AJANKOHTAISTA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN RAHOITUKSESTA Lea Juhola erityisasiantuntija Opetushallitus 1
Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus rahoitus tarkistetaan vuodelle 2012 toteutuneet vuoden 2012 tilastointipäivien mukaiset opiskelijamäärät max koulutuksen järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä leikkaukset järjestämisluvan ylimenevältä osalta 2
Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus yksikköhinta vuodelle 2013 on 11 137,20 - yksikköhinnan laskennan pohjavuosi 2009 - indeksitarkistusta vuodelle 2013 ei tehty - investointien takuukorotus vähennettynä perustamishankkeiden vos -maksulla on 416,51 - yksityisen koulutuksen järjestäjän alv % 5,20 3
Keskimääräiset yksikköhinnat vuodelle 2013 v. 2013 v. 2012 Ammatillinen koulutus 11 137,20 11 131,17 Ammattikorkeakoulut 7 771,56 8 081,10 Lukiokoulutus 6 704,40 6 704,40 4
Koulutusala 1. Humanistinen ja kasvatusala Koulutusalan yksikköhintaan sisältyvä investointien takuusumma Koulutusalan yksikköhinta opiskelijaa kohti v. 2013 337,65 10 386,19 2. Kulttuuriala 411,24 11 746,89 234,52 8 001,77 3. Yht.kuntat., liiket. ja hallinnonala 4. Luonnontieteiden ala 248,31 8 441,28 5. Tekniikan ja liikenteen ala 526,32 11 315,38 6. Luonnonvara- ja ympäristöala 7. Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala 8. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 644,35 15 861,97 257,27 9 270,91 404,72 11 141,28 Yhteensä 5 416,51 11 137,20
Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus Koulutuksen järjestäjäkohtaiset yksikköhinnat vuodelle 2013-20.9.2012 opiskelijamäärä - porrastusmuutoksia ei ole tehty; kaivosalan (tekniikan alalla) koulutuksen opiskelijamääriä ja kustannuksia kysytään erikseen - harkinnanvaraiset korotukset yksikköhinnassa - RahL 32 :n mukaisen arvonlisäveron ottaminen huomioon - erityinen lupa erityisopetuksen järjestämisestä: erityisopiskelijat on otettu yksikköhinnan laskennassa huomioon niillä koulutuksen järjestäjillä, joille järjestämisluvan 2.5 kohdan mukaisesti on annettu lupa järjestää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 :n 2 momentin mukaista erityisopetusta - ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuusrahoitus 6
OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS Alakohtaiset porrastusprosentit 2013 2012 Musiikkialan perustutkinto 40 40 Rakennusalan perustutkinto: maarakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelma 70 70 Merenkulkualan perustutkinto 25 25 Logistiikan perustutkinto: kuljetuspalvelujen koulutusohjelma ilman linja-autonkuljettaja- tai yhdistelmäajoneuvon kuljettajakoulutusta 35 35 Linja-autonkuljettaja- tai yhdistelmäajoneuvon kuljettajakoulutus 70 70 Lentokoneasennuksen perustutkinto 55 55 Elintarvikealan perustukinto: meijerialan koulutusohjelma 35 35 Metsäalan perustutkinto: metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelma/metsäkoneenkuljettaja 90 90 Metsäalan perustutkinto ( muu kuin metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelma) 40 40 Hevostalouden perustutkinto 25 25 Liikunnanohjauksen perustutkinto 55 55 7
Rahoitus valmistavissa koulutuksissa ja korotus erityisopiskelijoista 2013 Ammatillisen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Maahanmuuttajien valmistava koulutus Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus 0,70 * keskim. YH 0,84 * keskim. YH 1,18 * keskim. YH Erityisopetuksen korotus Erityisopetuksen korotus oppisopimuskoulutuksessa (PT) 0,47*koulutusalan hinta 0,50*oppisop.k. hinta 8
Korotukset järjestäjillä, joilla erityisopetus erityisenä koulutustehtävänä Erityisopetus erityisenä koulutustehtävänä / tutkintoon johtava peruskoulutus Yksikköhinta Erityisopiskelija Koulutusalan keskihinta + koulutusalan keskihinta x 1,31 Vaikeasti vammainen opiskelija Koulutusalan keskihinta + koulutusalan keskihinta x 1,31 + keskimääräinen yksikköhinta x 1,12 Vaikeasti vammainen opiskelija, joka tarvitsee henkilökohtaisen koulunkäyntiavustajan Koulutusalan keskihinta + koulutusalan keskihinta x 1,31 + keskimääräinen yksikköhinta x 1,12 + keskimääräinen yksikköhinta x 2,72 Erityisopetus erityisenä koulutustehtävänä / valmentava ja Yksikköhinta kuntouttava opetus ja ohjaus sekä maahanmuuttajien valmistava koulutus Erityisopiskelija Keskimääräinen yksikköhinta x 1,65 Vaikeasti vammainen opiskelija Keskimääräinen yksikköhinta x 1,65 + keskimääräinen yksikköhinta x 1,12 Vaikeasti vammainen opiskelija, joka tarvitsee henkilökohtaisen koulunkäyntiavustajan ( =yksikköhinta x 2,77) Keskimääräinen yksikköhinta x 1,65 + keskimääräinen yksikköhinta x 1,12 + keskimääräinen yksikköhinta x 2,72 (=yksikköhinta x 5,49) 9
Järjestämislupamuutokset vuoden 2013 alusta Ammatillisen peruskoulutuksen Kainuun maakunta-kuntayhtymä 1.1.2013 jär.lupa siirtyy Kajaanin kaupungille Kuhmon kaupunki 1.1.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen järj.lupa peruutetaan ja siirretään Kajaanin kaupungille Suomussalmen kaupunki Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä Porin kaupunki 1.1.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen järj.lupa peruutetaan ja siirretään Kajaanin kaupungille 1.1..2013 Ammatillisen peruskoulutuksen järj.lupa siirretään Tampereen kaupungille 1.1.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen järj.lupa - kulttuuriala- siirretään Länsirannikon Koulutus Oy:lle Ylitornion kristillisen opiston kannatusyhdistys ry 1.1.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen jär.lupa peruutetaan ja siirretään Oulun Diakonissalaitosksen Säätiölle 10
Ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset vuodelta 2011 - opiskelijoita yhteensä 149 891, opiskelijamäärä nousi 1 % - koulutuksen järjestäjiä 137 - opiskelijakohtaiset kustannukset 11 315 euroa, josta käyttökustannukset 10 716 euroa ja poistot 599 euroa - yksikkökustannusten kasvu edellisvuoteen verrattuna 4,4 % - opetuksen osuus kokonaiskustannuksista 52,7 % - suurimmat opiskelijakohtaiset käyttökustannukset olivat ammatilliseen peruskoulutuksen valmentavissa ja valmistavissa koulutuksissa (16 552 ) ja luonnonvara- ja ympäristöalalla (15 812 ) ja pienimmät kustannukset yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla (7 936 ) 11
Ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset jatkuu Ammatillisessa koulutuksessa valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta kattoi keskimäärin 101 % valtionosuuteen oikeuttavista kustannuksista: - yksityisillä koulutuksen järjestäjillä 101 % - kunnallisilla 102 % - kuntayhtymillä 101 % Maakunnittain tarkasteltuna ammatillisen peruskoulutuksen käyttökustannukset olivat suurimmat Keski-Pohjanmaalla (11 868 ) ja Uudellamaalla (11 155 ) ja pienimmät Etelä-Karjalassa (9 276 ) ja Keski- Suomessa (9540 ). 12
Ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset ja rahoitus kustannukset sisältävät poistot 13
Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitus vuonna 2013 MITTARIT TULOSRAHOITUS- INDEKSI VAIKUTTA -VUUS (90 %) Vaikuttavuus (90 %) -sijoittuminen työelämään -sijoittuminen jatko-opintoihin -keskeyttäminen -tutkinnon suorittaminen T U L O S I N D E K S I HENKILÖSTÖ (10 %) Opettajien kelpoisuus (7 %) Henkilöstön kehittäminen (3 %) 14
Tulosrahoitus ammatillisessa koulutuksessa Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) 25 ja 27 Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009) 5-8 ja 12-13 15
Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitus - tulosrahoituksen osuus 3 % - porrastus 4/5 tulosindeksin laskennassa mukana olevista - mukana oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintalaskennassa: oppilaitosmuotoinen 1. ops-perusteinen ammatillinen peruskoulutus 2. näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus oppisopimuskoulutus 1. ops-perusteinen ammatillinen peruskoulutus 2. näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus - mittaamisen kohteena opiskelijat - jos porrastus ylittää 10 %,ylittävästä osuudesta vähennetään 33 % 16
Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitus vuonna 2013 - alin tulosrahaa saava pistemäärä on 906 - pisteen hinta = 0,314417 - kokonaisrahamäärä n. 46,8 milj. euroa 17
Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitus vuonna 2013 Tarkastelujoukko Koulutuksen järjestäjien tietyn ajankohdan opiskelijoiden sijoittuminen noin kolmen vuoden seurantajakson jälkeen Kaikki ko. mittareissa käytetty tieto perustuu Tilastokeskuksen henkilötason aineistoihin Opiskelijoiden poiminta Sijoittumisen tarkasteluperiodi 20.9.2007 2007 2008 2009 2010 18
Opiskelijoille määritellään seurantaperiodin päätteeksi viisi vaihtoehtoista tilannetta RYHMÄ KUVAUS 1. Työllisyys Suorittanut seurantajaksolla ammatillisen perustutkinnon ja on seurantajakson lopussa työllinen. Painoarvo 10 2. Jatkoopiskelu Suorittanut seurantajaksolla ammatillisen perustutkinnon ja on seurantajakson lopussa jatko-opiskelija tai suorittanut jo korkeamman tutkinnon. Painoarvo 6 3. Läpäisy Suorittanut seurantajaksolla ammatillisen perustutkinnon, mutta ei ole seurantajakson lopussa työllinen tai täytä jatko-opiskelukuvausta. Painoarvo 3 4. Ei tutkinnon suorittanut mutta aktiivinen Ei ole suorittanut seurantajaksolla ammatillista perustutkintoa, mutta on seurantajakson lopussa aktiivinen. Painoarvo 1 5. Keskeytys Ei ole suorittanut seurantajaksolla ammatillista perustutkintoa eikä ole seurantajakson lopussa aktiivinen. Painoarvo 0 19
Kontrolloitavat taustatekijät Opiskelijan taustatekijät 1. Ikä 2. Äidinkieli 3. Sukupuoli 4. Perhetyyppi 5. Perusopetuksen päättötodistuksen keskiarvo 6. Erityisopiskelija Koulutukseen liittyvät ominaisuudet 1. Opintojen aloittamislukukausi 2. Koulutusala 3. Ennen tarkastelujaksoa suoritetut tutkinnot 4. Tarkastelujaksolla suoritetut lukio-opinnot 5. Opiskelu näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa 6. Opiskelu oppisopimuskoulutuksessa Aluetekijänä opiskelijan seutukunta 20
Ammatillinen peruskoulutus Raportit on ajettu vuoden 2011 saajatasolla. T02YHTS6MS13 T02YHT6MS13 Tulosrahoituksen standardoidut mittariarvot ja tulosindeksi (html) - xls Tulosrahoitusmittareiden perusarvot ja tulosindeksi (html) - xls T02OPKE6MS13 T02HEKE6MS13 T02VAIK6MS13 T02TURY6MS13 T02KOUL6MS13 T02ALUE6MS13 T02KALA6MS13 T02TUKA6MS13 T02LAPP6MS13 T022HETI6MS13 Opettajien kelpoisuusmittari (html) - xls Henkilöstön kehittämismittari (html) - xls Vaikuttavuusmittari (html) - xls T1. Tarkastelujoukon opiskelijoiden jakautuminen tulosryhmiin prosenttiosuuksina (html) - xls T2. Opiskeluun liittyviä taustatekijöitä ja tutkinnon suorittamisaste (html) - xls T3. Opiskelijoiden ensisijainen sijoittumisseutukunta (html) - xls T4. Opiskelijoiden jakauma koulutusaloittain (html) - xls T5. Opiskelijoiden koulutus-/menestystaustoja (html) - xls T6. 1. vuoden opiskelijoiden läpäisyprosentti ja aloitusvuoden mukainen osuus opiskelijoista (html) - xls T7. Opiskelijoiden henkilökohtaisia taustatekijöitä (html) xls K32K7YM Tulosrahoituksen mittareiden pohjatiedot maakunnittain ja yhteensä K32K7S Tulosrahoituksen mittareiden koulutuksen järjestäjäkohtaiset pohjatiedot Tulosmittariseloste vuodelle 2013 (pdf) Information om resultatmätarna för år 2013 (pdf) Performance Indicator for Initial Vocational Education and Training in Finland (pdf) Koelaskentataulukko julkistetaan, kun opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt vuoden 2013 yksikköhintapäätökset. 21
OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN YKSIKKÖHINNAT VUONNA 2013 Ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen alviton yksikköhinta 11 137,20 Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta (63,13 % amm. perusk. keskim. yksikköhinnasta) yksityiset 7 396,52 kunnat ja kuntayhtymät 7 030,91 Oppisopimuskoulutuksena järjestettävä ammatillinen lisäkoulutus Tutkintotavoitteinen (ammatti- ja erikoisammattitutkinnot) 3 268,70 Muu lisäkoulutus (ei tutkintotavoitteinen) 2 360,73 22
Oppisopimuskoulutuksen vuoden 2013 rahoitus Ammatillinen peruskoulutus - oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa - opiskelijamäärää ei kiintiöity - vuoden 2013 ennakollinen rahoitus määräytyy 20.1.2012 ja 20.9.2012 arit. keskiarvon mukaisella opiskelijamäärällä - rahoitus tarkistetaan vuoden 2013 lopussa tilastointipäivien (20.1. ja 20.9. 2013 todellisten opiskelijamäärien mukaiseksi - ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitus mukana oppilaitosmuotoisen amm. peruskoulutuksen yksikköhintalaskennassa Ammatillinen lisäkoulutus - oppisopimusten vähimmäismäärä on kirjattu ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupaan - OKM tekee erillisen ns. kiintiöpäätöksen, jonka mukaan ennakollinen rahoitus määräytyy siten, että 75 % rahoituksesta ohjautuu tutkintotavoitteisen ja 25 % ei-tutkintotavoitteisen koulutuksen hinnalla - rahoitus tarkistetaan vuoden lopussa vuoden 2013 tilastointipäivien todellisten opiskelijamäärien mukaiseksi - kiintiöpäätöksen ylittävältä osalta ei rahoitusta myönnetä - ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoitus 23
Oppisopimuskoulutuksen menosäästöt Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen 2012 (milj. euroa) Oppisopimuskoulutus, VOS v. 2012 141 milj. e 2013 2014 2015 2016 HO-säästö -24-31 -31-31 Määräaikaisten elvytyslisäysten päättyminen Nuorten aikuisten osaamisohjelma -7,1-7,1-7,1-7,1 5 10 10 10 Koulutustakuu 5 5 5 5 Yhteensä -21,1-23,1-23,1-23,1 24
Oppisopimuskoulutuksen menosäästöt jatkuu Oppisopimus: ammatillinen peruskoulutus Järjestämisluvissa ei kiintiöitä oppisopimusten määrässä Säästötoimenpide toteutetaan alentamalla arviota toteutuvasta valtakunnallisesta oppisopimusten määrästä Oppisopimus: ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuspaikkoja leikataan säästötavoitteesta johtuen n. 5900 paikkaa Lisäksi paikoista poistetaan vuosina 2009 ja 2010 tehdyt ns. elvytyslisäykset, n.1900 paikkaa Vähennyksissä huomioidaan mm. alueellinen saatavuus ja vahvojen järjestäjien toiminnan edellytysten turvaaminen Koskevat lähes jokaista ko. koulutuksen järjestäjää 25
Oppisopimuskoulutuksen kustannukset vuonna 2011 - opiskelijoita yhteensä 41 219, joista ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita 12 967 ja ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijoita 28 252. - kokonaisopiskelijamäärä väheni edellisvuoteen 2,8 %: ammatillinen peruskoulutus - 14,8 % ammatillinen lisäkoulutus + 4,0 %. - peruskoulutuksessa kokonaiskustannukset ovat vähentyneet edellisvuodesta 10,5 % ja opiskelijaa kohden lasketut kustannukset nousivat 5,1 %. - yksikköhintarahoitus peruskoulutuksessa oli 15 % suurempi kuin valtionosuuteen oikeuttavat yksikkökustannukset. 26
Oppisopimuskoulutuksen kustannukset vuonna 2011 jatkuu - Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset 6 060 euroa / opiskelija, josta käyttökustannukset 5 986 euroa ja poistot 74 euroa opiskelijaa kohden. - maakunnittain keskimääräiset opiskelijakohtaiset kustannukset olivat kalleimmat Keski-Pohjanmaalla ja edullisimmat Kanta-Hämeessä - perustutkintoja suoritettiin 5 315 ja tutkinnon osia 17 112 27
Oppisopimuksen lisäkoulutuksen kustannukset vuonna 2011 - ammatillisen lisäkoulutuksen kustannukset 3 303 euroa / opiskelija, josta käyttökustannukset 3 263 euroa ja poistot 40 euroa opiskelijaa kohden - kokonaiskustannukset lisääntyneet 3,1 % edellisvuodesta ja yksikkökustannukset vähentyneet 1,0 % - maakunnittain keskimääräiset opiskelijakohtaiset kustannukset olivat kalleimmat Pohjois-Karjalassa ja edullisimmat Päijät- Hämeessä - yksikköhintarahoitus 3 % pienempi kuin valtionosuuteen oikeuttavat yksikkökustannukset - ammattitutkintoja suoritettiin 4 972 ja erikoisammattitutkintoja 3 582. Tutkintotavoitteisesti ammattitutkinnon osia suoritettiin 13 096 ja erikoisammattitutkinnon osia 6 957, lisäksi yksittäisiä tutkinnon osia suoritettiin Luonnonvara- 184. ja ympäristöalan 28
Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus Yksikköhinnan laskennan pohjana ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta 11 137,20 v. 2013 92,6% yksikköhinnasta v. 2014 89,8% yksikköhinnasta Porrastus eri hintaryhmiin kuuluvien koulutusten perusteella tuloksellisuuden perusteella erityisopiskelijat Valtionosuusprosentit 85,60% omaehtoinen koulutus 47,23% henkilöstökoulutus +50% erityisopiskelija Laskentaperusteena opiskelijatyövuodet 29
Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus Osana valtiontalouden tasapainottamista ammatillisen lisäkoulutuksen säästövelvoite v.2013 on 6 milj. Lisäksi ammatillisen lisäkoulutuksen määräaikaiset elvytyslisät päättyvät (4,6 milj. ) yht. 10,6 milj. vähennys v.2013 toteutetaan säätämällä määräaikainen leikkuri keskimääräiseen yksikköhintaan (92,6% v.2013) Vuoden 2014 lisäsäästövelvoite on 4,1 milj. toteutetaan määräaikaisella leikkurilla keskimääräiseen yksikköhintaan (89,8% v.2014) 30
OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS Hintaryhmät 2013 Humanistinen ja kasvatusala 0,9 Kulttuuriala 1,0 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 0,8 Luonnontieteiden ala 0,9 Tekniikan ja liikenteen ala 1,0 Tekniikan ja liikenteen alan erityisen kalliit alat 1,8 Luonnonvara- ja ympäristöala 1,1 Metsäkoneenkuljettajan näyttötutkintoon valmistava koulutus 1,8 Sosiaali- ja terveysala 0,9 Kuntoutus- ja liikunta-alan sekä sairaankuljettajan, optiikkahiojan, jalkojenhoidon, puhevammaisten tulkkipalvelun ja kipsimestarin näyttötutkintoon valmistava koulutus 1,0 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 0,9 Muu koulutus; hygieniapassi, atk-ajokortti, tulityökortti 0,8 31
Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen kustannukset vuonna 2011 - opiskelijatyövuosia 17 045 ja lisäystä edellisvuodesta 2,9 %; opiskelijatyövuosista 15 655 toteutettiin omaehtoisena koulutuksena. - kustannukset opiskelijatyövuotta kohden keskimäärin 9 161 euroa ja poistot 303 euroa omaehtoinen ammatillinen lisäkoulutus 9 108 euroa ja henkilöstökoulutus 9 760 euroa. - kokonaiskustannukset ovat kasvaneet edellisvuodesta 6,5 % ja opiskelijatyövuotta kohden laskettuna lisäystä 5,0 %. - aloittaneita opiskelijoita yhteensä 99 063, joka oli 9,4 % vähemmän kuin edellisenä vuonna - tutkinnon osia suoritettiin 35 296, joka on 14,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Valmiita tutkintoja suoritettiin 8 752, mikä on 10,5 % enemmän kuin vuonna 2010. 32
Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen kustannukset jatkuu - Valtionosuus kattoi keskimäärin 93 % valtionosuuteen oikeuttavista kustannuksista. Tarkasteltaessa valtinosuusrahoituksen lisäksi maksutuloja, tulojen suhde kustannuksiin oli 108,4 %. 33
Tulosrahoitus ammatillisessa lisäkoulutuksessa 2013 Ammatillisessa lisäkoulutuksessa otettiin käyttöön tulosrahoitus vuoden 2010 alusta Tuloksellisuuden määräytymisperusteena suoritetut tutkinnot Tulosrahoituksen osuus enintään 3 % valtionosuuden laskennallisesta perusteesta Valtionosuuden kokonaismäärästä vähennetään 3 %, joka jaetaan tutkintojen määrillä ja maksetaan järjestäjille tutkintokohtaisen euromäärän perusteella 34
Tulosrahoitus ammatillisessa lisäkoulutuksessa 2013 Tuloksellisuusrahoitus lasketaan erikseen oppilaitos- ja oppisopimusmuotoiseen koulutukseen Tulosrahoituksen perusteena käytetään kahden laskentavuotta edeltävän vuoden suoritettujen tutkintojen ja opiskelijoiden määrien keskiarvoja. Vuoden 2013 tulosrahoitusta laskettaessa on käytetty vuosien 2010 ja 2011 keskiarvotietoja Rahoitus kohdennetaan valmistavan koulutuksen järjestäjille 35
Lisäkoulutuksen tuloksellisuus Oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen vuoden 2013 tulosrahoituksen raportit ovat Opetushallituksen sivuilla osoitteessa http://www.oph.fi/asiakkaat/rahoitus/tulosr13/tulosr_13.h tml. 36
YHTEISKUNTATAKUU 37
Yhteiskuntatakuu, talousarvioesitys Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30- vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa Koulutustakuu varmistaa jokaiselle peruskoulun päättävälle jatkomahdollisuuden lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 17.9.2012 38
Yhteiskuntatakuu, talousarvioesitys Koulutus-, työvoima- ja sosiaalipalvelujen ulkopuolella olevien nuorten tavoittamiseksi kehitetään työpajatoimintaa ja laajennetaan etsivää nuorisotyötä Nuorten yhteiskuntatakuun eli nuorisotakuun toteuttamiseen varataan OKM:lle ja sekä TEM:lle vuosittain yhteensä noin 60 miljoonaa euroa Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 17.9.2012 39
Yhteiskuntatakuu, talousarvioesitys Oppisopimuskoulutuksen käyttöä nuorten koulutuksessa vahvistetaan. Työnantajille maksettava koulutuskorvaus nostetaan 800 euroon kuukaudessa koulutustakuun piiriin kuuluvilla. Lisäksi nuorten aikuisten osaamisohjelmalla mahdollistetaan ammatillisen tutkinnon suorittaminen 20-29 -vuotiaille nuorille, jotka ennen takuun voimaantuloa ovat jääneet vaille tutkintoa tai opiskelupaikkaa. Osaamisohjelmalla tavoitellaan 36 000 aloittajaa vuosina 2013 2016 ( 2013 vuodelle 27 milj. määräraha ks. Dia nro 43). Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 17.9.2012 40
Valtionosuus nuorten yhteiskuntatakuuseen eli koulutustakuuseen, 2013, TA-esitys Oppilaitosmuotoinen peruskoulutus 13 000 000 ks. Dia 42 Oppisopimuksena järjestettävä ammatillinen peruskoulutus YHTEENSÄ 18 000 000 5 000 000 ks. Diat 24, 44 41
Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus Yhteiskuntatakuu: lisäpaikkoja v.2012 +1200 paikkaa lisäpaikkoja v.2013 +500 paikkaa yhteensä lisäykset 1700 paikkaa lisäykset painottuneet metropolialueelle (+1170)ja muihin kasvukeskuksiin (+440) lisäksi muin perustein lisäpaikkoja (+90) 42
Valtionosuus ja avustus nuorten aikuisten (20-29 v) osaamisohjelmaan, 2013, TA-esitys Oppilaitosmuotoinen lisäkoulutus 20 000 000 tulossa hakuun Oppisopimuksena järjestettävä koulutus 5 000 000 ks. Diat 24,44 Ohjaus- ja neuvontapalvelut 2 000 000 YHTEENSÄ 27 000 000 43
Oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen koulutus Koulutustakuu: Nuorten oppisopimuskoulutukseen osallistumisen edistämiseen kohdennetaan + 5 milj Nuorten aikuisten osaamisohjelma käynnistetään v. 2013 Tavoitteena saada tutkinto niille 20-29-vuotiaille, joilla pelkkä perusasteen koulutus + 5 milj. v.2013 + 10 milj. / vuosi v.2014-2016 44