SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA Pääosa rahoituksesta annetaan sitomattomana yleisavustuksena kansainvälistä yhteistyötä tekevien organisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen budjettiin. Osa kanavoidaan EU:n budjetin ja Euroopan kehitysrahaston kautta. Euroopan yhteisöjen kehitysyhteistyöstä vastaavat EU:n komissio ja sen kehitysyhteistyöasioista vastaava komissaari. Vuosina 1994 2004 Suomen kehitysyhteistyöhön ohjatut budjettimäärärahat ovat olleet 0,31 0,37 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL). YK:n tavoite teollistuneille maille on 0,7 prosenttia maan bruttokansantulosta. Suomessa järjestöille suunnatuista kehitysapumäärärahoista valtaosa menee neljälle YK:n alaiselle järjestölle: YK:n lastenrahastolle Unicefille, YK:n väestörahastolle UNFPA:lle, YK:n kehitysohjelmalle UNDP:lle ja Maailman elintarvikeohjelmalle WFP:lle. Vuonna 2004 YK:n alaiset järjestöt saivat Suomen valtiolta kehitysapuvaroja yhteensä 76 miljoonaa. Kansainvälisistä 1
järjestöistä Suomelta saivat kehitysapua myös Aasian kehitysrahasto (AsDF9), Pohjoismainen kehitysrahasto (NDF 5), voimakkaasti velkaantuneiden köyhimpien maiden HIPC ohjelma sekä Maailmanpankin kumppanuusohjelma. Vuonna 2004 Suomi käytti kehitysyhteistyöhön kansalaista kohti noin 100 eli yhteensä 545,6 miljoonaa. Valtion vuoden 2005 talousarviossa kehitysyhteistyölle on varattu yhteensä 600,1 miljoonaa. Näin ollen kehitysyhteistyöhön suunnattujen määrärahojen osuus Suomen bruttokansantulosta vuonna 2005 on 0,39 prosenttia. Nykyisen hallituksen tavoitteena on nostaa kehitysyhteistyöhön varatut määrärahat 0,44 prosenttiin BKTL:sta vuoteen 2007 mennessä. Hallituksen tavoitteena on myös saavuttaa YK:n suosittelema 0,7 prosentin taso BKTL:sta vuoteen 2010 mennessä. Määrärahojen prosentuaaliset laskelmat perustuvat valtion tilinpäätös ja talousarviotietoihin. kehitysapukomitean maista vain Alankomaat, Luxemburg, Norja, Ruotsi ja Tanska ovat suunnanneet kehitysyhteistyöhön määrärahaa yli suositellun 0,7 prosenttia BKTL:sta. Suomen vuotuinen kehitys, osuus BKTL:sta ja jakautuminen käyttösuunnitelman kohdittain (miljoonaa ) löytyvät taulukosta 1. Suomen kahdenvälisten jakautuminen eri vuosina maanosittain löytyy taulukosta 2. Julkisen kehitysyhteistyön määrärahat ovat kasvaneet Suomessa kymmenen viime vuoden aikana vuosittain. Kehitysyhteistyömäärärahojen osuus valtion budjetissa laski ainoastaan vuonna 1994, jolloin niiden osuus putosi 13,8 prosenttia vuodesta 1993 sekä vuonna 1996, jolloin määrärahojen osuus laski 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Muina vuosina määrärahojen reaalinen vuosittainen kasvu on ollut 0,5 6,9 prosenttia. EU:n viidentoista ns. vanhan jäsenmaan keskimääräinen osuus jäsenvaltioiden BKTL:sta on kymmenen viime vuoden ajan ollut 0,40 0,45 prosenttia. OECD:n 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2
Varsinainen kehitysyhteistyö 216,92 212,46 242,81 241,99 275,62 295,44 301,75 321,09 369,06 370,36 410,0 TTT yhteistyö ja Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (FINNFUND) toiminta 3,81 3,21 1,76 0,47 0,92 2,56 2,68 2,59 6,75 9,65 2,2 Muu kehitysyhteistyö 34,07 69,49 74,55 89,04 81,65 98,03 97,94 110,69 114,63 114,31 133,4 Kehitysyhteistyö yhteensä 254,8 285,16 315,6 330,54 356,35 390,91 402,37 434,37 490,43 494,32 545,6 Osuus bruttokansantulosta (BKTL), % 0,31 0,31 0,33 0,32 0,31 0,33 0,31 0,32 0,35 0,35 0,37 Taulukko 1. SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖMÄÄRÄRAHOJEN KEHITYS KÄYTTÖSUUNITELMAN KOHDITTAIN VUOSINA 1994 2004 Taulukko 2. SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖMÄÄRÄRAHOJEN KEHITYS MAANOSITTAIN VUOSINA 1993 2003 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 EUROOPPA YHT. 5,82 7,44 4,88 11,9 11,45 12,31 30,81 21,43 24,38 17,95 16,12 AFRIKKA YHT. 83,69 80,39 63 65,05 62,41 65,13 68,62 75,73 84,86 96,96 103,55 AMERIKKA YHT. 22,35 11,07 13,28 8,24 11,57 11,8 16,18 16,92 17,22 22,95 21,71 AASIA YHT. 74,13 50,28 49,47 50,32 53,79 61,97 63,01 67,9 61,05 63,75 63,36 OSEANIA YHT. 0,09 0,04 0,03 0,03 0,12 0,07 0,11 0,08 0,24 0,26 0,23 KEHITYSMAAT (ERITTELEMÄTÖN) 46,81 38,43 31,02 30,25 35,2 36,53 47,19 53,48 62,81 64,84 68,28 KAHDENVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ YHT. 232,88 187,65 161,67 165,77 174,54 187,79 225,91 235,55 250,56 266,7 273,25 Lisätietoa: http://global.finland.fi 3
4
5