Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Samankaltaiset tiedostot
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Tehokkuutta taimikonhoitoon

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Männikön laadukas kasvatusketju. Jari Hynynen, Erkki Verkasalo & Saija Huuskonen

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Metsän uudistaminen.

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Korpien luontainen uudistaminen

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Puuntuotos ja kannattavuus

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Metsäohjelman seuranta

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

METSÄ SUUNNITELMÄ

UPM Metsäsuunnitelma

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

onnistuminen Lapissa

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Suomen metsien inventointi

Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun

UPM Metsäsuunnitelma

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Riittääkö puu VMI-tulokset

METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma

UPM Metsäsuunnitelma

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

UPM Metsäsuunnitelma

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

UPM Metsäsuunnitelma

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

UPM Metsäsuunnitelma

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

Hakkuut kuvioittain vuosina

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Transkriptio:

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski

Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet Ennusteet MOTTI - metsänkasvatusohjelmistolla Tulokset 3. Päätelmät

Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä haluttuun suuntaan ohjaavien toimenpiteiden ketju

Metsänkasvatus: Puuston kehitystä haluttuun suuntaan ohjaavien toimenpiteiden ketju HOITOVAIHE (investointeja) HYÖTYVAIHE (tuottoja) HOITO- VAIHE Valitaan kasvatusstrategia - puulaji(t) - puuston tiheys Luodaan edellytykset tavoitteen mukaisen puuston kehitykselle - puuvalinta: puulaji, kasvunopeus, elinvoimaisuus, laatu Ensiharvennus 2. harvennus 3. harvennus Uudistushakkuu Uudistaminen Taimikonhoito Uudistaminen Nopeutetaan kasvatettavan puuston määrän ja laadun kehitystä - harvennukset: kasvatustiheys ja puuvalinta - lannoitukset: tuotoslisäys & puiden järeytyminen - pystykarsinta: sahapuun laatu Taimikonhoito # 4 Mäntypäivä 23.4.2014, Savonlinna/JH

Metsänuudistaminen kasvupaikalle parhaiten sopiva puulaji ja uudistamismenetelmä

Uudistaminen Kasvupaikka Maalaji Vesitalous Kivisyys Uudistamismenetelmä Istutus Kylvö Luontainen Puulaji Mänty Kuusi Koivu Maanmuokkaus Äestys Laikutus Mätästys Kuva Saija Huuskonen Metsänhoidollinen näkökulma Taloudellinen näkökulma

Kannattavuus Metsänkasvatuksen taloustulosta tarkastellaan usein vertailemalla päätöksentekohetkeen diskontattuja nettotuloja Nettotulo = puunmyyntitulot - metsänkasvatuksen kustannukset Nykyarvon laskenta = tulevaisuudessa saatavien tai maksettavien rahamäärien muuttaminen nykyhetken rahamääriksi eli nykyarvoiksi diskonttaustekijän avulla. Menetelmä ottaa huomioon rahan aikaarvon, jolloin tulevaisuudessa saatavan rahamäärän arvo on aina pienempi kuin nykyhetkenä saatavan samansuuruisen rahamäärän arvo, jos korko on nollaa suurempi Reaalikorko = (nimellinen korko) (odotettu inflaatiovauhti) Nettotulojen nykyarvo = tulojen ja kustannusten nykyarvojen erotus

Nykyarvon laskenta Nykyhetki Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus 20 30 40 50 60 70 80 v Taimikonhoito 8

Diskonttaus, laskentakorko ja aika 68 4 % 74 3 % 82 2 % 100 0 v Nykyhetki 3100 4 % 4100 3 % 5500 2 % 10 v 30 v 10 000 9

Laskentaharjoitus Valitaan paikkakunta kasvupaikka uudistamisketju Vertaillaan eri vaihtoehtoja eri korkokannoilla Tehdään päätelmiä välineenä MOTTI-metsänkasvatusohjelmisto 10 6.2.2017

Laskentaharjoitus Kuvitteelliset uudistusalat paikkakunnat Tervola, Rovaniemi E, Sodankylä P kuivahko kangas maankäsittelynä äestys kasvatettava puulaji mänty hakkuiden ohjaus Hyvän metsänhoidon ohjeista; harvennusmalli, päätehakkuukriteeri (läpimitta tai ikä) Vaihtoehdot a) luontainen uudistaminen, siemenpuuston ikä n. 100 110 v, tiheys 50 r/ha, rk-läpimitta 23 24 cm b) Kylvö, siemenen itävyys 90%, 4000 kylvöpistettä/ha c) Kylvö, siemenviljelysiemen, jalostusvaikutus pituuden ja läpimitan kasvuun +7%, siemenen itävyys 90%, 4000 kylvöpistettä/ha 11 6.2.2017

Hinnat ja kustannukset 12 6.2.2017

Esimerkkikohde Tervola, kuivahko kangas, äestys, mänty luontaisesti tai kylväen A) luontainen Hyvän metsänhoidon suositusten mukainen kasvatus toimenpideketju + ppa:n kehitys NNA eri korkokannoilla B) Kylvö Hyvän metsänhoidon suositusten mukainen kasvatus toimenpideketju + ppa:n kehitys NNA eri korkokannoilla taimikonhoitokustannuksen merkitys tulevien puusukupolvien merkitys käynnistä MOTTI C) sv-siemenen merkitys taloustulokseen 13 6.2.2017

Menot ja tulot (kassavirtana) Kustannukset, /ha Tulot, /ha Paikkakunta Äestys Kylvö Muut harv. Taimikonhoito Ensiharv. Päätehak. Tervola, luont. 169 0 463 478 878 8298 Tervola, kylvö 169 190 425 432 2217 6051 Tervola, sv-kylvö 169 225 422 486 2366 5905 RovaniemiE, luont. 169 0 434 462 836 8380 RovaniemiE, kylvö 169 190 402 432 2209 6009 RovaniemiE, sv-kylvö 169 225 380 486 2357 5868 SodankyläP, luont. 169 0 169 484 1017 3715 SodankyläP, kylvö 169 190 359 465 2209 5234 14 6.2.2017

Nettotulojen nykyarvot NNA, /ha Kust., Tulot, Kiertoaika Paikkakunta /ha /ha 2 % 3 % 4 % Tervola, luont. 631 9654 111 921 55-208 Tervola, kylvö 783 8701 89 1304 210-198 Tervola, sv-kylvö 815 8757 81 1637 375-119 RovaniemiE, luont. 603 9679 115 839 28-210 RovaniemiE, kylvö 761 8649 91 1230 180-208 RovaniemiE, sv-kylvö 774 8710 83 1484 319-140 SodankyläP, luont. 337 5215 115 348-73 -186 SodankyläP, kylvö 717 7908 91 572-102 -314 15 6.2.2017

Edullisesti vai tehokkaasti? Esimerkkinä luontainen uudistaminen vs. kylvö Luontainen uudistaminen on edullisempaa Viljely on yleensä nopein ja varmin tapa uudistaa + nopea alkukehitys, lyhyempi kiertoaika + jalostushyöty saadaan vain viljelemällä Mitä pidempi kiertoaika ja alhaisempi kasvun taso, sitä enemmän pitää painottaa uudistamisen edullisuutta ja maltillisia hoitovaiheen investointeja Oikea päätös syntyy vasta kasvupaikan ominaisuuksien perusteella, riskit ja metsänhoidolliset näkökohdat huomioon ottaen

Kiitos! 17 6.2.2017

18 Teppo Tutkija 6.2.2017