8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

Samankaltaiset tiedostot
1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

Lapset ja lapsiperheet

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

LAPSET, NUORET JA PERHEET

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN HYVINVOINTISELVITYS

Päihdeavainindikaattorit

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit.

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 2009

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

HUS SAIRAANHOITOALUEIDEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAT v

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2012

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71)

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Sosiaalipalvelujen toimintatilasto 2015

Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Taustaa. Valtuustokausi

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE hanke

Pohjois-Savon väestöennuste

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2014

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

TILASTOKATSAUS 4:2017

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAPROFIILI

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

TILASTOKATSAUS 5:2016

KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAPROFIILI

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002

Dokumentin sisältö. Kaupunginhallitus liite nro 23 (1/68) Kaupunginvaltuusto liite nro 15 (1/68)

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999

Lasten päiväkotihoito

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

TILASTOKATSAUS 8:2016

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen

Transkriptio:

Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen valossa neljän ikä- ja asiakasryhmän kautta: lapset ja lapsiperheet, nuoret, työikäiset ja ikääntyneet.. Lapset ja lapsiperheet.. Lapsiperheiden toimeentulo Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on alueen kunnissa -luvulla laskenut samoin kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Hangossa toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä on ollut suhteellisesti selvästi vähemmän kuin ssa, Uudellamaalla tai koko maassa. Vuonna 7 vain, prosenttia Hangon lapsiperheistä sai toimeentulotukea, kun ssa näiden perheiden osuus oli, prosenttia. Vaikka kehityssuunta on tähän asti näyttänyt positiiviselta, talouskriisin myötä lapsiperheiden toimeentulo tulee oletettavasti aiemmasta heikkenemään.

Kuvio.. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet Hangossa ja ssa vuosina 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä -7 7 Uusimaa Koko maa Lapsiperheiden pienituloisuusaste oli noussut Hangossa samoin kuin koko maassa vuodesta 99 vuoteen 7 tultaessa. Tarkastelujakson loppuvuosina pienituloisuusasteen kehitys hidastui koko maan kehitykseen verrattuna. Vuonna 7 pienituloisiin lapsiperheisiin lukeutui Hangossa, prosenttia kunnan lapsiperheistä, mikä oli vähemmän kuin koko maassa (,9 %) keskimäärin. n osalta tietoja lapsiperheiden pienituloisuusasteesta ei ollut saatavilla tarkastelujakson ajalta. Indikaattori kuvaa suhteellista köyhyyttä ja tuloerojen kehitystä. Kuvio.. Lapsiperheiden pienituloisuusaste Hangossa vuosina 99 7. Lähde: SOTKAnet. Lapsiperheiden pienituloisuusaste 99-7 99 99 997 99 999 7 Koko maa.. Varhaiskasvatus Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleiden -vuotiaiden lasten prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli noussut sekä ssa että Hangossa vuodesta vuoteen tultaessa. -vuotiaiden kokopäivähoidossa olleiden osuus oli puolestaan noussut ssa ja laskenut Hangossa vastaavalla ajanjaksolla. Vuonna kokopäivähoidossa

olleiden -vuotiaiden osuus oli molemmissa kunnissa suurempi kuin Uudellamaalla ( %) tai koko maassa (7 %) keskimäärin. -vuotiaiden ikäryhmässä kokopäivähoidossa olleiden osuus oli Uudellamaalla selvästi korkeampi (7 %) kuin koko maassa (9 %) keskimäärin, ja ssa vielä Uudenmaan keskiarvoa korkeampi. (SOTKAnet.) Kuvio.. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet -vuotiaat ja -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet - -vuotiaat ja - vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7 9 7 7 7 - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleiden -vuotiaiden lasten prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna laskenut sekä Hangossa että ssa vuodesta. Osapäivähoidossa olleiden -vuotiaiden osuus oli Hangossa noussut ja ssa laskenut. Molemmissa kunnissa osapäivähoitoon osallistuneiden lasten osuus oli vuonna molemmissa ikäryhmissä suurempi kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Osapäivähoidossa olleiden -vuotiaiden osuus oli Uudellamaalla pienempi (, %) kuin koko maassa (, %). Myös -vuotiaiden ikäryhmässä osapäivähoidossa olleiden osuus oli Uudellamaalla (, %) pienempi kuin koko maassa (, %) keskimäärin. (SOTKAnet). Kuvio.. Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet -vuotiaat ja -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet - -vuotiaat ja - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,, 9,,,,,, - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat Osapäivähoidon luvut kattavat päiväkoti- ja perhepäivähoidossa olleet lapset.

Lasten päivähoitajien eri ammattiryhmien edustajien määrää tuhatta -vuotiasta kohden tarkasteltaessa huomataan, että Hangossa ja ssa perhepäivähoitajia on runsaasti. Perhepäivähoitajien määrä tuhatta -vuotiasta kohden oli noussut Hangossa vuodesta vuoteen 7 tultaessa, ssa puolestaan pysynyt tasaisena. Ammattiryhmän edustajien suhteellinen määrä oli vuonna 7 molemmissa kunnissa selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin ( / ). (SOTKAnet.) Lastentarhanopettajien määrä tuhatta -vuotiasta kohden oli noussut sekä ssa että Hangossa hieman aikavälillä 7. Kyseinen määrä oli pysynyt molemmissa kunnissa tarkastelujakson ajan suunnilleen samansuuruisena kuin koko maassa keskimäärin ( / ). (SOTKAnet.) Lastenhoitajien ja päiväkotiapulaisten määrä tuhatta -vuotiasta kohden oli puolestaan pysynyt Hangossa aikavälillä 7 ennallaan ja ssa hieman laskenut. Kyseinen määrä oli tarkastelujakson ajan Hangossa lähes samansuuruinen, ssa puolestaan pienempi, kuin koko maassa keskimäärin ( / ). (SOTKAnet.) Kuvio.. Lasten päivähoitajia / -vuotiasta Hangossa ja ssa vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Lasten päivähoitajia / - -vuotiasta kohden vuonna 7 7 7 7 Lastenhoitajia ja päiväkotiapulaisia Lastentarhanopettajia Perhepäivähoitajia.. Perusopetus Perusopetuksen opetusryhmien koot.-. luokilla olivat Hangon ja n alueella suhteellisen pieniä muihin tarkasteltaviin alueisiin nähden. Yli oppilaan ryhmien ei ollut kummassakaan kunnassa ja yli oppilaan ryhmiä oli Hangossa vain 7 prosenttia, ssa ei lainkaan.

Kuvio.. Perusopetuksen opetusryhmien koot.-. luokilla Hangossa ja ssa vuonna. Lähde: OPM, Ryhmäkokoselvitys. Perusopetuksen opetusryhmät ja niiden kokoluokan osuus ryhmistä vuosiluokilla - vuonna (n=) 7 7 9 7 (n=) 9 Koko maa -9 oppilasta % % - oppilasta % % -9 oppilasta % % - oppilasta % 7 % -9 oppilasta % 9 - % oppilasta % Perusopetuksen aineopetusryhmät vuosiluokilla 7-9 olivat molemmissa kunnissa suurimmaksi osaksi alle oppilaan ryhmiä vuonna. Kuvio.7. Perusopetuksen aineopetusryhmien koot 7.-9. luokilla Hangossa ja ssa vuonna. Lähde: OPM, Ryhmäkokoselvitys Perusopetuksen aineopetusryhmien koot vuosiluokilla 7-9 vuonna (n=9) 7 7 (n=77) Koko maa 9 % % % % % % % 7 % % 9 % % -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden prosentuaalinen osuus kaikista oppilaista oli noussut ssa hieman vuodesta vuoteen tultaessa, Hangossa puolestaan pysynyt ennallaan. Osa-aikaista erityisopetusta saaneiden oppilaiden prosentuaalinen osuus kaikista oppilaista oli kasvanut Hangossa lukuvuodesta / lukuvuoteen 7/ tultaessa, ssa puolestaan pysynyt lähes ennallaan. Kyseinen osuus oli lukuvuonna 7/ Hangossa korkeampi kuin koko maassa keskimäärin, ssa puolestaan matalampi.

Kuvio.. Erityisopetukseen siirretyt oppilaat vuosina ja sekä osa-aikaista erityisopetusta saaneet oppilaat lukuvuosina / ja 7/, % kaikista oppilaista Hangossa ja ssa. Lähde: Tilastokeskus. Erityisopetukseen siirretyt oppilaat sekä osa-aikaista erityisopetusta saaneet oppilaat, % kaikista oppilaista 7 7 9 Koko maa / Osa-aikaista erityisopetusta saaneet 7/ Osa-aikaista erityisopetusta saaneet Erityisopetukseen siirretyt Erityisopetukseen siirretyt.. Lastensuojelu Avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 7-vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli kasvanut sekä ssa että Hangossa tasaisesti aikavälillä 7. Avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien ikäryhmän edustajien absoluuttinen lukumäärä oli kuitenkin kasvanut vastaavalla ajanjaksolla vain ssa, Hangossa pysynyt ennallaan. Vuonna 7 yhdeksän prosenttia Hangossa asuvista alaikäisistä oli lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä, mikä oli enemmän kuin Uudellamaalla (, %) tai koko maassa (, %) keskimäärin. ssa tukitoimien piirissä olleiden lasten osuus ikäryhmästä oli vain noin puolet Hangon osuudesta. (SOTKAnet.) Kuvio.9. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat 7-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. 9 7 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat -7- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,, 9,, Uusimaa,9 7 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaita on tilastoitu Hangossa vuosilta ja 7 ja ssa vuodelta. Kummassakaan kaupungissa ei ole perheneuvolaa.

Huostassa olleiden 7-vuotiaiden prosentuaalisen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli kasvanut molemmissa alueen kunnissa vuodesta vuoteen 7 tultaessa. Myös kyseiseen ikäryhmään kuuluvien huostassa olleiden absoluuttinen lukumäärä oli noussut molemmissa kunnissa tarkastelujakson aikana (SOTKAnet). Huostassa olleiden 7-vuotiaiden osuus oli Hangossa koko tarkastelujakson ajan suurempi kuin koko maassa ja pääosin myös suurempi kuin Uudellamaalla keskimäärin. ssa huostassa olleiden osuus oli puolestaan pienempi kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Vuonna 7 Uudellamaalla, prosenttia ja koko maassa,9 prosenttia 7-vuotiaista oli huostassa, kun osuus oli Hangossa, ja ssa, prosenttia. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 7-vuotiaiden osuudessa trendi on ollut -luvulla sekä Hangossa että ssa nouseva. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten absoluuttinen lukumäärä oli noussut Hangossa ja laskenut ssa hieman vastaavalla ajanjaksolla (SOTKAnet). Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 7-vuotiaiden osuus oli koko tarkastelujakson ajan Hangossa suurempi ja ssa pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Vuonna 7 Hangossa sijoitettuja lapsia oli,7 prosenttia ikäryhmästä, mikä oli enemmän kuin Uudellamaalla (, %) tai koko maassa (, %) keskimäärin. Kuvio.. Huostassa olleet ja kodin ulkopuolelle sijoitetut 7-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet.,,,,,,,, Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostassa olleet -7-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,9,,,9,7,7 Koko maa,9,,,7,, Kodin ulkopuolelle sijoitetut 7 Kodin ulkopuolelle sijoitetut Huostassa olleet 7 Huostassa olleet Poliisin kotihälytysten perheväkivaltatehtävien määrä asukasta kohden vaihteli Hangossa melko paljon vuosittain vuodesta vuoden tultaessa. ssa vastaava määrä oli puolestaan laskenut tarkastelujakson aikana suhteellisen tasaisesti. asukasta kohden laskettu poliisin kotihälytysten perheväkivaltatehtävien määrä oli vuonna molemmissa alueen kunnissa alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin (Poliisin tulostietojärjestelmä). 7

Kuvio.. Poliisin kotihälytys: perheväkivaltatehtävät / asukasta Hangossa ja ssa vuosina ja. Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä. Poliisin kotihälytys: perheväkivaltatehtävät / asukasta.. Lasten terveys Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli vähentynyt sekä ssa että Hangossa aikavälillä. Trendi on vastannut Uudenmaan ja koko maan kehitystä. Kyseinen määrä jäi molemmissa kunnissa vuonna alhaisemmaksi kuin koko maassa keskimäärin ( / ) (SOTKAnet). ssa tuhatta vastaavanikäistä kohden laskettu erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden määrä oli vuonna kuitenkin suurempi kuin Uudellamaalla keskimäärin ( / ), Hangossa puolestaan pienempi. Kuvio.. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja -vuotiaita/ vastaavanikäistä Hangossa ja ssa vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja - -vuotiaita / vastaavanikäistä Uusimaa -vuotiaiden erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä lastenpsykiatriassa tuhatta vastaavanikäistä kohden on vaihdellut kunnissa vuosittain. Kehityssuunta näyttäisi olleen viime

vuosina Hangossa nousussa ja ssa laskussa, mutta näin lyhyellä aikavälillä trendistä ei voi sanoa mitään varmaa. Joka tapauksessa lastenpsykiatrian avohoitokäyntejä oli molemmissa kunnissa ikäryhmään suhteutettuna koko tarkastelujakson ajan selvästi enemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Avohoitokäyntien kasvua tarkasteltaessa on huomioitava 99-luvulla toteutettu mielenterveystyön laitoshoidon purkaminen, mikä liittyy muuttuneisiin hoitokäytäntöihin ja avohoidon asiakasmääriin. Kuvio.. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa -vuotiailla / vastaavanikäistä Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa - -vuotiailla / vastaavanikäistä 9 9 7 Uusimaa 7-vuotiaiden erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä nuorisopsykiatriassa tuhatta vastaavanikäistä kohden oli selvästi kasvanut sekä ssa että Hangossa aikavälillä 7 samoin kuin koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. Nuorisopsykiatrian avohoitokäyntien määrä oli vuonna 7 sekä Hangossa että ssa suurempi kuin koko maassa ( / ) keskimäärin ja Hangossa myös Uudenmaan keskiarvoa (7 / ) suurempi. Kuvio.. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lasten- ja nuorisopsykiatriassa 7-vuotiailla / vastaavanikäistä kohden Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuorisopsykiatriassa -7 -vuotiailla / vastaavanikäistä 7 7 77 9 7 7 Uusimaa 7 9

Mielenterveydenhäiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 7-vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli laskenut ssa vuodesta vuoteen 7 tultaessa. Hangossa näiden lasten suhteellisessa määrässä on kuitenkin nähtävissä selvä nouseva trendi. Mielenterveydenhäiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 7-vuotiaiden suhteellinen määrä oli vuonna 7 ssa pienempi kuin Uudellamaalla (, / ) ja koko maassa (, / ) keskimäärin, mutta Hangossa osuus oli selvästi näitä lukuja korkeampi. Kuvio.. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 7-vuotiaat / vastaavanikäistä Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. 9 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet -7- vuotiaat / vastaavanikäistä 7, 7, 7,,,,,, 7 Uusimaa Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli kasvanut sekä ssa että Hangossa aikavälillä mutta kääntynyt vuodesta vuoteen 7 tultaessa uudelleen laskuun. Kyseinen määrä oli vuonna 7 Hangossa ja ssa suunnilleen samansuuruinen kuin koko maassa, mutta hieman suurempi kuin Uudellamaalla keskimäärin (SOTKAnet). Kuvio.. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut -vuotiaat / vastaavanikäistä Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut - -vuotiaat / vastaavanikäistä 7, 9, 9,,9,, 7, 7, 7 7 Uusimaa

. Nuoret.. Koulutus ja työllisyys Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 7 -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli koko maassa hieman laskenut -luvulla. Trendi on ollut laskeva myös ssa. Hangon osalta selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa, mutta koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on Hangossa ollut koko -luvun huomattavan korkea. Vuonna 7 jopa useampi kuin joka neljän Hangossa asuvista 7 -vuotiaista kuului tähän ryhmään. (SOTKAnet). Kuvio.7. 7 -vuotiaat koulutuksen ulkopuolelle jääneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 7- -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 7 Uusimaa On kuitenkin huomattava, että koulutuksen ulkopuolelle jääneisiin lasketaan mukaan kaikki sellaiset nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta tai jotka eivät ole opiskelijoita. Mukana ovat siis myös työelämään suoraan peruskoulusta siirtyneet nuoret. Hangon hyvä työllisyystilanne vaikuttanee siihen, että osa nuorista työllistyy välittömästi peruskoulun päätettyään ilman muuta koulutusta. Kaste-ohjelman tavoitteeksi on asetettu koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 7 -vuotiaiden osuuden kaventaminen alle prosenttiin. Nuorisotyöttömyysaste Uudenmaan keskiarvoa korkeampi Nuorisotyöttömien prosentuaalinen osuus -vuotiaasta työvoimasta oli pienentynyt sekä ssa että Hangossa aikavälillä. Muiden tarkasteltavien alueiden, Uudenmaan ja koko maan tapaan kyseinen osuus laski molemmissa kunnissa vauhdikkaimmin 9-luvun loppupuolella. Sekä nuorisotyöttömien osuuden että absoluuttisen lukumäärän lasku on kuitenkin jatkunut sekä ssa että Hangossa myös -luvun aikana. Vuonna nuorisotyöttömien osuus jäi molemmissa kunnissa koko maan vastaavaa osuutta (, %) pienemmäksi. (SOTKAnet.) Osuus oli kuitenkin kyseisenä vuonna molemmissa kunnissa suurempi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Talouskriisin myötä nuorisotyöttömien määrä on lähtenyt valtakunnallisesti voimakkaaseen nousuun. Tuoreimman työnvälitystilaston (/9, TEM) mukaan vuonna 9 koko maassa oli työttömiä alle -vuotiaita keskimäärin prosenttia enemmän kuin vuonna.

Kuvio.. Nuorisotyöttömät, % -vuotiaasta työvoimasta Hangossa ja ssa vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Nuorisotyöttömät, % - vuotiaasta työvoimasta,,,7, 7,,,,, Uusimaa Toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla laskenut koko maassa. Uudellamaalla osuus on noussut -luvun alussa, mutta kääntynyt laskuun vuodesta alkaen. ssa ja Hangossa trendi on -luvulla ollut laskeva. Myös toimeentulotukea saaneiden nuorten absoluuttinen lukumäärä oli vähentynyt kunnissa tarkastelujakson aikana. Toimeentulotukea saaneiden nuorten osuus oli vuonna 7 molemmissa kunnissa matalampi kuin koko maassa (, %) keskimäärin. (SOTKAnet.) ssa vastaava osuus oli kyseisenä vuonna samaa luokkaa kuin Uudellamaalla keskimäärin, Hangossa puolestaan matalampi. Kuvio.9. Toimeentulotukea saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 7 7 Uusimaa Myös pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli pienentynyt molemmissa kunnissa aikavälillä 7. Kyseinen osuus oli vuonna 7 Hangossa matalampi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin (, %), ssa puolestaan korkeampi. Myös pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden nuorten absoluuttinen lukumäärä oli vähentynyt molemmissa kunnissa tarkastelujakson aikana. (SOTKAnet.)

Edellä esitetyt tuoreimmat kuntakohtaiset tiedot toimeentulotukea saaneiden ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten osuuksista ovat vuodelta 7. Nuorten toimeentulotuen hakijoiden osuus tulee oletettavasti kuitenkin nousemaan nuorisotyöttömyyden mukana. Kuvio.. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,7,,,,9,, 7,, Uusimaa.. Lastensuojelu Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla noussut koko maassa ja erityisesti Uudellamaalla. Myös ssa trendi on ollut selvästi nouseva. Hangossa näiden nuorten osuus vaihteli vuosittain siten, ettei selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa. Myös lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien nuorten absoluuttinen lukumäärä oli kehittynyt kunnissa edellä esitettyä mukaillen (SOTKAnet). Hangossa oli vuosina suhteessa ikäryhmään enemmän tukitoimien piirissä olleita nuoria kuin Uudellamaalla keskimäärin. Vuoden 7 osalta tietoja ei ole julkaistu. ssa näiden nuorten osuus on sen sijaan ollut koko -luvun pienempi kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana - - vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä,,9,7,, 7,,, Uusimaa

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla noussut koko maassa, mutta Uudellamaalla pysynyt tasaisesti yhden prosentin tuntumassa. Hangossa kehitys on ollut vaihtelevaa eikä selvää trendiä ole havaittavissa. Vuosina kyseinen osuus vaihteli Hangossa, % ja % välillä. Tarkastelujakson alkuja loppupuolen osalta tietoja kunnan osuudesta ei ollut julkaistu. ssa näiden nuorten osuus on vaihdellut, ja, prosentin välillä. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten osuus pysyi tarkastelujakson ajan ssa matalampana kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin, Hangossa puolestaan korkeampana niinä vuosina joilta tiedot oli julkaistu. Edellä esitettyä tarkasteltaessa on kuitenkin pidettävä sekä n että Hangon osalta mielessä kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten pieni absoluuttinen lukumäärä. (SOTKAnet.) Kuvio.. Kodin ulkopuolelle sijoitetut -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Kodin ulkopuolellesijoitetut - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,,,,,, 7 Uusimaa Koko maa.. Terveys Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden - vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli Uudellamaalla vähentynyt, promillesta, promilleen -luvun aikana. Hangossa trendi on kuitenkin ollut noususuuntainen. n osalta selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Hangon osalta tietoja ei ole julkaistu vuosilta, ja, n osalta taas vuosilta ja. Vuonna tuhatta vastaavanikäistä kohden laskettu päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden -vuotiaiden määrä oli Hangossa a suurempi ja molemmissa kunnissa korkeampi kuin Uudellamaalla (, / ) keskimäärin (SOTKAnet).

Kuvio.. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet -vuotiaat / vastaavanikäistä Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastolla hoidossa olleet --vuotiaat / vastaavanikäistä - 7 7 Uusimaa Koko maa Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli vähentynyt Uudellamaalla ja koko maassa -luvulla. Hangossa ja ssa havainnot vaihtelevat siten, ettei selvää trendiä ole -luvulta havaittavissa. Tätä selittää osaltaan se, että mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden -vuotiaiden absoluuttinen määrä on kunnissa hyvin pieni. Hangossa näyttäisi kuitenkin olleen -luvulla pääsääntöisesti enemmän mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneita -vuotiaita tuhatta vastaavanikäistä kohden kuin ssa, Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.) Kuvio.. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet -vuotiaat / vastaavanikäistä Hangossa ja ssa vuosina. Lähde: SOTKAnet. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet --vuotiaat / vastaavanikäistä - 7 Uusimaa Koko maa Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden -vuotiaiden osuus ikäryhmästä on vastaavana ajanjaksona puolestaan noussut voimakkaasti. -luvulla näiden nuorten osuus on

kaksinkertaistunut sekä koko maassa että Uudellamaalla. Myös Hangossa ja ssa kasvuvauhti on ollut yhtä nopea. Depressiolääkkeistä korvausta saaneita nuoria on molemmissa kunnissa kuitenkin ollut vähemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet --vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, ja 7,,,,,,9,,9,,, Uusimaa Koko maa Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli -luvulla noussut koko maassa ja Uudellamaalla. Trendi on ollut nouseva myös Hangossa. n osalta selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Kyseinen osuus pysyi koko tarkastelujakson ajan ssa a korkeampana. Vuonna erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden osuus oli ssa koko maan vastaavan osuuden (, %) suuruinen, Hangossa puolestaan matalampi (SOTKAnet). Kyseinen osuus pysyi lisäksi koko tarkastelujakson ajan Hangossa matalampana ja ssa korkeampana kuin Uudellamaalla keskimäärin. Kuvio.. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja - -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,9,,, Uusimaa

.. Rikollisuus Rikoksia, joissa syylliseksi epäilty oli 7-vuotias, oli tehty vuonna Uudellamaalla (/) hieman vähemmän kuin koko maassa (7/). Rikoksista syylliseksi epäiltyjen 7-vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli n ja Hangon alueella vuonna suhteellisen pieni muihin tarkasteltaviin alueisiin nähden. Kyseinen määrä oli laskenut ssa vuodesta vuoteen tultaessa. Vuonna tuhatta vastaavanikäistä kohden laskettu rikoksista syylliseksi epäiltyjen 7-vuotiaiden määrä jäi molemmissa kunnissa matalammaksi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. (Tilastokeskus & SOTKAnet.) Koska sama henkilö tilastoidaan useampaan kertaan, mikäli hän on epäiltynä syylliseksi eri rikoksista, tilasto kertoo ennemminkin tehtyjen rikosten määrästä kuin rikoksia tehneiden nuorten määrästä. Kuvio.7. Rikoksista syylliseksi epäillyt 7-vuotiaat / vastaavanikäistä Hangossa ja ssa vuosina, ja. Lähde: Tilastokeskus. Rikoksista syylliseksi epäillyt -7 -vuotiaat / vastaavanikäistä 9 7 9 Koko maa. Työikäiset.. Työikäisen väestönkehitys -vuotiaiden osuus väestöstä oli pysynyt myös ssa ja Hangossa suhteellisen tasaisena aikavälillä. Työikäisen väestön osuuden ennustetaan kuitenkin muiden alueiden kuntien tapaan laskevan vuoteen tultaessa, Hangossa jonkin verran a enemmän. Myös -vuotiaiden absoluuttisen lukumäärän ennustetaan laskevan molemmissa kunnissa vuoteen tultaessa. Hangon ja n alue poikkeaa muista tarkasteltavista alueista sikäli, että siellä -vuotiaiden lukumäärä oli vähentynyt myös aikavälillä, siinä missä se on muilla tarkasteltavilla alueilla kasvanut. (Kunnat.net/Tilastot.) 7

Kuvio.. -vuotiaat, % väestöstä Hangossa ja ssa vuosina, ja (väestöennuste 7). Lähde: Kunnat.net/Tilastot. - -vuotiaat, % väestöstä vuonna, vuonna ja vuonna (väestöennuste 7) 7.. Työikäisten toimeentulo -vuotiaiden toimeentulotukea saaneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna 7 ssa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnista korkein. Toimeentulotukea saaneita oli kunnassa suhteessa ikäryhmään enemmän kuin koko maassa (, %) ja Uudellamaalla (, %) keskimäärin. Toimeentulotukea saaneiden työikäisten osuus on -luvulla kuitenkin laskenut molemmissa kunnissa samoin kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.) Kuvio.9. Toimeentulotukea saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 7, 7,,9 7 Myös pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna 7 ssa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnista korkein,,9 prosenttia ikäryhmästä. Tämä oli kuitenkin vähemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin (, %). Hangossa pitkäaikaisia toimeentulotukiasiakkaita sen sijaan oli vähemmän kuin

ssa, koko maassa tai Uudellamaalla keskimäärin. Trendi on -luvulla ollut laskeva niin Hangossa, ssa, Uudellamaalla kuin koko maassa. (SOTKAnet.) Kuvio.. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,9,9,,,,,, 7.. Terveys Hangossa väestö sairaampaa kuin koko maassa keskimäärin Sairastavuusindeksi oli vuonna Hangossa () a (9) korkeampi. Hangossa väestö oli siis kyseisenä vuonna indeksin mukaan sairaampaa kuin koko maassa keskimäärin. Hangon sairastavuusindeksi oli vuonna 7 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnista ainoa, joka ylitti koko maan keskiarvon. Sairastavuusindeksi on ollut Hangossa vuodesta 99 vuoteen suhteellisen korkea ja sijoittunut tarkastelujakson jokaisena vuonna 9 välille. n osalta sairastavuusindeksi on saatavilla vasta vuodesta lähtien. (SOTKAnet.) Vuonna työkyvyttömyyseläkettä saaneiden -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Hangossa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnista korkein,, prosenttia ikäryhmästä. Osuus oli Hangossa myös korkeampi kuin koko maassa (,9 %) ja selvästi korkeampi kuin Uudellamaalla (, %) keskimäärin. Lisäksi trendi on kunnassa ollut -luvulla hienoisessa nousussa toisin kuin Uudellamaalla keskimäärin. ssa kehitys on ollut vaihtelevampi, vuosituhannen alussa laskusuuntainen mutta viimevuosina jälleen noususuuntainen. Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus -vuotiaista on Hangossa ollut koko -luvun ajan korkeampi kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.) 9

Kuvio.. Työkyvyttömyyseläkettä saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina. Lähde: SOTKAnet. Työkyvyttömyyseläkettä saavat --vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina - 7 Uusimaa Koko maa Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien - vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla kuitenkin ollut nousussa koko maassa ja Uudellamaalla. Myös ssa trendi on ollut nouseva. Hangossa osuus näyttää -luvun alussa nousseen ja vuodesta lähtien jälleen kääntyneen laskuun. Sekä Hangossa että ssa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saaneita on vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna ollut -luvulla enemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin. Vuonna Hangossa heidän osuutensa oli, ja ssa, prosenttia ikäryhmästä. (SOTKAnet). ssa vuonna jo prosenttia työkyvyttömyyseläkettä saaneista sai sitä mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöiden perusteella. Hangossa sen sijaan tämä oli perusteena vain kolmannekseen työkyvyttömyyseläkkeistä. Tarkasteltaessa kehitystä -luvulla havaitaan, että ssa vuonna yhä useampi saa työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyden häiriöiden perusteella verrattuna vuoteen, mutta Hangossa aiempaa harvempi (ks. taulukko s. ).

Kuvio.. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina. Lähde: SOTKAnet.,,,,, Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat --vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina - 7 Uusimaa Koko maa Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden -vuotiaiden määrä vastaavanikäistä kohden on 9-luvun puolivälistä vuoteen tultaessa yli kaksinkertaistunut koko maassa ja Uudellamaalla. Kasvuvauhti on ollut Hangossa ja ssa yhtä nopeaa. Vuonna korvausta saaneita oli Hangossa ja ssa kuitenkin vähemmän kuin Uudellamaalla (, %) tai koko maassa (9, %) keskimäärin. (SOTKAnet). Kuvio.. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet -vuotiaat / vastaavanikäistä Hangossa ja ssa vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet - -vuotiaat, vastaavanikäistä kohti 99 7 9 Psykiatrian laitoshoidon -vuotiaiden potilaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohti on -luvulla laskenut koko maassa (7,9 7, / ) ja Uudellamaalla (7,, / ). Myös ssa osuus on -luvulla ollut laskussa. Hangossa trendi on kuitenkin ollut nouseva. Vuonna Hangossa oli muihin Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntiin nähden eniten psykiatrian laitoshoidon -vuotiaita potilaita vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna,, prosenttia

ikäryhmästä. ssa (7, / ) potilaita oli selvästi tätä vähemmän, mutta kuitenkin enemmän kuin Uudellamaalla (, / ) tai koko maassa (7, / ) keskimäärin. (SOTKAnet.) Kuvio.. Psykiatrian laitoshoidon -vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä Hangossa ja ssa vuosina. Lähde: SOTKAnet. Psykiatrian laitoshoidon --vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä vuosina - 7 Uusimaa Koko maa.. Päihteet ja rikollisuus Alkoholijuomien myynti prosentin alkoholina asukasta kohden oli lisääntynyt muiden alueiden tapaan myös n ja Hangon muodostamalla alueella vuodesta 99 vuoteen tultaessa. Myyntilukemat olivat olleet n ja Hangon alueella sekä muita tarkasteltavia alueita että Uuttamaata ja koko maata korkeammat koko tarkastelujakson ajan (SOTKAnet). Tarkastelujakson alkuvuosina alkoholijuomien myynti oli kunnissa samalla tasolla, mutta tarkastelujakson aikana kehitys on lähtenyt eriytymään myyntilukujen kasvaessa Hangossa a enemmän. Molemmissa kunnissa myytiin vuonna alkoholia enemmän kuin Uudellamaalla (,7 l /asukas) tai koko maassa (, l / asukas) keskimäärin. Kuvio.. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti %:n alkoholina, litraa Hangossa ja ssa vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti %:n alkoholina, litraa, 7,9 9, 9,, 99 9, 7,

Päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset olivat vuonna 7 ssa alhaisemmat kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Hangossa kustannukset ylittivät koko maan keskiarvon, mutta jäivät kuitenkin alhaisemmiksi kuin Uudellamaalla keskimäärin. (SOTKAnet.) Kuvio.. Päihdehuollon nettokustannukset /asukas Hangossa ja ssa vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset, vuonna 7 Uusimaa, 9 Koko maa,, Päihdehuollon avopalveluita käyttäneiden asiakkaiden määrä tuhatta asukasta kohden on - luvulla ollut koko maassa nousussa, mutta Uudellamaalla laskussa. Uudellamaalla asiakkaita oli vuonna väkilukuun suhteutettuna silti enemmän (, / ) kuin koko maassa keskimäärin ( / ). Hangossa ja ssa asiakasmäärien kehitys on ollut niin vaihtelevaa, ettei selvää trendiä ole havaittavissa. Päihdehuollon avopalvelun asiakasmäärät olivat asukaslukuun suhteutettuina sekä ssa että Hangossa pääsääntöisesti alhaisemmat kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Vuonna päihdehuollon avopalveluita käyttäneiden määrä oli ssa 7/ asukasta kohden ja Hangossa 9/ asukasta kohden. (SOTKAnet.) Kuvio.7. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / asukasta Hangossa ja ssa vuosina. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita asukasta kohti vuosina -,,9 7 Uusimaa Koko maa 7 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden -vuotiaiden asiakkaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohti pysyi n ja Hangon alueella muihin tarkasteltaviin alueisiin ja Uudenmaan keskiarvoon nähden suhteellisen matalana aikavälillä -luvulla. Asiakkaiden

suhteellinen määrä on -luvulla pysynyt Uudellamaalla ja koko maassa suhteellisen tasaisena. Hangossa trendi on kuitenkin ollut nouseva. Vuonna ssa oli päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleita -vuotiaita potilaita,7 ja Hangossa, tuhatta vastaavanikäistä kohden. (SOTKAnet) Kuvio.. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet -vuotiaat asiakkaat / vastaavanikäistä Hangossa ja ssa vuosina 7. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet - vuotiaat / vastaavanikäistä vuosina -7 7 Uusimaa Koko maa Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä tuhatta asukasta kohti oli noussut sekä ssa että Hangossa aikavälillä 99, Hangossa a nopeammin. Kehitys on ollut noususuuntainen myös koko maassa ja Uudellamaalla. Näiden rikosten absoluuttinen lukumäärä oli myös kasvanut molemmissa kunnissa kyseisellä ajanjaksolla. Vuonna Hangossa oli tuhatta henkeä kohti laskettuna poliisin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia eniten Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnista ja myös enemmän kuin Uudellamaalla (, / ) tai koko maassa (7, / ) keskimäärin. ssa näitä rikoksia oli asukaslukuun suhteutettuna puolet vähemmän,,/. (SOTKAnet.) Kuvio.9. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta Hangossa ja ssa vuosina 99. Lähde: SOTKAnet. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta vuosina 99-99 997 99 999 7 Uusimaa Koko maa

. Ikääntyneet.. Ikääntyneen väestönkehitys 7-vuotiaiden prosentuaalinen osuus väestöstä oli vuonna Hangossa a suurempi, 7 vuotta täyttäneiden osalta tilanne oli päinvastainen. 7 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä oli noussut molemmissa kunnissa hieman vuodesta 99 vuoteen tultaessa. 7-vuotiaiden osuus oli puolestaan noussut tarkastelujakson aikana Hangossa noin neljä prosenttiyksikköä, ssa puolestaan pysynyt lähes ennallaan. Kyseisen ikäryhmän edustajien absoluuttinen lukumäärä oli kasvanut Hangossa yli kolmanneksen vuoden 99 lukemista. (SOTKAnet.) Kuvio.. 7-vuotiaat, % väestöstä ja 7 vuotta täyttäneet, % väestöstä Hangossa ja ssa vuonna. Lähde: SOTKAnet. -7-vuotiaat ja 7 vuotta täyttäneet, % väestöstä vuonna, 7,9, 9,9-7- vuotiaat, % väestöstä 7 vuotta täyttäneet, % väestöstä Ikääntyneiden väestöosuus kasvaa Hangossa voimakkaasti Väestöennusteen mukaan vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa vuoteen mennessä ssa ja Hangossa. ssa eläkeikäisten osuuden kasvu on muihin tarkasteltaviin kuntiin nähden suhteellisen maltillista kun taas Hangossa prosentuaalinen kasvu on voimakkainta kaikkiin Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntiin nähden. Vuonna eläkeikäisten osuus väestöstä oli ssa a suurempi. Vuoteen mennessä näyttäisi kuitenkin ohittavan n ja yli prosenttia Hangon asukkaista olisi tuolloin vuotta täyttäneitä. Kaikkiin tarkasteltaviin kuntiin nähden eläkeikäisten prosentuaalinen osuus väestöstä oli vuonna suurin Karjalohjalla, toiseksi suurin ssa ja kolmanneksi suurin Hangossa. Vuoteen mennessä tilanne näyttäisi muuttuvan siten, että vastaava järjestys olisi tuolloin, Karjalohja ja. (Kunnat.net/Tilastot.) Vuonna 7 annetun väestöennusteen mukaan myös vuotta täyttäneiden absoluuttisen lukumäärän ennustetaan kasvavan n ja Hangon alueella vuoteen mennessä. Ikääntyneiden absoluuttinen määrä näyttäisi kasvavan kyseisellä aikavälillä niin 7-vuotiaiden, 7 -vuotiaiden kuin vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. 7-vuotiaiden absoluuttisen vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli vuonna Karjalohjalla % ssa % ja Hangossa 9 %. Vuoden väestöennusteen mukaiset osuudet ovat %, Karjalohja 9 % ja %.

lukumäärän ennustetaan kuitenkin kääntyvän aikavälillä laskuun molemmissa alueen kunnissa. (Kunnat.net/Tilastot.) Kuvio.. vuotta täyttäneet, % väestöstä Hangossa ja ssa vuonna sekä väestöennusteen (7) mukaan vuonna. Lähde: Kunnat.net/Tilastot. vuotta täyttäneet, % väestöstä vuonna ja vuonna (ennuste 7) 9.. Ikääntyneiden kotona asuminen ja yksin asuminen ssa ja Hangossa 7 vuotta täyttäneistä 9 prosenttia asui vuonna 7 kotona. Ikääntyneiden kotona asuminen on -luvulla vähentynyt hieman koko maassa. Trendi on ollut laskeva myös Hangossa. n osalta selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Kotona asuvien vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on myös laskenut Hangossa. Sen sijaan ssa kotona asuminen on tässä ikäryhmässä -luvulla yleistynyt. (SOTKAnet.) Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi lasketaan muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet. Kuvio.. Kotona asuvat 7 vuotta täyttäneet ja vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. 9 Kotona asuvat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 9 9,9 9,, 9, 7 7,9 77, 7, 7,7 7 Uusimaa Koko maa 7 vuotta täyttäneet vuotta täyttäneet

Yksin asuvien osuus Hangossa aiempaa pienempi Yksinasuvien 7 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla pienentynyt koko maassa ja Uudellamaalla. Trendi on ollut laskeva myös Hangossa ja ssa. Vuonna 7 yksinasuvien 7 vuotta täyttäneiden osuus oli ssa sama kuin koko maassa keskimäärin ( %) ja Hangossa hieman korkeampi (7 %). Molemmissa kunnissa yksinasuvia ikääntyneitä oli kuitenkin vähemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin (9 %). (SOTKAnet.).. Ikääntyneiden kotona asumista tukevat palvelut Kodinhoitoapua saaneita ssa a enemmän Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden 7 vuotta täyttäneiden kotitalouksien osuus vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna oli laskenut koko maassa ja Uudellamaalla -luvun alkuvuosina, mutta kääntyi nousuun vuodesta alkaen. Kehitys oli samankaltainen ssa. Hangossa selvää trendiä ei ole havaittavissa. Vuonna ssa kodinhoitoapua saaneita oli enemmän kuin Uudellamaalla ( %) tai koko maassa (9 %) keskimäärin. Hangossa osuus oli tätä pienempi. (SOTKAnet.) Kuvio.. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 7 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 7 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien 7 vuotta täyttäneiden osuus ikäryhmästä oli vuonna 7 Hangossa ja ssa suunnilleen yhtä suuri kuin koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin ( %). Säännöllisen kotihoidon piirissä olleiden osuus näyttää molemmissa kunnissa -luvulla laskeneen samoin kuin koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. (SOTKAnet.) Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 7 vuotta täyttäneet on tilastoitu -luvulla vain joka toinen vuosi vuoteen 7 asti. 7

Kuvio.. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 7 vuotta täyttäneet asiakkaat.., % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 7 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7 Omaishoidon tuen saajien osuus laskenut Hangossa 7 vuotta täyttäneiden omaishoidon tuen saajien osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli - luvulla noussut koko maassa ja Uudellamaalla. Hangossa trendi on kuitenkin ollut laskeva. n osalta selvää trendiä ei ole havaittavissa. Lähes koko tarkastelujakson ajan ja vuonna molemmissa kunnissa omaishoidon tuen 7 vuotta täyttäneitä asiakkaita oli suhteellisesti vähemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa (SOTKAnet). Kuvio.. Omaishoidon tuen 7 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina. Lähde: SOTKAnet. Omaishoidon tuen 7 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina -,,,, Uusimaa Koko maa 7.. Ikääntyneiden palveluasuminen ja laitoshoito Tehostetun palveluasumisen piirissä olevien osuus kasvussa Tehostetun palveluasumisen 7 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli sekä ssa että Hangossa noin prosenttia vuonna 7, mikä oli vähemmän kuin Uudellamaalla (,9 %) tai koko maassa (, %) keskimäärin. Koko maassa ja Uudellamaalla

asiakkaiden osuus on yli kaksinkertaistunut vuosituhannen alkuun verrattuna. Trendi on ollut samankaltainen ssa. Hangossa osuus on kääntynyt kasvuun vasta vuodesta lähtien. (SOTKAnet). Kuvio.. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 7 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä.. Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 7 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,7,, 7,, ssa ja Hangossa laitoshoidossa keskimääräistä enemmän ikääntyneitä Sekä pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskusten vuodeosastoilla olevien 7 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä että vanhusten laitospalveluista aiheutuvat asukaskohtaiset nettokustannukset olivat vuonna 7 n ja Hangon muodostamalla alueella suuremmat kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskusten vuodeosastoilla olevien 7 vuotta täyttäneiden suhteellinen määrä oli ssa samoin kuin Uudellamaalla ja koko maassa vähentynyt vuodesta vuoteen 7 tultaessa. Hangossa trendi on kuitenkin ollut päinvastoin nouseva. Vuonna 7 molemmissa kunnissa pitkäaikaisessa hoidossa olleita oli ikäryhmään suhteutettuna lähes yhtä paljon ja enemmän kuin Uudellamaalla (, %) tai koko maassa (, %) keskimäärin. (SOTKAnet.) 9

Kuvio.7. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla olevat 7 vuotta täyttäneet.., % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskusten vuodeosastoilla olevat 7 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä,, 7,,, 7 7 Myös vanhusten laitospalvelun asukaskohtaiset nettokustannukset olivat molemmissa kunnissa korkeammat kuin koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. ssa kustannukset olivat vielä selvästi korkeammat kuin Hangossa. Vanhusten laitospalveluiden kustannuksissa ei ole huomioitu terveyskeskusten vuodeosastohoidosta syntyneitä kustannuksia. (SOTKAnet.) Kuvio.. Vanhusten laitospalveluiden nettokustannukset /asukas Hangossa ja ssa vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Vanhusten laitospalveluiden nettokustannukset, /asukas vuonna 7 Koko maa Uusimaa Hangossa vähemmän hoitopäiviä ympärivuorokautisessa hoidossa sosiaalitoimen yksiköissä Hoitopäiviä ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä tuhatta vastaavanikäistä kohti oli 7 vuotta täyttäneillä kertynyt ssa enemmän kuin Hangossa. Hangossa hoitopäiviä oli myös suhteellisesti selvästi vähemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Hoitopäivien määrä on Uudellamaalla ja koko maassa pysynyt -luvulla samalla tasolla. Hangossa trendi on kuitenkin ollut laskeva koko -luvun ajan ja ssa vuosituhannen puolivälistä alkaen.

Ympärivuorokautisessa hoidossa sosiaalitoimen yksikössä kertyneiden hoitopäivien määrä kuvaa ikäluokan pitkäaikaissairastavuuteen, kehitysvammaisuuteen ja päihdeongelmiin liittyvää avun ja palvelun tarvetta. (SOTKAnet.) Kuvio.9. Hoitopäivät ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä 7 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä vuosina. Lähde: SOTKAnet. Hoitopäivät ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä 7 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä vuosina - 7 9 97 99 Uusimaa Koko maa 7 Koska eri kunnissa ikääntyneiden palvelurakenne on muodostunut eri tavoin, kokonaiskuvan hahmottamiseksi seuraavassa tarkastellaan vielä edellä käsiteltyjä palveluita yhdessä. Kuviossa on esitelty kunnittain kuinka monta prosenttia 7 vuotta täyttäneistä on omaishoidon tuen, säännöllisen kotihoidon, palveluasumisen (tavallisen tai tehostetun) ja pitkäaikaishoidon (vanhainkodit ja terveyskeskukset) asiakkaita. Näiden palveluiden piirissä oli vuonna 7 koko maassa ja Uudellamaalla noin 7 prosenttia 7 vuotta täyttäneistä. Hangossa mainittujen palvelujen piirissä oli ja ssa prosenttia ikäryhmästä. Kuvio.. Ikääntyneiden palvelurakenne ja 7 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus ikäryhmästä palveluittain Hangossa ja ssa 7. Lähde: SOTKAnet. Palvelujen piirissä olevien 7 vuotta täyttäneiden osuus (%) vastaavanikäisestä väestöstä 7,,9,,,,,,, Uusimaa,,,,9,, Koko maa,9,,,, Omaishoidon tuen asiakkaat vuoden aikana Säännöllisen kotihoidon piirissä.. Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen asiakkaat.. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen asiakkaat.. Vanhainkotien asiakkaat.. Terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaat..