RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL
Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA- JA VELVOTTEISTA Taustaa Olosuhteissa tapahtuneet muutokset Uudet vahinkoarviot ja kompensaatiotasot PAINOTUS LOHEEN, PERÄMEREN JOKIIN JA ERITYISESTI KEMIJOKEEN
TAUSTAA MMM:n tulostavoite RKTL:lle vuonna 2013 Tuotetaan tietoa rakennettujen jokien kalatalousvelvoitteiden toimivuuden ja kalataloudelle aiheutuneiden vahinkojen arvioimiseksi. Erityistarkastelussa pilottikohteina Oulujoki ja Kemijoki ja yleisempänä tarkasteluna Kymijoki, Iijoki ja Pielisjoki/ Koitajoki Tarkennus: arvioidaan menetetyn lohen tuotanto siihen elinkierron vaiheeseen, kun kalat rekrytoituvat kalastuksen kohteeksi Selvityksen kohdejoet
TAUSTAA Tukee hallitusohjelmaan sisältyvän kalatiestrategian toimeenpanoa Tarve esillä Lohistrategiatyöryhmän mietinnössä Velvoitteiden tasoa käsitelty oikeuskanslerin päätöksissä Nykyvelvoitteiden perustana vanhat arviot vaelluskalojen poikastuotannosta Uutta tietoa Kainuun ja Lapin ELY-keskuksille, joilla tulostavoitteena kalatalousvelvoitteiden muutosten valmistelu
Tuhatta poikasta OLOSUHTEIDEN MUUTOKSET (1) 9000 8000 7000 Viljelypoikaset Luonnonpoikaset 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Itämeren lohikantojen kehitys 1950-luvulta alkaen Lohen nykyvelvoitteiden perustana poikastuotantoarviot, jotka tehty Itämeren luonnonlohikantojen aallonpohjassa Kantojen huomattava elpyminen parin viimevuosikymmenen aikana Arviot vaelluspoikastuotannosta: 135 386 kpl / ha / vuosi
OLOSUHTEIDEN MUUTOKSET (2) Lohen nykyvelvoitteiden perustana käytetty arvio istutuspoikasten säilyvyydestä suhteessa luonnon smoltteihin heikentynyt selvästi viimeaikaisten tutkimusten perusteella Istutuspoikasten ja villien vaelluspoikasten säilyvyyden suhde Vanhat arviot 1,6 Nykyiset arviot 2,5 3 Itämeren villien ja viljeltyjen lohen vaelluspoikasten eloonjääntiarvioiden mediaanien suhde (ICES 2013)
OLOSUHTEIDEN MUUTOKSET (3) IIJOKI PIELISJOKI Luonto Laitos Luonto Laitos N K Tarvittavat naaraat (kpl/v) Kustannukset ( /v) 2 845 162 1 348 72 246 179 13 991 306 862 16 349 Naaraiden lukumäärä (N), joka tarvitaan tuottamaan arvioitu nykyvelvoitteiden mukainen luonnonpoikasmäärä sekä tähän perustuvat emokalaston viljelykustannukset (K) Iijoen lohella ja järvilohella (Pielisjoki). Nykyisten istutusvelvoitteiden laskennassa ei ole huomioitu kalakantojen perinnöllistä monimuotoisuutta. Uusi tieto: viljelykierto johtaa nopeasti kalojen laitosoloihin sopeutumiseen ja huonoon menestymiseen luonnossa Luonnonkierron lisääminen monimuotoisuuden säilyttämiseksi lisää huomattavasti viljelyn työtä ja kustannuksia
OLOSUHTEIDEN MUUTOKSET (4) Viime aikojen koskikunnostukset parantaneet laajasti vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen edellytyksiä rakennetuissa joissa Enää ei perusteita vähentää vanhojen uittoperkausten haittavaikutusta kompensoitavasta poikastuotannon tasosta Uittoperkausten vaelluspoikastuotantoa heikentävä vaikutus Vanha arvio 10 % Nykyinen arvio 0 %
UUDET VAHINKOARVIOT KEMIJOEN ESIMERKKI Vertailujokena Tornionjoki, joka hyvin samankaltainen Kemijoen kanssa Maantieteellinen sijainti Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet Vanhat lohisaalistilastot
UUDET VAHINKOARVIOT KEMIJOEN ESIMERKKI Menetettyä vaelluspoikastuotantoa arvioitiin Tornionjoen lohen tutkimustulosten avulla. TORNIO KESTÄVÄN KALASTUKSEN MUKAINEN TASO Md (95 % todennäköisyysväli) kpl/v (*1000) 1928 (1518-2599) kpl/ha/v (5000 ha) 386 (304-520) Kestävän kalastuksen taso = 80 % arvioidusta potentiaalisesta poikastuotantokapasiteetista (Potential Smolt Production Capacity, PSPC) PSPC = pitkän aikavälin keskimääräinen vaelluspoikastuotanto tilanteessa, jossa lohikantaa ei lainkaan kalasteta ja joka ottaa huomioon luonnonolosuhteiden ja luontaisen eloonjäännin vaihtelun Lisättynä meritaimenien osuudella (10 %) lohikalojen kokonaissmolttimääräksi 386 kpl / ha / vuosi x 1,1 = 424 kpl / ha vuosi
UUDET VAHINKOARVIOT KEMIJOEN ESIMERKKI Uudet kompensaatiotason arviot, kun lohen ja taimenen tuotantoala joessa 5000 ha ja yhteissmolttituotanto 424 kpl/ha/v: Smolttituotanto 5000 x 424 kpl/ha/v = 2 120 000 kpl/v Jako lajeihin (voimalaitosrakentamisen vuoksi menetetty vaelluspoikasmäärä) 90 % lohta: 0,9 x 2 120 000 = 1 908 000 kpl/v 10 % taimenta: 0,1 x 2 120 000 = 212 000 kpl/v Vähennettävä jokialueen tuoton osuus (= jäljelle jää merialueen kompensaatiotarve) lohi 7 %: 0.93 x 1 908 000 = 1 774 440 kpl/v taimen 25 %: 0,75 x 212 000 = 159 000 kpl/v Merialueelle istutettava laitospoikasmäärä (kerroin 2,5) lohi: 1 774 440 x 2,5 = 4 436 100 kpl/v taimen: 159 000 x 2,5 = 397 500 kpl/v
UUDET VAHINKOARVIOT JA KOMPENSAATIOTASOT Esitetään aiempien velvoitteiden tapaan istutuspoikasten määrinä LOHI (smolttia) MERITAIMEN (smolttia) VAELLUSSIIKA (1-kes.) Uusi arvio Nykyvelvoite Uusi arvio Nykyvelvoite Uusi arvio Nykyvelvoite Oulujoki 880 000 226 200 87 500 54 550 1 500 000 153 600 1 500 000 150 000 2 000 000 Kemijoki 3 000 000 4 400 000 Iijoki 1 400 000 2 000 000 615 000 270 000 400 000 310 000 120 000 180 000 90 000 3 100 000 3 100 000 28 000 3 000 000 1 200 000 Olennaista velvoitteiden määrittämisessä on kuitenkin niiden arvo, joten velvoitteiden toimeenpanotapa tulee arvioida tapauskohtaisesti. Painopistettä tulisi siirtää kalakantojen hoidossa luonnonpoikastuotantoa tukeviin toimenpiteisiin ja vaelluskalakantojen palauttamiseen.
Kiitos! Photo: Panu Orell