ETNOGRAFINEN SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS HELSINGIN OHJAAMOSSA

Samankaltaiset tiedostot
Heikki Waris instituutin toimintasuunnitelma 2017

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen

Pilottiala Lasten päivähoito sekä lapsi- ja perhetyö. Heidi Backman VOSE

Suomennos. Ab Det finlandssvenska kompetenscentret. inom det sociala området. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 31.3.

Sosiaalityön opetus- ja tutkimusyksikkö Praksis Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca / Heikki Warisinstituutti

LAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus. Yritys- ja järjestötori , Sanna Nieminen

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Sosiaalityön käytännönopintojaksojen sisällöt ja tavoitteet opintojaksoille ja lastensuojelun Praksiksen idea

Pääkaupunkiseudun Praksis. Jenika Heinonen Koulutussuunnittelija, YTM, KM Socca/ Heikki Waris -instituutti

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (12) Sosiaali- ja terveysvirasto 8/

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Pilottiala Lasten päivähoito sekä lapsi- ja perhetyö. Heidi Backman OPH, ruotsinkielinen opetus

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa?

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla

TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN

Tervetuloa Metropolialueen köyhyys NYT oppimisverkostoon !

Ohjaamo nuoren tukena. Ohjaamo Porvoo ja sen suhde opintoohjaukseen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Päihdealan sosiaalityön päivä

Kokemuksia Palvelu olen minä! hankkeesta Susanna Salmela, Iiris Nurmo

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting Kirsi Yli-Kaitala

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Tervetuloa yhteiskehittämispäivään / Välkommen till samutvecklingsdagen. Mia Montonen & Laura Yliruka

Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2. Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Kysely huoltajille Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä helmi-maaliskuussa 2019 Kyselyyn vastasi yhteensä 227 huoltajaa

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Minna Sillanpää Porvoo

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Tervetuloa Mikä meininki digitaalisessa sosiaalityössä? oppimisverkostoon Pääkaupunkiseudun Praksis

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke

Yhteistä kehittämistä

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Kokemuksia arvioivasta työotteesta käytännön työssä

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintamalli. Hanna Ranta vastaava kuraattori, Milka Grekula opiskelijapalveluvastaava

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

RuutiBudjetti, nuoret budjetin ja toiminnan suunnittelijoina. Inari Penttilä, suunnittelija & Ville Jämiä, nuoriso-ohjaaja nuorisoasiainkeskus

Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) - menetelmä

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä

Päihteetön koulu -projekti. Kokoaa yhteen Kauklahden alueen toimijoita alueen päihdekasvatuksen vahvistamiseksi

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

04/2019. ENERGIAA JA HYVINVOINTIA MONIMUOTOISUUDESTA kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ( )

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Asiakkaanääni esille asiakasraadeilla

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kohti seuraavaa sataa

ARVO-HANKKEEN KUNTATYÖRYHMÄKIRJE 2/2008

kymmenen vuotta Erja Saurama /9/2011 Heikki Waris-instituutin kymmenen vuotta Erja Saurama

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Toimintakertomus Johdanto

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Helsingin nuorten hyvinvointikertomus

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta

SELKEYTTÄMINEN. Yksin tulleiden sosiaalinen tuki vastaanottovaiheessa. TRUST-konsepti 2/2018

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Osallisuus ja maakunta. Tomi Kiilakoski Nuorisotutkimusverkosto

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Kasvatustieteiden laitos Opettajankoulutuslaitos LUKUVUODEN PRO GRADU- SEMINAARIRYHMIIN HAKEMINEN

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Yhteinen keittiö hanke Etelä-Pohjanmaa. Julia Sillanpää

Asiakashyötyjen arviointi

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Asiakaslähtöinen palveluprosessi yhteistoiminnan ytimenä

Opinnoista työelämään. Mervi Reiman

LAPE TYÖRYHMÄN ROOLI JA TEHTÄVÄT LAPE-OHJAUSRYHMÄ

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS

Kestävän kehityksen ohjelma

Synergiaseminaari Hämeenlinna Ammatillisen koulutuksen reformi ja työpajatoiminta Ylitarkastaja Merja Hilpinen

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

OHJAAMOT JA TYÖPAJAT. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke

Työ- ja toimintakyvyn kartoitus osana palvelutarpeen arviointia

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Transkriptio:

ETNOGRAFINEN SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS HELSINGIN OHJAAMOSSA Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017, Frida Westerback Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017 / Frida Westerback 1

MATHILDA WREDE -INSTITUUTTI Mathilda Wrede instituutti on kuntien (Helsinki, Porvoo, Espoo, Kirkkonummi, Raasepori), Arcadan, Svenska social- och kommunalhögskolan vid HU (SSKH) ja Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaineen yhteinen tutkimus- ja kehittämisinstituutti Yhteistyöareena opiskelijoille, ammattilaisille, tutkijoille ja opettajille sekä palvelujen käyttäjille Kaksi tutkijasosiaalityöntekijää (Sosiaali- ja terveysvirasto) Mathilda Wrede instituutti toimii osana Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området- FSKC Heikki Waris instituutti (Socca) Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017 / Frida Westerback 2

SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS Sosiaalityön käytäntötutkimus on yhteiskunnallisia käytäntöjä palvelevan tiedon suunnitelmallista tuottamista esimerkiksi palvelutoiminnan yhteydessä. Sosiaalityön käytäntötutkimukselle on tyypillistä kokeileva, reflektiivinen ote sekä ongelmalähtöinen toimintatapa, jossa eri osapuolet sovittavat yhteen erilaisia intressejään. Mukana voi olla kuntien edustajia, palvelunkäyttäjiä ja tutkijoita. Lähtökohtana on erilaisten osapuolten erityislaadun ja osaamisen kunnioittaminen. Käytäntötutkimuksen osapuolet sopivat yhdessä neuvotellen tavoitteet ja tutkimustehtävän. He arvioivat prosessin kulkua ja saatuja tuloksia. Tavoitteena on jatkuva toisilta oppimisen prosessi uudistuvan, laadukkaan sekä vaikuttavan palvelutoiminnan aikaansaamiseksi. Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017 / Frida Westerback 3

SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS Heikkojen signaalien kuulemista Palveluiden käyttäjien mukaan ottaminen tiedontuotantoon Demokraattinen, pragmaattinen tutkimustapa (Dewey 1999) Edellyttää neuvottelevaa otetta (Uggerhøj 2014, 277-292) Tavoitteena on relevantin tiedon tuottaminen kompleksisessa yhteiskunnassa Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017 / Frida Westerback 4

Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017 / Frida Westerback 5

Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017 / Frida Westerback 6

Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017 / Frida Westerback 7

TUTKIMUSKYSYMYKSET 1. Missä elämäntilanteissa nuori lähestyy Ohjaamo toimintaa Helsingissä? Miten palvelu toimii nuorten näkökulmasta? 2. Millaisena työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret näkevät oman toimijuutensa ja osallisuutensa toimintamahdollisuuksien teorian valossa? 3. Miten monialainen rajapintatyö tukee nuorten toimintakykyä (capabilities) ja siirtymävaiheita? Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017 / Frida Westerback 8

TEOREETTINEN & METODOLOGINEN VIITEKEHYS Nuoret refleksiivisinä toimijoina (Archer 2007) Toimintamahdollisuuksien teoria (capability approach) (Sen 1993, Nussbaum 2011) Relationaalinen hyvinvointi (relational welfare) (Cottam 2015) Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017 / Frida Westerback 9

HYVINVOINNIN OSA-ALUEET (CAPABILITIES) Luonto ja kestävä kehitys Elämä ja terveys Itsensä kehittäminen Yhdenvertaisuus Tulevaisuuden hallinta Aktiivinen kansalaisuus Tunteet ja vuorovaikutus Turvallisuus Nuorten hyvinvointikertomus (Helsingin kaupunki) Nussbaum (2011) Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017 / Frida Westerback 10

Suhteissa rakentuva hyvinvointi edellyttää maailman tarkastelua huonoosaisten kansalaisten näkökulmasta. Se tarkoittaa heidän elämäntilanteensa kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja herkkää kuuntelemista. (Satka 2016) Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017 / Frida Westerback 11

ETNOGRAFIA METODOLOGIANA Tutkimus perustuu etnografiseen kenttätyöhön Ohjaamo-kontekstissa Helsingissä Tutkimusmateriaalia kerätään havainnoinnin (kenttämuistiinpanot), haastatteluiden, keskusteluiden sekä valokuvien kautta Ensimmäinen kenttäjakso elokuu 2016-maaliskuu 2017 Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017 / Frida Westerback 12

MONIMENETELMÄISYYS Nuorten puolistrukturoidut haastattelut (n=30) - naiset (n=16), miehet (n=14) - 18-19-v (n=3), 20-25-v (n=16), 26-29-v (n=9) - seurantahaastattelut syksy/talvi 2017 - biografinen perspektiivi - valokuvat Työntekijöiden kriittiset tapaukset (n=8) Dokumenttiaineisto Valokuvat Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017 / Frida Westerback 13

Tämän hetkiset fiilikseni uravalinnastani. Fiilikseni valmistumisen jälkeen ovat olleet tälläiset koska on ollut pientä epävarmuutta siitä että aijonko koskaan päästä alalla töihin mihinkään tai edes harjoittamaan saatujani taitoja joillekkin kursseille tai vastaaville. Jere, 20-v Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017 / Frida Westerback 14

Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017 / Frida Westerback 15

Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017 / Frida Westerback 16

UNG OCH I BEHOV AV STÖD - KARTOITUS Miten ruotsinkielinen palvelu toteutuu Ohjaamoissa pääkaupunkiseudulla ja miten ruotsinkielisten nuorten tarpeet huomioidaan? Mitä mahdollisuuksia ja haasteita yhteistyö jo olemassa olevien ruotsinkielisten toimijoiden kanssa tuo mukanaan? Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017 / Frida Westerback 17

UNG OCH I BEHOV AV STÖD JOITAKIN NOSTOJA Ruotsinkieliset palvelut taataan kehittämällä niitä yhdessä jo olemassa olevan ruotsinkielisen verkoston kanssa. Kysymys kuuluukin, voiko yhden luukun moniammatillinen työ toimia verkoston muodossa? Jokaisessa pääkaupunkiseudun Ohjaamon toimipisteessä toimii ruotsinkielinen koordinaattori, jonka työtehtäviin kuuluu osa-aikaisesti ruotsinkielisten verkostoiden kehittäminen. Kartoituksen tulosten perusteella koordinointi vaatisi kuitenkin kokopäiväistä resursointia jokaisessa kunnassa. Uusien työntekijöiden rekrytoinnissa tulisi pyrkiä jatkuvasti turvaamaan ruotsinkielisen palvelun asemaa. Tavoitteena on syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana luoda uusi ohjaus- ja valmennuskokonaisuus pääkaupunkiseudun Ohjaamojen ruotsinkielisille 15 29-vuotiaille nuorille. Palvelun lähtökohtana tulee olemaan Ohjaamojen perusidea siitä, että nuori saa tarvitsemansa monialaiset palvelut samanaikaisesti ja hänen tarpeensa huomioidaan kokonaisvaltaisesti. Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017 / Frida Westerback 18

KIITOS! Frida Westerback 040 124 9986 frida.westerback@helsinki.fi Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017 / Frida Westerback 19