Erikoissairaanhoidon kannusteet. Joulukuu 2015 Virkamiesryhmä

Samankaltaiset tiedostot
Hallitusohjelma ja erikoissairaanhoito. Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Mikkeli

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous)

JUHTA:n kokous Sote- ja aluehallintouudistus

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Maakuntien sote- ohjaus

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Yksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua

Sote-tuloksellisuusmittarointia

SOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea

Miten valtio tukee sotekehittämistä. tulevaisuudessa. Taina Mäntyranta STM terveyspalveluryhmä

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

Suurten ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2016

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS , OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila

Ajankohtaista aluehallinto- ja soteuudistuksesta

Maakuntien yhteisten taloustietojen määrittelyryhmä

Mitä valtio odottaa sote uudistukselta?

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Yksikkö- vai todelliset palvelujen kustannukset

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Pekka Järvinen

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM

Vastuuta ho Kuvaryhmän. TPAryhmän. työtä. työtä. Toteuteta an osana STMn organisa atiouudist usta STM, VM, THL

Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen

Maakunta- ja sote-uudistus ja kustannusvaikuttavuus STM näkökulma

Miten sote- palveluiden vaikuttavuutta mitataan?

Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt

Sote Päijät-Hämeessä. Jouko Isolauri Muutosjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina

Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkosto

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Kuntatilastot valtiovarainministeriön hallinnonalalla

THL:n sote-arviointi

THL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve. Sote-tietopohja -hankekokonaisuuden kick-off

Maakuntien tietoon pohjautuva arviointi

Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?

Kustannustiedon kehittäminen osana Sote-KUVA-TPA:n työtä. Päivi Hämäläinen Hankejohtaja STM. LAPE seminaari

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Itsehallintoalueiden rahoitusmalli tilannekatsaus valmisteluun

Kaste-ohjelman hallittu loppuunsaattaminen - Tulokset esille! Olli Kerola ja Salme Kallinen

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.

Alueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Pyhtään taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri

Sote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan

SOTE - uudistuksen mukanaan tuomat muutostarpeet

TAE 2018 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

INFO KEMPELE : Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen

Kokemuksia maakuntien ja valtion välisten ohjausneuvottelujen tietopohjasta ja KUVA-hankkeen toimeenpanoehdotukset

HE 15/2017 vp Asetuksenantovaltuudet

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri

MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen

Maakuntauudistuksen toimeenpano ja koordinaatio

Lausuntopyyntö STM 2015

Sote ja THL. Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kehittämispäällikkö Nina Knape

Markku Pekurinen - Sidonnaisuudet

Valinnanvapauspilotit. Anne Kumpula

REGERINGENS LAGFÖRSLAG HALLITUKSEN LAKIESITYKSET

Pohjoisen yhteistyöalueen valmistelu tilannekatsaus

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Toiminnan ja talouden neuvottelupäivät ja tilannekuvan valmistelu

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Maakuntien ohjaus. Finanssineuvos Tanja Rantanen, VM Kuntamarkkinat

Maakuntatieto-ohjelma Ohjaustietoryhmän tilannekatsaus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää

Kuntatalousohjelma ja valtion TMAE uusi julkisen talouden ohjausjärjestelmä - hallitusohjelman toimeenpano

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat.

Sote tulee - ole valmis, näe mahdollisuus

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta

LÖYTYYKÖ MAALIN NAPAKYMPPI KOTIMAASTA

Lainsäädännön valmistelun tilanne ja suunnitelmat Pia-Liisa Heiliö STM

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

1 (6) LAUSUNTO TALOUS- VAIKUTUKSISTA. Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntiin kohdistuvat taloudelliset vaikutukset

lainsäädännön uudistaminen

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

OECD:n terveydenhuollon laatuindikaattorit Suomessa

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen Paasitorni, Helsinki

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Uusi sairaala -hanke ; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

Transkriptio:

Erikoissairaanhoidon kannusteet Joulukuu 2015 Virkamiesryhmä

HO: erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemiseksi otetaan käyttöön kannustinjärjestelmä Vuosittain maksetaan sairaanhoitopiireille tai vastaaville erikoissairaanhoidon toimijoille kannustetukea Jos niiden aluekohtaisilla korjaustekijöillä (esim. sairastavuudella, ikärakenteella, väestötiheydellä ja roolilla valtakunnallisessa keskittämisessä) tarkistetut asukaskohtaiset käyttökustannukset ylittävät enintään 15 %:lla maan keskiarvotason Mitä suurempi mainitun tavoitetason alitus on, sitä suurempi on kannustetuki kuitenkin niin, että yksittäinen toimija ei voi saada yli puolta koko kannustetuesta. Lisäksi kannustinpalkkion saavat toimijat, jotka merkittävästi kykenevät parantamaan kustannustehokkuuttaan, elleivät ne saa palkkiota jo 15 % -säännön perusteella. Kannustetukeen varataan 250 M / vuosi. Samalla määrällä vähennetään kuntien valtionosuuksia. Tavoiteltavat säästövaikutukset julkisen talouden kustannuksiin on vuonna 2017 yhteensä 100 M, vuonna 2018 yhteensä 150 M ja tämän jälkeen 200 M.

STM:n tavoitteet kannustinjärjestelmälle tehostaa erikoissairaanhoidon toimintaa kustannussäästöt vauhdittaa terveydenhuollon rakennemuutoksia tukea tulevan Soten rakennetta ja tavoitteita

Keskeisiä periaatteita kannustinjärjestelmälle yksinkertainen, yksiselitteinen ja läpinäkyvä riittävästi kentän toimijoiden hyväksymä ottaa huomioon alueelliset erot palkitsee sekä tuottavuudesta tiettynä ajankohtana että aikaansaadut muutokset sairaanhoitopiirien tase (alijäämä) huomioidaan on nopealiikkeinen ja palkitsee välittömän toiminnan parantamisen laatimisessa ja käyttöönotossa edetään askeltaen ja voidaan kehittää sitä saatujen kokemusten mukaan

EHDOTUKSET Vaiheistus Laskentaperusteet, painotukset Kohdentaminen Maksatus

Kannustinjärjestelmän vaiheistus 2016 valmistellaan samalla aikataululla muiden erikoissairaanhoidon tuottavuutta edistävien muutosten kanssa vuoden 2016 aikana tulevat voimaan 2017 alusta 2017 laskennassa huomioidaan lähtötilanne (poikkileikkaus vuoden 2015 tiedoin), rajautuu somaattiseen erikoissairaanhoitoon kannustetukeen varataan 100 M. 2018 laskennassa huomioidaan sekä tuottavuuden ja tarvevakioitujen käytön taso vuonna 2017 että muutokset vuodesta 2016. Kannustintukeen varataan 175 M. laskennassa staattisen komponentin osuus 100 ja dynaamisen 75 M. voidaan harkita myös kannustintuen maksamista itsehallintoalueille jo tässä vaiheessa. 2019- käyttöönotto laajenee koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja laskennassa vertaillaan itsehallintoalueita kannustinjärjestelmä arvioi integroidun sote- palvelujärjestelmän tuottavuutta kannustintukeen varataan 250 M laskennassa staattisen komponentin osuus on 100 ja dynaamisen 150 M.

Kannusteiden luomisen edellytykset Käytetään olemassa olevia indikaattoreita, jotka kehitetty muihin tarkoituksiin Terveyden- ja sosiaalihuollon tarvekertoimet ja niistä laskettavat tarvevakioidut menot Sairaaloiden tuottavuus (benchmarking) aineiston tiedot Perfect-hankkeen vaikuttavuus- ja laatuindikaattorit Myöhemmin myös muita validoituja indikaattoreita

Laskentaperusteet Kolme vaihtoehtoista sairaanhoitopiirikohtaisia somaattiseen erikoissairaanhoidon tuottavuuden laskentamalleja, joiden indikaattoreina: 1. Sairaaloiden tuottavuus sairaanhoitopiireittäin 2. 1 + erikoissairaanhoidon tarvevakioitu käyttö 3. 2 + laatu-, vaikuttavuus-, ja integraatio Rahan kohdentamisessa voidaan käyttää Poikkeamaa minimistä kussakin indikaattorissa Poikkeamaa keskiarvosta kussakin indikaattorissa Käyttö ja tuottavuus laskettu 1:n mukaan ja laatuindikaattorit 2:n mukaan

Käyttöön vaihtoehto 3 Indikaattoreiden painotus laskennassa: tuottavuus 35 % Tarvevakioitu käyttö 35 % laatu, vaikuttavuus ja integraatio 30 % (Polven ja lonkan tekonivelleikkausten hoitokokonaisuuden pituus, aivoninfarkti- ja lonkkamurtumapotilaiden kotiutuminen ja sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus) Tuen kohdentamisessa käytetään poikkeamaa keskiarvosta

Koelaskelmia tehty (ja jatketaan) Sairaanhoitopiirikohtaiset vaikutukset: THL:n koelaskelmat Kuntakohtaiset vaikutukset VOS-vaikutukset vaikutukset tavoiteltujen säästöjen ja kannustintuen kohdentumisen kautta

Kannustintuen maksatuksen toteutus Sovellettaisiin valtioavustuslakia (688/2001) ja tarvittaessa tarkempia säännöksiä VN:n asetuksella. Valtionapuviranomaisena toimisi sosiaali- ja terveysministeriö. Valtionavustuksen muodossa maksettavaa kannustinrahaa voitaisiin maksaa valikoituneille, kannustinrahaa hakeneille sairaanhoitopiireille. Raha myönnettäisiin valtionavustuslain tarkoittamana erityisavustuksena ja sen hakijakohtainen enimmäismäärä vuositasolla määriteltäisiin. Valtionavustushakemuksessaan hakijan tulisi kuvata avustuksen tuleva käyttö. rahaa olisi mahdollista käyttää investointeihin vain sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustuspäätöksessään hyväksymin osin. hakemuksessaan kuvataan, millä tavoin suunniteltu hanke tai toimenpide hyödyttäisi myös hakijakuntayhtymän jäsenkuntia Kannustintukea voisi käyttää esimerkiksi kannustinjärjestelmän tavoitteita tukeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin tai henkilökunnan kannustinjärjestelmiin.

Perustuslakikysymykset Kannustavuusvaikutusta sairaanhoitopiireille ja niiden jäsenkuntien talouteen on vaikea ennustaa On mahdollista, että osalle kuntia kannustinjärjestelmä ei tuo mainittavia hyötyjä vaan valtionosuuksien vähenemistä ja toiminnan sopeuttamista siihen. Olisi luontevaa, että rasitetta ei siirrettäisi kuntalaisten kannettavaksi veronkorotusten tai muihin kuntapalveluihin kohdistettavien supistusten muodossa vaan parannettaisi tuottavuutta. Pelkästään erikoissairaanhoidon kannustinjärjestelmän käyttöönotosta johtuva valtionosuuksien kuntakohtainen aleneminen ei todennäköisesti vielä uhkaisi rahoitusperiaatteen toteutumista järjestelmän käyttöönotosta suoraan laskennallisesti hyötymättömien kuntien osaltakaan. Rahoitusperiaatteen osalta ongelmallinen on kaikkien valtionosuuksien määrään ja kuntatalouteen vaikuttavien toimien yhteisvaikutus. Järjestelmän perustuslainmukaisuudesta ei voida etukäteen täysin varmistua, vaan asia jää perustuslakivaliokunnan tulkittavaksi.

Riskejä mm. Perustuslakikysymykset Tuottavuusloikkaa ei saavuteta tai se viipyy Kannustinjärjestelmä kurittaa integraatiosta Tuottavuusindikaattoreita manipuloidaan Taloudellisia kannusteita käytetään investointeihin yms

Organisoituminen STM Kirsi Varhila (pj), Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Päivi Salo, Anne Koskela, Mikko Nygård, Antti Väisänen, Timo Keistinen, (siht), Taina Mäntyranta (siht). VM Päivi Laajala, Jouko Narikka, Jani Pitkäniemi, Tuomo Mäki, Markku Nissinen, Minna-Marja Jokinen, Arto Salmela, Tanja Rantanen, THL Markku Pekurinen, Unto Häkkinen, Timo Seppälä Valmisteluryhmässä lisäksi O-P Lehtonen, Pekka Rissanen, Sirkku Pikkujämsä, Asko Saatsi

Eteneminen Koelaskelmien ja muistion täydennykset 18.12. mennessä Käsittely STM:n ja VM:n johtoryhmissä joulu-tammikuu Muistion viimeistely virkamiesryhmässä, huomioiden muu erikoissairaanhoidon/kiireellisen hoidon ohjaus tammikuu 2016 ja näiden yhteinen lausuntokierros n. helmikuu 2016