KIRJALLINEN KYSYMYS 587/2008 vp Avioliiton vaikutus eläke- ja muihin etuuksiin Eduskunnan puhemiehelle Monet eläkeläiset haluaisivat leskeksi jäätyään solmia uuden avioliiton, mutta pitävät kohtuuttomana sitä, että heidän kansaneläkkeensä ja eräät muut etuudet alenevat avioliiton solmimisen myötä. Pienissä eläkkeissä ja muissa etuuksissa leikkaus tuntuu kohtuuttomalta. Myös muut avioliitossa elävät kokevat leikkauksen siviilisäädystä johtuvana syrjintänä. Avosuhteessa eläminen on monille ikääntyneille ihmisille eettisesti vaikea valinta. Toisaalta sekään ei ole ratkaisu, sillä rehellinen ihminen ilmoittaa tosiasiallisen elämäntilanteensa ja joutuu etuusleikkausten kohteeksi. On kohtuutonta, että 2000-luvun Suomessa kaikkein pienimmän eläketurvan varassa elävät kansaneläkkeen saajat saavat rangaistuksen, jos solmivat uuden avioliiton leskeksi jäätyään tai elävät avioliitossa. Ansioeläkkeiden osalta ei vastaavaa leikkausta tapahdu. Kaikilla eläkeläisillä on samanlaiset elinkustannukset eläkkeen maksajasta riippumatta. Leikkauksista tulee luopua kaikkien eläkeläisavioparien osalta. Ikääntyville ihmisille asuminen yhdessä puolison kanssa antaa turvaa ja tukea. Yhteen muuttaminen vapauttaa myös asuntoja nuorten käyttöön. Merkittävä hyöty koituu myös yhteiskunnalle. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin kaikkien eläke- ja muiden etuuksien saattamiseksi yhdenvertaisiksi eläkeläisen siviilisäädystä riippumatta? Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2008 Toimi Kankaanniemi /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaanniemen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 587/2008 vp: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin kaikkien eläke- ja muiden etuuksien saattamiseksi yhdenvertaisiksi eläkeläisen siviilisäädystä riippumatta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lakisääteisten perhe-eläkkeiden tarkoituksena on turvata lesken ja lasten toimeentulo perheenhuoltajan kuoltua. Tämä perhe-eläketurva muodostuu kahdesta rinnakkaisesta järjestelmästä. Työeläkelakien mukaisella perhe-eläkkeellä korvataan sitä ansion menetystä, joka perheelle aiheutuu huoltajan kuolemasta. Kansaneläkejärjestelmän mukaisella perhe-eläkkeellä puolestaan turvataan lesken ja lasten vähimmäistoimeentulo. Voimassa olevat perhe-eläkesäännökset pohjautuvat pitkälti 1990-luvun alkupuolella toteutettuun perhe-eläkeuudistukseen. Siinä kiinnitettiin päähuomio lasten toimeentuloon ja leskeneläkkeen saamisedellytyksiä tarkennettiin ottaen huomioon lesken lisääntyneet mahdollisuudet saada omia eläke- ja ansiotuloja. Kansaneläkelain (568/2007) mukaisen leskeneläkkeen saamisen yhtenä edellytyksenä on, että leski on ollut edunjättäjän kanssa avioliitossa. Kansaneläkelain mukaisena leskeneläkkeenä maksetaan alkueläkettä ja jatkoeläkettä. Alkueläkettä maksetaan edunjättäjän kuolemaa seuraavalta kuudelta kuukaudelta. Alkueläke lakkaa kuitenkin lesken täytettyä 65 vuotta tai solmittua uuden avioliiton ennen 50 vuoden iän täyttämistä. Leskeneläkkeen jatkoeläkettä maksetaan alkueläkkeen jälkeen. Jos leski saa kuitenkin kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä tai aiemmin voimassa olleen kansaneläkelain mukaista työttömyyseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä taikka näitä eläkkeitä vastaavaa eläkettä ulkomailta, jatkoeläkettä ei makseta. Leskeneläkkeen jatkoeläkkeenä maksetaan perusmäärää ja täydennysmäärää. Lesken uusi avioliitto ja avoliitto vaikuttavat samalla tavoin täydennysmäärän suuruuteen. Kansaneläkelain mukainen leskeneläke lakkaa sitä seuraavan kuukauden alusta, jona leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän on täyttänyt 50 vuotta. Tällöin leskelle kuitenkin maksetaan kertasuorituksena leskeneläkettä kolmen vuoden leskeneläkettä vastaava määrä. Edellytyksenä kertasuorituksen maksamiselle kuitenkin on, että leskelle on maksettu leskeneläkettä vähintään vuoden ajan ennen uuden avioliiton solmimista. Jos lesken uusi avioliitto purkautuu, oikeus aikaisemman avioliiton perusteella saatuun leskeneläkkeeseen ei palaudu. Jos leski solmii avioliiton 50 vuoden iän täyttämisen jälkeen, hänen leskeneläkettään ei lakkauteta. Myös työeläkelakien mukaiseen leskeneläkkeeseen on oikeus vain sellaisella leskellä, joka on ollut avioliitossa edunjättäjän kanssa. Ja samoin kuin kansaneläkelain mukainen leskeneläke, myös työeläkelakien mukainen leskeneläke lakkaa, jos leski solmii uuden avioliiton ennen 50 vuoden iän täyttämistä. Tällöin leskellä on oikeus saada kertasuorituksena leskeneläkettä kolmen vuoden leskeneläkettä vastaava määrä. Lesken 50 vuoden iän täyttämisen jälkeen solmima avioliitto ei vaikuta hänen leskeneläkeoikeuteensa. 2
Ministerin vastaus KK 587/2008 vp Toimi Kankaanniemi /kd Työ- ja kansaneläkejärjestelmässä avopuolisoilla ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen. Tämä perustuu avioliittolaissa säädettyyn periaatteeseen, jonka mukaan vain aviopuolisoilla on elatusvelvollisuus toisiinsa nähden. Lisäksi lakisääteinen eläkejärjestelmämme takaa kullekin henkilölle oman eläketurvan. Kansaneläkelain mukaisen leskeneläkkeen jatkoeläkkeen täydennysmäärässä avoliitto on kuitenkin rinnastettu avioliittoon. Tämä johtuu siitä, että muidenkin kansaneläkejärjestelmän mukaisten pitkäaikaiseen toimeentuloon tarkoitettujen eläkelajien määrät on sidottu perheluokitukseen, jossa avoliitto on rinnastettu avioliittoon. Myös muiden perheen vähimmäistoimeentuloa turvaavien sosiaaliturvaetuuksien osalta voidaan yleisellä tasolla todeta, että niitä koskevassa lainsäädännössä avoliitto on rinnastettu avioliittoon etuuden määrään vaikuttavana tekijänä. Hallituksen asettaman SATA-komitean tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Sen tavoitteena on myös tarkastella perusturvan ja ansioturvan määräytymisen ja kriteerien perusteet ja oikeellisuus. Hallitusohjelman mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä valmistellaan kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien henkilöiden toimeentulon nykyistä paremmin turvaava malli. Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2008 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 587/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Toimi Kankaanniemi /kd: Ämnar regeringen vidta åtgärder för att se till att alla pensionsförmåner och övriga förmåner jämställs oberoende av pensionstagarens civilstånd? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Syftet med de lagstadgade familjepensionerna är att trygga utkomsten för den efterlevande maken och barnen vid en familjeförsörjares död. Familjepensionsskyddet består av två parallella system. Genom familjepension enligt arbetspensionslagarna ersätts det inkomstbortfall som en familj förorsakas när försörjaren dör. Genom familjepension som utbetalas med stöd av folkpensionssystemet tryggas däremot den efterlevande maken och barnen en minimiutkomst. De gällande bestämmelserna om familjepension baserar sig i hög grad på den revidering av familjepensionssystemet som gjordes i början av 1990-talet. Vid revideringen av systemet fästes uppmärksamhet framför allt vid barnens utkomst och villkoren för efterlevandepensionen preciserades med beaktande av den efterlevande makens möjligheter att få egna förvärvs- och pensionsinkomster. En förutsättning för att få efterlevandepension med stöd av folkpensionslagen (568/2007) är att den efterlevande maken har ingått ett äktenskap med förmånslåtaren. Enligt folkpensionslagen betalas efterlevandepensionen som begynnelsepension och fortsättningspension. Begynnelsepensionen betalas för sex månader efter förmånslåtarens död. Begynnelsepensionen upphör dock efter det att den efterlevande maken har fyllt 65 år eller ingått ett nytt äktenskap innan han eller hon fyllt 50 år. En efterlevande make har rätt till efterlevandepension i form av fortsättningspension efter begynnelsepensionen. Om den efterlevande maken dock får sjukpension eller ålderspension enligt folkpensionslagen eller arbetslöshetspension enligt den gamla folkpensionslagen eller individuell förtidspension eller motsvarande pension från utlandet, har han eller hon dock inte rätt till fortsättningspension. Efterlevandepensionen som utbetalas som fortsättningspension består av ett grundbelopp och inkomstrelaterat kompletteringsbelopp. Om den efterlevande maken ingår ett nytt äktenskap eller samboförhållande inverkar de i samma utsträckning på storleken på kompletteringsbeloppet. Efterlevandepension enligt folkpensionslagen upphör från ingången av månaden efter den under vilken den efterlevande maken ingår ett nytt äktenskap innan han eller hon fyllt 50 år. Den efterlevande maken har då emellertid rätt till en engångsbetalning av efterlevandepension. Engångsbeloppet är lika stort som efterlevandepensionen för tre år hade varit. En förutsättning för engångsbetalningen är dock att den efterlevande maken har fått efterlevandepension i minst ett år innan det nya äktenskapet ingicks. Om den efterlevande makens nya äktenskap upplöses, återställs inte rätten till fortsättningspension på grundval av det tidigare äktenskapet. Om den efterlevande maken ingår ett äktenskap efter att ha fyllt 50 år påverkas inte hans eller hennes rätt till efterlevandepension. 4
Ministerns svar KK 587/2008 vp Toimi Kankaanniemi /kd Rätt till efterlevandepension har också enligt arbetspensionslagarna endast den efterlevande maken om han eller hon hade ingått äktenskap med förmånslåtaren. På samma sätt som efterlevandepension enligt folkpensionslagen upphör också rätten till efterlevandepension enligt arbetspensionslagarna om den efterlevande maken ingår ett nytt äktenskap innan han eller hon fyllt 50 år. Den efterlevande maken har då rätt till en engångsbetalning av efterlevandepension. Engångsbeloppet är lika stort som efterlevandepensionen för tre år hade varit. Om den efterlevande maken ingår ett äktenskap efter att ha fyllt 50 år påverkas inte hans eller hennes rätt till efterlevandepension. I arbets- och folkpensionssystemet har sambor inte rätt till efterlevandepension. Detta baserar sig på en princip som föreskrivs i äktenskapslagen om att endast äkta makar är underhållsskyldiga i förhållande till varandra. Dessutom garanterar vårt lagstadgade pensionssystem alla ett eget pensionsskydd. I fråga om kompletteringsbeloppet som betalas vid fortsättningspension vid rätt till efterlevandepension enligt folkpensionslagen har dock ett samboförhållande jämställts med ett äktenskap. Det här beror på att även beloppen för övriga pensionsslag enligt folkpensionslagen, vilka är avsedda för långvarig utkomst, har bundits till en familjeklassificering som utgår från att samboförhållandet har jämställts med äktenskapet. Även i fråga om övriga socialskyddsförmåner som tryggar en familjs minimiutkomst kan det på en generell nivå konstateras att i lagstiftning som reglerar dem har samboförhållandet jämställts med äktenskapet som faktor som påverkar förmånsbeloppet. Kommittén för att reformera den sociala tryggheten (SATA), som har tillsatts av regeringen, har som mål att minska fattigdomen och trygga en tillräcklig nivå på grundskyddet i alla livssituationer. Dess mål är även att granska grunderna för och riktigheten i fastställandet av och principerna för grund- och förtjänstskydd. Till slutet av 2009 bereds enligt regeringsprogrammet en modell som bättre än hittills tryggar försörjningen för dem som har de minsta pensionsinkomsterna. Helsingfors den 9 september 2008 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 5