2014 Tuntiperusteisen hoitomaksun käyttöönotto vuorohoidossa LANULA 10.6.2014 55 Valmistelija / lisätiedot: tilaajapäällikkö Seija Mäkinen, p. 03 621 2337 Valtakunnalliset linjaukset Päivähoidon maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa. Siinä määritellään tällä hetkellä vain kokopäivähoidon maksu kuukausimaksuna. Lisäksi laki edellyttää, että osa-aikaisesta hoidosta tulee periä kokopäivähoitomaksua alempi maksu. Hämeenlinnassa on tällä hetkellä käytössä osapäivähoidossa (hoitopäivän pituus enintään 5 h/pv) 60 % maksu lapselle määritellystä kokopäivämaksusta ja 15 päivän hoitopäiväsopimuksessa 80 % koko kuukauden maksusta. Varhaiskasvatuslain uudistuksen yhtenä osatavoitteena on siirtyminen tuntiperusteiseen laskutukseen. Arvio päätöksen vaikutuksesta lasten ja perheiden tilanteeseen Tavoitteena tuntiperusteisessa laskutuksessa on lapsen hoitopäivän lyheneminen. Kuukausiperusteisen laskutuksen muuttaminen tuntiperusteiseksi palvelee ennen kaikkea palvelun käyttäjiä eli vanhempia ja lapsia. Sen on todettu lyhentävän lasten hoitoaikoja ja vähentävän turhaa päivähoidon käyttöä sekä mahdollistavan osa-aikatyön paremmin kuin entiset joustamattomat käytännöt. Tuntiperusteinen laskutus ei tarkoita sitä, että huoltajat maksaisivat täsmälleen sen mukaan, kuinka monta tuntia lapsi on kuukauden aikana ollut hoidossa. Hoitoaika ja -maksut perustuvat ennalta sovittuun tuntimäärään, porrastusten määrä sen sijaan lisääntyy ja antaa nykyistä enemmän valinnanmahdollisuuksia. Kunnissa, joissa tuntiperusteinen laskutus on ollut käytössä, on lapsen aseman ja toiminnan laadun koettu parantuneen. Kun hoitoajat ovat lyhentyneet, on henkilökunnan työaikoja voitu keskittää ja siten turvata henkilöstön riittävyys paremmin. Kokemusten mukaan suurin osa perheistä käyttää uudistuksen jälkeen päivähoitoa 6-8 tuntia päivässä, jolloin esimerkiksi perhepäivähoidossa 40 tunnin viikkotyöaika riittää kattamaan lasten hoitoajat, eikä tasoitusvapaita varten tarvita varahoitojärjestelyjä. Perheiden taloudelle tuntiperusteisella laskutuksella on merkitystä silloin, kun laskutus pohjautuu nykyistä paremmin käytettyyn hoitoaikaan. Osapäivähoidon tuntiraja (enintään 5 h/päivä) ei ole riittävä edes kaikille osa-aikaista työtä tekeville, vastaavasti 15 päivän sopimus vastaa huonosti monien perheiden tarpeisiin. Tuntiperusteisessa laskutuksessa voidaan ottaa käyttöön useampia portaita, joiden mukaan perhe voi valita heidän tilanteeseensa parhaiten sopivan kuukausittaisen hoitoajan. Arvio päätöksen vaikutuksesta toiminnan järjestämiseen ja talouteen Henkilöstön työvuorojen suunnittelu ja resurssien kohdentaminen oikeaan aikaan helpottuu koska vanhemmat ilmoittavat entistä tarkemmin

55, LANULA 10.6.2014 13:00 LANULA: 2279/2014 lasten läsnäolot. Kun laskutus perustuu ennakkovaraukseen, pitävät vanhemmat myös tarkemmin kiinni ilmoitetuista hoitoajoista. Tuntiperusteisen laskutus vähentää todennäköisesti maksutuloja jonkin verran. Hoitoaikojen lyheneminen vapauttaa samalla resurssia, jolloin lapsia on mahdollista saada enemmän palvelun piiriin nykyisellä henkilöstöllä ja siten voidaan vähentää investointipaineita. Suunnitelma pilotin käynnistämiseksi Ahveniston vuoropäiväkodissa Palvelutuotannon johdon kanssa on sovittu työryhmästä, joka syksyn aikana valmistelee tuntiperustaisen laskutuksen käyttöönottoa pilottina Ahveniston vuoropäiväkodissa. Työryhmään kuuluvat Ahveniston päiväkodin asiakkuusjohtaja Eija Vikman, talous- ja henkilöstöjohtaja Meritta Krankkala, varhaiskasvatuksen suunnittelija Matti Putkonen, päivähoitoohjelman pääkäyttäjä Riitta Patovuori ja tilaajapäällikkö Seija Mäkinen. Työryhmän esitys tuodaan lasten ja nuorten lautakunnan hyväksyttäväksi tämän vuoden puolella. Tavoitteena on ottaa tuntiperusteinen laskutus käyttöön ympärivuorokautisessa hoidossa 1.1.2015 alkaen. Kevään aikana saadut kokemukset arvioidaan syksyllä ja raportoidaan lautakunnalle jatkoa koskevaa päätöksentekoa varten. Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyy suunnitelman tuntiperusteisen laskutuksen pilotin käynnistämisestä Ahveniston vuoropäiväkodissa 1.1.2015 alkaen.

56, LANULA 10.6.2014 13:00 LANULA: 1616/2013 Kalvolan seurakunnan esitys pääsystä kaupungin avustamaksi aamu- ja iltapäivätoiminnan tuottajaksi vuoden 2015 alusta lukien LANULA 10.6.2014 56 Valmistelija / lisätiedot: tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, p. 03 621 2010 Kalvolan seurakunnan seurakuntaneuvosto on kokouksessaan 7.5.2014 38 päättänyt yksimielisesti esittää Hämeenlinnan kaupungille että Kalvolan seurakunnan ylläpitämä koululaisten iltapäiväkerho otettaisiin mukaan kaupungin avustamiin iltapäiväkerhoihin vuoden 2015 alusta lukien. Seurakunta on valmis hyväksymään toiminalleen samat ehdot, joita noudatetaan muidenkin avustettavien kerhojen osalta. Liite 1/Lanula 10.6.2014, Kalvolan seurakunnan esitys. Lasten ja nuorten lautakunta on kokouksessaan 15.4.2014 35 päättänyt irtisanoa tällä hetkellä voimassa olevat sopimukset päättymään vuoden 2014 lopussa ja pyrkiä neuvottelemaan kustannussisällöltään uudet sopimukset, jotka astuisivat voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Tätä taustaa vasten Kalvolan seurakunnan esitys voitaneen käsitellä samassa rytmissä kuin muidenkin ulkoisten avustettavien järjestöjen kanssa tehdyt mahdolliset uudet sopimukset käsitellään. Kalvolan seurakunnan ylläpitämä iltapäiväkerho ei aiemmin ole kuulunut kaupungin avustamien kerhojen piiriin. Mikäli esitys hyväksytään, tarkoittaa se siis lisäystä lautakunnan menoihin samoin avustusperiaattein kuin muidenkin kerhojen osalta tapahtuu. Määrällisesti Kalvolan seurakunnan kerhossa on 1-2 luokkalaisia ollut hieman vaihtelevasti 30 lapsen verran, joskus ylikin. Tämä tarkoittaisi sitä, että avustuskustannuksia syntyisi 2-3 ryhmästä, sillä ryhmän maksimikoko on 15 lasta. Avustuksen määrä on sidottu toteutuneiden ohjaustuntien määrään. Edellä mainitulla lapsimäärällä ohjaustunteja syntyisi kolmella ryhmällä 12 tuntia / koulupäivä, ja lukuvuoden aikana noin 2200 tuntia. Lautakunnan irtisanomissa sopimuksissa ohjaustunnin hinta oli 23,40 / tunti. Näin ollen avustuksen kokonaissummaksi muodostuisi vuodessa noin 51 500 euroa. Vastaavasti kertyneet ohjaustunnit ovat valtionosuuteen oikeuttavia tunteja. Valtio avustaa kaupunkia 57 %:lla laskennallisesta ohjaustunnin hinnasta. Näin ollen Kalvolan seurakunnan avustaminen kasvattaisi kaupungin nettomenoja vajaalla 19 000. eurolla vuodessa. Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta päättää 1. merkitä esityksen tässä vaiheessa tiedoksi ja 2. että asiaan palataan vuoden 2015 tilausbudjetin valmistelun yhteydessä.

56, LANULA 10.6.2014 13:00 / Pykälän liite: Kalvolan seurakunnan esitys

57, LANULA 10.6.2014 13:00 LANULA: 1468/2014 Nummen koulun 4-6 luokkalaisten kuljetus väistötiloihin LANULA 10.6.2014 57 Valmistelija / lisätiedot: tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, p.03 621 2010 Nummen koulun vanhempainyhdistys on lähettänyt liitteenä 2/Lanula 10.6.2014 olevan anomuksen koulukuljetusten järjestämisestä 4-6 luokkalaisille väistötiloihin Ahveniston koululle. Hämeenlinnassa noudatettavan koulukuljetuskriteerien mukaan oppilas saa maksuttoman koulukuljetuksen, mikäli yksisuuntainen matka kotoa koululle ylittää viisi kilometriä. Yllä mainittuun liitteeseen on yhdistetty myös koulukuljetusten määräytymisen perusteet -asiakirja. Koska anomus tarkoittaa laajaa joukkoa koskevaa poikkeusta noudatettavista yleisistä kuljetusperiaatteista, tulee lautakunnan ottaa asiaan kantaa. Anomuksessa viitataan myös Tuomelan koulun kohdalla tehtyyn ratkaisuun. Kyseisessä tapauksessa kuljetus myönnettiin reitin vaarallisuuden perusteella, sillä koulumatkareitti kulki useiden vilkasliikenteisten katujen poikki. Ylityspaikoissa ei ollut käytettävissä yli- tai alikulkumahdollisuutta. Lisäksi joistakin kriittisistä paikoista puuttui jopa valo-ohjaus. Nummen koulun oppilaiden reitit Ahvenistolle on mahdollista kulkea ilman vilkasliikenteisten katujen vaarallisia ylityksiä. Koulumatka sinänsä pitenee merkittävästi siitä, mitä se Nummen koululle olisi ollut. Näin ollen koulumatkaperustetta sinänsä ei voine käyttää maksuttoman koulukyydin perusteena. Mikäli jonkun oppilaan osalta jokin muu koulukuljetuskriteeri täyttyy, tulee siinä tapauksessa tehdä erillinen hakemus Lasten ja nuorten palveluiden hallintoon. Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta ei myönnä anomuksessa tarkoitettua koulukuljetusetuutta.

57, LANULA 10.6.2014 13:00 / Pykälän liite: Vanhempainyhdistyksen anomus

58, LANULA 10.6.2014 13:00 LANULA: 1941/2014 Kanta-Hämeenlinnan lasten ja nuorten palveluiden palveluverkkosuunnitelma LANULA 20.5.2014 48 Valmistelija / lisätiedot tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, p. 03 621 2010, tilaajajohtaja Markku Rimpelä, 03 621 2555 Kanta-Hämeenlinnassa on jo pitkään kärsitty niin kouluissa kuin päiväkodeissakin huonon sisäilman aiheuttamista ongelmista. Eri syistä aiheutuvien sisäilmaongelmien vuoksi on jouduttu siirtymään väistöön Tuomelan yksiköstä, Nummen päiväkodista, Ruununmyllyn päiväkodista osin Jukolan päiväkodista, Nummen koululta ja osin Lyseon yläkoulusta. Lisäksi Nummen nuorisotalo on suljettu ja joukko muita toimipaikkoja on sisäilmaepäilyjen ja tutkimusten kohteina. Jotta lasten ja nuorten palveluissa kyettäisiin takaamaan sekä lapsille, että henkilöstölle turvalliset ja terveelliset tilat, on asiaa lähdetty pohtimaan kokonaisuutena. Kanta-Hämeenlinnan lasten ja nuorten palveluiden palveluverkon kehittämistä varten on laadittu kattava palveluverkkosuunnitelma, jonka toteuttamisella katsotaan voitavan saada asia muutaman vuoden kuluessa asianmukaiseen kuntoon. Viitteenä 1/Lanula 20.5.2014 oleva palveluverkkosuunnitelmaluonnos lähestyy kokonaisuutta kolmen eri vaihtoehtoisen etenemismallin kautta. Yhtenä mahdollisuutena suunnitelmassa käsitellään kaikkien ongelmakiinteistöjen peruskorjaamisvaihtoehtoa täydennettynä väestönkasvun mukanaan tuomalla uudisrakentamistarpeella. Toisena vaihtoehtona on pyrkiä hyödyntämään kaupungille tulevia Myllymäki-kampuksen tiloja mahdollisimman suuressa määrin ongelman ratkaisemiseksi. Kolmantena vaihtoehtona suunnitelmassa on luonnosteltu palveluverkon tiivistäminen ja uudisrakentaminen huomioiden väestönkasvu, kiinteistöjen peruskorjaustarve sekä palveluverkon alueellinen kattavuus. Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta päättää velvoittaa tilaajan laatimaan täsmennetty palveluverkkosuunnitelma kesäkuun 2014 kokoukseen mennessä. Puheenjohtaja keskeytti kokouksen klo 18.50 pykälän käsittelyn yhteydessä ryhmätyön ajaksi. Kokous jatkui klo 19.35. Merkitään, että tämän pykälän käsittelyn aikana Kirsi Ojansuu-Kaunisto poistui klo 19.43, Jonni Levaniemi poistui klo 20.00, Irma Taavela saapui klo 20.01, varajäsen Marja Sirkka-Ahonen poistui klo 20.01 ja Sari Rautio saapui klo 20.10. Keskustelun kuluessa Altti Salomäki ehdotti, että lisätään viitteenä olevaan palveluverkkoluonnokseen vaihtoehto 4, erillisen liitteen mukaisesti. Ehdotusta kannattivat kaikki jäsenet yksimielisesti. Koska oli syntynyt esittelijän ehdotuksesta poikkeava ehdotus, oli suoritettava äänestys. Suoritetussa kättennostoäänestyksessä esittelijän ehdotus sai 0 ääntä ja Altti Salomäen tekemä poikkeava päätösesitys sai 10 ääntä.

58, LANULA 10.6.2014 13:00 LANULA: 1941/2014 Altti Salomäen tekemä päätösehdotus tuli lasten ja nuorten lautakunnan päätökseksi. Päätös: Lasten ja nuorten lautakunta päätti 1. velvoittaa tilaajan laatimaan täsmennetyn palveluverkkosuunnitelman kesäkuun loppuun 2014 mennessä ja 2. lisätä viitteenä olevaan palveluverkkoluonnokseen selvitettäväksi vaihtoehdon 4, liite 2/Lanula 20.5.2014. - - - - LANULA 10.6.2014 58 Valmistelija / lisätiedot: tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, p. 03 621 2010 Linjaukset Lasten ja nuorten lautakunta päätti kokouksessaan 20.5.2014 48 äänestyksen jälkeen tilaajajohtajan esityksestä poiketen seuraavaa: 1. velvoittaa tilaajan laatimaan täsmennetyn palveluverkkosuunnitelman kesäkuun loppuun 2014 mennessä ja 2. lisätä viitteenä olevaan palveluverkkoluonnokseen selvitettäväksi vaihtoehdon 4, liite 2/Lanula 20.5.2014. Liitteenä 3/Lanula 10.6.2014 on lautakunnalle valmisteltu arvio palveluverkkoesitysten lapsivaikutuksista. Arviointi on tehty palveluverkon tiivistämisestä, nykyisen palveluverkon uudistamisesta, lautakunnan edellisessä kokouksessa esille nostamasta vaihtoehdosta ja tässä pykälässä lautakunnalle esitettävästä palveluverkosta. Niin sanotun Myllymäki kampuksen osalta ei arviota tehty, koska kyseisestä kokonaisuudesta on oma selvitys vielä meneillään ja koska lautakunta ei edellisen kokouksen keskustelujen perusteella nähnyt tätä vaihtoehtoa enää perusteltuna. Liitteenä 4/Lanula 10.6.2014 on edellisessä kokouksessa viitteenä ollut palveluverkkosuunnitelma päivitettynä mm. lautakunnan esiin nostamalla vaihtoehdolla sekä tarkennettu alustava kustannusvaikutusten arviointi vaihtoehtojen osalta. Neljästä päävaihtoehdosta ensimmäinen, eli tiivistämisvaihtoehto, käsittää eniten muutoksia kantakaupungin kouluverkkoon. Nummelle syntyisi yhtenäinen peruskoulu Nummen ja Luolajan alakoulujen sekä Kaurialan yläkoulun pohjalle. Myllymäen alakoulun oppilaat siirtyisivät Seminaarin koululle ja Ortelan oppilaat HYKiin. Lisäksi Lyseon lukio siirtyisi Kaurialaan Kaurialan yläkoulun paikalle ja Lyseon yläkoulu Lyseon lukion tiloihin. Lisäksi peruskorjattaisiin Miemalan ja Vuorentaan koulut. Toisessa, eli peruskorjausvaihtoehdossa, kaikki kantakaupungin koulut peruskorjattaisiin nykyisille paikoilleen ja tehtäisiin tarpeelliset uudisrakennukset Nummelle, mahdollisesti Harvialaan ja Siiriin / Ruununmyllylle. Kolmas vaihtoehto tarkoittaa HAMKilta Myllymäestä Hämeenlinnan kaupungille tulevien kiinteistöjen hyödyntämistä peruskorjausten mini-

58, LANULA 10.6.2014 13:00 LANULA: 1941/2014 moimiseksi. Tästä asiakokonaisuudesta on laadittu liitteenä 5/Lanula 10.6.2014 oleva erillinen selvitys eri vaihtoehdoista alustavine kustannusarvioineen. Myllymäellä sijaitsevien kiinteistöjen hyödyntäminen vaihtoehdoista riippumatta tarkoittaa laajaa peruskorjausten määrää Kanta-Hämeenlinnan kouluissa. Lisäksi toimintojen siirtäminen Myllymäelle edellyttää käyttötarkoituksen muutoskorjausten lisäksi laajahkoja peruskorjauksia mahdollisten sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi. Vaihto neljä nousi esiin LANULAn kokouksessa 20.5.2014 48 kohdalla. Tässä vaihtoehdossa Nummelle perustettaisiin yhtenäinen peruskoulu Nummen alakoulun ja Lyseon yläkoulun pohjalle. Muilta osin perusopetuksen palveluverkon tilat kantakaupungissa peruskorjattaisiin nykyisille paikoilleen. Lisäksi tehtäisiin oppilasmäärän kasvun edellyttämät lisärakennukset mahdollisesti Harvialaan sekä Siiriin / Ruununmyllylle. Myöskään lukioverkkoon ei tässä vaihtoehdossa tulisi muutoksia nykytilaan verrattuna. Kokonaiskuva Palveluverkon tarkastelun keskeisenä lähtökohtana on ollut turvalliset ja terveelliset tilat ja sisäilmaongelmien hallintaan saaminen. Toisena keskeisenä seikkana on talous. Kokonaisuudesta tulee pyrkiä saamaan investointi- ja sen seurauksena käyttökustannuksiltaan mahdollisimman edullinen. Kolmantena tavoitteena on saada aikaan palveluverkko, joka kapasiteetiltaan ja sijainniltaan vastaa kaupungin kasvusuuntia ja volyymien muutoksia. Neljäntenä reunaehtona on saada aikaan palveluverkko, joka tiloiltaan vastaa nykypäivän ja mahdollisuuksien mukaan myös tulevaisuuden tavoitteita oppimiselle ja oppimisympäristölle laajasti tarkasteltuna. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös sujuvat kasvun ja oppimisen polut päivähoidosta esiopetuksen kautta alakouluun ja sieltä yläkouluun, josta polku jatkuu toisen asteen koulutukseen. Palveluverkon suunnittelussa tulee rakentamisvaiheessa lisäksi huomioida tilojen monikäyttöisyys, jotta kaikkien eri väestöryhmien alueelliset tarpeet tilojen näkökulmasta voitaisiin tyydyttää mahdollisimman kattavasti. Palveluverkon alueellinen tarkastelunäkökulma Tarkasteltaessa kantakaupungin palveluverkkoa alueellisesti, nousee esiin pohdinta nykyisten ja tulevien oppilaiden sekä myös päivähoidon tarvitsijoiden sijoittuminen maantieteellisesti. Kantakaupungin ennakoidaan kasvavan itä-länsi suuntaan sekä kaakkoon. Lisäksi kaupunki on tiivistymässä ruutukaavan sisään tehtävällä täydennysrakentamisella. Tästä johtuen palveluverkon suunnittelussa tulee huomioida olemassa olevan palveluverkon kapasiteetin riittävyys. Miten lapset tulevaisuudessa mahtuvat eri yksiköihin, ja minkä kokoisia yksiköistä olisi tulossa? Minkälaista lisärakentamista tarvitaan? Tarvitaanko ala- tai yläkoulutiloja? Paljonko ja minne? Näiden pohdintojen selvittämiseksi on palveluverkkosuunnitelmassa hyödynnetty kaupungin asunto-ohjelman yhtey-

58, LANULA 10.6.2014 13:00 LANULA: 1941/2014 dessä tehtyä väestösuunnitetta. Väestösuunnite arvioi kolmella eri vaihtoehdolla väestökehityksen sekä nykyisen asuntokannan, että tiedossa olevan kaavoituksen mukanaan tuoman asuntokannan näkökulmasta. Tarkastelun pohjana ovat myös ne tiedot olemassa olevan palveluverkon kunnosta, joita on olemassa. Taloudellinen näkökulma Palveluverkkosuunnitelmaan on koottu arviot eri etenemisvaihtoehtojen taloudellisista vaikutuksista niillä perustiedoilla, joita on ollut käytettävissä. Erityisesti koulujen, mutta myös päiväkotien osalta edessä on kaikissa eri vaihtoehdoissa valtava investointikokonaisuus, joka näkyy myös käyttötaloudessa kohoavien pääomavuokrien kautta. Tämän vuoksi tarkoituksenmukaista on hakea myös tästä näkökulmasta edullisinta mahdollista ratkaisua. Asukasmielipiteen näkökulma Palveluverkkosuunnitelmasta on pidetty kolme laajaa asukaskuulemistilaisuutta. Valmistelun eri vaiheista on kerrottu tiedotustilaisuudessa julkiselle sanalle. Lasten ja nuorten vaikuttajaraati on kokoontunut keskustelemaan asiasta. Lisäksi useat eri tahot ovat oma-aloitteisesti ottaneet kantaa palveluverkkosuunnittelun kokonaisuuteen. Yhteenvetona näistä tilaisuuksista ja eri kommenteista voinee todeta sen, että muutoksia nykytilanteeseen ei lähtökohtaisesti juurikaan haluta. Olemassa olevat koulut halutaan kuntoon ja yksiköiden lakkauttamiseen kanta on asukasmielipiteiden osalta voimakkaan negatiivinen. Lisärakentamiseen on otettu kantaa varsin laimeasti, mutta kommentit ovat olleet kautta linjan myönteisiä. Lukiokoulutuksen näkökulma Kantakaupungin palveluverkkosuunnitelma sivuaa osaltaan myös keskustan lukioverkkoa. Lukioverkko sinällään ei ole ollut palveluverkkosuunnittelun lähtökohtana, vaan sitä on tarkasteltu yhtenä mahdollisuutena helpottaa lähinnä yläkouluverkon saattamista turvalliseksi ja terveelliseksi. Nykyisellään lukiokoulutuksella on heiltä saadun tiedon mukaan käytössään enemmän tilaa kuin tarve olisi, ja tästä aiheutuu lukiokoulutukselle tarpeetonta ylimääräistä kustannusta. Lyseon lukion kiinteistön ottaminen yläkoulukäyttöön ja korvaavien tilojen etsintä lukiokoulutukselle Kaurialasta tai mahdollisesti Myllymäeltä sisältyy kahteen tarkasteltavaan versioon. Päätösehdotuksen perustelut Lapsivaikutusten arviointi, alueellinen näkökulma, asukasmielipiteet, taloudellinen näkökulma sekä lukiokoulutuksen näkökulma ovat olleet pohjana, kun on päädytty alla olevaan päätösehdotukseen. Lisäksi ehdotukseen ovat vaikuttaneet vaatimukset tilojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä pyrkimys huomioida lapsen ja nuoren hyvä päivä tavoite kokonaisuutena.

58, LANULA 10.6.2014 13:00 LANULA: 1941/2014 Edellä kuvattujen reunaehtojen ja eri näkökulmien toteuttaminen kaikilta osin on monitahoinen ja osin kiistanalaisiakin argumentteja sisältävä kokonaisuus. Läntisen kantakaupungin osalta määrittelevinä tekijöinä ovat Nummen koulun uudisrakentaminen, alueen ennustettu voimakas kasvu sekä yläkoulun tarpeellisuus. Itäisen kantakaupungin osalta määrittelevinä tekijöinä ovat Siirin alueen ennustettu kasvu, Tuomelan peruskorjauksen kautta syntyvä lisäys tilakapasiteettiin sekä Ortelan odotettavissa oleva peruskorjaustarve. Keskisen kantakaupungin määrittelevinä tekijöinä ovat alueen kasvupaine erityisesti Tarvasmäki - Äikäälä -suunnalla, päivähoidon kysynnän kasvu Ojoisten suunnalla sekä Seminaarin koulun käytettävissä oleva tilakapasiteetti. Lisäksi tämän alueen keskeisenä probleemana on Lyseon yläkoulun rakennustekninen kunto sekä sijainti kahdella eri tontilla joiden välissä on keskeinen läpikulkukatu. Palveluverkkokokonaisuuden eri vaihtoehdoista laadittu lapsivaikutusten arviointi on luonnollisesti osaltaan ollut vaikuttamassa päätösesityksen sisältöön. Näiden reunaehtojen ja näkökulmien kautta on päädytty seuraavaan sisältöiseen vaihtoehtoon viisi: 1. perustetaan Nummelle 1-9-luokat käsittävän yhtenäisen peruskoulu 2. lakkautetaan Kaurialan yläkoulu 3. peruskorjataan Kaurialan yläkoulun kiinteistö yhteistyössä lukioliikelaitoksen kanssa Lyseon lukion korvaaviksi tiloiksi 4. sijoitetaan Lyseon yläkoulu Lyseon lukiolta vapautuviin tiloihin 5. peruskorjataan Myllymäen alakoulun pienten lasten kouluksi (esim 1-2 luokat) sekä päivähoidon tiloiksi korvaamaan Kaurialan ja Torikadun päiväkodit 6. lakkautetaan Ortelan koulu 7. käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi Siirin alueen kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin 8. käynnistetään suunnittelutyö lisärakentamisen toteuttamiseksi Äikäälän - Tarvasmäen alueen kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin ensisijaisesti yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa 9. muilta osin käynnistetään peruskorjauksen suunnittelu kantakaupungin muiden koulukiinteistöjen kunnostamiseksi 10. tarkastellaan suunniteltujen palveluyksiköiden koko tapauskohtaisesti osana kohteen hankesuunnittelua

58, LANULA 10.6.2014 13:00 LANULA: 1941/2014 11. esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle tämän vaihtoehdon rahoittamista. Tilaajajohtajan ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta päättää 1. hyväksyä yllä kuvatun vaihtoehto viisi Hämeenlinnan kantakaupungin palveluverkon kokonaisratkaisuksi ja 2. esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle tämän vaihtoehdon rahoittamista.

58, LANULA 10.6.2014 13:00 / Pykälän liite: Vaihtoehto 4 LAUTAKUNNAN YKSIMIELISESTI LISÄÄMÄ NELJÄS SELVITETTÄVÄ VAIHTOEHTO Palveluverkkosuunnitelman vaihtoehto 4. Tässä vaihtoehdossa palveluverkkosuunnitelma etenee pääsääntöisesti mallin kaksi mukaan. Palveluverkkoratkaisua aletaan valmistelemaan välittömästi Nummen koulun tilalle rakennettavan yhtenäiskoulun suunnittelulla. Alakoulutoiminta jatkuu Luolajan, Ortelan ja Myllymäen kouluissa. Kun suunnitelma tiloihin sijoitettavien koulujen, esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen yms palveluiden osalta valmistuu, aloitetaan myös näiden kiinteistöjen remonttien suunnittelu, kuitenkin viimeistään syksyllä 2015 Peruskoulujen yksikkökoko pyritään pitämään alle 700 oppilaassa Osana laajempaa koulukiinteistöjen käytön tehostamista tehdään suunnitelma, jonka tarkoituksena on selvittää millaisia päivähoito ja SOTE-palveluja remontoitaviin/rakennettaviin kiinteistöihin voidaan sijoittaa ja mitä muita palveluja kiinteistöissä tulisi olla. Suunnitelma tulisi liittyä osana varhaiskasvatussuunnitelman ja SOTE-palvelujen järjestämissuunnitelman tekemistä.

58, LANULA 10.6.2014 13:00 / Pykälän liite: Palveluverkkosuunnitelma Palveluverkkoluonnos 3 Antti Karrimaa 27.5.2014 K A N T A - H Ä M E E N L I N N AN L AS T E N J A N U O R T E N P A L V E L U I D E N P AL V E L U V E R K K O - S U U N N I T E L M A 1. PALVELUVERKKOSUUNNITELMAN TAUSTAT Kanta-Hämeenlinnan kattavan lasten ja nuorten palveluiden palveluverkkosuunnitelman tarve on ilmeinen monestakin syystä. Ensiksikin kuntaliitoksen jälkeen liitossopimukseen kirjattiin joukko investointeja ja palveluverkkomuutoksia, joiden kautta liitoskuntien palveluverkko saatettiin kiinteistöjen osalta sellaiseen kuntoon, että sillä voidaan pääasiassa turvata lapsille turvalliset ja terveelliset tilat. Liitossopimuksessa mainitut toimenpiteet on nyt toteutettu. Toiseksi kuntaliitoksen jälkeen on tilaaja-tuottaja-toimintatapa lasten ja nuorten palveluissa kehittynyt voimakkaasti toisaalta sopimusohjauksen suuntaan ja toisaalta oma palvelutuotanto on uudistanut palvelutuotantonsa alueellisesti toteutetuksi ja johdetuiksi lasten ja nuorten palveluiden kokonaisuuksiksi. Palveluverkon kehittäminen vastaamaan lapsilähtöistä toiminnallista ajattelua, lapsen ja nuoren hyvää päivää, on toinen tavoite. Kolmantena syynä ovat Kanta-Hämeenlinnan koulujen ja päiväkotien erittäin huomattavat peruskorjaustarpeet ja useissa kiinteistöissä ilmi tulleet sisäilmaongelmat. Neljäntenä, muttei vähäisimpänä syynä palveluverkkotarkastelulle on Kanta-Hämeenlinnan suunnitellut kasvusuunnat volyymimuutoksineen ja sitä kautta palveluverkon sijainti sekä riittävyys. a. LAPSEN JA NUOREN HYVÄ PÄIVÄ Lasten ja nuorten palveluiden järjestämisessä halutaan korostaa lapsen oikeuksia ikäkautensa mukaiseen toimintaan ja toimintamahdollisuuksiin kaikissa tilanteissa. Elämänkaari ajattelu on edelleenkin toiminnan lähtökohtana ja se konkretisoituu lapsen ja nuoren hyvä päivä palvelukonseptissa. Palvelukonseptia rakennetaan Hämeenlinnan eri kaupunginosiin lapsen iän, yksilöllisten edellytysten ja tarpeiden mukaan yhteistyössä perheiden kanssa. Palveluiden järjestäminen vahvistetaan ja turvataan taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla myös lähitulevaisuudessa. Palvelukonsepti rakennetaan niin, että ratkaisu vahvistaa alueen omien toimijoiden aktiivisuutta ja alueen elinvoimaisuutta, lisää tuottavuutta, vähentää palvelujen päällekkäisyyttä ja vähentää raskaiden palveluiden tarvetta. Lapsen ja nuoren hyvää päivää toteutetaan kolmesta eri lähtökohdasta: tulevaisuuden kehitysyhteisöt, syrjäytymisen ehkäisy ja tuottavuus. Palveluiden järjestämistä tarkastellaan lapsen elämäkaaren, elämänkulun ja siinä tapahtuvien keskeisten siirtymien ja muutosten näkökulmasta. Palvelut kohdistuvat seuraaviin ikäsegmentteihin:0-3, 4-8, 9-13, 14-18 ja 19-29 vuotiaat. Ikäsegmenttien avulla halutaan kohdentaa palvelujen järjestämisen näkökulma eri-ikäisten lasten ja nuorten palvelutar- 1

58, LANULA 10.6.2014 13:00 / Pykälän liite: Palveluverkkosuunnitelma Palveluverkkoluonnos 3 Antti Karrimaa 27.5.2014 peeseen pois erillisistä siiloista. Lapsen ja nuoren elämänkulkuun kuuluu useita kehitysyhteisöjä (mm. perhe, harrastukset, päiväkoti, koulu, media, katu). Siirtyminen kehitysyhteisöstä toiseen ja niiden yhtäaikaisuus on osa lapsen ja kasvua ja kehitystä. b. KAUPUNGIN KASVUSUUNNAT JA VOLYYMIENNUSTEET Kanta-Hämeenlinnan maankäytön suunnitelmissa arvioidaan kaupungin kasvavan alla olevan kuvan mukaisesti. Kuten kuvasta on nähtävissä, ovat kaupungin kasvusuunnat lännessä Sammon ja Tertin alueet, Idässä Siirin Mäskälän suunta sekä etelässä Äikäälän suunta. Näiden suunnitelmien pohjalta on laadittu väestöennusteet ikäryhmittäin huomioiden nykyisin olemassa oleva asuntokanta sekä kolme eri vaihtoehtoa uustuotannon tuottamista väestönkasvuista. 2

58, LANULA 10.6.2014 13:00 / Pykälän liite: Palveluverkkosuunnitelma Palveluverkkoluonnos 3 Antti Karrimaa 27.5.2014 Alla oleviin taulukoihin on yhdistetty olemassa olevan asuntokannan sekä uustuotannon ennusteet uustuotannon perusvaihtoehdon pohjalta. Kaavioihin on kerätty ennusteet erikseen Itäisen kantakaupungin, Läntisen kantakaupungin ja Keskikaupungin osalta. Äikäälän alue sisältyy Keskikaupungin ennusteeseen. 3

58, LANULA 10.6.2014 13:00 / Pykälän liite: Palveluverkkosuunnitelma Palveluverkkoluonnos 3 Antti Karrimaa 27.5.2014 Läntinen kanta-kaupunki käsittää alueen Ahveniston harjusta länteen, Itäinen kantakaupunki puolestaan karkeasti ottaen alueen Vanajavedestä ja rautatiestä itään. Näiden väliin jäävä alue on nimetty keskikaupungiksi. Jaottelusta on karttakuva alla. 4

58, LANULA 10.6.2014 13:00 / Pykälän liite: Palveluverkkosuunnitelma Palveluverkkoluonnos 3 Antti Karrimaa 27.5.2014 c. ONGELMAKIINTEISTÖT Kanta-Hämeenlinnassa on tullut ilmi useissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä lasten ja henkilöstön oirehtimista, joka viittaa rakennuksen sisäilmaongelmiin. Osa kiinteistöistä on jo kosteusvaurioiden johdosta poistunut alkuperäisestä käytöstä. Tällaisia ovat mm. Ojoisten koulu, Ojoisten päiväkodin kaksi rakennusta, Nummen päiväkoti sekä Nummen nuorisotalo. Lisäksi on päätetty tyhjentää Nummen koulu ja Jukolan päiväkoti peruskorjauskelvottomina. Näiden kohteiden lisäksi eriasteisia toimenpiteitä on käynnissä seuraavissa kohteissa: Tuomela HYK yläkoulu Lyseo lisärakennus Eteläisten vanha koulu Keskuskoulu Ahveniston koulu Miemalan koulu Nummen koulu Lyseo päärakennus Luolajan puukoulu Ahveniston päiväkoti Kankaantaan päiväkoti Vuorentaan päiväkoti / metsäpirtti Kaivokadun päiväkoti Rengon päiväkoti Ruununmyllyn päiväkoti Kaurialan yläkou Miemala Lyseon yläkoulun lisärakennus Vuorentaan koulu Viime vuosina on Kanta-Hämeenlinnankin palveluverkkoon myös kohdistettu investointeja. Saaristen kortteliin on kunnostettu tilat erityisryhmien opetukselle ja päivähoidolle korjaamalla korttelin kolme rakennusta. Kutalaan on rakennettu uusi suuri päiväkoti korvaamaan Hätilän käytöstä poistunut yksikkö, Ojoisten koulu ja päiväkoti korvattiin Ojoisten lastentalolla. Lisäksi merkittävän palveluverkkomuutoksen aiheutti OKL:n ja Normaalikoulun siirtyminen Tampereelle, jolloin jouduttiin lähes tyhjästä perustamaan uusi suuri alakouluyksikkö, Seminaarin koulu. 5

58, LANULA 10.6.2014 13:00 / Pykälän liite: Palveluverkkosuunnitelma Palveluverkkoluonnos 3 Antti Karrimaa 27.5.2014 2. NELJÄ VAIHTOEHTOA Yllä aiemmin mainituista seikoista selviytymiseen on laadittu neljä perusvaihtoehtoa. Vaihtoehdoissa on pyritty huomioimaan ensiksikin tarve päästä eroon ongelmakiinteistöistä. Tilojen terveellisyys ja turvallisuus ovat etusijalla. Samassa yhteydessä on kuitenkin huomioitava myös tilojen riittävyys ei pelkästään tämän päivän, vaan myös kaupungin kasvun ja kasvusuuntien näkökulmasta. Pyrkimyksenä on myös tarkastella tulevien tilojen asianmukaista sijoittumista koulupolun ja kasvusuuntien näkökulmasta. Jatkossa tehtävien investointien toiminnalliset tavoitteet tilojen mahdollisimman laajan monikäyttöisyyden näkökulmasta on jatkosuunnittelussa yksi keskeinen tekijä, mutta tällä näkökulmalla on merkitystä myös jo palveluverkon sijoittumisen näkökulmasta. Seuraavassa on esitetty palveluverkkosuunnittelun etenemiselle neljä päävaihtoehtoa: a. TIIVISTÄMINEN i. YHTENÄINEN PERUSKOULU NUMMEN KOULUN TONTILLE -korvaa Luolajan ala-koulun, Nummen alakoulun ja Kaurialan yläkoulun ii. KAURIALAN YLÄKOULUN PAIKALLE TILAT LYSEON LUKIOLLE -Lyseon lukion tiloihin Lyseon yläkoulu, lisärakennuksen peruskorjaus -Kaurialan yläkoulun purku / peruskorjaus lukiokäyttöön iii. MYLLYMÄEN ALAKOULUN LAKKAUTTAMINEN JA OPPILAAT SEMI- NAARIN KOULULLE - Nummen yhtenäiskoulun valmistuttua Myllymäen alakoulun lakkauttaminen ja oppilaat seminaarin koululle - säästyvä Myllymäen peruskorjauskustannus 2253 m2 á 1500/ m2 = 3 379 500 iv. TUOMELAN VALMISTUTTUA ORTELAN LAKKAUTTAMINEN JA OP- PILAAT TUOMELAAN -säästyvä Ortelan peruskorjauskustannus 1110 m2 ( ei sisällä teknisen työn tilaa) á 1500/ m2 = 1 665 000 v. LISÄRAKENTAMINEN RUUNUNMYLLYN YHTEYTEEN TAI SIIRIIN -erillinen tarveselvitys tarvittavan lisäkapasiteetin määrästä vi. ÄIKÄÄLÄÄ JA TARVASMÄKEÄ VARTEN LISÄRAKENTAMINEN HAR- VIALAN KOULUN YHTEYTEEN JANAKKALAAN -erillinen tarveselvitys tarvittava lisäkapasiteetin määrästä -neuvottelut Janakkalan kunnan kanssa toteuttamisen mahdollisuuksista on käynnistetty. Toteuttamismahdollisuus tulee poliittiseen päätöksentekoon syksyllä 2014 vii. MIEMALAN JA VUORENTAAN KOULUJEN PERUSKORJAUS - Miemalan ja Vuorentaan koulut peruskorjataan nykyisen laajuisina. Miemalassa on jo käynnistetty akuuttien ongelmien korjaukset. Vuo- 6

58, LANULA 10.6.2014 13:00 / Pykälän liite: Palveluverkkosuunnitelma Palveluverkkoluonnos 3 Antti Karrimaa 27.5.2014 rentaan koulussa on pihan asuinrakennus kunnostettu koulu / päiväkotitiloiksi viii. KOKONAISUUDEN KUSTANNUSARVIO ILMAN MUSEOITA JA PÄI- VÄKOTEJA - eri vaihtoehtojen kustannusvaikutuksista on kooste palveluverkkosuunnitelman sivulla 14. ix. MYLLYMÄELLE MUSEOIDEN VARASTO- JA KONSERVOINTITILAT ERILLISEN TARVESELVITYKSEN POHJALTA x. MUUT MAHDOLLISET ERILLISKULUT Mikäli tässä, tai jossakin muussa vaihtoehdossa, päädytään ratkaisuun, jossa Lyseon lukion nykyisiin tiloihin sijoitetaan Lyseon yläkoulu, mahdollistaa se myös 1-6- luokkien toiminnan kyseisessä kiinteistössä. Tämä puolestaan antaa joustovaraa ruutukaavalle syntyvän täydennysrakentamisen mukanaan tuoman palvelutarpeen tyydyttämiseen. Mikäli vaihtoehdoksi tulee tiivistämisvaihtoehto, on kokonaisuuksien käyttöönottoon varattava yksikkökohtaisesti käyttötalouspuolelle erillisrahoitusta kohdennettavaksi toiminnallisen puolen suunnitteluun, toteutukseen ja yksikkökohtaiseen kouluttautumiseen niin uusien tilojen käyttöönotossa kuin johtamisen kehittämisessä sekä benchmarkkaukseen. Tällaiseen toimintaan voisi arvioida kuluvan yhteensä 250 000. xi. TOTEUTUSAIKATAULU Alla olevaan taulukkoon on hahmoteltu tiivistämismallin aikataulutus kohteittain. Varhaiskasvatuksen osalta laaditaan erillinen aikataulu, joka on kytketty varhaiskasvatuksen palveluverkkotarkasteluun osana neljää eri etenemisvaihtoehtoa. 7

58, LANULA 10.6.2014 13:00 / Pykälän liite: Palveluverkkosuunnitelma Palveluverkkoluonnos 3 Antti Karrimaa 27.5.2014 Palveluverkon aikataulutus KOHDE syksy 2014 kevät 2015 syksy 2015 kevät 2016 syksy 2016 kevät 2017 syksy 2017 kevät 2018 NUMMEN YHTENÄISKOULU 26 000 000 suunnittelu rakentaminen toiminnan käynnistyminen investointikustannuskustannus 6 500 000 6 500 000 6 500 000 6 500 000 vaikutus käyttömenoihin väistökustannukset LUKIO KAURIALAAN Uudisrak 12 000 000 suunnittelu rakentaminen toiminnan käynnistyminen investointikustannuskustannus vaikutus käyttömenoihin HYK/ORTELA suunnittelu rakentaminen toiminnan käynnistyminen LISÄRAKENTAMINEN RUNSKI / SIIRI 600 000 suunnittelu rakentaminen toiminnan käynnistyminen investointikustannuskustannus 300 000 300 000 vaikutus käyttömenoihin LISÄRAKENTAMINEN HARVIALA 600 000 suunnittelu rakentaminen toiminnan käynnistyminen investointikustannuskustannus 300 000 300 000 vaikutus käyttömenoihin MIEMALA PERUSKORJAUS 2 700 000 suunnittelu rakentaminen toiminnan käynnistyminen investointikustannuskustannus 900 000 900 000 900 000 vaikutus käyttömenoihin VUORENTAKA PERUSKORJAUS 2 800 000 suunnittelu rakentaminen toiminnan käynnistyminen investointikustannuskustannus 940 000 940 000 940 000 vaikutus käyttömenoihin 8

58, LANULA 10.6.2014 13:00 / Pykälän liite: Palveluverkkosuunnitelma Palveluverkkoluonnos 3 Antti Karrimaa 27.5.2014 b. KAIKKIEN YKSIKÖIDEN PERUSKORJAUS JA TARPEELLINEN LISÄRA- KENTMINEN i. Koulujen lisärakentaminen Mikäli palveluverkkokysymyksessä päädytään tähän vaihtoehtoon, tulevat uudis-/lisärakentamiskohteiksi seuraavat yksiköt: - Nummen alakoulun korvaava koulu nykyisen Nummen koulun paikalle. Nykyinen koulu ei ole korjauskelpoinen. - Ruununmyllyn suunnalle tehtävät lisätilat perusopetukselle tai Ruununmyllyn päiväkodin ottaminen koulukäyttöön ja uuden päiväkodin rakentaminen alueelle - Äikäälän aluetta palvelevat lisätilat perusopetukselle esim. Harvialan koulun yhteyteen Janakkalaan ii. Koulujen peruskorjaus Peruskorjattaviksi kouluyksiköiksi tulisivat seuraavat kohteet: - Luolajan alakoulu - Vuorentaan alakoulu - Myllymäen alakoulu - Ortelan alakoulu - Miemalan koulu - Kaurialan yläkoulu - Lyseon yläkoulu kokonaisuudessaan Peruskorjausvaihtoehdon kustannusvaikutuksista on kooste tämän palveluverkkosuunnitelman sivulla 14. iii. Arvioidut väistökustannukset Mikäli linjaukseksi tulee kaikkien kiinteistöjen peruskorjaus, on se toteutettava samassa aikaikkunassa kuin tiivistämisvaihtoehtokin. Tällöinkin kumpaankin vaihtoehtoon sisältyy ennakoimattomien ongelmien esiin nousemisen mahdollisuus. Joku yksikkö ei välttämättä ole käytettävissä ilman peruskorjausta koko suunniteltua aikaa, vaan siellä joudutaan nopeaan väistöön korvaaviin tiloihin. Mahdollisia väistötiloja ei kaupungin omistuksessa tällä hetkellä ole, mutta 2015 mahdollisesti Myllymäen kampukselta on tulossa ainakin opettajakorkeakoulun kolme rakennusta. Näiden käyttö väistötiloina tulee kyseeseen. Mahdollisesti 2017 tulee lisäksi kaupungille vielä terveydenhoito-oppilaitoksen AINOLA-rakennus, joka lisää mahdollisuuksia väistötilatarpeen tyydyttämisessä. Karkeasti tarkastellen Myllymäki-kampuksen tiloja voi ajatella väistötiloina seuraavasti: - Metsola voi toimia yhden alakoulun väistötilana - Tapiola voi toimia yhden alakoulun väistötilana - Ilmarila toimii kaikkien alueelle sijoitettavien koulujen erikoisluokkatilojen talona 9

58, LANULA 10.6.2014 13:00 / Pykälän liite: Palveluverkkosuunnitelma Palveluverkkoluonnos 3 Antti Karrimaa 27.5.2014 - Ainola voi toimia jommankumman yläkoulun väistötilana Näiden lisäksi tullaan tarvitsemaan siis väistötilat peruskorjauksen ajaksi ainakin yhdelle yläkoululle ja kolmelle alakoululle, mikäli noudatetaan tiivistämisvaihtoehdon aikataulua. Joidenkin yksiköiden osalta peruskorjausaikataulun venyttäminen saattaa olla mahdollista. Yläkoulun väistöä varten halvin malli lienee se, että Lyseo väistää Myllymäki-kampukselle ja Kaurialaa varten hankitaan parakit. Kaurialan erikoisluokkatilat voivat toimia peruskorjauksen ajan. Parakkien tarve on noin 1500 m2 ja tarve vähintään 24 kk. Kuukausivuokra on noin 28 /m2 eli kokonaiskustannus koko peruskorjausajalta vähintään n. 1 000 000 euroa. Yksisarjaisen alakoulun väistö edellyttää vähintään 7 luokkatilaa siinä tapauksessa, että parakit on mahdollisuus sijoittaa jonkin olemassa olevan koulun yhteyteen. Tällöin erikoistilat olisivat valmiina olemassa. Tässä tapauksessa Myllymäen koulun väistö lienee tarkoituksenmukaista toteuttaa Myllymäki-kampukselle. Samoin Myllymäelle voi väistää Miemala. Tällöin parakit olisi hankittava Luolajaa, Vuorentakaa ja Ortelaa varten. Minimissään 7 luokkatilaa tarkoittaa noin 600 m2 ja vuokrauksen kesto 24 kk. Tällöin yhden yksikön väistökustannuksiksi tulisi noin 400 000 ja kolmen yksikön kustannuksiksi siis noin 1 200 000. Lisäksi väistökustannuksiksi tulevat mahdolliset kuljetuskustannukset, joiden arvioiminen tässä yhteydessä on varsin ongelmallista. Jonkinlaisena lähtötietona voinee ehkä kevään 2014 Nummen koulun kuljetuskustannusta, joka on noin 55 000 / vuosi eli kahden vuoden peruskorjausajalta n. 110 000 / yksikkö. Kolmen yksikön osalta yhteensä siis n. 330 000. Peruskorjausvaihtoehdossa olisivat väistöjen suorat bruttokulut minimissään siis n. 2 500 000. Tästä on vähennettävä peruskorjattavien tilojen nykyiset vuokrat peruskorjausajalta. Myllymäkikampuksen vuokrien voinee arvioida olevan samaa luokkaa, kuin sinne väistävien koulujen nykyiset vuokrat, eli Luolajan, Vuorentaan ja Ortelan tämänhetkiset vuosivuokrat käyttö- ja pääomamenoineen ovat yhteensä noin 680 000, eli nettomenoiksi väistöistä tulisi noin 1 800 000. iv. c. MYLLYMÄKIKAMPUKSEN HYÖDYNTÄMINEN KOULU- JA PÄIVÄKOTI- KÄYTTÖÖN Kokonaisuudesta on valmistumassa erillinen selvitys useiden eri vaihtoehtojen pohjalta. 10

58, LANULA 10.6.2014 13:00 / Pykälän liite: Palveluverkkosuunnitelma Palveluverkkoluonnos 3 Antti Karrimaa 27.5.2014 Mikäli tässä, tai jossakin muussa vaihtoehdossa, päädytään ratkaisuun, jossa Lyseon lukion nykyisiin tiloihin sijoitetaan Lyseon yläkoulu, mahdollistaa se myös 1-6- luokkien toiminnan kyseisessä kiinteistössä. Tämä puolestaan antaa joustovaraa ruutukaavalle syntyvän täydennysrakentamisen mukanaan tuoman palvelutarpeen tyydyttämiseen. d. Lautakunnan 20.5.2014 esittämä vaihtoehto Tässä vaihtoehdossa perustettaisiin Nummelle yhtenäinen peruskoulu Nummen alakoulun ja Lyseon yläkoulun pohjalle. Muiden yksiköiden osalta toteutettaisiin kouluyksiköiden peruskorjaus vaihtoehto kahden mukaisesti. Kanta-Hämeenlinnan lukioverkko jäisi nykyiselleen, eli Lyseon ja Kaurialan lukiot jatkaisivat nykyisillä paikoillaan. Nummen yhtenäiskouluvaihtoehtoa lukuun ottamatta malli noudattelee kohdan b. palveluverkkorakennetta. Lautakunta linjasi lisäksi koulujen tavoitekooksi enintään 700 oppilasta. 3. PÄIVÄKOTIEN INVESTOINTITARVE i. PÄIVÄHOIDON TILAT Suunniteltujen uusien asuinalueiden tuottaman päivähoitotarpeen tyydyttämiseen tulemme ennusteiden mukaan tarvitsemaan arviolta 600 uutta päivähoitopaikkaa. Alueellisesti uudet päivähoitopaikat tulisi sijoittaa Nummi Sampo Tertti alueelle, Tarvasmäen alueelle, Kauriala Ojoinen alueelle sekä Ruununmylly Siiri alueelle. TIIVISTÄMISVAIHTOEHTO Mikäli etenemismalliksi tulee tiivistämisvaihtoehto, on teoriassa mahdollisuus osittain hyödyntää kouluverkon tiivistämisen yhteydessä tyhjiksi jääviä koulurakennuksia. Tämä tulee kyseeseen ainakin Myllymäen ja mahdollisesti myös Ortelan osalta. Luolaja lienee sijainniltaan ongelmallinen ottaen huomioon kaupungin kasvusuunta tällä alueella. Myllymäki korvaisi Torikadun ja Kaurialan yksiköt (80 paikkaa), mahtuisiko 5-6 ryhmäinen, jotta saataisiin hieman lisäpaikkoja? Tarve alueelle yhteensä noin 120-paikkainen yksikkö, joka korvaisi Torikadun ja Kaurialan yksiköt sekä sisältaisi n. 40 lisäpaikkaa. Myllymäen kohdalla suurin kysymys on liikenne ja riittävät ulkoilualueet. Keskikaupungin pohjoiselle osalle tarvitaan lisäksi nopealla aikataululla 100-paikkainen päiväkoti. Tarvasmäen suunnalle tarve on noin 150-paikkaiselle päivä-kodille. Tarvasmäessä 150 paikkaa mahdollistaisi sen, että rivitalopäiväkodista voitaisiin luopua. Kyseinen tila voitaisiin jatkossa hyödyntää ainakin aluksi Kirkonkulman koulun 1-2 luokkien opetustilana. Myös Siirissä 150 paikkaa riittänee, vaikka Ruununmylly jäisikin pois sillä Rauhanyhdistyksen kiinteistö sekä Kutalan/Ortelan lisäys vähentäisi paineita sillä suunnalla. Ortela vrs. Ku- 11

58, LANULA 10.6.2014 13:00 / Pykälän liite: Palveluverkkosuunnitelma Palveluverkkoluonnos 3 Antti Karrimaa 27.5.2014 talan laboratorion osalta tulee tarkemmin pohtiakumpi olisi toimivampi/halvempi ratkaisu? Ortelaan saataisiin varmasti enemmän tilaa. Lisäksi tullaan jatkossa tarvitsemaan lisäinvestointi päivähoitoon Sampo Tertti-alueelle. Yksikön koko on arviolta 100- paikkainen yksikkö. Aikataulullisesti tämä yksikkö näyttäisi olevan tarpeen aivan lähivuosina. Kustannusvaikutukset Näin toteutettuna päiväkoti-investointien kokonaissumma olisi noin 10 000 000 euroa. Tarvasmäen yksikön kustannusarvio on noin 1500 neliöiselle päiväkodille n. 3 000 000 euroa. Siirin yksikön koko on samaa luokkaa Tarvasmäen kanssa eli kustannusarvio olisi tästäkin noin 3 000 000 euroa. Sampo-Tertti alueelle tarvitaan noin 100 paikkainen uusi päiväkoti jonka investointikustannukset ovat noin 2 200 000 euroa. Kouluyksiköiden muutostyöt päivähoidon tarpeisiin tulisivat kasvattamaan investointitarvetta noin 1 000 000 eurolla kohdetta kohden. Arvio perustuu Tuuloksen Pohjoisten koulun muutostöiden kustannuksiin. PERUSKORJAUSVAIHTOEHTO Mikäli linjauksessa päädytään koulujen peruskorjauksiin, on sillä päivähoidon osalta vaikutusta Myllymäen ja Ortelan tilojen osalta. Tässä tapauksessa näiden tilojen muunto varhaiskasvatuksen käyttöön ei ole mahdollista, vaan näihin tiloihin kaavailtujen tilojen kapasiteetti on toteutettava uudisrakentamisen kautta. Kustannusvaikutus Peruskorjausvaihtoehdossa investointikustannuksia tiivistämisvaihtoehtoon nähden kasvattavat Myllymäen ja Ortelan kohdalta uudisrakentamiset MYLLYMÄKI-VAIHTOEHTO Myllymäki-vaihtoehdon tarjoamat päivähoidon mahdollisuudet selviävät siinä vaiheessa, kun tilojen sopivuudesta eri koulukäyttötarkoituksiin on saatu selvitys. PÄIVÄKOTIEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT Ainakin Siirissä, Tarvasmäessä ja Sammossa on tontit valmiina investointien toteuttamiseen. Toteuttamisvaihtoehtoina voivat olla esim. palvelusetelin kautta toteutettu investorivaihtoehto, jolloin palvelun tuottajana toimisi yksityinen palveluntuottaja kaupungin oman palvelutuotannon sijasta. 12

58, LANULA 10.6.2014 13:00 / Pykälän liite: Palveluverkkosuunnitelma Palveluverkkoluonnos 3 Antti Karrimaa 27.5.2014 Missään vaihtoehdossa pelkästään ulkopuolisen palvelutuotannon kautta toteutettu investointivaihtoehto tuskin on riittävä, vaan samalla on välttämätöntäkin kasvattaa myös oman palvelutuotannon volyymiä. Miten päivähoito tulee sijoittumaan, riippuu poliittisesta päätöksenteosta ensiksikin siten, että valittu kouluverkkoratkaisu osaltaan ohjaa päivähoidon verkon sijoittumista, ja toiseksi siten, että linjaus oma tuotanto vrs. yksityinen palvelutuotanto riippuu puhtaasti poliittisesta päätöksenteosta ja sen tekemistä periaatelinjauksista. 4. Muut palvelut osana lasten ja nuorten palveluverkkoratkaisua Palveluverkon ja tilojen suunnittelun lähtökohtana on aina joku primääri käyttäjäryhmä. Selvityksen alla olevassa palveluverkossa on kysymyksessä lasten ja nuorten palvelujen tilat ja lähtökohtana siis kyseiselle väestöryhmälle järjestettävät palvelut. Tässä uudistuksessa palveluverkon tiloissa primääreinä käyttäjinä ovat lapset päivähoidossa ja peruskoulussa, jolloin suunnittelukin lähtee heidän tarpeistaan. Lapset ja nuoret elävät erilaisissa kehitysyhteisöissä. Kehitysyhteisöt ovat mm. perhe ja koti, päiväkoti, koulu, harrastukset, media / virtuaalinen ympäristö ja katu. Lähtökohtaisesti tilojen käytön laajentamista pitäisi lähestyä näiden kehitysyhteisöjen tuoman lisäarvon näkökulmasta. Millaista arvoa lapsen kasvulle, kehittymiselle ja oppimiselle tuo se, että tilat rakennetaan palvelemaan edellä esitettyjä kehitysyhteisöjä? Miten perheiden yhteistä toimintaa voidaan aktivoida palveluverkolla ja tiloilla? Miten tiloja laajennetaan virtuaalisesti? Miten katua kehitetään lasten ja nuorten itsenäistymisen paikkana osaksi rakennettua ympäristöä? Miten mediasta luodaan osa kokonaisuutta? Millä tavalla isovanhemmat osallistetaan yhteisillä tiloilla? Mikä arvo on moni-ikäisellä yhteisöllä? Hämeenlinnan kaupungin lasten ja nuorten palveluiden sisäinen palvelutuotanto on vuoden 2014 alusta järjestäytynyt yhdeksi lasten ja nuorten palveluiden palvelukokonaisuudeksi, joka kattaa varhaiskasvatuksen ja opetuspalveluiden lisäksi sote-palveluihin liittyvät lapsiin ja nuoriin kohdistuvat palvelut. Neuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, lastensuojelu, psykososiaalisen tuen palvelut jne. ovat jo tässä vaiheessa osa lapsille ja nuorille suunnattua palvelukokonaisuutta. Tässä ajattelussa nousevat voimakkaasti esiin eri sosiaalipalveluiden näkökulma, nuorisopalveluiden, kirjastopalveluiden, liikuntapalveluiden, kulttuuripalveluiden, vapaan sivistystyön, taidekasvatuksen jne. näkökulmat. Kaikki nämä yhteiskunnan kokonaan tai soin tuottamat tai avustusten kautta tukemat palvelut muodostavat osan lapsen kehitysyhteisöjä. Eri ikäkausina eri yhteisöt muodostuvat merkittäviksi tai jäävät taka-alalle. Tässä tapauksessa ei missään vaiheessa saa unohtaa perhettä, isovanhempia, sisaruksia, katua eli organisoitumatonta kasvuympäristöä. Kaikilla näillä kehitysyhteisöillä on lapsen kannalta keskeinen merkitys lapsen eri kehitysvaiheissa. Edellä kuvatun kautta on mahdollista pohtia lasten ja nuorten palveluverkon eri toimipisteiden mahdollisuuksia toimia myös eri ikäryhmien näkökulmasta keskeisinä tukikohtina eli osana laajempaa toimintaympäristöä. 13

58, LANULA 10.6.2014 13:00 / Pykälän liite: Palveluverkkosuunnitelma Palveluverkkoluonnos 3 Antti Karrimaa 27.5.2014 14

58, LANULA 10.6.2014 13:00 / Pykälän liite: Palveluverkkosuunnitelma Palveluverkkoluonnos 3 Antti Karrimaa 27.5.2014 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI kantakaupungin kouluverkko, vaihtoehtojen vertailua Tässä vertailtu vain tilakustannuksia Käyttökulut sis. vanhat pääomavuokrat, hoitovuokran ja siivouksen jos se maksetaan erikseen Olemassa olevissa kohteissa käytetty vuoden 2014 kustannustasoa Investointien laina-aika 20 v Korkona käytetty 1,5 % Peruskorjauksen kustannuksena käytetty 1 500 /m2 Uudisrakentamisen kustannuksena käytetty 2 300 /m2 Harmaalla pohjalla kohteet, joissa sama esitys kaikissa vaihtoehdoissa Vaihtoehto 1 (tiivistäminen) Vaihtoehto 2 (peruskorjaus) Vaihtoehto 3 (lautakunnan ehdotus) Vaihtoehto 4 (uusi esitys lautakunnalle) Luolaja lakkautus (yhdistyy Nummeen) peruskorjaus 2 227 000 peruskorjaus 2 227 000 peruskorjaus 2 227 000 säästyvät käyttökulut, /v -170 000 käyttökulut entiset käyttökulut entiset käyttökulut entiset uudet pääomakulut 1. vuonna 145 000 uudet pääomakulut 1. vuonna 145 000 uudet pääomakulut 1. vuonna 145 000 Myllymäki lakkautus (yhdistyy seminaariin) peruskorjaus 3 379 000 peruskorjaus 3 379 000 peruskorjaus 1-2 tai 1-4 -luokille (alakoulu) säästyvät käyttökulut, /v* -221 000 käyttökulut entiset käyttökulut entiset osa päiväkodiksi (korvaa Torikadun ja Kaurialan) uudet pääomakulut 1. vuonna 220 000 uudet pääomakulut 1. vuonna 220 000 peruskorjaus 3 379 000 uudet pääomakulut 1. vuonna 220 000 Torikadun pk tilat -35 000 Kaurialan pk tilat -101 000 Ortela lakkautus (yhdistyy HYK:iin) peruskorjaus 1 665 000 peruskorjaus 1 665 000 lakkautus (yhdistyy HYK:iin) säästyvät käyttökulut, /v* -173 000 käyttökulut entiset käyttökulut entiset säästyvät käyttökulut, /v* -173 000 uudet pääomakulut 1. vuonna 108 000 uudet pääomakulut 1. vuonna 108 000 Tuomela/HYK toteutus suunnitellussa laajuudessa 10 900 000 toteutus suunnitellussa laajuudessa 10 900 000 toteutus suunnitellussa laajuudessa 10 900 000 toteutus suunnitellussa laajuudessa 10 900 000 Nummen koulu uudisrakennus yhtenäiskoululle uudisrakennus Nummen koululle 6 900 000 uudisrakennus yhtenäiskoululle uudisrakennus yhtenäiskoululle laajuus 11 000 m2 25 300 000 (pinta-ala 3 000 m2) laajuus 11 000 m2 25 300 000 laajuus 11 000 m2 25 300 000 pääomakustannukset 1. vuonna 1 644 000 pääomakustannukset 1. vuonna 448 000 pääomakustannukset 1. vuonna 1 644 000 pääomakustannukset 1. vuonna 1 644 000 käyttökulut 7 /v, arvio 924 000 käyttökulut entisellä tasolla käyttökulut 7 /v, arvio 924 000 käyttökulut 7 /v, arvio 924 000 Nummen koulun nykyiset Nummen koulun nykyiset Nummen koulun nykyiset käyttökulut -260 000 käyttökulut -260 000 käyttökulut -260 000 Kaurialan siirtyy Nummelle Peruskorjaus Peruskorjaus siirtyy Nummelle yläkoulu käyttökustannukset -820 000 Päärakennus 7 800 000 Päärakennus 7 800 000 käyttökustannukset -820 000 Pääomakulut 1. vuonna 508 000 Pääomakulut 1. vuonna 508 000 Siipirakennus 3 600 000 Siipirakennus 3 600 000 Pääomakulut 1. vuonna 234 000 Pääomakulut 1. vuonna 234 000 Muut käyttökulut entisellä tasolla Muut käyttökulut entisellä tasolla Lyseon Siirto Lyseon lukion tiloihin Peruskorjaus nykyisissä tiloissa Lakkautus Siirto Lyseon lukion tiloihin yläkoulu (noin 2000 m2 lisätilaa yläkoululle) (noin 2000 m2 lisätilaa yläkoululle) keskuskoulun ja Lukiokatu 6 poistuvat Keskuskoulu ja Lukiokatu 5 5 850 000 siirto Nummelle keskuskoulun ja Lukiokatu 6 poistuvat käyttökulut -545 000 käyttökulut entiset poistuvat käyttökulut -616 000 käyttökulut -545 000 Lukion osuus Linnankatu 12-14 pääomakulut 1. vuonna 380 000 (Keskuskoulu, Lukiokatu6, Lukion osuus Linnankatu 12-14 käyttökuluista, arvio 700 000 Linnankatu 12-14) käyttökuluista, arvio 700 000 Uuden osan peruskorjaus 5 850 000 Lyseon uuden osan peruskorjaus 5 850 000 Uuden osan peruskorjaus 5 850 000 pääomakustannukset 1. vuonna 380 000 pääomakustannukset 1. vuonna 380 000 pääomakustannukset 1. vuonna 380 000 380 000 Lyseon lukio Siirto Kaurialan yläkoulun tilalle Pysyy nykyisissä tiloissa Koko Linnankatu 12-14 lukion käyttöön Siirto Kaurialan yläkoulun tilalle Päärakennuksen peruskorjaus 7 800 000 noin 8 200 m2 Päärakennuksen peruskorjaus 7 800 000 Pääomakulut 1. vuonna 508 000 Pääomakulut 1. vuonna 508 000 tai uudisrakennus 11 960 000 uudisosan käyttö? tai uudisrakennus 11 960 000 Pääomakulut 1. vuonna 777 000 Pääomakulut 1. vuonna 777 000 käyttövuokran maksaa lukioliikelaitos käyttövuokran maksaa lukioliikelaitos Ruununmylly koulun lajennus koulun lajennus koulun lajennus koulun lajennus Investointi, 250 m2 575 000 Investointi, 250 m2 575 000 Investointi, 250 m2 575 000 Investointi, 250 m2 575 000 pääomakulut 1. vuonna 40 000 pääomakulut 1. vuonna 40 000 pääomakulut 1. vuonna 40 000 pääomakulut 1. vuonna 40 000 Harviala/ lisärakentaminen (Harvialan koulu) lisärakentaminen (Harvialan koulu) lisärakentaminen (Harvialan koulu) lisärakentaminen (Harvialan koulu) Käikälä Investointi, 250 m2 575 000 Investointi, 250 m2 575 000 Investointi, 250 m2 575 000 Investointi, 250 m2 575 000 pääomakulut 1. vuonna 40 000 pääomakulut 1. vuonna 40 000 pääomakulut 1. vuonna 40 000 pääomakulut 1. vuonna 40 000 Vuorentaka peruskorjaus 2 733 000 peruskorjaus 2 733 000 peruskorjaus 2 733 000 peruskorjaus 2 733 000 pääomakulut 1. vuonna 178 000 pääomakulut 1. vuonna 178 000 pääomakulut 1. vuonna 178 000 pääomakulut 1. vuonna 178 000 Miemala peruskorjaus 2 688 000 peruskorjaus 2 688 000 peruskorjaus 2 688 000 peruskorjaus 2 688 000 pääomakulut 1. vuonna 175 000 pääomakulut 1. vuonna 175 000 pääomakulut 1. vuonna 175 000 pääomakulut 1. vuonna 175 000 INVESTOINNIT 50 951 000 49 272 000 61 442 000 56 557 000 KÄYTTÖMENOT 2 020 000 2 856 000 3 340 000 3 020 000 15

58, LANULA 10.6.2014 13:00 / Pykälän liite: Selvitys eri vaihtoehdoista Myllymäellä sijaitsevien kiinteistöjen hyödyntämisestä