SISÄLTÖ 4 6 12 14 18 Satama-ala kehittyy monella rintamalla Helsingin satama edelleen merkittävässä roolissa Suomen talouden ytimessä Haluamme varmistaa sujuvan liikenteen Satama uudistuu jatkuvasti Suunnitelmallinen tehtävänkierto laajentaa osaamista ITÄMEREN SATAMIEN EDELLÄKÄVIJÄ JA HALUTUIN YHTEISTYÖKUMPPANI Helsingin satama on Suomen yksiköidyn tavara- ja matkustaja liikenteen pääsatama. Se toimii Suomen elinkeinoelämän, väestön, kulutuksen ja tuotannon ytimessä. Helsingin satama tarjoaa yksikkö liikenteen palveluja Suomen ulkomaan kaupan yrityksille. Sen vahvuuksia ovat tiheä ja monipuolinen linjaliikenne, tasapainoinen tuonti ja vienti sekä erikoistuminen suuryksikköliikenteeseen. Liiketoimintaympäristön aktiivisena kehittäjänä Helsingin Satama luo puitteet toiminnalle, ja erinomaisen lopputuloksen tarjoavat hyvät yhteistyökumppanimme. Helsingin Satama tukee Helsingin seudun elinkeinoelämää ja hyvinvointia. 20 Kannamme vastuuta ympäristöstä Helsingin Satama 24 Tulostavoitteet ylitettiin 28 Organisaatio ja johtokunta Länsisatama Hernesaari Katajanokan satama Eteläsatama 30 Vuoden aikana tapahtunutta 2 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2013
Tehtävä Helsingin Satama on Suomen ulkomaankaupan ja matkustajaliikenteen pääsatama. Helsingin Satama luo puitteet satamatoiminnalle, kehittää liiketoimintaympäristöä, ohjaa toimintaa sekä tuottaa satama toimintaan liittyviä palveluja. Tavoitetila Helsingin Satama on Itämeren satamien edelläkävijä ja halutuin yhteistyökumppani. Arvot asiakaslähtöisyys tuloksellisuus luotettavuus yhteistyö ympäristö- ja yhteiskuntavastuu Jäsenyydet Baltic Ports Organization (BPO) Cruise Europe (CE) Cruise Baltic European Shortsea Network International Association of Cities and Ports (AIVP) International Association of Ports and Harbours (IAPH) International Harbour Masters Association (IHMA) Limowa Maritime Global Net Suomen Satamaliitto The World Association for Waterborne Transport Infrastructure (PIANC) Liikenne, 2013 Tavaraliikenne, tonnia Yksiköity tavaraliikenne 9 644 000 Tuonti 4 751 000 Vienti 4 893 000 Bulkkitavaraliikenne 904 000 Kokonaistavaraliikenne 10 548 000 Yksiköity tavara Kontit 406 000 Rekat ja perävaunut 486 000 Matkustajaliikenne Matkustajia 10 716 000 Risteilymatkustajia 420 000 Vuosaaren satama TUNNUSLUVUT 2013 2012 2011 2010 2009 Liikevaihdon muutos, % 2,1 0,8-0,2 6,7-14,9 Liikeylijäämä-%, liikevaihdosta 23,5 20,6 21,2 18,5 17,8 Liikevaihto/henkilö, 1 000 euroa 525 482 458 443 391 Sijoitetun pääoman tuotto, % 3,6 3,2 3,2 2,7 2,5 Omavaraisuusaste, % 68,8 65,5 62,5 60,2 59,3 TALOUS, miljoona euroa 2013 2012 2011 2010 2009 Liikevaihto 89,0 87,2 86,5 86,7 81,2 Liikeylijäämä 20,9 17,9 18,4 16,0 14,5 Tilikauden ylijäämä 25,7 22,0 21,1 17,0 14,8 Investoinnit 13,3 15,9 13,9 10,4 23,7 Taseen loppusumma 593,7 600,0 612,8 619,9 621,1 Vuosikertomus 2013 HELSINGIN SATAMA 3
SATAMA-ALA KEHITTYY MONELLA RINTAMALLA Satamajohtajan katsaus Viime vuosia kestänyt talouden hitaan kehittymisen kausi jatkui Suomessa myös vuonna 2013. Tämä näkyi myös Helsingin Sataman tavaraliikennemäärissä, yksiköidyn tavaraliikenteen määrän jäädessä 1 % edellisvuotta pienemmäksi. Positiivista oli taas se, että tavaraliikenne lähti erityisesti viennin osalta loppuvuodesta kasvuun. Toivottavasti tämä kuvaa myös sitä, että Suomen talouden kehittymisessä pohja on takana. Matkustajaliikenteen osalta voidaan taas ilolla todeta, että saavutimme jälleen kasvua, jo kuudennen vuoden peräkkäin. Vuoden 2013 aikana moni satamakenttää uudistava asia otti askeleen eteenpäin. Eduskunta hyväksyi muutoksen kuntalakiin, joka käytännössä edellyttää satamia siirtymään osakeyhtiömuotoon 2014 loppuun mennessä. Tätä päätöstä on jo odotettu vuosia ja tilanteen selkeytymistä voidaan pitää hyvänä asiana. Toivottavasti yhtiömuotoon siirtyminen lisää aidosti satamien ja reittien välistä kilpailua ja siten ohjaa kokonaisuutta yhä taloudellisempaan suuntaan. Suomen tavaravirrat ovat sen verran ohuita, että kuljetusjärjestelmän on toimit tava tehokkaasti, jotta Suomi pystyy kilpailemaan lähempänä päämarkkinoita sijaitsevien maiden kanssa. Vuoden 2013 aikana LVM valmisteli uutta meriliikennestrategiaa, johon työhön myös Helsingin Satama osallistui aktiivisesti. Tätä kirjoitusta laatiessani strategiaan tehdään vielä viimeisiä tarkennuksia, mutta jo nyt on syytä todeta strategian valmistelun sujuneen erinomaisesti. LVM:n avoin ja keskusteleva asenne on varmistanut sen, että kaikki näkökulmat ovat tulleet varmasti huomioiduksi. Toisaalta tämä lähestymistapa on johtanut siihen, että merkittävien rakenteellisten muutosten tekeminen on hankalampaa, kun eri tahot puolustavat nykyisen mallin etuja voimakkaasti. Toivottavasti työssä esille tulleita hyviä ehdotuksia saadaan vietyä eteenpäin. Myös Euroopan satamakentässä on tapahtumassa muutoksia, kun Euroopan Parlamentti ja neuvosto antoivat ehdotuksen uudeksi asetukseksi koskien taloudellista läpinäkyvyyttä ja markkinoillepääsyä satamissa. Asetuksella tuskin tulee olemaan radikaalia vaikutusta Suomen satamiin. Esimerkiksi Helsingin Sataman kaupallinen toiminta on jo nyt läpinäkyvää ja se pystyy tarjoamaan varsin hyvät edellytykset eri toimijoille päästä markkinoille. Asetus ei tässä vaiheessa koske ahtaus- ja matkustajapalveluiden tuottamista. Helsingin Satama teki viime vuonna aktiivista yhteistyötä eri tahojen kanssa, myös kansainvälisesti. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan pitää Tallinnan Sataman kanssa aloitettua yhteisprojektia, johon myös EU myönsi 11,3 M rahoituksen. Projektin tarkoituksena on kehittää Helsingin päässä Länsisatamaa ja Tallinnan päässä Vanhaa satamaa vastaamaan kasvavia roroliikenteen tarpeita. Työ Länsisataman kehittämisessä tulee jatkumaan aina vuosikymmenen loppuun saakka. Helsingin Sataman organisaatio ta ja toimintaa kehitettiin myös viime vuonna aktiivisesti. Aluspalveluhenkilö- 4 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2013
kunta siirtyi uuteen työaikamalliin ja organisaation toimintaa kehitettiin entistä kustannus tehokkaampaan ja asiakaslähtöisempään suuntaan. Tästä saatiin myös hyviä tuloksia alentuneina kustannuksina ja parantuneena asiakastyytyväisyytenä. Työ on kuitenkin edelleen kesken ja sitä jatketaan myös tulevina vuosina. Vuosaaren satamayksikkö on toiminut nyt yli viisi vuotta ja se on osoittautunut erittäin toimivaksi satamanosaksi. Tämä on iloksemme ollut myös asiakkaidemme käsitys. Toisaalta asiakkaat ovat toivoneet, että Helsingin Satamalla voisi olla nykyistä aktiivisempi rooli Vuosaaressa. Asiakkaiden toivomuksesta Helsingin Satama aloitti aluspalveluiden tuottamisen myös Vuosaaressa, muiden sataman osien lisäksi. Helsingin Satama pystyy nyt tarjoamaan merimiehille ja Vuosaaren satamaa käyttäville varustamoille ilmaisen miehistön kuljetuspalvelun turvatoimialueen läpi. Vuosaaren sataman rakentaminen oli Helsingin Sataman viime vuosikymmenen merkittävin hanke. Tämän vuosikymmenen osalta kehitystyö keskittyy Länsisatamaan, jonne rakennetaan 2 3 uutta laivapaikkaa, uusi matkustajaterminaali ja muu tarpeellinen infrastruktuuri. Vuoden 2013 aikana Hel singin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden strategia ohjelman, johon uuden terminaalin rakentamisen lisäksi on kirjattu vaihtoehtojen kartoittaminen Länsisataman saavutettavuuden, erityisesti katuverkon, parantamiseksi. Tällä hetkellä Vuosaaren satamaan on erinomainen yhteys Kehä III pitkin ja keskustan satamanosiin erinomaiset julkiset kulku yhteydet palvelevat kasvavaa matkustajaliikennettä. Kun katuverkkoa ja julkisia kulku yhteyksiä myös Länsisatamaan vielä parannetaan, satamiin alkaa olla helppo päästä. Suuret kiitokset Helsingin Sataman asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja henkilöstölle vuoden 2013 aikana tehdystä työstä ja yhteisten asioiden kehittämisestä. Viime vuoden aikana tehtyjen ponnistelujen jälkeen Helsingin Satama on entistä valmiimpi vastaamaan teidän toiveisiinne. Kimmo Mäki satamajohtaja Organisaatio KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS JOHTOKUNTA Matkustajasatamat Kari Noroviita Satamajohtaja Kimmo Mäki Hallinto ja talous Tauno Sieranoja Vuosaaren satama Jukka Kallio Tekniset palvelut Aarno Ahti 1.11.2013 Timo Laitinen 1.11.2013 Markkinointi ja viestintä Kimmo Mäki Vuosikertomus 2013 HELSINGIN SATAMA 5
HELSINGIN SATAMA ON SUOMEN TALOUSKEHITYKSEN HERKKÄ MITTARI 6 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2013
Helsingin satama on yksiköidyn tavaraja matkustajaliikenteen pää satama Suomessa. Helsingin satama toimii Suomen elinkeinoelämän, väestön, kulutuksen ja tuotannon ytimessä. Keskeisen sijaintinsa ansiosta sataman asiakaskunta on monipuolinen ja laaja. Eteläinen Suomi muodostaa Helsingin Sataman ensisijaisen vaikutusalueen. Koko maata Helsingin satama palvelee erityisesti elintarvikkeiden tuonnissa ja useiden teollisuuden alojen viennissä. Helsingin sataman kautta kulkeva tavaraliikenne on arvoltaan 3 4 kertaa keskimääräistä tuonti- ja vienti tavaraa arvokkaampaa. Helsingin sataman tavara liikenteen arvo edustaa noin 30 % Suomen koko ulkomaankaupan arvosta ja noin 40 % Suomen meritse kuljetetun ulkomaankaupan arvosta. TAVARALIIKENNE Helsingin sataman tavaraliikenne oli vuonna 2013 määrältään 10,5 mil joo naa tonnia. Yksiköityä ulkomaista tavaraliikennettä oli 9,6 miljoonaa tonnia. Se jakaantui tasapainoisesti tuontiin ja vientiin. Määrä väheni 1 % edellisestä vuodesta. Yksiköimätöntä ulkomaista bulkkiliikennettä oli 0,8 miljoonaa tonnia, josta valtaosa oli kivihiilen tuontia. Sen lisäksi satamaan tuotiin 0,1 miljoonaa tonnia kotimaista rannikkoliikennettä. Helsingin sataman kautta kuljetettiin myös Venäjän markkinoille tarkoitettua tavaraa kuten autoja, kodinkonei ta, elektro niikkaa sekä elintarvikkeita. Transiton määrä on ollut 1 2 % luokkaa tavaraliikenteestä. Vuonna 2013 transiton määrä oli 143 000 tonnia. Yksiköity tavaraliikenne Yksiköidyn tavaraliikenteen määrä oli 9,6 miljoonaa tonnia. Määrä väheni 1 % edellisvuodesta. Yksiköidyn tuontitavaraliikenteen pääosa koostui kulutus- ja kestokulutustavaroista, elintarvikkeista sekä tuotantotarvikkeista ja investointitavaroista. Viennin tärkeimmät tavaralajit olivat kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden tuotteet, metallituotteet, koneet ja laitteet sekä elektroniikka. Helsinki oli myös tekstiili-, vaate-, huonekalu-, lasi- ja elintarviketeollisuuden viennin keskus. Helsingin sataman yksiköity tavaraliikenne ja Suomen bruttokansantuote ovat kehittyneet 2000-luvulla lähes identtisesti, joskin vuoden 2009 taantuman jälkeen tavaraliikenteen kasvu on hidastunut BKT:hen verrattuna. BKT on arvoperusteinen, kun taas Helsingin sataman tavaraliikenne on tonniperusteinen. Helsingin sataman yksiköidystä tavaraliikenteestä 33 % kuljetettiin konteissa, 63 % rekoissa ja perävaunuissa sekä 4 % aluskalustoon lukeutuvissa lauttavaunuissa tai muissa lastiyksiköissä. Yksiköidystä tavaraliikenteestä 28 % kuljetettiin konttialuksilla ja 72 % roroaluksilla. Konttiliikenne Helsingin sataman kautta kuljetettiin kontteja kaikkiaan 406 000 TEU-yksikköä (TEU= twenty foot equivalent unit). Lasti kontteja oli 320 000 TEU ja niissä kuljetettiin tavaraa 3,2 miljoonaa tonnia, mikä oli 33 % sataman yksiköidystä tavara liikenteestä. Helsingin sataman markkinaosuus kaikkien Suomen satamien käsittelemistä konteista oli 28 %. Konttiyksiköiden määrä kasvoi alle 1 % ja niissä kuljetettu tavaramäärä kasvoi runsaan 1 % edellisvuoden tasosta. Helsingin sataman konttiliikenne oli tuonnin ja viennin suhteen tasapainossa. Kontteja kuljetettiin feeder- eli syöttöliikenteenä ja Euroopan sisäisenä liikenteenä. Feeder-liikenteessä Suomesta lähteneet kontit jälleenlaivataan Euroopan konttikeskuksissa vietäviksi edelleen kaukaisempiin kohteisiin. Tuontikontit käsitellään päinvastaisessa järjestyksessä. Konttikuljetuksista runsas puolet on feeder-liikennettä ja Euroopan sisäistä liikennettä vajaa puolet. Helsingin sataman konttiliikenteen tärkeimmät kohdesatamat olivat Rotterdam, Hampuri, Bremerhaven ja Antwerpen. Kumipyöräliikenne Helsingin sataman kautta kuljetettiin kaikkiaan 486 000 rekkaa ja perävaunua. Niissä kuljetettiin 6,5 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä oli 63 % sataman yksiköidyn tavaraliikenteen määrästä. Kuljetusajoneuvojen määrä kuten myös niissä kuljetetun lastin määrä väheni 3 % edellisvuoteen verrattuna. Eniten tavaraa kuljetettiin Tallinnan, Trave münden ja Tukholman liikenteessä. Helsingin sataman markkinaosuus Suomen satamien kumipyöräliikenteen ajoneuvoista oli 54 % ja markkinaosuus kumipyörillä kuljetetusta tavaramäärästä oli 48 %. Rautatiekuljetukset Tavaraa kuljetettiin satamaan ja satamasta pois pääasiassa kumipyörillä. Vuosaaren satamaan on rautatieyhteys, jota pitkin vuonna 2013 kuljetettiin 18 000 junavaunua ja 450 000 tonnia tavaraa. Vuosaaren sataman vientitavarasta 13 % tuotiin satamaan rautateitse. Autotuonti Uusien autojen tuonti väheni edellisvuodesta. Venäjän markkinoille ei mennyt transito autoja vuonna 2013. Tavaraliikenteen lähtö- ja kohdemaat Helsingin sataman tavaraliikenteen kohde satamat sijaitsevat Itämerellä ja Vuosikertomus 2013 HELSINGIN SATAMA 7
Kokonaistavaraliikenne 2009 2013, milj. tonnia 15 10 5 0 2009 2010 2011 2012 2013 Rannikkoliikenne Bulkkiliikenne Yksiköity tavaratuonti Yksiköity tavaravienti Yksiköity tavaraliikenne 2009 2013, milj. tonnia 15 Tavaraliikenne 2011 2013 Tavaraliikenne, tonnia 2013 2012 Muutos-% 2013/ 2012 2011 Yksiköity tavara 9 644 000 9 784 000-1 10 173 000 Tuonti 4 751 000 4 966 000-4 5 270 000 Vienti 4 893 000 4 818 000 2 4 903 000 Bulkkitavaraliikenne 904 000 904 000-12 901 000 Ulkomainen tavaraliikenne 10 424 000 10 688 000-2 11 074 000 Rannikkoliikenne 108 000 143 000-24 152 000 Kokonaistavaraliikenne yht. 10 548 000 10 831 000-2 11 226 000 Yksiköity tavaraliikenne 2013 Tuonti 40 % 6 % 4 % 6 % 17 % Vienti 37 % 8 % 8 % 14 % 10 5 % 6 % 5 22 % 22 % 8 % 0 2009 2010 2011 2012 2013 Tuonti Vienti Tekstiilit, lasi ja posliini Kemian teollisuuden tuotteet ja mineraalituotteet Metallituotteet ja koneet Sekalaiset Elintarvikkeet Muut kulutus- ja investointitavarat Paperi, sellu ja sahatavara Sahatavara ja vaneri Kemian teollisuuden tuotteet ja mineraalituotteet Metallituotteet ja koneet Sekalaiset Elintarvikkeet Muut teollisuustuotteet Paperi ja kartonki BKT ja Helsingin sataman yksiköity tavaraliikenne, v. 2000=100 160 140 120 Konttiliikenne 2011 2013 Lastikontit Muutos-% 2013 / 2012 2013 2012 2011 Lastikontit, TEU -2 320 000 326 000 323 011 Tyhjät kontit yhteensä, TEU 9 86 000 79 000 70 000 TEU yhteensä 0 406 000 405 000 394 000 Lastia konteissa, tonnia 1 3 194 000 3 150 000 3 223 000 100 80 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 BKT Yksiköity tavaraliikenne, tonnia Helsingin markkinaosuus, % 2013 2012 2011 Osuus lastikonteista TEU 28 29 29 Osuus lastikonteista ilman transitoa TEU 40 41 42 Osuus tyhjistä konteista 26 26 25 Osuus kaikista konteista TEU 28 28 28 Tonnit 26 26 27 8 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2013
Kumipyöräliikenne 2011 2013 Kuorma-auto- ja perävaunuliikenne Muutos-% 2013 / 2012 2013 2012 2011 Kuorma-autot ja perä vaunut yht. -3 485 000 500 000 523 000 Kuorma-autot, kpl -1 293 000 302 000 305 000 Perävaunut, kpl -8 187 000 192 000 209 000 Lastissa olevat paketti- ym. autot, kpl -14 5 000 6 000 7 000 Lastia ajoneuvoissa, tonnia -3 6 546 000 6 260 000 6 546 000 Suomen markkinaosuus, % 2013 2012 2011 Kuorma-autot, kpl 55 58 59 Perävaunut, kpl 53 54 56 Yhteensä, kpl 54 56 58 Tonnit 48 51 52 Autot, kpl, 2011 2013 Autot, kpl 2013 2012 2011 Uudet autot 29 600 35 400 37 600 Transitoautot - 300 200 Yhteensä 29 600 35 700 37 800 Kontti- ja kumipyöräliikenne 2009 2013 600 000 400 000 200 000 Linjaliikenne Eurooppaan ja matkustajaliikenne kohteittain 2013 Pietari 356 000 Tallinna 7 860 000 Tukholma 2 356 000 Rostock 7 000 Travemünde 137 000 Linjaliikenne yhteensä 10 717 000 Teesport Hull Immingham Sheerness Zeebrugge Århus Esbjerg Travemünde Bremerhaven Hampuri Rostock Amsterdam Rotterdam Antwerpen Ghent Södertälje Göteborg Malmö Oulu Tampere Rauma HELSINKI Hamina Tukholma Turku Hanko Kotka Gdynia Gdansk Klaipeda Tallinna Kuopio Jyväskylä Riika Pietari 0 2009 2010 2011 2012 2013 Kontit (TEU) Kuorma-autot ja perävaunut (kpl) Tavaraliikenteen profiili 2013 3 % 7 % 4 % 4 % 29 % 5 % 6 % Helsingin sataman matkustajaliikenne 2011 2013 Muutos-% Linjaliikenne 2013 / 2012 2013 2012 2011 Tukholma -5 2 356 000 2 482 000 2 425 000 Ruotsi, muut 0-16 000 16 000 Tallinna 4 7 860 000 7 564 000 7 325 000 Pietari - 356 000 355 000 250 000 Travemünde -5 137 000 144 000 153 000 7 % 7 % 8 % Tallinna Travemünde Rotterdam Hampuri Bremerhaven 20 % Tukholma Rostock Antwerpen Århus Gnydia Muut Rostock -72 7 000 26 000 70 000 Gdynia - - 19 000 20 000 Ust-Luga - - 2 000 Matkustajat yhteensä 1 10 716 000 10 608 000 10 259 000 Kansainväliset risteilymatkustajat 16 420 000 366 000 344 000 Vuosikertomus 2013 HELSINGIN SATAMA 9
Alusliikenne 2009 2013 Risteilyliikenne 2000 2013 15 000 150 300 600 000 10 000 100 200 400 000 5 000 50 100 200 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 0 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 0 Aluskäynnit Milj. nettotonnia Aluskäynnit Matkustajat Alustyypit ja laivakäynnit 2011 2013 Alukset Muutos-% 2013 / 2012 2013 2012 2011 Roro-alukset -33 1 000 1 536 1 956 Konttialukset 1 750 739 726 Matkustajalautat 3 4 890 4 757 4 382 Pika-alukset -20 958 1 207 1 178 Muut matkustaja-alukset 16 24 19 19 Risteilyalukset 8 283 265 260 Kuivalastialukset -3 62 64 71 Säiliöalukset -66 2 6 9 Muut 14 159 139 181 Ulkomaanliikenne -7 7 985 8 623 8 626 Rannikkoliikenne 33 141 106 151 Aluskäynnit, yhteensä -7 8 126 8 729 8 777 Suomen kokonaisliikenteeltään suurimmat satamat (ulkomaanliikenne ilman rannikkoliikennettä) Sija Tuonti Vienti Yhteensä 1. Sköldvik 11,9 (-1 %) HaminaKotka 8,5 (-1 %) Sköldvik 20,4 (6 %) 2. Helsinki 5,5 (-5 %) Sköldvik 8,5 (19 %) HaminaKotka 13,0 (0 %) 3. HaminaKotka 4,5 (3 %) Kokkola 5,6 (13 %) Helsinki 10,4 (-2 %) 4. Naantali 4,2 (11 %) Helsinki 4,9 (1 %) Kokkola 7,4 (8 %) 5. Raahe 3,6 (-12 %) Rauma 4,0 (0 %) Rauma 5,9 (0 %) 6. Pori 2,7 (31 %) Hanko 1,9 (12 %) Naantali 5,8 (8 %) 7. Rauma 1,9 (-1 %) Naantali 1,6 (0 %) Raahe 4,3 (-11 %) 8. Kokkola 1,8 (-5 %) Oulu 1,5 (5 %) Pori 3,9 (23 %) 9. Hanko 1,7 (8 %) Turku 1,2 (9 %) Hanko 3,5 (10 %) 10. Oulu 1,5 (-2 %) Pori 1,1 (7 %) Oulu 3,0 (1 %) Kaikki satamat 49,3 (1 %) 10 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2013
Pohjanmerellä. Noin viidesosa tavarasta jatkaa matkaansa tai on lähtöisin Euroopan ulkopuolelta Amerikasta tai Aasiasta. Tämä tavara jälleenlaivataan aluksesta toiseen eurooppalaisissa konttikeskuksissa Rotterdamissa, Hampurissa, Bremerhavenissa tai Antwerpenissa. Suurimmat tavaravirrat kuljetettiin edelleen Helsingin ja Saksan satamien välillä, liikennettä oli 3,7 miljoonaa tonnia ja osuus oli 38 % Helsingin sataman yksiköidystä tavaraliikenteestä. Helsingin ja Viron välillä tavaraa kuljetettiin 2,8 miljoonaa tonnia, mikä oli 29 % Helsingin sataman yksiköidystä tavaraliikenteestä. Linjaliikenneyhteydet Helsingin sataman linjaliikenneverkosto on laajin ja monipuolisin Suomen satamista. Helsingistä on tiheät, säännöllisten aikataulujen mukaiset yhteydet Itämeren, Pohjan meren ja Atlantin satamiin. Tallinnan ja Tukholman satamiin yhteyksiä on useita päivässä, Travemündeen ja Hampuriin päivittäin. Bulkkitavaraliikenne Bulkkitavaraliikennettä oli 0,9 miljoonaa tonnia. Se koostui pääosin kivi hiilen tuonnista Helsingin Energian tarpeisiin. Kotimainen liikenne sisälsi hiekan ja rakennus aineiden tuontia paikallista rakennustuotantoa varten. Bulkkitavara kuljetetaan pääsääntöisesti irtolastina kuivalastialuksissa, säiliö- ja kemikaalisäiliöaluksissa tai hiekkajaaloilla. MATKUSTAJALIIKENNE Matkustajien määrä kohosi uuteen ennätykseen 10,7 miljoonaan matkustajaan. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 1 %. Linjaliikenne Tallinna oli edelleen vetovoimaisin matkailu kohde, jonne varustamot tarjosivat tiheitä ja nopeita laivayhteyksiä kohtuullisilla matka kustannuksilla. Linjalla matkasi 7,9 miljoonaa matkustajaa. Sekä työperäinen matkan teko että vapaa-ajan matkailu kasvoivat yhteensä 4 %. Selvitysten mukaan noin 15 20 % matkustajista on työmatkalaisia. Matkustaminen Helsingin ja Tukholman välisellä reitillä on säilyttänyt suosionsa vuodesta toiseen. Matkustajia matkasi reitillä 2,4 miljoonaa kuten edellisenäkin vuonna. Määrä on pysynyt lähes vakiona aina 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Helsingin ja Pietarin välinen matkustajalaivayhteys jatkui menestyksellisesti. Linjalla matkasi vuoden aikana kaikkiaan 356 000 matkustajaa. Helsingin ja Travemünden välillä matkasi 134 000 matkustajaa. Rostockin linjan matkustajamäärä oli 7 000 matkustajaa. Kansainvälinen risteilyliikenne Kansainvälisen risteilyliikenteen kehitys Itämerellä oli suotuisaa. Kansainvälinen risteilyliikenne on yksi Helsingin ja lähialueen elinkeinoelämän piristysruiskeista kesäaikana. Risteilyaluskäyntejä oli Helsingissä ennätykselliset 283 ja matkustajia aluksilla oli kaikkiaan 420 000. Helsingin kesää värittäneet risteilyvieraat toivat oman lisänsä matkailuelinkeinolle. Kymmenen viime vuoden aikana risteilymatkustajien määrä on ollut kasvussa. Sen sijaan aluskäyntien määrä ei ole kasvanut samalla tavalla, vaan alusten koot ovat kasvaneet ja matkustajien määrä käyntiä kohden on noussut. Viime kesänä kansainvälisen risteilyliikenteen kiinnityksissä kokeiltiin ensimmäistä kertaa ostopalveluja. Laivaliikenne Helsingin satamassa kävi vuoden aikana 230 eri alusta. Laivakäyntejä oli kaikkiaan 8 126, keskimäärin 23 laivaa päivässä. Aluskäyntien määrä pieneni hieman, kun alusten keskimääräinen koko sen sijaan kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Kantvikin satama Helsingin Satama hallinnoi Kantvikissa noin viiden hehtaarin aluetta. Helsingin Satama on vuokrannut alueen Oy Kantvik Shipping Ltd:lle, joka toimii alueella satamaoperaattorina. Kantvikin satama palvelee Finnsementin sementtijakelua sekä Vantaan Energian ja Gyproc Oy:n, Kuusakoski Oy:n ja Kontino Oy:n kuljetuksia. Liikenne oli voimakkaasti tuontipainotteista koostuen kipsikivestä, sementistä, kivihiilestä, rapsista ja sokerista. Vienti koostui metalliromusta ja kipsi levyistä. Vuonna 2013 Kantvikin sataman koko liikenne oli määrältään 790 000 tonnia. Suomen satamien liikenne Suomen merikuljetusten määrä oli vuonna 2013 kaikkiaan 96,3 miljoonaa tonnia, 3 % enemmän kuin edellisvuonna. Tuontikuljetuksia oli 49,3 miljoonaa tonnia, kasvua oli 1 %. Vientikuljetusten määrä oli 47 miljoonaa tonnia, kasvua oli 6 %. Suomen merikuljetuksia hoidettiin noin 50 satamassa. Kilpilahden (Sköldvik) öljysatama oli volyymiltaan suurin. Seuraavat suuret satamat olivat Hamina- Kotka, Helsinki ja Kokkola. Transitokuljetuksia oli 7,5 miljoonaa tonnia, 6 % enemmän kuin edellisvuonna. Transiton osuus satamien koko liikennemäärästä oli 8 %. Tuonti väheni 13 % ja vienti kasvoi 13 %. Transitokuljetukset keskittyivät Hamina Kotkan ja Kokkolan satamiin. Jonkin verran transitoa kuljetettiin myös Hangon ja Helsingin satamien kautta. Linjaliikenteen aluksilla kulki yhteensä 17,3 miljoonaa matkustajaa. Ruotsin liikenteessä matkusti 9,0 miljoonaa matkustajaa ja Viron liikenteessä 7,9 miljoonaa matkustajaa. Ruotsin liikenne väheni 1 % ja Viron liikenne kasvoi 4 %. Suomen satamien kappaletavaraliikenteen määrä oli 39,4 miljoonaa tonnia, saman verran kuin edellisvuonna. Tuontia oli 13,5 miljoonaa tonnia (-4 %) ja vientiä 25,9 miljoonaa tonnia (2 %). Kontteja kuljetettiin kaikkiaan 1,5 miljoonaa TEU, kasvua oli 2 %. Lastia konteissa kuljetettiin 12,3 miljoonaa tonnia, 2 % enemmän kuin edellisvuonna. Kuorma-autoja ja perävaunuja satamien kautta kuljetettiin 0,9 miljoonaa, määrä kasvoi 1 %. Lastia niissä kuljetettiin 12,5 miljoonaa tonnia, määrä kasvoi 2 %. Vuosikertomus 2013 HELSINGIN SATAMA 11
HALUAMME VARMISTAA SUJUVAN LIIKENTEEN 12 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2013
Satama on osa kaupunkia. Suoraan Helsingin sydämeen saapuvat laivat ovat Helsingin sataman ja kaupungin ylpeys. Tämä on myös olennainen osa matkustamisen mukavuutta ja miellyttävyyttä. Sataman sijainti keskellä kaupunkia on erityisesti viime vuosina edellyttänyt Helsingin Satamalta entistä tiiviimpää osallistumista kaupunkirakentamiseen ja -suunnitteluun. Suuret Eteläsataman ja Katajanokan alueiden hankkeet koskevat useimmiten myös satamatoimintaa. Samalla Helsingin Satama on mukana vaikuttamassa elävän ja mielenkiintoisen kaupungin kehittämisessä. Matkustajaliikenne on viime vuosina yhä edelleen osoittanut kasvua, huolimatta talouden yleisestä hiljaiselosta, joka tavaraliikenteen puolella on vaikuttanut enemmänkin alavireiseen suuntaan. Sataman liikenteen kasvu on keskittynyt Länsisatamaan ja nimenomaan Tallinnan linjoille. Myös Pietarin liikenne on kehittynyt myönteisesti. Vuosittain matkustajia Länsisatamassa kulkee 6,2 miljoonaa, autoja ja rekkoja 1,1 miljoonaa. Laivojen lähtöjä voi olla jopa 17 yhden päivän aikana. Länsi satama toimii tällä hetkellä kapasiteettinsa äärirajoilla. Terminaalitoiminnot yksistään työllistävät lähes 200 henkeä ja laivat lisäksi reilut 650 henkeä. Samalla viereinen asuin- ja toimistoalueen rakentaminen tuo lisähaasteita liikenteen sujumiselle ja matkustamisen myönteisenä kokemiselle. Helsingin satamanosien kehittämissuunnitelma 2022, joka hyväksyttiin jo edellisvuonna, pohjusti suunnitelmat satamatoiminnan kehittämiselle ja mahdollisti hankkeiden käynnistämisen. Kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee Länsisataman alueen asemakaavaluonnosta, joka ehtinee lautakuntaan vasta 2014 alussa. Asemakaava on Länsisataman kehittämishankkeen edellytys. Asemakaavan vahvistaminen siirtyy vuoden 2015 alkuun. Rakentamisen aikataululle tämä ei käytännössä aiheuta ongelmia. Helsingin Sataman tavoitteena on saada Länsisatamaan suunnitteilla oleva uusi matkustajaterminaali valmiiksi vuoden 2017 aikana. Nyt sen valmistumista on siirretty keväälle 2018 ennen parhaan matkustajasesongin alkua. Katuliikenteen parannukset ja julkisen liikenteen lisääminen ovat sataman, koko kaupungin ja sen asiakkaiden etu. Tutkimuksen mukaan vain noin 10 % Länsilinkin liikenteestä johtuu satamasta. Satama tarvitsee lisätilaa toiminnoilleen, mistä johtuen maata täytettiin Valtamerilaiturin ympäristöstä maamassoilla kuuden hehtaarin alalta. Työhön liittyvä ruoppaustyö valmistui lokakuussa 2013. Helsingin Satama tarkasteli myös Länsisataman liikenteen kannalta keskeisen Porkkalankadun ja Mechelininkadun risteyksen liikennöintivaihto ehtoja yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Tyynenmerenkadulle sovittiin lisäkaistasta, joka rakennetaan vuoden 2014 aikana. Uuden matkustajaterminaalin kaavoituksen viitesuunnitelma vahvistui asemakaavaa varten ja terminaalin suunnittelu aloitettiin. Pihlajasaaren kiertoväylän parantamisen suunnittelu aloitettiin, ja sen avulla on tarkoitus helpottaa laivaliikennettä. Automaattisen check in -järjestelmän käyttömahdollisuutta selvitettiin yhteistyössä varustamojen kanssa. Myös automaattisen laivankiinnitysjärjestelmän, automooringin, käyttöönottoa selvitettiin. Twin-Port-yhteistyössä on tulevaisuus Helsingin ja Tallinnan satamien välinen yhteistyö on tiivistynyt tulossa olevan rikkidirektiivin, aiempaa kalliimpien polttoainekustannusten ja valmiiksi lyhyen välimatkan ansiosta. Helsingin ja Tallinnan satamat ovat myös osa EU:n ydinsatamien runkoverkostoa. Molemmissa kaupungeissa ja erityisesti niiden satamissa yhteistyö nähdään liikenteen ja kehittämisen kannalta etuna sekä satamien yhteistoiminnan kannalta mahdollisuutena kehittää ja tehostaa niiden toimintoja. Satamien yhteinen ohjausryhmä on kokoontunut jo vuodesta 2012 lähtien ja vuoden 2013 syksyllä Twin-Port-projekti sai TEN-T-rahoituksen EU:lta. Koko hanke sai yhteensä 11,3 miljoonaa euroa, josta Helsingin osuus oli 76 %. Twin-Port-hanke on osa Motorways of the Sea -projektia 2012 2015. EU:n liikennekomissaari Siim Kallas allekirjoitti hankkeen saamaan rahoitustuen Tallinnassa 16. 18.10.2013 pidetyillä TEN-T-päivillä. Twin-Port-hankkeella parannetaan Helsingin ja Tallinnan tavaraliikenteen sujuvuutta molemmissa satamissa. Helsingissä hankkeen painopiste on Länsisataman kehittämisessä ja Tallinnassa Vanhan kaupunkisataman kapasiteetin lisäämisessä. Myös reitin tulevia liikennevirtoja ja alusteknologiaa tutkitaan. Länsisatamassa toteutetaan LJ5- lauttapaikan muutostyöt, kuuden hehtaarin täyttöalue ja sille rakennettavat kaksi lauttapaikkaa. Laivojen liikennöintimahdollisuuksia parannetaan rakentamalla Pihlajasaaren kiertoväylä ja poistamalla kääntöpaikan viereinen matala. Länsisataman maapuolen liikenneyhteyksien parantamiseen kiinnitetään hankkeessa erityistä huomiota. Tallinnan Satamassa hankkeeseen kuuluvat maaliikenneyhteyksien parantaminen A-, B- ja D-terminaaleihin. Vuosikertomus 2013 HELSINGIN SATAMA 13
SATAMA UUDISTUU JATKUVASTI 14 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2013
Tavoitteenamme on luoda asiakkaillemme ja risteilymatkustajille mahdollisimman helppo, palveleva ja viihtyisä vierailukokemus. Samalla teemme satamasta sujuvan ja turvallisen työskentely- ja toimintaympäristön. Rakennusten kunnostus ja uudet laituripaikat Länsisatamaan rakennettiin uusi maihinnousurakennus palvelemaan Länsisataman Tallinnan liikennettä. Tämä helpotti välittömästi aikataulutusta ja paransi matkustajakokemusta. Länsisataman Tallinnan liikenteessä yhä suurempi osa matkustajista kulkee uudentyyppisillä, nopeilla matkustajalautoilla, joilla matkustajasillat sijaitsevat perinteisiä laivoja korkeammalla. Lisäksi laituri LJ7 rakennettiin sekä laituri LJ8:n ruoppaus valmistui ja täyttötyöt aloitettiin. Keväällä alkoi EO2-laiturin perusparannustyön ensimmäinen vaihe, joka päättyy kesällä 2014. Korjaukset tehdään kahdessa osassa vaiheittain siten, että laituri on jatkuvasti alusliikenteen käytössä. Nyt meneillään oleva laiturin korjaustyö valmistuu ensi kesänä, jonka jälkeen alkaa korjaustyön vaihe 2. Potkurivirtojen aiheuttama haittoja korjattiin LP 6:lla. Katajanokan terminaalin ympäristö ja sisätilat kunnostettiin. Terminaalin edustan jalankulku- ja pysäköintialueet uusittiin sekä rakennettiin pätkä pyörätietä. Kivi- ja asfaltointityöt sekä valaistus alueella valmistuivat. Istutukset ja kadun kalusteet sekä tarvittavat kaiteet asennetaan ensi keväänä. Myös terminaalin kolmannen kerroksen, Cafe Terminuksen vieressä sijaitsevat wc-tilat uudistettiin maaliskuussa 2013. Maasähkö Maasähkön käyttöönotosta tuli kuluneeksi vuosi. Järjestelmän toimivuudesta tehtiin kattava selvitys. Laitteisto on toiminnaltaan vastannut odotuksia. Sekä melu- että pakokaasupäästöjen väheneminen on ollut lähialueilla huomattavaa. Taloudellisesti maasähkön käyttö on kilpailukykyinen vaihtoehto polttoöljyn hinnan ollessa nykyisellä korkealla tasolla. Maasähkövalmiuksia tullaan laajentamaan seuraavaksi Länsisataman alueella. Kehittyvä check in Matkustajaliikenteen check in -toimintoja kehitettiin valmistelemalla yhdessä varustamojen kanssa pilottihanketta, jossa automatkustajien ja raskaan liikenteen lipuntarkastukseen liittyvät toiminnot voidaan tehdä itsepalvelukioskeissa. Hankkeen tietoteknistä valmistelua tehtiin vuoden 2013 aikana. Jäänmurto Satamajäänmurtoa suoritettiin talvikaudella 2012 2013 yhteensä 166 tuntia. Ensimmäinen jäänmurto kirjattiin 16.12.2012 ja viimeinen 2.4.2013. Loppu vuosi 2013 oli lauha ja jäänmurtoa ei tarvittu. Jäänmurto Vuosaaren satamassa ja matkustajasatamissa jakautui tasaisesti. Vuosaaren aluspalvelut Helsingin Sataman sopimus aluspalveluiden tuottamisesta FL Port Service Oy:n kanssa päättyi 31.12.2013, jonka jälkeen Helsingin Satama aloitti aluspalvelujen tarjoamisen Vuosaaressa omalla henkilökunnallaan. Aluspalveluihin kuuluu alusten kiinnitys ja irrotus, vedenanto aluksille, jäteveden vastaanotto aluksilta sekä merimiesten kuljetukset. Toimintaympäristön muutokset Helsinki Tallinna-lähtöjen määrä kaksinkertaistui kesäliikenteessä. Viking Line lisäsi kapasiteettiaan reitillä 6.5. 1.9. Suomen lipun alla liikennöivällä M/S Isabellalla. Päivittäisiä lähtöjä yhdessä Viking XPRS:n kanssa oli kahdeksan. Eckerö Linen uusi laiva M/S Finlandia aloitti liikennöinnin 31.12.2012. Finlandian myötä matka-aika Tallinnaan lyhenee kahteen ja puoleen tuntiin. M/S Nordlandian tavoin Finlandia seilaa Suomen lipun alla. Vuoden 2013 aikataulun mukaan Finlandialla oli kaksi päivittäistä lähtöä sekä Helsingistä että Tallinnasta. Finnlines uudisti aluskantaansa myös vuonna 2013 ja viimeiset Kiinassa valmistuneet alukset otettiin käyttöön. Vuosaaren sataman ja Muugan sataman välistä liikennettä ei saatu vielä aloitettua vuoden 2013 aikana. Alueiden ja palveluiden kehitys Niin sanottu Volvo-halli purettiin Hernesaaressa risteilylaiturin toimintaan liittyviä ajoneuvoliikennejärjestelyjä helpottamaan. Nimensä mukaisesti halli toimi vielä 1970-luvulla Volvo-autojen maahantuontivarastona ja viime vuodet Hernesaaren matkamuistomyymälöiden varastotilana. Hallin tieltä vapautui noin 4000 m 2 kenttätilaa risteilyliikennettä palvelevien linja-autojen käyttöön. Helsingin Satama teetti alueelle uuden asfalttipinnan ja uudet ISPS aita- ja porttijärjestelyt. Vuosaaren meriväylä Helsingin Satama esitti Liikennevirastolle Vuosaaren satamaan johtavan väylän syventämistä, koska konttialusten koot ovat kasvaneet. Suuremman kokoluokan aluskuljetuksiin siirtyminen synnyttää aluskustannussäästöjä ja kattaa hankkeen investointikustannukset. Hankkeen kannattavuutta tukevat myös vähenevät energiankulutusluvut ja hiilidioksidipäästöt. Helsingin Satama ja Vuosikertomus 2013 HELSINGIN SATAMA 15
Liikennevirasto solmivat joulukuussa 2013 yhteistoiminta sopimuksen hankkeen vastuu- ja kustannusrajoista. Liikennevirasto vastaa väylästä ja Helsingin Satama sataman vesialueista. Vetytankkauskokeilu Tekesin hallinnoimassa Demo2013 polttokennosovellusten kokeiluhankkeessa järjestettiin 10.9.2013 Vuosaaren satamassa starttiseminaari, jossa esiteltiin muun muassa polttokennotoiminen, vetyä polttoaineenaan käyttävä henkilöauto sekä Oy Woikoski Ab:n vedyn tankkausaseman prototyyppi. Woikoskelle on varattu paikka Vuosaaren sataman porttialueelta vedyn tankkausasemaa varten. Tankkausasema tulee käyttökuntoon alkuvuonna 2014 ja alkuvaiheessa sitä käyttää Woikosken omistama, tällä hetkellä Suomen ainoa vetykäyttöinen henkilöauto. Vuosaaren vedyn tankkausasema on Woikoskella 23.1.2014 avatun tankkausaseman jälkeen toinen Suomessa. Tankkausasemakokeilu jatkunee ainakin vuoden 2016 loppuun saakka. Kunnossapito Vuosaaressa pyritään tehostamaan sähkönkulutusta. Valaistuksen sähkönkulutuksessa saavutettiin huomattavia säästöjä vuonna 2013, kun satama-alueen valaistuksen ohjausjärjestelmiä päivitettiin. Asfalttipintoja tehtiin, uusittiin ja kunnostettiin vuoden aikana noin 12 000 m 2 laajuisella alueella. Asfalttit öihin liittyen maalattiin erilaisia kenttäalueita ja kaistoja. Vuosaaren sataman melumuurin takaisen alueen, mereen johtavan luiskan ehostaminen saatiin suurelta osin valmiiksi vuoden 2013 aikana. Kaikki vedenalaiset laiturirakenteiden ja satama-altaiden pohjat kaikuluodattiin. Rakenteiden todettiin olevan hyvässä kunnossa. Satama-altaiden pohjassa havaittiin, että joissakin laituri-alueissa olivat massat liikkuneet. Kuitenkin niin vähän, ettei toimen piteisiin ryhdytty. Joustavampi oma toiminta Helsingin Satama siirtyi vuorotyöstä jaksotyöhön matkustajaterminaali- ja aluspalvelujen osalta. Muutos helpotti asiakkaiden tarpeisiin vastaamista ja saadun palautteen perusteella toiminnassa onnistuttiin asetettujen tavoitteiden mukaisesti (oikea-aikaisuus, resurssien järkevä käyttö). Liikenteen lisääntymisen myötä on myös tarve palveluille kasvanut. Uudet järjestelyt mahdollistivat palveluiden sujuvan tuottamisen ja esimerkiksi Vuosaaren aluspalvelun aloittamisen. Pitkäjänteinen asiakas- ja yhteistyökumppanityytyväisyyden mittaus Helsingin Sataman asiakastyytyväisyyttä on seurattu TUTKA-mittarilla jo vuodesta 2003 alkaen. Tutkittavia aihealueita olivat muun muassa sataman toimivuus, toiminnan koordinointi ja kehittäminen, viestintä ja yhteydenpito, asiakkaan toiminnan tuki ja sataman maine. Haastateltavat koostuvat eri asiakasryhmien kuten varustamoiden, satamaoperaattoreiden, lastinantajien ja logistiikka-alan yritysten edustajista. Helsingin Satama asetti vuoden 2013 sitovaksi toiminnalliseksi tavoitteekseen, että TUTKA-luku on vähintään 8,0 (4 10-asteikolla). Tulos saavutettiin ja koko Helsingin Sataman arvosana oli 8,12, mikä oli 0,06 enemmän kuin edellisvuonna. Saatujen arvosanojen lisäksi asiakastyytyväisyyskyselyssä saadut sanalliset palautteet ovat toiminnan kehittämisen pohjana. Messuja 9.4.2013, Logistics 13, Helsinki 17. 19.4.2013, Logistiikka 2013, Tampere 23. 26.4.2013, Transrussia 2013, Moskova 23. 25.5.2013, Kuljetus 2013, Jyväskylä 4. 7.6.2013, Transport Logistic 2013, München 9. 10.8.2013, Power Truck Show 2013, Alahärmä Vuosaaren sataman toimintaa esiteltiin vuoden aikana kaikkiaan 88 ryhmälle. Kokonaisvaltainen turvallisuus Vaarallisia aineita kuljetettiin Helsingin sataman kautta yhteensä 233 067 tonnia, joka oli noin 2 % sataman kokonaisliikennemäärästä. Yksiköissä vaarallisia aineita kulki Helsingin satamien läpi yhteensä 30 511 kappaletta. Turvallisuusarviot ja -suunnitelmat päivitettiin vuoden aikana ja valvova viranomainen hyväksyi ne. Koko sataman alueen vartiointi- ja turvapalvelut kilpailutettiin. 16 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2013
Vaarallisten aineiden onnettomuus Vuosaaren satamassa sattui yksi varteenotettava onnettomuus, kun 5.11.2013 konttialuksella havaittiin voimakkaasti savuava/höyryävä kontti. Kontti nostettiin laiturialueelle ja jäähdytystä jatkettiin. Pelastuslaitos aloitti asiasta oman onnettomuustutkintansa. Satama selvittää osaltaan, miten vaarallisten aineiden ilmoitusmenettelyn valmiuksia voitaisiin parantaa. Onnettomuudesta ei koitunut haittaa lähiympäristön asukkaille tai luonnolle. Säännölliset turvallisuusharjoitukset Vuosaaren satamassa järjestettiin 19 eritasoista turvallisuusharjoitusta vuoden aikana. Harjoituksiin osallistui myös poliisin, tullin ja Trafin edustajia. Länsisatama Vuosaaren satama Vuosikertomus 2013 HELSINGIN SATAMA 17
SUUNNITELMALLINEN TEHTÄVÄNKIERTO LAAJENTAA OSAAMISTA 18 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2013
Helsingin Sataman henkilökuntamäärä oli vuoden 2013 lopussa 164, 11 henkilöä eli 6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Eläkkeelle jäi vuoden kuluessa 9 henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa kolme henkilöä. Uusia vakituisia työntekijöitä palkattiin kolme. Sisäisiä rekrytointeja tehtiin useita ja yksiköiden välistä tehtäväkiertoa toteutettiin. Liikenteen ruuhkahuippujen tasaamisessa käytettiin tilapäisiä ja osa-aikaisia työntekijöitä. Henkilökunnan keski-ikä oli 50,4 vuotta. Henkilöstöstä oli neljännes naisia 25 ja loput miehiä. Matkustajasatamissa siirryttiin palvelujen tehostamiseksi jaksotyöhön. Jaksotyön yhteydessä aloitettiin suunnitelmallinen tehtäväkierto. Terminaalien henkilökunnan tehtäväkierto eri sataman osissa on laajentanut ammattitaitoa ja osaamista. Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi tarjottiin koulutusta 465 päivää eli 2,8 päivää henkilöä kohden. Koulutukseen osallistui 93 % henkilöstöstä. Koulutuskustannukset ilman palkkamenoja olivat 69 385 euroa. Henkilöstön kehittämisessä painopisteinä olivat IT- ja talousasiat, turvallisuus sekä eri alojen ajankohtais- ja täydennyskoulutus. Myös henkilöstön omaehtoista, vapaa-ajalla tapahtuvaa opiskelua tuettiin. Henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia edistettiin työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstön kehittämisen keinoin sekä järjestämällä TYHY-päiviä. Työilmapiiriä ja sisäistä viestintää kartoitettiin henkilöstökyselyillä. Henkilöstöliikuntaa ja kerho- ja harrastustoimintaa tuettiin. Helsingin Sataman henkilöstön jakautuma 24 % 18 % 3 % 10 % 45 % Matkustajasatamat 73 Vuosaaren satama 16 Hallinto ja talous 30 Tekniset palvelut 39 Markkinointi ja viestintä 5 Satamajohtaja 1 Yhteensä 164 Vuosikertomus 2013 HELSINGIN SATAMA 19
KANNAMME VASTUUTA YMPÄRISTÖSTÄ 20 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2013
Ympäristöjärjestelmä Helsingin Satamalla on ympäristöjärjestelmä, joka perustuu ISO 14001:2004 sertifiointiin. Ympäristöjärjestelmän ulkoinen auditointi toteutettiin elokuussa 2013. Ympäristöluvat Helsingin sataman kaikilla kolmella sataman osalla Eteläsatama ja Katajanokka, Länsisatama ja Hernesaari sekä Vuosaaren satama on voimassa oleva, erillinen ympäristölupa. Kaikkien sataman osien ympäristölupien lupaehtojen tarkistamishakemukset olivat vuonna 2013 käsiteltävinä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Päästöt ilmaan Satamatoiminnan ja alusliikenteen myötä keskeisimmin ilman laatuun vaikuttavat typpioksidit (NO X ), hiilidioksidi (CO 2 ) ja rikkidioksidi (SO 2 ) sekä hiukkaspäästöt. Erityisesti rikkidioksidipäästöt ovat tyypillisiä alusliikenteelle, sillä maaliikenteessä käytettävät polttoaineet ovat nykyään käytännössä rikittömiä. Alusten rikkidioksidipäästöt riippuvat käytettyjen polttoaineiden rikkipitoisuuksista sekä liikenteen määrästä. Kansainväliset säännökset määräävät aluksissa käytettävän polttoaineen laadun. Mikäli alus viipyy satamassa yli kaksi tuntia, sen on käytettävä enintään 0,1 painoprosenttia rikkiä sisältävää poltto ainetta tai kytkeydyttävä maasähköön. Katajanokalla Viking Linen Tukholman linjan alukset, Mariella ja Gabriella, ovat käyttäneet syksystä 2012 lähtien säännöllisesti maasähköä laiturissa ollessaan, mikä vähentää paikallisesti alusten ilmapäästöjen ohella myös melupäästöjä. Vuonna 2015 Itämerellä tulee voimaan niin sanottu rikkidirektiivi, joka pienentää alusten rikkipäästöjä myös kulussa. Direktiivin vaatimukset voidaan täyttää joko käyttämällä aluksissa polttoainetta, jonka rikkipitoisuus on enintään 0,1 painoprosenttia tai ottamalla käyttöön pakokaasujen rikkipesurit tai muut vastaavan tasoiset pakokaasujen puhdistusmenetelmät. Satamissa käytettävistä työ koneista ja satamien maaliikenteestä syntyy myös ilmanpäästöjä. Työkoneiden päästöt vastaavat luonteeltaan raskaan tieliikenteen päästöjä. Helsingin keskustassa sijaitsevissa matkustajasatamissa työkoneita on vähän, mutta Vuosaaren satamassa huomattava määrä. Satamien maaliikenteen päästöt syntyvät satama-alueiden kumipyöräliikenteestä ja Vuosaaren satamassa myös raide liikenteestä. Sekä työkoneiden että kumipyörä liikenteen osalta päästöt pienenevät kaluston uusiutumisen myötä. Satamatoiminnan päästöt ilmaan laskettiin Portensys-mallilla satamanosittain. Laskennassa ovat alusten lisäksi mukana satamien työkoneet ja maaliikenne. Vuoden 2013 laskennassa on otettu huomioon Katajanokalla toteutunut merkittävä maasähkön käyttö. Kokemuksia Katajanokan maasähköliitynnästä Viking Linen käyttämän Katajanokan maasähköliitynnän kokemuksista laadittiin selvitys vuoden 2013 loppuun mennessä. Kyseisen varustamon alukset käyttivät maasähköä 2 832 MWh vuodessa, mikä vastaa noin 600 tonnin (noin 700 kuutiometrin) polttoainemäärää ja noin 600 kilogramman rikkikuormaa. Maasähköliitynnän ansiosta alusten aiheuttamat päästöt ilmaan ja melu ovat Katajanokan alueella aikaisempaa vähäisempiä. Nykyisillä polttoaineen ja sähkön hinnoilla maasähkö on ollut myös taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto. Saatujen kokemusten perusteella laitteisto on toiminut teknisesti pääsääntöisesti hyvin tai vähintään tyydyttävästi. Melu Helsingin Satama selvittää uusien säännölliseen liikenteeseen tulevien matkustaja-alusten melutasot aina etukäteen. Melutaso vaikuttaa aluksen laivapaikan valintaan erityisesti yöpymisten osalta; mikäli alus jostain syystä yöpyy satamassa, se sijoitetaan tarvittaessa mahdollisuuksien mukaan yöksi asutuksesta kauempana olevalle laivapaikalle. Uusia Helsingin Sataman liikenteeseen vuonna 2013 tulleita aluksia olivat muun muassa Finlandia ja Turku Tukholma liikenteessä aikaisemmin ollut Europa. Voimakkaasti kehittyvälle Länsisataman alueelle laadittiin vuoden 2013 aikana melutarkastelut koskien vuosijaksoa 2014 2030 sekä vuotta 2020. Myös Vuosaaren sataman meluselvitys päivitettiin. Lisäksi Katajanokan Jäänmurtajalaiturissa olevien Arctia Shipping Oy:n alusten aiheuttamaa melua ja alueen muita melulähteitä selvitettiin mittauksilla. Jätehuolto Kaikkien satamanosien jätehuoltosuunnitelmat päivitettiin viimeksi vuonna 2012 ja seuraavan kerran ne päivitetään vuonna 2015. Satamien jätehuolto jakautuu kiinteistö-, alus- ja erityisjätteisiin. Erityis jätteitä ovat muun muassa vaaralliset jätteet, joista suurimman osan muodostavat aluksista vastaanotetut öljyiset jätteet. Alusjätehuolto Merenkulun ympäristönsuojelulain ja -asetuksen mukaan alusten on jätettävä satamaan aluksista peräisin oleva jäte, jota ei Marpol 73/78 -yleissopimuksen tai Helsingin sopimuksen perusteella saa päästää mereen Itämeren alueella. Vuosikertomus 2013 HELSINGIN SATAMA 21
Satamatoiminnan SO 2 -päästöt 2009 2013 300 250 200 150 100 50 0 2009 2010 2011 2012 2013 Eteläsatama Länsisatama Vuosaari Satamatoiminnan NO X -päästöt 2009 2013 1500 1250 1000 750 500 250 0 2009 2010 2011 2012 2013 Eteläsatama Länsisatama Vuosaari Satamatoiminnan hiilidioksidipäästöt 2009 2013 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 Eteläsatama Länsisatama Vuosaari Helsingin Sataman vastaanottama alusjäte, 2010 2013 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2010 2011 2012 2013 Kansainvälinen ruokajäte Kaatopaikkajäte/poltettava sekajäte Öljyinen jäte Helsingin Sataman vastaanottamat alusjätevedet, tonnia, 2010 2013 400 000 300 000 200 000 100 000 0 2010 2011 2012 2013 Matkustajalaivat Risteilijät Liikenteen pakokaasupäästöjä on tarkasteltu laskennallisella Portensys-mallilla. Laskennassa ovat mukana myös satama-alueella työskentelevien operaattoreiden työkoneiden päästöt sekä maaliikenteen päästöt. Kiinteistä jätteistä ja öljyisistä jätteistä satamat perivät aluksilta jätehuoltomaksua, vaikka alus ei jättäisi satamaan jätettä. Tällä ei erityismaksua eli no special fee järjestelmällä pyritään vähentämään laitonta jätteiden päästämistä mereen. Säännöllisessä liikenteessä olevat alukset voivat saada Liikenteen turvallisuusvirastolta (Trafi) vapautuksen jätteiden jättöpakosta, jos niillä on jätehuoltosopimus pätevän jätehuoltoyrityksen kanssa. Helsingin Satamaan säännöllisesti liikennöivät alukset hoitavatkin pääsääntöisesti jätehuoltonsa suoraan jätehuoltoyritysten kanssa, joten Helsingin Satama välitti jätehuollon lähinnä vain kansainvälisille risteilyaluksille ja joillekin rahtialuksille. Alusjätevedet Merenkulun ympäristölainsäädännön mukaan kansainvälisessä liikenteessä olevat alukset voivat tyhjentää käsittelemättömät käymäläjätevedet mereen yli 12 meripeninkulman (noin 22,2 kilometrin) ja käsitellyt käymäläjätevedet yli 3 meripeninkulman (noin 5,6 kilometrin) etäisyydellä lähimmästä rannikosta. Tietynlaisen käsittelylaitteiston kautta saavat alukset laskea käymäläjätevedet mereen ilman rajoituksia. Vaikka lainsäädäntö mahdollistaa jätevesien pumppaamisen mereen, jättä vät alukset yhä enenemässä määrin sekä käymäläjätevedet että muut aluksella syntyvät jätevedet satamaan, josta ne johdetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Vuonna 2013 alusjätevesiä vastaan otettiin 3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosittain vastaan- 22 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2013
otetun alusjätevesimäärän vaihtelu on ollut matkustajasatamissa suhteellisen vähäistä. Vuosaaren satamassa vastaanotetut alusjätevesimäärät olivat pieniä verrattuna matkustajasatamiin ja alusjätevesimäärän vaihtelu oli suhteellisesti suurempaa. Suurin osa niin sanotusta mustasta jätevedestä tulee matkustaja-aluksilta. Risteilyalusten pumppaamat jätevedet ovat pääasiallisesti harmaata jätevettä, koska useimmilla risteilyaluksilla on omat jätevedenpuhdistamot. Helsingin Sataman alusjätevesien vastaanottokapasiteetti on liikennemäärään nähden riittävä. Energiankulutus Helsingin Satamalla oli tavoitteena Helsingin kaupungin hallintokuntien energiansäästötavoitteiden mukaisesti oman kokonaisenergiankulutuksen (sähkö ja lämpö) pienentäminen kahdella prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Tavoite saavutettiin. Ympäristöyhteistyö Helsingin Satama oli vuonna 2013 mukana Clean Baltic Sea Shipping, Baltic LNG ja Penta -EU-projekteissa, joissa on pyritty selvittämän ratkaisuja satamatoiminnan ympäristöasioihin ja niiden mittaamiseen. Lisäksi Helsingin Satama on mukana kansallisissa ympäristötutkimuksissa ja työryhmissä sekä Itämerihaasteessa. Helsingin Satama työskentelee tiiviisti myös Helsingin kaupungin ympäristötyöryhmissä osallistuen muun muassa ilmansuojelu-, meluntorjunta-, vieraslaji-, ympäristöjohtamis- ja energiansäästötyöskentelyyn. Vesistö- ja kalataloustarkkailut Helsingin Sataman eri satamanosien ja meriläjitysalueiden vesistötarkkailua jatkettiin vuonna 2013 voimassa olleiden tarkkailuohjelmien mukaisesti. Koko pääkaupunkiseudun merialuetta koskeva uusi vesistön yhteistarkkailuohjelmaehdotus toimitettiin Uudenmaan ELYkeskuk seen hyväksyttäväksi joulukuussa 2013. Uuden ohjelman mukaista vesistötarkkailua on tarkoitus toteuttaa vuodesta 2014 alkaen. Helsingin Satama osallistui vuonna 2013 Helsingin ja Espoon merialueen edustan kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Ilmanlaadun mittaus Helsingin Sataman ympäristöluvat velvoittavat osallistumaan pääkaupunkiseudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Vuonna 2013 ilmanlaadun mittausasema sijaitsi Katajanokanrannassa, jossa ilmanlaatu oli vuosikeskiarvona hyvä. Rikkidioksidipitoisuus oli alhainen, mutta hieman pääkaupunkiseudun keskiarvoa korkeampi. Typpidioksidin ja hiukkasten pitoisuudet eivät poikenneet muualla pääkaupunkiseudulla vallinneesta tasosta. Helsingin edustan meriläjitysaluehanke Helsingin Sataman suunnitteleman uuden meriläjitysalueen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) päättyi Uudenmaan ELY-keskuksen 10.4.2013 antamaan lausuntoon. YVAmenettelyn yhteydessä tehtyjä selvityksiä täydennettiin vuoden 2013 aikana neljällä uudella selvityksellä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vuonna 2014 jätettävää lupahakemusta varten. Nesteytetty maakaasu Helsingin Satama on mukana Baltic LNG -hankkeessa, jonka tavoitteena on löytää yhteinen näkemys nesteytetyn maakaasun eli LNG:n tankkauksesta aluksiin Itämeren alueen satamissa. Baltic LNG -hanke valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. LNG:tä käytettäessä alusten päästöt ilmaan ovat huomattavasti pienempiä kuin perinteisillä polttoaineilla. Helsingin Satama, Rajavartiolaitos ja LNG:n tuottaja ovat selvittäneet sitä, miten Rajavartiolaitoksen uusi ulkovartiointialus Turva voitaisiin tankata Vuosaaren satamassa maakaasulla. Tankkauksesta laadittiin riskikartoituksia ja analyysejä, ja Helsingin Satama laatii tankkauksesta turvallisuusmanuaalin. LNG:n tankkaaminen on yhtä turvallista kuin perinteisen aluspolttoaineen, mutta tankkauksen toteutus eroaa teknisesti perinteisestä. Rajavartiolaitoksen uusi Turva-alus otetaan käyttöön keväällä 2014. Konttiliikenteen rekkakokeilu Hiilidioksidipäästöjen merkittävään vähentämiseen tähtäävä konttiliikenteen rekkakokeilu käynnistyi Suomessa marraskuussa 2013. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myönsi viiden vuoden kokeilu luvan yhdelle Speed Oy:n suurikapasiteettiselle moduuliyhdistelmälle reitille Vuosaaren satama Lahti Vuosaaren satama. Kyseisen rekan kokonaismassa on maksimissaan 80 tonnia ja pituus 33,5 metriä. Kuljetuskapasiteetiltaan tavallista suuremman rekan akselipainot, kääntyvyys ja korkeus eivät poikkea normaaleista yhdistelmistä, joten muutoksia olemassa oleviin raskaalle liikenteelle mitoitettuihin teihin, liittymiin, alikulkuihin tai siltoihin ei tarvita. Vuosikertomus 2013 HELSINGIN SATAMA 23