E 79/2015 vp Komission esitykset yhteisen talletusvakuutusjärjestelmän perustamisesta ja pankkiunionin loppuunsaattamisesta Talousvaliokunta, 10.12.2015 Jaakko Weuro Markku Puumalainen Rahoitusmarkkinaosasto
Tausta Kesäkuussa julkaistiin viiden puheenjohtajan raportti Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely. Raportissa esitettiin kolme eri vaihetta talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi. Komissio julkaisi 21.10. toimenpidepaketin talous- ja rahaliiton kehittämiseksi. Komission paketti koskee EMU:n kehittämisen ensimmäistä vaihetta ja toisen vaiheen valmistelua. Marraskuun Ecofinissä käytiin alustava keskustelu toimenpidepaketista ja joulukuun Eurooppa -neuvostossa hyväksyttäneen asiaa koskevat päätelmät. Komissio antoi 24.11.2015 asetusehdotuksen yhteisen talletusvakuutusjärjestelmän perustamisesta sekä pankkiunionin loppuunsaattamista koskevan tiedonannon. Ecofin-neuvosto kävi 8.12.2015 alustavan keskustelun komission esityksistä. 2
Yhteinen talletusvakuutusjärjestelmä (EDIS) Eteneminen 1. vaihe: 7/2017 6/2019 (jälleenvakuutusvaihe) 2. vaihe: 7/2019 6/2023 (rinnakkaisvakuutusvaihe) 3. vaihe: 7/2024- (täyden vakuutuksen vaihe) Havaintoja Vakuutus-käsite tarkoittaa yhteisen rahaston (DIF) osallistumisen tapaa ja astetta mahdollisiin korvaustapauksiin ja kansallisten rahastojen tappioihin. DIF kerätään riskiperusteisilla maksuilla pankeilta 9 vuoden aikana. Tavoitetaso on 0,8 % suojatuista talletuksista, eli 2011 tiedoilla 43-44 mrd euroa. Ei kiinteä tavoite, koska suhteutettu suojattuihin talletuksiin. Pankkien kustannukset eivät komission mukaan nouse verrattuna siihen, että ne maksaisivat vain kansalliseen rahastoon direktiivin mukaan. Komission mukaan yhteisen rahaston kerryttäminen tehokkaampaa kuin yksittäisten kansallisten. Kesällä 2024 kansalliset talletussuojajärjestelmät edelleen olemassa, mutta niillä lähinnä vain hallinnollisia tehtäviä. EDISin hallinto SRB:ssä. Kansalliset rahastot laskevat ja laskuttavat maksut SRB:n puolesta. Toimivat myös tallettajien kontaktipisteinä. SRB päättää vuosittain perittävistä maksuista / kansallinen rahasto, joka laskee pankeittain maksut. 1. vaiheessa pankkien keskinäiset suhteelliset riskit arvioidaan kansallisella tasolla, 2. vaiheesta eteenpäin pankkiunionin tasolla. 3
Jälleenvakuutusvaihe vv. 2017-2019 Kansallinen talletussuojajärjestelmä (DGS) on EDIS-kelpoinen, jos kaikki direktiivin velvoitteet on täytetty ja rahastoa kerrytetty sovitusti artiklassa 41j määritellyn hypoteettisen uran* mukaan. Korvaustilanteessa ensin käytetään DGS:n omat varat ja asetetaan lisämaksut muille pankeille (0,5 % suojatuista talletuksista). Jos rahastossa on enemmän varoja kuin vertailuluku uralta, niin myös niitä voi käyttää korvauksiin tai resoluutiokuluihin. EDIS/DIF osallistuu sen jälkeen 20 % osuudella lainamuodossa korvauksiin tallettajille tai resoluutiokustannuksiin (vain SRM-pankit). Loput DGS joutuu hankkimaan muista lähteistä. EDIS/DIF kattaa myös 20 % DGS:n lopullisista tappioista. EDISin osallistuminen vv. 2017 2019 on rajattu siten, että enintään 20 % rahaston tai 10x DGS:n tavoitetasosta (kumpi matalampi) voidaan lainata. *Kansallisen rahaston hypoteettinen kerryttämisura (artikla 41j) Koska rahastointiasteissa on suuria eroja jäsenvaltioiden välillä, niin komissio on kehittänyt konseptin urasta, jota pitkin kerryttämisen pitää tapahtua. Heinäkuussa 2017 rahastointiasteen pitäisi olla 0,14 % ja korkeimmillaan heinäkuussa 2019 ja 2020 tasolla 0,28 %. Vuonna 2024 se on 0 % (DIF 100 %). 4
Rinnakkaisvakuutusvaihe vv. 2020-2023 Vuosina 2020 2024 yhteinen järjestelmä osallistuisi talletussuojakorvausten maksamiseen kansallisen rahaston rinnalla: yhteisestä rahastosta katettaisiin tässä vaiheessa 20 prosenttia talletussuojakorvausten ja 20 prosenttia korvauksista aiheutuvien tappioiden määrästä korvauksen määrä kasvaisi vuosittain 20 prosenttiyksikköä, joten vuonna 2023 yhteinen rahasto kattaisi 80 prosenttia talletussuojakorvausten ja korvauksista aiheutuvien tappioiden määrästä Tässä vaiheessa korvaus jaetaan heti kansallisen ja EDIS/DIF:n välillä em. suhteissa (20/40/60/80) eikä DIF lainaa kansalliselle rahastolle varoja. Täyden vakuutuksen vaihe Vuodesta 2024 alkaen siirryttäisiin yhteisen rahaston täyteen vakuutukseen. DIF kattaisi tällöin 100 % korvauksista ja tappioista. 5
Avoimia kysymyksiä ja Suomen kanta Suhteelliset pankkiriskit jäsenvaltioiden välillä vaihtelevat voimakkaasti. Yhteisen valvonnan ja varsinkin kriisinratkaisun toimivuus vielä testaamatta. Sääntelypoikkeusten ja tulkintaerojen vaikutukset. Olisiko yhteinen talletussuoja Suomelle hyvä asia pitkällä aikavälillä, jos em. kysymykset olisi ratkaistu tyydyttävästi? Nykyisessä varsin keskittyneessä pankkirakenteessa vanha ja uusi rahasto yhteensä n. 1,1 mrd euroa ja suojattuja talletuksia arviolta jonkin verran alle 80 mrd euroa. Onko pelikenttä tasainen? Suomen kanta keskeiset elementit Vahvaan sijoittajanvastuuseen perustuva pankkiunioni. Riskien vähentäminen ennen yhteistä talletussuojaa (vrt. komission tiedonanto). Yksityiskohtainen arvio valmistelussa (U-kirjelmä alkuvuonna). 6
Talletussuojarahastojen kertyminen Oletuksena, että maksut yhteiseen rahastoon hyvitetään kansallisista maksuista. Vaaleansininen palkki hypoteettinen kerryttämisura. 7