Jorma Piironen, RKTL
Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut Hiiskoskella, M.Puhakka Joki padottiin Hiiskoskella 1955 > vesi Palojärven ja Tekojärven kautta Pamilon voimalaitokselle Virtaama aleni: n. 70 m 3 /s > 3 m 3 /s ja 2m 3 /s Noin 18 km vanhaa jokiuomaa, yli 10 nimettyä koskialuetta
Ala-Koitajoki ja Pielisjoki - padot ja voimalat Hiiskoski ja Pamilo 1955 Kaltimo 1958 Kuurna 1971 PK:n TE-keskuksen aloite (2002 > neuvottelut 2003-2005) juoksutuksen lisäämiseksi Ala- Koitajokeen 8.7.2005
KHO:n päätös 29.1.2013 Juoksutusta lisättävä 7 v ajaksi huhtikuusta-syyskuun loppuun 6 m 3 /s, muu aika 4 m 3 /s Selvitettävä: eri juoksutusvaihtoehtojen merkitystä Ala- Koitajoen kalakannoille järvilohen poikastuotannolle ja järvilohikannan ylläpidolle eri juoksutusvaihtoehdoista aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia energian tuotannolle seurannat tehtävä yhteistyössä POKELY:n kanssa Tehtävä uusi hakemus juoksutuksen järjestämisestä yms. lupavirastolle kuuden vuoden kuluessa (29.1.2018)
useampia toisiaan tukevia hankkeita Vattenfallin ja POKELYn seurantaohjelma RKTL:n 2013 käynnistämä tutkimushanke POKELYn koskikunnostustoimet Vattenfallin ja SLL:n kutualuekunnostukset Ilosaarirockin kutusoraikko
USEITA YHTEISTYÖKUMPPANEJA POKELY Vattenfall Fortum (3-D mallinnus) RKTL MMM Pielisjoen kalastusalue Itä-Suomen yliopisto Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus Suomen luonnonsuojeluliitto Ilosaari-rock
MITÄ SELVITETÄÄN? Mädin ja pienpoikasten selviytyminen ja poikastuotannon määrä niihin vaikuttavat tekijät Vaelluspoikasmäärä ja vaelluspoikasten selviytyminen Pielisjoessa ja järvivaiheessa > kudulle palaavien määrä? Kutulohien käyttäytyminen ja kuteminen? Koskien kunnostamisen vaikutukset > paljonko tuotanto kasvaa? Kutusoraikkojen käyttö? Joen kalaston lajikoostumus, määrä, muutokset Elinympäristöjen olosuhteet, kelvollisten elinympäristöjen määrä Jokipoikasten käyttöä emokalakasvatuksessa Onnistuuko luontainen elinkierto?
Hiiskosken pato kesäkuussa 2010: 2 m 3 /s
Hiiskosken pato toukokuussa 2013: > 6 m 3 /s?
Koeverkotukset kesäkuussa 2013
Koski- ja kutusoraikkokunnostukset Tiasenkoski ja Hiiskoski kunnostettu maalishuhtikuun vaihteessa 2014 Kutusoraikot: Tyltsynkoski, Mäntykoski, Kuusamonkoski, Pamilonkoski ja Siikakoski (kaivinkone, helikopterilevitykset) 2014 Räväkkäkosken kunnostus 2014 lokakuun alussa
Hiiskoski 3.4.2014 (> 4 m 3 /s)
Hiiskoski 4.6.2014 (> 6 m 3 /s?)
Hiiskoski 28.8.2014 (6 m 3 /s)
Tiaisenkoski 2010 ennen kunnostusta
Tiaisenkoski 2014 - kunnostettuna
Geenipoolimäti istutuksiin ja koekasvatuksiin Paltamossa 2014-2016 Enonkosken laitoskalastot järvilohen geenipooli Mätiä/vk-poikasia (ARS-merkintä) Ala-Koitajokeen Enonkoskelta 30 000 spa-mätimunaa Paltamoon VIR- ja STAN-kasvatus, luonnonkivialtaat (2 tiheyttä) Yksilölliset PIT-merkinnät > kokeita Paltamossa ja Ala-Koitajoella 0+ poikasten siirto Ala-Koitajoesta Paltamoon vertailuja varten
järvilohien kasvatus Paltamo 2014-2016 Standardi Virike Luonnonvalinta kasvatus virtauomissa PIT-merkintä >istutuksia Ala-Koitajokeen 2015
Hiiskoski 2013
Sähkökoekalastukset 2013 12 eri koskialueella 19.8.-24.9, 5:llä 2-3 koealaa Järvilohia 8:lla koskialueella yhteensä 100 kpl: 0+ poikasia Tyltsynkoskella ja Räväkkäkoskella Järvitaimenia 8:lla koskialueella yhteensä 58 kpl: 0+ poikasia 7:llä koskialueella Kvantitatiivisia poikastiheyksiä ei voitu laskea Mm. Hiiskoskella 4 koekalastusta, joka kerralla erilaiset poikasmäärät ja osa kaloista vaihtoi paikkaansa >>> humuspulssi, olosuhteiden epävakaus
lukumäärä lukumäärä Järvilohet ja taimenet kokoluokat 2013 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Järvilohi (100 kalaa) 225 210 195 180 165 150 135 120 105 90 75 60 pituusluokka, mm 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Järvitaimen (58 kalaa) 300 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 pituusluokka, mm
Järvilohet ja taimenet kokoluokat 2014
Smolttirysä Siikakosken alla 2014
2-v järvilohismoltti
Smolttisaalis 2014
KUTULOHET - käyttäytyminen, kuteminen Kuurnasta saatavien lohien siirto Ala-Koitajokeen Telemetriaseuranta > käyttäytyminen, kuteminen Kutupesien etsintä ja niiden olosuhteiden mittaukset (paikka, syvyys, virtausnopeus, sora- ja kivikoko) 2013: Kuurnasta 3 koirasta, 6 naarasta (10.-11.10.) Paltamosta 5-kes. järvilohia; noin 160 kutuvalmista lohta (7.10.) Kaikki Kuurnan lohet ja 24 Paltamon lohta merkittiin radiolähettimillä (2.10.) Vapautus Hiiskoskella ja Siikakosken sillalta
Radiolähetin selkäevän tyvellä
Ala-Koitajoen koskipaikkoja Radiolähetinlohien kiinteät seurantapaikat > 30.9.2013
Telemetriaseuranta lokakuusta-tammikuulle
Kutupesien etsintä Tylsty 27.11.2013
Aikatauluarvio elinkierron kesto Kutu 2013 Jokipoikasvaihe 2014-2015 Vaelluspoikaset syönnösalueille 2016 Järvivaihe, kutukypsyys 2018-2020 Ensimmäiset villit mahdollisesti takaisin Ala- Koitajokeen 2018-2019? Niiden vaelluspoikaset keväällä 2021-2022 hankeaika ei riitä luonnonkierron varmentamiseen
MITÄ VOIDAAN SAAVUTTAA? järvilohen luontainen lisääntyminen: (Ihmisen tukemana > emokalojen kuljetus Kuurnasta, smolttien kuljetus Kuurnan alapuolelle?) jokipoikasten siirto emokalakasvatukseen Poikastuotanto ei tule riittämään kalastettavaksi! nykyistä elinkelpoisempi lohikanta, josta voidaan perustaa parempia emokalastoja > kalastettavat lohet viljelemällä (rasvaeväleikkaus)
KIITOS!