Espoon väestökehitys, ruotsinkielisen väestön kehitysennusteet ja ruotsinkielisten koulupalvelujen asiakasennusteet

Espoon väestökehitys, ruotsinkielisen väestön kehitysennusteet ja ruotsinkielisten koulupalvelujen asiakasennusteet Sinkkonen Yrjö Espoon kaupunki 2017

1 Yhteenveto Tämä materiaali on tarkoitettu tausta-aineistoksi Espoon Svenska rum - lautakunnan palveluverkkoa koskevaan in 26.1.2017 klo 17 Espoon valtuustotalolla. Aineisto taustoittaa väestötilastojen ja asiakasennusteiden laadinnan lähtökohtia ja periaatteita Tilastokeskuksen aineistoissa sekä pääkaupunkiseudun yhteisesti käyttämän väestöennusteen laadinnassa. Muistio selventää myös ruotsinkielisten peruskoulujen asiakasennusteiden laadintaa sekä vertailee sekä väestöennusteiden että SVEBIn asiakasennusteiden osuvuutta vuosina 2009-2016. Koko Espoon väestöennusteet ovat toteutu

2 Sisällysluettelo 1 Tilastot ja väestöennusteet... 3 1.1 Tilastolliset menetelmät ja Espoon tilastotoiminta... 3 1.2 Väestöennusteen tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä... 3 1.3 Väestö ja väestönmuutokset... 4 2 Espoon väestöennusteiden ja sivistystoimen asiakasennusteiden laadinta... 4 2.1 Espoon kaupunkitiedon rooli... 4 2.2 Lyhyt Espoon väestöennusteiden järjestelmän kuvaus... 5 2.3 Espoon väestönkasvu 2015 ja Espoo alueittain... 5 3 Väestöennuste koko Espoo 2017-2026... 6 4 Espoon ruotsinkielisen väestön ennuste 2017-2026... 7 4.1 4.1. Ennuste 2017-2026... 7 4.2 Ennusteen 2017-2026 laskennan perusteet... 8 5 Espoon väestökehitys 1880-2015 ja väestöennusteen 2017-2026 vertailu alueittain... 9 5.1 Ruotsinkielisen väestön kehitys 1880-2015... 9 5.2 Espoon väestöennuste 2017-2026 ja ruotsinkielisen väestön osuudet alueittain... 10 6 Asiakasennusteet Espoon sivistystoimessa... 11 6.1 Asiakasennusteet... 11 6.2 Koulukohtaiset asiakasennusteet /SVEBI... 11 7 Väestö- ja asiakasennusteiden osuvuus 2010-2016... 14 7.1 Espoon ruotsinkielisen väestöennusteiden osuvuus 2010-2016... 14 7.2 SVEBIn asiakasennusteiden (oppilasennusteet) osuvuus 2010-2016... 14

3 1 Tilastot ja väestöennusteet 1.1 Tilastolliset menetelmät ja Espoon tilastotoiminta Väestöennusteet voivat olla pelkkiä kokonaisväkiluvun huomioon ottavia laskelmia. Tällöin menneestä kehityksestä lasketaan esimerkiksi väestönkasvu tietyltä ajanjaksolta. Tämän kehityksen oletetaan myös jatkuvan ja näin lasketaan väestönkehitys tulevaisuuteen. Tällainen kokonaisväkiluvun kehitykseen perustuva laskelma oli esim. Malthusin arvio maapallon väestön geometrisesta kasvusta. Toisaalta väestöennuste voidaan laskea ottamalla huomioon väestön ikä- ja sukupuolirakenne sekä laskemalla syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehitys erikseen. Tätä menetelmää kutsutaan komponenttimenetelmäksi eli menetelmäksi, jossa otetaan huomioon väestönkehitykseen vaikuttavat osatekijät eli komponentit. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat kohorttikomponenttimallilla tuotettuja. Espoon väestötilastoaineisto on Tilastokeskuksen aineistoja ja Espoon väestöennusteaineistot tuotetaan pääkaupunkiseudun yhteisessä palvelussa. Espoon sivistystoimen asiakasennusteet perustuvat: 1. Toteutuneisiin asiakasmääriin palvelutuotannossa 2. Espoon viralliseen väestöennusteeseen 1.2 Väestöennusteen tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä Tulevaisuus on epävarma, sitä on vaikea ennustaa. Väestöennusteen tekijä pyrkii tietysti tekemään mahdollisimman hyvän ennusteen. Kolme tekijää, jotka vaikuttavat väestöennusteen tarkkuuteen, ovat: väestön koko, ikäluokitus ja ennustekauden pituus. Ennustettavan alueen väestön määrä: Ennustettavan alueen väestömäärän koosta voi sanoa, että "mitä pienempi väestö sitä epätarkempi ennuste". Suomen kuntien suuri määrä ovat ennusteentekijälle painajainen, sillä väestömäärä vaihtelee kunnissa noin 100 asukkaasta aina yli 600 000 asukkaaseen. Ikäluokitus: Väestöennuste lasketaan yleensä miehille ja naisille ikäluokittain. Ikäluokituksena käytetään joko yksi- tai viisivuotisikäluokkia. Satunnaisvaihtelu on suurempi, kun väestöennuste lasketaan yksivuotisikäluokittain kuin viisivuotisikäluokittain. Monissa pienissä kunnissa ei edes riitä väkeä jokaiseen ikäluokkaan. Ennustettavan kauden pituus:

4 Mitä pitemmälle ennustetaan, sitä epävarmempi on tulos. Väestöennusteet voidaan jakaa lähinnä kolmeen osaan, kun tarkastellaan ennustekauden pituutta. Lyhyen aikavälin ennuste ulottuu yleensä alle viiden vuoden ajanjaksolle. Keskipitkän aikavälin ennuste ulottuu noin kymmenen vuoden päähän ja pitkän aikavälin ennuste ulottuu yli kymmenen vuoden päähän. Usein näkee vielä puhuttavan niin sanotuista ylipitkän aikavälin ennusteista, jotka ulottuvat tällä hetkellä aina vuoteen 2060. 1.3 Väestö ja väestönmuutokset Kunnan väestönkehitykseen vaikuttavat muuttoliike, syntyvyys ja kuolleisuus. Kuntaan muuttoon vaikuttavat mm. sopivan asunnon saanti, työpaikan saanti, paremmat palvelut ja henkilökohtaiset syyt. Kunnasta pois muuttoon vaikuttavat esim. kallis asuminen, huonot palvelut, viihtymättömyys ja henkilökohtaiset syyt. Vuosittaiseen kuolleisuuteen vaikuttavat yleinen väestön terveystaso ja epidemiat. Syntyvyyteen vaikuttaa väestön, erityisesti naisten, ikärakenne. Mitä vanhempi on ikärakenne, sitä pienempi on syntyvyys. Myös kulttuuriset ja uskonnolliset taustat vaikuttavat syntyvyyteen. Nuorten naisten muutto kaupungista vaikuttaa tulevaan syntyvyyteen, sillä he vievät vielä syntymättömät lapset mukanaan. Tasapainoinen väestönkehitys riippuu siis monesta eri tekijästä. ( http://www.espoo.fi/fi- FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Tilastot_ja_tutkimukset/Vaesto_ja_vaestonmuutokset) 2 Espoon väestöennusteiden ja sivistystoimen asiakasennusteiden laadinta 2.1 Espoon kaupunkitiedon rooli Kaupunkitiedon tulosyksikkö tuottaa toimintaympäristötiedot suunnittelun, johdon ja päätöksenteon tarpeisiin. Sen keskeiset tuotteet ja palvelut ovat: Perustilastot Väestöennusteet Julkaisutoiminta Sähköiset tilastopalvelut: Essin verkkotilasto, Helsingin Seudun Aluesarjat Tietoiskut, taskutilasto, katsaukset ja raportit Internet- ja Essi -sivustot Tietopalvelu Rekisteripalvelu Keskeisimmän ennusteaineiston muodostavat Espoon kaupungin väestömuutosennusteet ja väestötilastot, jotka löytyvät linkistä: Essin verkkotilastopalvelut ja myös http://www.espoo.fi/fi-fi/espoon_kaupunki/tietoa_espoosta/tilastot_ja_tutkimukset. Espoon kaupunkitieto palvelee kuntalaisten lisäksi kaikkia Espoon hallintokuntia ja niiden organisaatioyksikköjä.

5 Sivistystoimen asiakasennusteet ovat joko suoraan tai välillisesti muodostettu Kaupunkitiedon väestötilasto- ja ennusteaineistojen pohjalta. 2.2 Lyhyt Espoon väestöennusteiden järjestelmän kuvaus Väestöennusteet laaditaan pääkaupunkiseudun kuntien seututietopalvelun kanssa yhteistyössä hyödyntäen yhteistä aineistotietokantaa. Tietokannasta poimitaan Espoon lähtötiedot (alueet, ikärakenteet, kielisuhteet, yms. muuttujatiedot) oman ennusteen lähtötiedoiksi. Espoon ennusteaineisto muodostetaan kaupunkitiedon toimesta välittömästi vuodenvaihteen väestötilaston valmistuttua tammi- helmikuun tienoilla. Esimerkiksi vuoden 2015 aineisto on Espoon kaupungin toimialojen käytettävissä 6.2.2015 alkaen. Kuvaus Espoon väestöennustejärjestelmässä huomioitavista ennustetekijöistä on tämän muistion liitteenä (Liite 1). Liitteessä on kuvattu myös Espoon väestökehityksen riippuvuussuhteita ja niiden huomioimista väestökehityksen ennusteissa (Liite 2). Tarkemmin ennusteissa käytettyjen termien määritelmät löytyvät esimerkiksi Tilastokeskuksen nettisivuilta sekä myös Espoon kaupunkitiedon tilastojulkaisuissa. Seuraavassa esimerkkinä väestömuutosten raportoinnista lyhyt Espoon kaupungin katsaus vuoden 2015 väestömuutoksiin. Katsauksessa mainitaan mm. syntyvyyden, muuttoliikkeen ja kuolleisuuden vaikutukset. Katsaus on julkaistu Espoon kaupungin nettisivuilla. Linkki: http://www.espoo.fi/download/noname/%7b4c4e6a11-40ce-4652-ad71- F467B10572F0%7D/76780 2.3 Espoon väestönkasvu 2015 ja Espoo alueittain Espoon väestönkasvu on pitkälti pohjautunut muuttovoittoon. Ulkomaalaistaustainen väestö on kasvanut nopeasti 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 2015 syntyi 3 280 uutta espoolaista. määrä oli noin 100 lasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleita oli 1 427. Espoolaisten määrä kasvoi vuoden 2015 aikana 4 259 asukkaalla. Muuttovoittona lisäyksestä tuli 2 413 henkeä, mikä oli 56,6 % väestönlisäyksestä. Espoo sai muuttovoittoa muista kunnista yli 1200 henkeä. Muuttovoiton kasvuun vaikutti lähinnä tulomuuton lisääntyminen. Ulkomailta saatu muuttovoitto supistui 550 hengellä 1 175 henkeen. Väheneminen johtui maahanmuuton vähenemisestä ja ulkomaille muuton lisääntymisestä. Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 5,0 % ja Espoosta lähteneistä 6,4 %. Ruotsinkielisten osuudet olivat laskeneet molemmissa muuttovirroissa edellisen vuoden 5,1 % ja 6,6 %:sta.

6 Espoon muuttotase ruotsinkielisistä oli tappiollinen hieman edellisvuotta enemmän. Suurin muuttotappio tuli nuorista 19-24 -vuotiaista ruotsinkielistä aikuisista. Kaikkien yli 45- vuotiaiden muuttotase oli myös tappiollinen. Vuoden 2015 aikana Espoo sai muuttovoittoa Helsingistä edellisvuotta enemmän, mutta Vantaalle ja Kauniaisiin se menetti asukkaitaan. Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Hyvinkäätä lukuun ottamatta Espoo menetti edelleen väestöään muuttoliikkeen kautta yli 500 henkeä. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli muuttunut tasatilanteeksi. Muualta Etelä-Suomesta Espoo sai edellisvuoden tapaan muuttovoittoa. Sekä Espooseen muuttaneiden että kunnasta lähteneiden koulutustaso oli kohonnut. Kokonaisuutena Espoo sai jälleen muuttovoittoa vain ilman peruskoulutusta olevista. Helsingin seudulta muuttovoittoa saatiin myös korkea-asteen koulutuksen saaneista. Muualta Suomesta muuttovoittoa saatiin sekä keski- että korkea-asteen koulutetuista, mutta ulkomailta saatu muuttovoitto oli ilman perusasteen jälkeistä koulutusta. Ulkomaille menetettiin korkea-asteen koulutuksen saaneita espoolaisia noin 520 henkeä. Vuonna 2015 syntyi 3 280 uutta espoolaista. Kuolleiden määrä sen sijaan oli kohonnut lähes 100 hengellä 1 427 vainajaan. Kun syntyneiden määrä väheni ja kuolleiden määrä kasvoi, luonnollinen väestönlisäys jäi 1 853 henkeen. Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys laski selvästi vuodesta 2014. Laskua oli kaikilla yli 25-vuotiailla naisilla. Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli kohonnut yli 65-vuotiailla sekä naisilla että miehillä. Suomen-, ruotsin- ja vieraskieliset Espoo jakaantui 1.1.2015 äidinkielellisesti seuraavasti: 79,1 % suomenkielisiä, 7,6 % ruotsinkielisiä ja vieraskielisiä 13,3 %. Suomenkielisten osuus on vähentynyt 3,3 prosenttiyksikköä ja ruotsinkielisten 0,6 vuodesta 2011. Vieraskielisten osuus on kasvanut 3,9 prosenttiyksikköä. Suomenkielisten osuus Espoossa on matalampi kuin Helsingissä (80,8 %), Vantaalla (82,9 %) ja koko Suomessa (89 %). Ruotsinkielisten osuus on kuitenkin korkeampi kuin Helsingissä (5,8 %), Vantaalla (2,7 %) ja koko Suomessa (5,7 %). Vieraskielisten osuus on matalampi kuin Vantaalla (14,4 %) ja Helsingissä (13,5 %), mutta korkeampi kuin koko Suomessa (5,7 %). 3 Väestöennuste koko Espoo 2017-2026 Väestöennuste on kaupungin seuraavien vuosien talouden ja toiminnan suunnittelun keskeinen asiakirja. Espoossa oli asukkaita vuoden 2016 alussa 269 802 ja Espoon väestömäärä 1.1.2026 on ennusteen mukaan 308 400, jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2015/2016 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2025/2026 on yhteensä 38 600 asukasta eli keskimäärin 3 900 asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvu vuosina 2016 2019 on 4 400 4 100 ja vuodesta 2020 alkaen 3 700 3 500 asukasta vuodessa.

7 Suuralueista eniten kasvavat Suur- Leppävaara, Suur-Tapiola, Suur-Espoonlahti ja Suur- Matinkylä 6 500 8 800 asukkaalla ja pienalueista Suurpelto 4 100, Niittykumpu 2 600, Saunaniemi 2 300 ja Perkkaa 2 100 asukkaalla. Yli tuhannella asukkaalla kasvavia pienalueita on kaikkiaan 13. Toisaalta myös 17 pienalueen asukasmäärä vähenee. Väestö ikääntyy, 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa ennustekaudella 13 300 asukkaalla ja 75 ja 85 vuotta täyttäneiden määrät 11 500 ja 2 200 asukkaalla. Espooseen valmistuu ennustekaudella 28 000 uutta asuntoa, joista 25 % pientaloihin. Ennusteluvut ovat saatavissa Helsingin seudun aluesarjat - tietokannasta (Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Väestöennuste > E1. Espoon väestö 1.1.1999-2016 ja väestöennuste 1.1.2017-2026). Yhteenveto ennusteesta on julkaistu Espoon kaupungin nettisivuilla, linkki: http://www.espoo.fi/download/noname/%7b9760ccf5-6a80-4565-bea6-0155d7e37063%7d/73144 4 Espoon ruotsinkielisen väestön ennuste 2017-2026 4.1 4.1. Ennuste 2017-2026 Väestöennuste on kaupungin seuraavien vuosien talouden ja toiminnan suunnittelun keskeinen asiakirja. Espoossa oli ruotsinkielisiä asukkaita vuoden 2016 alussa 20 216. Ennusteen mukaan ruotsinkielisten määrä on vuoden 2026 alussa 19 700 asukasta. Tällöin vuoden 2026 alkuun mennessä Espoon ruotsinkielisten asukkaiden määrä laskisi noin 500 asukkaalla nykyisestä. Samoin ruotsinkielisten suhteelliset osuudet Espoon väestöstä laskisivat vastaavana ajanjaksona 7,5 prosentista 6,4 prosenttiin. Eniten ruotsinkielisten asukkaiden määrä laskee Vanha- Espoon, Suur-Espoonlahden ja Suur-Matinkylän alueilla 190-480 asukkaalla. Toisaalta ruotsinkielisten asukkaiden määrä kasvaa Suur-Tapiolassa, Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa 90-250 asukkaalla. Ruotsinkielisen väestön määrä kasvaa yli 200 asukkaalla Suurpellon, Otaniemen, Niittykummun ja Perkkaan pienalueilla ja vähenee eniten Haukilahdessa Soukanmäessä ja Matinlahdessa 160-250 asukkaalla. Ennusteluvut ovat saatavissa Helsingin seudun aluesarjat-tietokannasta (Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Väestöennuste > E2. Espoon ruotsinkielinen väestö 1.1.1999-2016 ja väestöennuste 1.1.2017-2026). Yhteenveto ennusteesta on julkaistu Espoon kaupungin nettisivuilla, linkki: http://www.espoo.fi/download/noname/%7ba91774b7-dc24-440c-ad47- DFA82931318B%7D/80071

8 4.2 Ennusteen 2017-2026 laskennan perusteet Ennuste on laadittu samalla menetelmällä kuin Helsingin tekemä ennuste (Kaupunkitutkimus TA OY, Seppo Laakso). Ennuste lasketaan erikseen vanhaan asuntokantaan ja uustuotantoon, joiden summa täsmäytetään koko Espoon lukuihin. (Katso muistion liitteet 1 ja 2). Vanhan asuntokannan ennusteessa otetaan huomioon syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen alueelliset erot. Pienalueet ryhmiteltiin kolmeen hedelmällisyystyyppiin ja viiteen muuttoliiketyyppiin. Kuolleisuuden ja hedelmällisyyden alueellisten erojen vaikutus otetaan huomioon kertoimin. Uustuotannon ennusteessa asuntojen tuotantotyypit jaotellaan talotyypin, rahoitusmuodon ja hallintasuhteen mukaisiin ryhmiin, joilla on toisistaan poikkeava sisään muuttavan väestön asumisväljyys ja ikärakenne. Myöhempi väestönkehitys ennustetaan tyypeille määritellyillä hedelmällisyys-, kuolleisuus- ja nettomuuttokertoimilla. Ennakoidun asuntotuotannon osuvuus on merkittävin uustuotannon ennusteen toteutumiseen vaikuttava tekijä. Ennusteessa asuntotuotanto arvioidaan hankekohtaisena toteutumisennusteena valmistumisvuosittain, siihen sisällytetään myös pienalueille sijoitettu hajarakentaminen. Toteutumisennuste perustuu asuntopoliittiseen strategiaan ja kaavoitukseen. Työ tehdään teknisen ja ympäristötoimen esikunnan asuntoyksikössä. Espoon ruotsinkielisten alueittaiseen ennusteeseen eniten vaikuttavat tekijät ovat: - tulevan asuntotuotannon määrän ja rakenteen sekä valmistumisajan-kohdan oikeaan osunut arvioiminen - Espoon ruotsinkielisen väestönkehityksen ja ikärakenteen oikea arviointi Ruotsinkielisten ennusteen olettamuksia ovat: - ruotsinkielisten osuus Espoon väestöstä laskee 0,1 prosenttiyksikköä vuodessa - ruotsinkieliset muuttavat uusiin asuntoihin väestöosuuttaan vastaavalla tavalla - muuttoliike vähentää ruotsinkielisten määrää Espoossa. Laadittu ennuste on päivitetty viimeksi 11.11.2016 Tähän muistoon on tarkasteltu myös pitkän aikavälin väestökehitystä ja koottu edellä mainittua vuosien 2017-2026 väestöennustetta vertaileva taulukko väestökehityksestä suuralueittain ja ruotsinkielisen väestö-osuuden muutoksesta ennusteen mukaan.

9 5 Espoon väestökehitys 1880-2015 ja väestöennusteen 2017-2026 vertailu alueittain 5.1 Ruotsinkielisen väestön kehitys 1880-2015 Ruotsinkielisen väestön kehitystrendi pitkällä aikavälillä tulee esiin seuraavassa taulukossa: Suomenkielis RuotsinkieliseVieraskieliset YHT. Suomenkielis RuotsinkieliseVieraskieliset YHT. 1880 992 3 760 5 4 757 20,9 79,0 0,1 100,0 1885 1 164 3 958 9 5 130 22,7 77,1 0,2 100,0 1890 1 335 4 155 13 5 503 24,3 75,5 0,2 100,0 1895 1 400 4 305 10 5 714 24,5 75,3 0,2 100,0 1900 1 464 4 454 7 5 925 24,7 75,2 0,1 100,0 1905 1 730 4 829 7 6 565 26,3 73,5 0,1 100,0 1910 1 995 5 203 8 7 206 27,7 72,2 0,1 100,0 1915 2 261 5 578 8 7 846 28,8 71,1 0,1 100,0 1920 2 526 5 952 8 8 486 29,8 70,1 0,1 100,0 1925 2 566 5 635 12 8 212 31,2 68,6 0,1 100,0 1930 2 605 5 318 15 7 938 32,8 67,0 0,2 100,0 1935 3 830 5 929 18 9 777 39,2 60,6 0,2 100,0 1940 5 055 6 539 21 11 615 43,5 56,3 0,2 100,0 1945 9 640 8 700 79 18 419 52,3 47,2 0,4 100,0 1950 14 224 10 861 137 25 222 56,4 43,1 0,5 100,0 1955 28 696 12 079 157 40 932 70,1 29,5 0,4 100,0 1960 43 168 13 297 176 56 641 76,2 23,5 0,3 100,0 1965 62 577 13 768 281 76 625 81,7 18,0 0,4 100,0 1970 81 985 14 238 386 96 609 84,9 14,7 0,4 100,0 1975 98 904 15 692 627 115 222 85,8 13,6 0,5 100,0 1980 115 822 17 145 868 133 835 86,5 12,8 0,6 100,0 1985 133 803 17 836 1 380 153 019 87,4 11,7 0,9 100,0 1990 149 417 18 513 1 893 169 833 88,0 10,9 1,1 100,0 1995 162 859 19 165 4 483 186 507 87,3 10,3 2,4 100,0 2000 181 952 19 824 7 891 209 667 86,8 9,5 3,8 100,0 2005 194 648 20 067 12 757 227 472 85,6 8,8 5,6 100,0 2010 202 776 20 314 21 240 244 330 83,0 8,3 8,7 100,0 2015 210 088 20 261 35 194 265 543 79,1 7,6 13,3 100,0 Ruotsinkielinen väestöenemmistö Espoossa loppui 1940-luvulla sotavuosien jälkeen ja osuus koko väestöstä aleni alle 10 %:n 1990-luvun puolivälissä.

10 5.2 Espoon väestöennuste 2017-2026 ja ruotsinkielisen väestön osuudet alueittain Koko ennuste ja ruotsinkielisen väestön osuus ennusteessa 2017-2026 Espoon väestöennuste 2017-2026 ja ruotsinkielisen väestön osuus ennusteväestöstä alueittain % Toteutunut Ennuste Muutos Alue 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2016-2026 KOKO ESPOO 269 802 274 200 278 600 282 700 286 800 290 500 294 200 297 800 301 300 304 900 308 400 38 598 Ruotsinkielinen 20 216 20 200 20 113 20 060 20 113 20 010 19 960 19 900 19 840 19 770 19 700-516 %- osuus 7,49 % 7,37 % 7,22 % 7,10 % 7,01 % 6,89 % 6,78 % 6,68 % 6,58 % 6,48 % 6,39 % 1. Suur -Leppävaara 66 927 67 868 68 773 69 417 70 135 70 484 71 662 72 561 73 598 74 612 75 684 8 757 Ruotsinkielinen 3 749 3 707 3 699 3 646 3 612 3 594 3 590 3 602 3 631 3 661 3 691-58 %- osuus 5,60 % 5,46 % 5,38 % 5,25 % 5,15 % 5,10 % 5,01 % 4,96 % 4,93 % 4,91 % 4,88 % 2. Suur-Tapiola 45 083 45 403 45 852 46 654 47 629 48 728 49 840 50 923 51 794 52 587 53 023 7 940 Ruotsinkielinen 3 414 3 398 3 360 3 437 3 499 3 574 3 608 3 699 3 719 3 685 3 660 246 %- osuus 7,57 % 7,48 % 7,33 % 7,37 % 7,35 % 7,33 % 7,24 % 7,26 % 7,18 % 7,01 % 6,90 % 3. Suur-Matinkylä 39 213 40 141 41 080 41 977 42 877 43 535 44 049 44 414 44 767 45 170 45 641 6 428 Ruotsinkielinen 3 501 3 505 3 508 3 501 3 510 3 496 3 475 3 417 3 371 3 334 3 313-188 %- osuus 8,93 % 8,73 % 8,54 % 8,34 % 8,19 % 8,03 % 7,89 % 7,69 % 7,53 % 7,38 % 7,26 % 4. Suur-Espoonlahti 53 522 54 447 55 243 55 969 56 509 57 012 57 540 58 063 58 570 59 257 60 079 6 557 Ruotsinkielinen 4 980 4 977 4 964 4 915 4 857 4 802 4 757 4 695 4 646 4 634 4 618-362 %- osuus 9,30 % 9,14 % 8,99 % 8,78 % 8,60 % 8,42 % 8,27 % 8,09 % 7,93 % 7,82 % 7,69 % 5. Suur- Kauklahti 8 959 9 521 10 043 10 351 10 482 10 635 10 877 11 153 11 502 11 918 12 299 3 340 Ruotsinkielinen 905 948 984 985 967 953 956 956 974 1 005 1 016 111 %- osuus 10,10 % 9,96 % 9,80 % 9,52 % 9,23 % 8,96 % 8,79 % 8,57 % 8,47 % 8,43 % 8,26 % 6. Vanha-Espoo 39 670 40 176 40 690 41 160 41 712 42 031 42 398 42 620 42 799 42 894 43 001 3 331 Ruotsinkielinen 2 807 2 764 2 733 2 686 2 654 2 608 2 575 2 511 2 461 2 395 2 330-477 %- osuus 7,08 % 6,88 % 6,72 % 6,53 % 6,36 % 6,20 % 6,07 % 5,89 % 5,75 % 5,58 % 5,42 % 7. Pohjois-Espoo 11 195 11 301 11 497 11 697 11 915 12 088 12 242 12 396 12 545 12 693 12 864 1 669 Ruotsinkielinen 614 608 621 632 648 660 670 679 688 697 703 89 %- osuus 5,48 % 5,38 % 5,40 % 5,40 % 5,44 % 5,46 % 5,47 % 5,48 % 5,48 % 5,49 % 5,46 % 9 Muut (laitos- jne.) 5 233 5 344 5 422 5 475 5 540 5 587 5 632 5 670 5 725 5 770 5 809 576 Ruotsinkielinen 246 293 291 309 313 323 329 342 349 359 369 123 %- osuus 4,70 % 5,48 % 5,37 % 5,64 % 5,65 % 5,78 % 5,84 % 6,03 % 6,10 % 6,22 % 6,35 % Väestönkasvu/ vuosi 4 398 4 400 4 100 4 100 3 700 3 700 3 600 3 500 3 600 3 500 3 860 Ruotsinkielinen väestönmuutos/ vuosi - 16-87 - 53 53-103 - 50-60 - 60-70 - 70-52 Ruotsinkielinen väestömuutos Espoon väestön ennustevuosien yhteenvedossa vastaa alle 2 %:n osuutta koko Espoon väestömäärän muutoksesta. Tässä Espoon ruotsinkielisten väestöennusteen alueyhteenveto omana taulukkona: 2 ESPOON RUOTSINKIELISTEN VÄESTÖENNUSTE 2016-2026. muuttujina ikä, vuosi ja alue Espoo 1 Suur- Leppävaara 2 Suur- Tapiola 3 Suur- Matinkylä 4 Suur- Espoonlahti 5 Suur- Kauklahti 6 Vanha- Espoo 7 Pohjois- Espoo 9 Muu yhteensä 2016 20216 3749 3414 3501 4980 905 2807 614 246 2017 20200 3707 3398 3505 4977 948 2764 608 293 2018 20160 3699 3360 3508 4964 984 2733 621 291 2019 20113 3647 3438 3501 4915 985 2686 632 309 2020 20060 3612 3499 3510 4857 967 2654 648 313 2021 20010 3594 3574 3496 4802 953 2608 660 323 2022 19960 3590 3608 3475 4757 956 2575 670 329 2023 19900 3602 3699 3417 4695 956 2511 679 342 2024 19840 3631 3719 3371 4646 974 2461 688 349 2025 19770 3661 3685 3334 4634 1005 2395 697 359 2026 19700 3691 3660 3313 4618 1016 2330 703 369

11 6 Asiakasennusteet Espoon sivistystoimessa 6.1 Asiakasennusteet Espoon sivistyspalvelujen asiakkaana on ensisijaisesti Espoon väestö. Espoon väestötilastojen ja -aineistojen raportointi ja Espoon väestötilastojen ja väestöennusteiden laadintavastuu on Espoon Kaupunkitiedon tulosyksiköllä. Sivistystoimen tulosyksiköissä laaditaan asiakasprofiilin/ -profiilien mukaisia aluetasoisia ennusteita, jotka pohjautuvat Espoon kaupunkitiedon tuottamaan aineistoon ja muuhun tilastolliseen dokumentaatioon (esim. koulujen laskentapäivän (20.9.) oppilastilasto). Vuonna 2015 koostettiin yhteenveto sivistystoimen asiakasennusteiden laadinnasta: Tämän muistion liitteenä 3 on yhteenveto Svebin asiakasennusteiden laadinnasta. Edellä olevan kuvauksen mukaisesti asiakasmääritys opetuksen osalta on selkeä ja yksiselitteinen. SVEBI asiakkaita ovat : A) Opetuksen osalta espoolaiset ruotsinkieliset oppivelvolliset ikäryhmät: esikouluikäiset (6 vuotiaat) peruskouluikäiset (7-15 vuotiaat) lukioikäiset (16-18 vuotiaat), jotka hakeutuvat lukiokoulutukseen. Kuntien välisiin sopimuksiin perustuvat, Espoossa ruotsinkielistä oppivelvollisuutta suorittavat Kansalaisopistopalveluja (Espoon Arbis) äidinkielellään (ruotsi) käyttävät asi-akkaat Ruotsinkielisen palveluverkon tiheys poikkeaa myös kouluverkon osalta muusta opetuksen palveluverkosta, eikä SVEBIn oppilaaksi oton alueiden nykyiset rajat noudata väestöennusteissa käytettävää tilastollista pienaluejaotusta. 6.2 Koulukohtaiset asiakasennusteet /SVEBI Koulukohtaisia oppilasennusteita varten Espoon kaupunki/ SITO/SVEBI laatii ennusteet käyttäen menetelmänä nykyisten oppilasmäärien vanhentamista. Oppilasennuste nykyisiä oppilaita vanhentamalla antaa: 1. tiedon siitä, montako koulupaikkaa tarvitaan koulun jo aloittaneille lapsille (koulunkäynti päättyy v. 2025) 2. tiedon siitä, montako lasta tarvitsee koulupaikan väestötilaston (jo syntyneet 0-6 vuotiaat lapset) mukaisesti 7 seuraavan ennustevuoden aikana (koulunkäynti alkaa viimeistään vuonna 2023) ja tarvittaessa myös 3. ennustetiedon niistä 3 vuoden kuluessa syntyvistä ikäluokista (väestöennusteen mukainen asiakasmäärä), jotka aloittavat koulunkäynnin viimeistään vuonna 2026. Asiakasennuste ruotsikielisten koulujen nykyisiä oppilasmääriä vanhentamalla on laadittu seuraavin perustein:

12 1. Ruotsinkielisen väestön ennuste 2017-2026 (koulun aloittavat ikäluokat (edellisen vuoden 6-vuotiaiden lasten määrä)) 2. 21.9.2016 ilmoitetut koulujen oppilasmäärät (koulun oppilasmääräilmoitus syyskuun 20. päivän tilanteen mukaan) Kohdan 1 mukaisen ennusteen 6- vuotiaiden ikäryhmän lisäys korjauskertoimella 1,07 (huomioi ei-ruotsinkielisen oppilaaksi oton ruotsinkieliseen kouluun, kerroin on laskettu aiempien vuosien oppilaaksi oton pohjalta). 3. Ylä-asteikäisistä (7 vuosiluokka) 40 lasta vuodessa siirtyy opiskelemaan Kauniaisiin. Väestöennuste 2017-2026 huomioi lähtökohtatiedoissaan (kohta 1) Espoon kaupungin väestöennusteen ja sen mukaisesti ennustetekijöinä espoolaisten syntyvyyden, kuolleisuuden, muuttoliikkeen ja hedelmällisyyden vaikutukset nykyisen asuntokannan ennusteosiossa sekä muuttoliikkeen vaikutukset ja myös arvioidun ja ennustetun asuntotuotannon alueellisen kehityksen asuntojen uustuotannon huomioivassa ennusteosiossa. Väestöennuste ottaa siis huomioon ennusteväestön kieliaseman asuntotuotannon alueellisen kehityksen arvioinnin yhteydessä. Viimeisimmän, 28.11.2016 laaditun SITO /SVEBIn asiakasennusteen yhteenveto on seuraava: Läsår fsk 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Skolan totalt Skolan + fsk 2007-2008 296 281 337 266 277 321 316 285 304 205 16 2608 2904 2008-2009 320 290 280 330 267 280 321 285 284 297 17 2651 2971 2009-2010 330 329 294 275 330 268 280 294 284 284 20 2658 2988 2010-2011 302 333 331 297 272 325 260 252 294 279 21 2664 2966 2011-2012 326 314 336 317 291 272 323 224 252 286 10 2625 2951 2012-2013 361 333 319 335 316 287 277 283 224 251 12 2637 2998 2013-2014 361 365 327 312 329 312 291 246 285 226 13 2706 3067 2014-2015 356 357 358 327 310 328 305 250 247 278 9 2769 3125 2015-2016 367 343 359 353 327 308 320 257 243 246 7 2763 3130 2016-2017 356 367 340 358 353 328 310 283 251 235 6 2831 3187 2017-2018 315 356 367 340 358 353 328 270 283 251 10 2916 3231 2018-2019 315 315 356 367 340 358 353 288 270 283 10 2940 3255 2019-2020 301 315 315 356 367 340 358 313 288 270 10 2932 3233 2020-2021 280 301 315 315 356 367 340 318 313 288 10 2923 3203 2021-2022 267 280 301 315 315 356 367 300 318 313 10 2875 3142 2022-2023 267 280 301 315 315 356 327 300 318 10 2023-2024 267 280 301 315 315 316 327 300 10 2024-2025 267 280 301 315 275 316 327 10 Anmälda till förskola och skola 2.3.2016 Med grönt: Från talen har subtraherats 40 elever som förväntas gå till Hagelstamska skolan Tässä asiakasennusteessa on huomioitu 40 oppilaan siirtyminen ylä-asteen kouluun Espoon ulkopuolelle.

13 Tässä asiakasennusteessa ei ole vielä huomioitu väestöennusteen 2017-2026 mukaisia ikäluokkia, jotka aloittavat koulunkäynnin vuosina 2022-2026, eli ovat syntyneet/ syntyvät vuosina 2016-2018. Uuden, Espoon ruotsinkielisten väestöennusteen mukaan 6 -vuotiaiden määrä vuosina 2017-2026 on seuraava: 2 ESPOON RUOTSINKIELISTEN VÄESTÖENNUSTE 2017-2026 muuttujina alue, ikä ja vuosi 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Espoo 6-vuotiaat 343 319 312 311 296 272 258 255 250 245 242 Näin ollen vanhentamismenetelmällä laskettua asiakasennustetta voidaan täydentää ottamalla ennusteessa huomioon 6- vuotiaiden määrä ja arvioida ei -ruotsinkielisen väestön hakeutuminen 1- luokalle ennusteissa käytetyllä ja toteutuneeseen kehitykseen perustuneella korjauskertoimella 1,07. Edellä mainitut 6 -vuotiaiden ikäryhmän ennuste ja laskentakerroin 1,07 huomioiden päädytään alla olevaan yhteenvetoon, joka yhdistää vanhentamismenetelmällä laaditun asiakasennusteen ja Espoon ruotsinkielisten väestöennusteen, kun 6 -vuotiaiden ikäryhmäennusteluvut otetaan lähtötiedoksi seuraavan vuoden koulunsa aloittavina ja arvioidaan eiruotsinkielisten hakeutuminen koulupaikoille toteutuneesta kehityksestä arvioidulla korjauskertoimella 1,07. Tässä asiakasennusteessa koulun aloittavien lasten määrä on ruotsinkielisen väestöennusteen 2017-2026 mukainen ja Kauniaisiin ylä-asteelle siirtyvien määrä puolet SVEBIn ennusteesta. Oppilasennuste nykyisiä oppilaita vanhentamalla 1. luokkien oppilaat väestöennusteesta korjauskertoimella 1,07 * * * lisäopetus muutos 1-6 lk 7-9 lk esiopetus 1 2 3 4 5 6 7 8 9 kaikki 1-6 lk 7-9 lk 1-9 lk kaikki muutos % muutos muutos tilasto 2007-2008 281 337 266 277 321 316 285 304 205 16 2608 1798 794 2592 38 1-26 62 2008-2009 290 280 330 267 280 321 285 284 297 17 2651 1768 866 2634 43 2-30 72 2009-2010 329 294 275 330 268 280 294 284 284 20 2658 1776 862 2638 7 0 8-4 2010-2011 333 331 297 272 325 260 254 295 282 21 2670 1818 831 2649 12 0 42-31 2011-2012 323 339 302 291 281 311 225 252 287 10 2621 1847 764 2611-49 -2 29-67 2012-2013 333 319 335 318 290 278 283 224 251 12 2643 1873 758 2631 22 1 26-6 2013-2014 365 327 312 329 312 291 246 281 226 13 2702 1936 753 2689 59 2 63-5 2014-2015 357 358 327 310 328 305 250 247 278 9 2769 1985 775 2760 71 3 49 22 2015-2016 343 359 353 327 308 320 257 243 246 7 2763 2010 746 2756-4 0 25-29 2016-2017 368 340 360 352 328 309 286 256 244 6 2849 2057 786 2843 87 3 47 40 Ennuste 2017-2018 341 368 340 360 352 327 289 286 256 16 2935 2088 831 2919 76 3 31 45 2018-2019 334 341 368 339 360 352 307 289 286 16 2992 2094 882 2976 57 2 6 51 2019-2020 333 334 341 368 339 360 332 307 289 16 3019 2075 928 3003 27 1-19 46 2020-2021 317 333 334 341 368 339 340 332 307 16 3027 2032 979 3011 8 0-43 51 2021-2022 291 317 333 334 341 368 319 340 332 17 2992 1984 991 2975-36 -1-48 12 2022-2023 276 292 317 333 334 341 348 319 340 18 2918 1893 1007 2900-75 -3-91 16 2023-2024 273 284 292 317 333 334 321 348 319 19 2841 1833 988 2822-79 -3-60 -19 2024-2025 268 273 284 292 317 333 314 321 348 20 2770 1767 983 2750-71 -3-66 -5 2025-2026 262 268 273 284 292 317 313 314 321 21 2665 1696 948 2644-106 -4-71 -35 2026-2027 259 262 268 273 284 292 297 313 314 22 2584 1638 924 2562-82 -3-58 -24 * Kauniaisiin menee 20 oppilasta vuosittain, yht. 60 Tämän laatimani asiakasennusteen mukaan 1-luokkalaisten määrä vähenee 368:sta (lukuvuonna 2016-2017) 259:ään lukuvuonna 2026-2027.

14 Koulunsa aloittavien lasten määrä on laskettu ennusteeseen korjauskertoimella 1,07, joka vastaa keskiarvoa viimevuosien lasten määrän muutoksesta koulutulokkaiden ja kouluun ilmoitettujen lasten määrässä laskentapäivän (20.9.) ilmoitetun perusopetusryhmätilanteen mukaisesti, eli korjauskerroin huomioi ei-ruotsinkieliset koulutulokkaat mukaan ennusteeseen. 7 Väestö- ja asiakasennusteiden osuvuus 2010-2016 7.1 Espoon ruotsinkielisen väestöennusteiden osuvuus 2010-2016 Muistion liitteenä 4 on vertailu Espoon ruotsinkielisen väestön kehitysennusteista v. 2007-2016 ja ennusteiden vertailu toteutuneeseen väestökehitykseen 2007-2016. (Lähdeaineistosta puuttuivat ennusteet vuosille 2016-2025 ja 2013-2022). Ruotsinkielisen väestön osuus Espoon koko väestöstä on vähentynyt 8,82 %:sta (v.2007) 7,61 %:iin (v. 2016). Väestöennusteet ruotsinkielisen väestön osalta ovat olleet laskevia poikkeuksena ennuste vuosille 2012-2021, jonka taustalla oli vuoden 2010 poikkeuksellinen väestömäärän lisäys. Vuodesta 2011 alkaen vuoteen 2016 saakka väestövähennyksen toteutunut muutostrendi on ollut noin -24 (23,6) asukasta vuodessa. Vuodesta 2007 vuoteen 2011 laadituissa ennusteissa vastaavasti ennustettu väestövähennyksen muutostrendi on ollut noin -20 asukasta vuodessa. Ennustevirhe on marginaalinen verrattaessa ennustettua trendikehitystä toteutuneeseen kehitystrendiin. 7.2 SVEBIn asiakasennusteiden (oppilasennusteet) osuvuus 2010-2016 Seuraavassa vertailussa arvioidaan SVEBIn laadittujen asiakasennusteiden osuvuutta toteutuneisiin oppilasmääriin vuosina 2010-2016 tarkastelutasolla oppilasmäärä kouluissa yhteensä. Muistion liitteenä 5 olevassa taulukossa on vertailtu SITO/ SVEBIltä käyttöön saatuja oppilaiden vanhentamismenetelmällä laadittuja asiakasennusteita vuosina 2009-2016 toteutuneeseen oppilasmääräkehitykseen. ( Lähdeaineistosta puuttuivat oppilasennusteet syksy 2012 ja syksy 2014). SITO/SVEBI laadittujen asiakasennusteiden ja toteutuneen oppilasmääräkehityksen kehityksen väliset erot vaihtelevat seuraavasti: Toteutunut oppilasmäärien kehitys alittaa ennustetun kehityksen (vaihteluväli ollut keskimäärin -28 ja -89 välillä) Ennustettu oppilasmäärien kehitys vuoteen 2016 verraten arvioitiin kaikissa ennusteissa keskimäärin suuremmaksi kuin toteutunut kehitys (ennusteiden välinen vaihtelu keskimäärin 28 oppilaspaikan ja 100 oppilaspaikan välillä).

15 Ennusteissa oppilaspaikkamäärien kehitys arvioidaan kasvavan vuoteen 2022 saakka kasvavan ja sen jälkeen kääntyvän laskuun. Laskevan kehityksen arvio perustuu Espoon virallisen väestöennusteen 2017-2026 mukaisiin ennustelukuihin.

16 LIITE 1

17 LIITE 2

18 LIITE 3 Yhteenveto Svenska bildningstjänster asiakasennusteista (2015) SITO/YKSIKKÖ: Svenska bildningstjänster, SVEBI Tulosyksikkö tuottaa osin itse, osin yhteistyössä muiden tulosyksiköiden ja yhteistyökumppaneidensa kanssa ruotsinkieliset päivähoito-, koulutus-, nuoriso- ja kulttuuripalvelut espoolaisille. Resultatenheten för Svenska bildningstjänster producerar dels själv, dels i samarbete med andra enheter och aktörer svenskspråkiga dagvårds-, utbildnings-, ungdoms och kulturtjänster för Esboborna. ASIAKASMÄÄRITELMÄ: SVEBI asiakkaita ovat : A) Opetuksen osalta espoolaiset ruotsinkieliset oppivelvolliset ikäryhmät: esikouluikäiset (6 vuotiaat) peruskouluikäiset (7-15 vuotiaat) lukioikäiset (16-18 vuotiaat), jotka hakeutuvat lukiokoulutukseen. Kuntien välisiin sopimuksiin perustuvat, Espoossa ruotsinkielistä oppivelvollisuutta suorittavat Kansalaisopistopalveluja (Espoon Arbis) äidinkielellään (ruotsi) käyttävät asiakkaat B) Espoolaiset ruotsinkielisen päivähoitopalvelujen asiakkaat ikäryhmissä: 10-12 kk ikäiset 1-5 vuotiaat esikouluikäiset (6 vuotiaat) C) Espoolaiset ruotsinkielisten nuorisopalvelujen asiakkaat (9-17 v) D) Espoolaiset ruotsinkielisten kulttuuripalvelujen asiakkaat E) Yksityiset palveluntuottajat (lähtötietoinformaatio) ASIAKASENNUSTEEN LAA- TIJA(T): Espoon kaupunkitieto: Petri Lintunen, Teija Jokiranta, Arja Munther Espoon kaupungin väestön kehitysennuste (5 v) ikäryhmittäin ja alueittain, äidinkielen mukaan ruotsinkielinen väestö SITO/TILA Y.Sinkkonen: Esikoulu- ja kouluikäisen väestön kehitysennuste ikäryhmittäin ja alueittain, korjattu ennuste: äidinkieliset + noin 10 % kouluvalinnan perusteella ruotsinkielisen peruskoulun valinneet SITO/SVEBI (Jaana Suihkonen/ Anna Krokfors): Ikäryhmittäinen, oppilaaksiottoalueittainen sekä koulukohtainen asiakasennuste (5v) koskien päivähoito-, esikoulu- ja oppivelvollisuusikäisten ikäryhmiä. SITO/SVEBI (Anna Krokfors): Asiakasennusteet oppilaaksiottoalueittain laaditaan 2 x vuosi (helmi- ja syyskuu). Taustalla koulujen laskentapäivän ilmoitus 20.9. ja Espoon kaupunkitiedon tilasto väestöstä vuodenvaihteessa ikä- ja kieliryhmittäin. SITO/ Talousyksikkö: Taloussuunnittelija Katja Hagman: Koulukohtaiset oppilasennusteet ja perusopetusryhmät sekä laskentapäivän (20.9.) oppilastilastot valtionosuuslaskennan perusteiksi SVEBI/ apulaisrehtori Ann Christine Stenbacka: Esbo Arbis työväenopiston asiakasennusteet alueittain (ruotsinkielinen väestö). ASIAKASENNUSTEEN KÄYTTÖTARKOITUS: Kouluverkon mitoitus asiakasryhmien muutosta vastaten, ennakointi Kouluverkon kapasiteetin riittävyyden arviointi Valtionosuusperuste LAADINNAN ASIANTUNTI- JAVERKOSTO: Espoon kaupunkitieto: Teija Jokiranta, puh: 043 8265 208 SITO/TILA: Yrjö Sinkkonen: 043 8269 186 SITO/SVEBI: hallintopäällikkö Jaana Suihkonen, puh: 09 8165 353, suunnittelija Anna Krokfors, puh: 043 8265 190, SITO/ Esikunta: Katja Hagman, puh: 050 3514 058 VUOSIKELLO: 20.9. Perusopetusryhmätilasto (joka vuosi) Asiakasryhmäennuste ikäryhmittäin ja alueittain, (vuosittain, tammi/helmikuu) Oppilaaksi ilmoittautuneet - tietokanta (ajankohta vuosittainen takaraja keväisin) Oppilashallintojärjestelmän tilastot (jatkuva ylläpito ja raportointi mahdollista)

19 MUU ASIAKASANALYYSI: Palvelukysynnän arviointi /SVEBI: =äidinkielinen osuus espoolaisista + ennusteosuus kaksikielisten perheiden palvelukysynnästä (%-osuus) = koulutus/päivähoitopaikkatarjonnan määrä

20 LIITE 4 ESBO SVENSKSPRÅKIGA BEFOLKNINGSPROGNOSEN 2007-2016 ESBO SVENSKSPRÅKIGA BEFOLKNINGSTAT IST IK 2007-2016 ESPOON RUOTSINKIELISEN VÄESTÖN KEHITYSENNUSTEET 2007-2026 JA TOTEUTUNUT VÄESTÖKEHITYS 2007-2016 S T AT IST IK FÖR ÄN DR ING E N T OTEUTUNUT TOTEUT UNUT VÄEST Ö VÄESTÖ Muutos förändringen 2009-2018 2010-2019 2011-2020 2012-2021 2014-2023 2015-2024 2017-2026 M ÄÄR Ä MU U T O S 2017-2026 2015-2024 2014-2023 2012-2021 2011-2020 2010-2019 2009-2018 2007-2017 20041 20055 20054 13-31 20040 20136 20136 82-28 20020 20100 20314 20314 178-36 -20-33 20000 20079 20332 20334 20334 20 18-21 -20-29 19982 20061 20310 20340 20211-123 6-22 -18-18 -20 19960 20040 20290 20350 20241 20241 30 10-20 -21-22 -20 19942 20020 20270 20359 20239 20275 20275 34-2 9-20 -20-18 -19 19918 20001 20250 20369 20240 20261 20261-14 -14 1 10-20 -19-24 -21 19899 19952 20230 20381 20231 20230 20216-45 -31-9 12-20 -49-19 -19 19881 19960 20211 20390 20219 20222 20200-16 -8-12 9-19 8-18 -20 19860 19941 20190 20399 20191 20191 20160-40 -31-28 9-21 -19-21 19920 20170 20409 20160 20162 20113-47 -29-31 10-20 -21 20150 20422 20120 20119 20060-53 -43-40 13-20 20430 20081 20080 20010-50 -39-39 8 20039 19409 19960-50 -671-42 20000 20001 19900-60 592-39 19961 19840-60 -40 19770-70 19700-70 H ELA E SBO esbo S VENS KSP RÅ KIG A K O KO E SPOO R U O T SINK VUOSI ESPOO RK osuus % 2005 227472 20067 8,82 % 2006 231704 20018 8,64 % 2007 235019 20041 8,53 % 2008 238047 20054 8,42 % 2009 241565 20136 8,34 % 2010 244330 20314 8,31 % 2011 247970 20334 8,32 % 2012 252439 20211 8,15 % 2013 256824 20241 8,02 % 2014 260753 20275 7,89 % 2015 265543 20261 7,77 % 2016 269802 20216 7,61 %

21 LIITE 5 M U IST IO N LIIT E : SVE BI K UN D PR O GN O SE R OC H KU N DS T AT IST IK ST AT ISTIK Åk 1-9 SVEBI KUNDPROGNOS Statistik jämförd till prognos höst Vår Höst Hö st Vår H öst H öst SIT O /T ILA H öst Höst Vår Höst Höst Vår Hö st Läsår Skolan total 2009 2010 2011 2013 2014 2015 24.11.2016 YSi 2016 2015 2014 2013 2011 2010 2009 2007-2 008 2592 2592 2592 2008-2 009 2634 2634 2634 2009-2 010 2638 2638 2638 2638 2638-75 -28 2010-2 011 2643 2642 2649 2643 2643 2643-56 -6 1 2011-2 012 2615 2647 2685 2653 2615 2615-38 -70-32 2012-2 013 2625 2657 2693 2680 2625 2625-55 -68-32 2013-2 014 2693 2722 2782 2763 2693 2693 2693 2693-92 -100-70 -89-29 2014-2 015 2760 2801 2864 2833 2828 2792 2760 2760-32 -68-73 -104-41 2015-2 016 2756 2790 2851 2803 2866 2868 2756 2756 2756-112 -110-47 -95-34 2016-2 017 2825 2915 2878 2948 2956 2836 2825 2843 0 11-131 -123-53 -90 2017-2 018 2966 3009 2864 2906 2919 94 81 39 184 184-56 -75-28 2018-2 019 2958 3008 2887 2930 2976 151 105 62 183 183 2019-2 020 2931 2986 2885 2922 3003 178 97 60 161 161 2020-2 021 2878 2913 3011 186 88 53 42 38 2021-2 022 2832 2865 2975 150 40 7 2022-2 023 2900 75 82 44 2023-2 024 2822-3 2024-2 025 2750-75 2025-2 026 2644-181 2026-2027 2562-263 Prognosen jämförda till läsår 2016-2017 31 M edium HELA ESBO ESBO SVE ESBO SVE ESBO SVE ESBO SVE ESBO SVE % 7-14 år 7-14 år 7-14 år av ESBO av HELA Å R SVE ES BO 2005 227472 20067 8,82 % 2285 11,39 1,00 2006 231704 20018 8,64 % 2274 11,36 0,98 2007 235019 20041 8,53 % 2289 11,42 0,97 2008 238047 20054 8,42 % 2280 11,37 0,96 2009 241565 20136 8,34 % 2233 11,09 0,92 2010 244330 20314 8,31 % 2262 11,14 0,93 2011 247970 20334 8,32 % 2299 11,31 0,93 2012 252439 20211 8,15 % 2253 11,15 0,89 2013 256824 20241 8,02 % 2306 11,39 0,90 2014 260753 20275 7,89 % 2389 11,78 0,92 2015 265543 20261 7,77 % 2419 11,94 0,91 Esbo statistik 2016 269802 20216 7,61 % 2457 12,15 0,91 statistik 2017 274201 20200 7,49 % 2535 12,55 0,92 2018 278600 20160 7,35 % 2538 12,59 0,91 2019 282700 20110 7,22 % 2530 12,58 0,89 2020 286800 20060 7,10 % 2551 12,72 0,89 2021 290500 20010 6,98 % 2529 12,64 0,87 2022 294200 19960 6,87 % 2468 12,36 0,84 2023 297800 19900 6,76 % 2396 12,04 0,80 2024 301300 19840 6,66 % 2322 11,70 0,77 2025 304900 19770 6,56 % 2232 11,29 0,73 2026 308400 19700 6,46 % 2169 11,01 0,70 Esbo befolkningsprognos 2017-2026 Esbo befolkningsprognos 2017-2026