Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 3.11.2014 Heureka, Vantaa Merja Hilpinen Ylitarkastaja Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto
Opetus- kulttuuriministeriön ajankohtaiset asiat liittyen nuorten työpajatoimintaan ja nuorisotakuuseen
Monialainen viranomaisverkosto, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta vuonna 2013 Monialainen viranomaisverkosto eli nuorten ohjaus- ja palveluverkosto perustettu 282 kunnassa valmisteilla 11 kunnassa Etsivä nuorisotyö etsivää nuorisotyötä 289 kunnassa etsivän nuorisotyöntekijät olleet yhteydessä 27 117 nuoreen, Nuorten työpajatoiminta Nuorten työpajatoimintaa on 270 kunnassa (86,51% kunnista) Nuorten työpajatoiminnassa mukana 14 835 alle 29 vuotiasta nuorta
Nuorisotyön ja -politiikan vastuualue Lokakuu 2014 Valtion avustukset etsivään nuorisotyöhön vuonna 2014 Etsivää nuorisotyötä on 289 kunnassa. Tämä on 95,1 % kunnista. Vuonna 2010 etsivää nuorisotyötä oli 56,0% kunnissa. Kunnat, joissa valtionavustuksella tuettua etsivää nuorisotyötä ei ole v. 2014 ovat 15 kuntaa: 1.Pello 2.Savukoski 3.Utsjoki 4.Kaskinen 5.Kihniö 6.Urjala 7.Keuruu 8.Luhanka 9.Toivakka 10.Heinävesi 11.Polvijärvi 12.Tuusniemi 13.Kustavi 14.Tuusula 15.Janakkala 4
Nuorisotyön ja -politiikan vastuualue Lokakuu 2014 Nuorten työpajatoiminta vuonna 2014 Nuorten työpajatoiminnassa oli lähes 14 835 alle 29-vuotiasta nuorta Työpajatoimintaa on n. 270 kunnassa Keltainen = vain etsivä Sininen = vain työpaja Vihreä = sekä työpaja että etsivä Punainen = ei työpaja ei etsivä Punaiset ovat: Utsjoki, Kustavi, Keuruu, Luhanka, Heinävesi 5
Nuorisolaki 7 a nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävänä on: 1) koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi; 2) edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus; 3) suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi; 4) edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. Nuorisotyön ja -politiikan vastuualue Lokakuu 2014 Ei tietoa kunnat ovat Pälkäne ja Ruovesi. Verkostoa ei vielä ole Kaskisessa, Kihniössä, Sauvossa, Savukoskella, Sulkavalla, Toivakassa eikä Urjalassa. 6
AVI / maakunta Työpajat Kuntien määrä / määrä paja Etelä-Suomi 45 2,2 Etelä-Karjala 3 4,0 Kanta-Häme 6 1,7 Kymenlaakso 3 4,0 Päijät-Häme 9 2,2 Uusimaa 24 1,9 Itä-Suomi 22 2,6 Etelä-Savo 7 1,9 Pohjois-Karjala 4 3,5 Pohjois-Savo 11 2,8 Lappi 16 1,6 Lappi 16 1,6 Lounais-Suomi 35 2,8 Satakunta 12 3,1 Varsinais-Suomi 23 2,7 Länsi-Sisä-Suomi 63 3,1 Etelä-Pohjanmaa 9 2,1 Keski-Pohjanmaa 3 3,0 Keski-Suomi 20 2,4 Pirkanmaa 25 3,9 Pohjanmaa 6 4,2 Pohjois Suomi 24 1,8 Kainuu 5 1,4 Pohjois-Pohjanmaa 19 1,9 Yhteensä 205 2,6 Henkilökunta (htv) Valmentautujat Nuoret (< 29) Yhteensä määrä määrä määrä 490 4770 6240 40 460 860 50 230 430 80 760 1280 80 770 850 250 2560 2830 250 1600 2530 30 320 560 30 410 410 190 870 1550 180 930 1950 180 930 1950 220 1840 2880 70 720 1050 160 1120 1830 580 4460 7790 50 370 530 30 440 690 170 920 1910 240 2170 3680 90 570 970 150 1240 1640 30 180 320 120 1060 1320 1870 14840 23020
Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja 2011 toteutuma 2012 toteutuma 2014 arvio Nuorten aktiivinen kansalaisuus Nuorten aloitekanava, kattavuus kunnista Nuorisovaltuustojen tms. kattavuus kunnista Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, osuus kunnista Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Työpajojen kattavuus kunnista Nuoria (alle 29 v.) työpajoissa Nuorisotyöttömät (alle 25 v.) Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret Etsivä nuorisotyö, kattavuus kunnista Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, kattavuus kunnista Yksinäiset peruskouluikäiset (ei ole ystävää/kouluterveys Alakuloiset ja surulliset peruskouluikäiset (minkälainen on mielialasi/kouluterveyskysely THL) 45 % 50 % 65 % 70 % 70 % 80 % 73 % 74 % 83 % 80 % 82 % 85 % 12 982 14 400 14 500 30 036 32 080 32 000 10 041 14 614 15 000 77 % 87 % 100 % a 60 % 81 % 100 % skysely THL) 9 % 9 % 8 % n 13 % 13 % 12 % 8
Nuorten työttömyys ja valmentautujien määrä 2006 2013
Valmentautujat 2004 2013 (AVI-alueittain ja maakunnittain) Maakunta ikäryhmä 2006 Etelä-Suomi yhteensä 2 570 nuoret (<29) 2 030 Etelä-Karjala 150 Kanta-Häme 110 Kymenlaakso yhteensä 740 Päijät-Häme 190 Uusimaa 1 380 Itä-Suomi yhteensä 1 150 nuoret (<29) 750 Etelä-Savo 420 Pohjois-Karjala yhteensä 120 Pohjois-Savo 610 Lappi yhteensä 710 nuoret (<29) 340 Lappi yhteensä 710 Lounais-Suomi yhteensä 1 050 nuoret (<29) 810 Satakunta 320 yhteensä Varsinais-Suomi 730 Länsi-Sisä-Suomi yhteensä 3 980 nuoret (<29) 2 170 Etelä-Pohjanmaa 460 Keski-Pohjanmaa 230 Keski-Suomi yhteensä 920 Pirkanmaa 1 600 Pohjanmaa 770 Pohjois Suomi yhteensä 1 080 nuoret (<29) 720 Kainuu 350 yhteensä Pohjois-Pohjanmaa 720 Suomi yhteensä yhteensä 10 530 nuoret (<29) 6 810 2008 2010 määrä 2012 2013 2012-2013 % 3 650 5 000 5 770 6 240 8,1 2 670 3 880 4 380 4 770 8,9 230 600 760 860 13,2 210 430 420 430 2,4 800 950 1 330 1 280-3,8 480 490 540 850 57,4 1 930 2 530 2 720 2 830 4,0 1 050 2 210 2 300 2 530 10,0 690 1 480 1 580 1 600 1,3 320 500 570 560-1,8 310 410 440 410-6,8 420 1 290 1 280 1 550 21,1 2 330 1 770 2 320 1 950-15,9 690 720 870 930 6,9 2 330 1 770 2 320 1 950-15,9 1 680 2 470 2 620 2 880 9,9 1 100 1 540 1 590 1 840 15,7 530 740 910 1 050 15,4 1 160 1 730 1 720 1 830 6,4 5 460 7 860 8 110 7 790-3,9 2 800 4 260 4 510 4 460-1,1 430 640 470 530 12,8 330 670 940 690-26,6 1 080 1 390 1 900 1 910 0,5 2 810 4 040 3 700 3 680-0,5 810 1 120 1 100 970-11,8 1 170 1 480 1 680 1 640-2,4 790 1 120 1 340 1 240-7,5 350 440 340 320-5,9 820 1 040 1 340 1 320-1,5 15 340 20 770 22 790 23 020 1,0 8 740 13 020 14 260 14 840 4,1
Mitä kautta valmentautujat ovat tulleet työpajalle vuonna 2005 2013 2010-2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Ohjaava taho 2013 (%) määrä % Työvoimahallinto 6 860 7 180 8 840 9 020 10 710 12 080 11 900 11 880 10 910-9,7 Koulutuksen järjestäjät 780 850 1 310 1 070 1 430 1 850 1 590 1 790 1 760-4,7 Kela, Työeläkelaitos, Kriminaalihuolto ja 1 370 1 540 1 510 2 200 3 030 3 820 3 310 3 420 3 780-1,1 Sosiaalitoimi Suoraan 450 730 830 570 770 1 220 1 350 1 430 1 550 27,6 Etsivä * * * 240 550 660 810 1 170 1 430 116,7 Time Out * * * * * * 40 20 40 - Mielenterveyspalvelu * * * * * * * * 640 - Muu * * * 630 950 830 1 330 1 340 1 240 49,9 Ei tietoa 740 240 340 390 870 270 780 1 740 1 660 512,6 Kaikki yhteensä 10 210 10 530 12 830 14 120 18 310 20 730 21 100 22 790 23 020 11,0
Valmentautujat tukitoimenpiteittäin 2011 ja 2013 ja sukupuolen mukaan* Yhteensä Toimenpide 2013 2011 muutos Naiset Nuoret 2011-2013 määrä % % % Työkokeilu/ Työharjoittelu 7 040 4 960 41,9 37,3 74,4 Kuntouttava työtoiminta 6 040 3 830 57,7 36,2 54,0 Palveluohjaus 3 420 2 510 36,3 34,3 72,8 Palkkatuki/työsuhde 3 020 3 260-7,4 38,8 45,9 Ammatillisen koulutuksen opiskelijana 1 080 1 070 0,9 42,3 87,7 Sosiaalitoimen ennalta ehkäisevät tukitoimet 880 850 3,5 43,3 54,5 Työ- ja toimintakyvyn arviointi 690 910-24,2 34,7 58,2 Työvoimapoliittinen koulutus 560 1 160-51,7 42,6 63,1 Peruskoulun oppilaana 530 440 20,5 43,1 36,6 Pajakoululaisena 330 3 230-89,8 32,8 55,2 Ammatillinen erityisopetus 280 180 55,6 41,3 90,5 Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus 210 250-16,0 35,7 97,1 Työelämävalmennus 200 30 566,7 36,8 98,5 Oppisopimus 200 170 17,6 51,0 72,8 Peruskoulun TET-jakso 140 110 27,3 23,2 96,4 Valmentautujat tukitoimenpiteitäin 2013 3 415 3 019 1 084 879 691 564 527 326 283 210 204 202 138 7 039 6 044-2 000 4 000 6 000 8 000
Valmentautujien koulutustaustat vuonna 2013 (< 29 vuotiaita) AVI Peruskoulussa Peruskoulu keskeytynyt Peruskoulu Lukion oppimäärä Ylioppilas 2. asteen ammatillinen tutkinto AMK / yliopisto tutkinto Muu / Ulkomailla suoritettu tutkinto Ei tietoa Yhteensä Etelä-Suomi 80 130 2 340 90 Itä-Suomi 20 40 680 20 Lappi 20-180 10 Lounais-Suomi 40 30 980 20 Länsi-Sisä-Suomi 130 70 2 100 80 Pohjois Suomi 20 20 600 10 Suomi yhteensä määrä 320 280 6 890 220 % (2,2) (1,9) (46,4) (1,5) määrä 270 1 150 20 40 640 4 770 70 360 10 20 380 1 600 20 120 - - 590 930 100 440 10-230 1 840 240 1 180 60 60 540 4 460 100 440-20 20 1 240 800 3 690 100 140 2 400 14 840 (5,4) (24,8) (0,7) (0,9) (16,2) (100)
Henkilöstön koulutustausta
Nuorisotakuun jatkotoimiehdotuksia vahvistetaan nuorten henkilökohtaista ohjausta ja tukea panostetaan henkilökohtaisen kontaktin ja matalan kynnyksen palveluihin alkavalla ESR -kaudella poikkihallinnollinen, nuorisotakuuta tukeva kokonaisuus (ns. Ohjaamo-malli valmistelussa) kehitetään tavoitteellisia palvelukokonaisuuksia ja palveluohjausta madalletaan hallinnonalojen, kuntien ja muiden toimijoiden välisiä raja-aitoja yksittäisten erillisten palvelujen tilalle moniammatillinen työtapa ja nuorelle palvelukokonaisuus parannetaan toimijoiden välistä tiedonkulkua yhteensopivat tietojärjestelmät, sähköinen tietojen yhteiskäyttö tietojen siirto ja vaihto saatava vähintään niin tiiviiksi kuin nykyinen tietosuoja sallii
Nuorisotakuun jatkotoimiehdotuksia kehitetään tuettua oppisopimuskoulutusta ja työpajojen käyttöä oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa - nuorisotakuun kohderyhmän koulutuspalveluihin lisää joustavuutta ja tukea polkuihin tehostetaan nuorille suunnattuja sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia nuoria tavoitetaan ja tuetaan tehostamalla nuorille kohdennettuja sosiaali- ja terveydenhuollonn sekä kuntoutuksen palveluja Kelan ammatillisen kuntoutuksen pääsyn kriteerien lievennys v. 2014 alusta lukien hyvät käytännöt eteenpäin uudet avainindikaattorit tukemaan nuorisotakuun toteutusta tutkimuksessa luodut indikaattorit liitetään osaksi Nuorisoasiain neuvottelukunan ylläpitämää www.tietoanuorista.fi -sivustoa
Kehittämisehdotukset kunnista Yhtä viisastenkiveä ei nuorisotakuunn toteuttamiseksi tehokkaammin kunnissa ole, mutta muutamia ajatuksia: monialaisen yhteistyön kehittäminen kunnissa todella tärkeää tarvitaan matalan kynnyksen palveluita, joihin nuorten on helppo mennä kaikki samaan paikkaan tietosuojakysymykset monialaisen yhteistyön hidasteena: mietittävä, miten tiedon jakamista voisi helpottaa asiakkaan suostumuksella yrittäjien ja kolmannen sektorin mukaan saaminen antaa lisää mahdollisuuksia nuorisotakuun toteuttamiseen kunnissakin TE-toimistojen roolia pitäisi nuorisotakuun toteuttamisessa vahvistaa
Alaviite Avainindikaattorit Nuorisotakuun avainindikaattorit Indikaattori Vaikutusindikaattorit 1: Nuorten työllistymisen edistäminen 1 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste 2 Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus ikäryhmästä TEM, Työnvälitystilasto 2013 3 25-29-vuotiaiden vastavalmistuneiden työttömien työnhakijoiden osuus TEM, Työnvälitystilasto 2013 ikäryhmästä 4 Työttömien alle 25-vuotiaiden virta yli 3 kk työttömyyteen TEM, Työnvälitystilasto 2013 5 Työttömien vastavalmistuneiden virta yli 3 kk työttömyyteen Vaikutusindikaattorit 2: Koulutustakuun toteutuminen 6 Suoraan perusopetuksesta koulutukseen hakematta jättäneet, ne joita ei hyväksytty Kouluta-tietokanta 2013 tai jotka eivät ottaneet paikkaa vastaan 7 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 20-29-vuotiaiden nuortenn osuus ikäluokasta Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 2012 Vaikutusindikaattorit 3: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy 8 Työttömien tai työvoiman ulkopuolella olevien 15-29-vuotiaiden osuus vastaavan Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 2012 ikäisestä väestöstä (NEET) 9 Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien 18-24-vuotiaiden nuorten osuus SOTKAnet 2012 vastaavanikäisestä väestöstä 10 Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus 16-29-vuotiaista Vaikutusindikaattorit 4: Nuorten syrjäytymisen riskitekijät 11 Perusasteen ja toisen asteen opiskelijat, joilla ei yhtään läheistä ystävää (%) THL, Kouluterveyskysely 2013 Lähde Vuosi Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2013 TEM, Työnvälitystilasto 2013 Kelasto; Tilastokeskus, väestötilasto 2013
Ohjaamo-mallin ja valtakunnallisen nettiohjauspalvelun kehittäminen Nuorisotakuun valtakunnallisen ESR-kokonaisuuden tavoitteina on kehittää nuorille monialainen matalan kynnyksen palvelumalli Ohjaamo ja valtakunnallinen nettiohjauspalvelu, joita kehitetään poikkihallinnollisesti Ohjaamo toimii nuoren tukena eri nivelvaiheissa ja edistää koulutukseen ja työelämään kiinnittymistä Ohjaamo palvelu on monikanavaista
Ohjaamo-toiminta keskeisenä osana nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Asiakas Kansalainen oppimisen ja työn siirtymissä ELY - keskukset KOORDINOINTI Alueelliset ELOryhmät ja ELOverkostot Oppimisen ja työn maailmaan liittyvät muut toimijat/välillisesti vaikuttavat palvelut Yritykset Jne. Koulu Jne. Etsivä nuorisotyö Työ-pajat TEM, OKM,STM Seurakunnat Kunta Kolmas Sektori Järjestöt SOTE Ohjaamo Matalaa kynnys Asiakas Puolustusvoimat TYP 2.0/ Kunt outu s Kela Vak. Yht. LINJAUKSET Valtakunnallinen ELOryhmä Oppilaitokset TE- Palvelut Poliisi. Jne. TNO palvelujen ydintoimijat Projektit ja Pilotit TEM ja Laituri hanke 1.8.2014
Yksil (Ohjaamo palveluviida Koulu Sosiaa terve palve Työvoimapalvelut Peruskoulu Peruskoulu TYP TYP Oppisopimus Oppisopimus Lukiot Lukiot Amm opi Amm opi Aikuisopisto Aikuisopisto AIVO AIVO Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö Mielenterveyskeskus Mielenterveyskeskus Päihdepalvelut Päihdepalvelut Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Terveydenhuoltopalvelut Terveydenhuoltopalvelut Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta Rikosseuraa musvirasto Rikosseuraa musvirasto Ammatinvalinnan ohjaus Ammatinvalinnan ohjaus Työvoimakoulu tus Työvoimakoulu tus Nuorten neuvojat Nuorten neuvojat Koulutusneu vonta Koulutusneu vonta Palkkatuettu työ Palkkatuettu työ Työ- ja koulutuskoke ilut Työ- ja koulutuskoke ilut Kelan kuntouttavat palvelut Kelan kuntouttavat palvelut NYThanke NYThanke Erityisoppilaitokset Erityisoppilaitokset Yhteistyöverkostoa Joensuussa Maahanmuutt ajien palvelut Maahanmuutt ajien palvelut Polkuja yrityksiin Polkuja yrityksiin Yritykset ja työelämä Yritykset ja työelämä Honkalampi -Säätiö Honkalampi -Säätiö Verve Verve Neuron Neuron Valtone -hanke Valtone -hanke Avoin a opis välipo Avoin a opis välipo lö on tuki akossa ) utus Nuorisotyö ali- ja eyselut Ammattikorkeakoulut ja yliopistot Ammattikorkeakoulut ja yliopistot Koulupsykologit, kouluterveydenhuolto Koulupsykologit, kouluterveydenhuolto Valmistavat koulutukset (väliportaat) -ammattistartti -kymppiluokka -talouskoulu -mava Valmistavat koulutukset (väliportaat) -ammattistartti -kymppiluokka -talouskoulu -mava Kulttuurinen nuorisotyö Kulttuurinen nuorisotyö Nuorisotalot Nuorisotalot mattiistot mattiistot Leiritoiminta Leiritoiminta Nuorisovaltuusto Nuorisovaltuusto KVtoiminta KVtoiminta Ammatillinen täydennyskoulutus, vapaa sivistystyö ym. Ammatillinen täydennyskoulutus, vapaa sivistystyö ym. Työpaj at Työpaj at Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyö Lastensuojelu Lastensuojelu Etsivä nuorisot yö Etsivä nuorisot yö Nuorisopsykiatria Nuorisopsykiatria Aikuispsykiatria Aikuispsykiatria Tuetun asumisen palvelut Tuetun asumisen palvelut Starttiverstas Starttiverstas Nuoris o- asema Nuoris o- asema Ase- ja siviilipalvelus Ase- ja siviilipalvelus Järjestö- ja yhdistystoiminta esim. -Kotikartano -SPR -Martat -Erilaiset oppijat -Kansalaistalo -Tyttöjen talo Ym. Järjestö- ja yhdistystoiminta esim. -Kotikartano -SPR -Martat -Erilaiset oppijat -Kansalaistalo -Tyttöjen talo Ym. Silta (maahanmuuttajapal ve-lut) Silta (maahanmuuttajapal ve-lut) Psykoterapeutit Psykoterapeutit 12.11.2014 21 ammatti sto orras ammatti sto orras
Rasku ja Virnes Osuvaa 12.11.2014 osaamista 1: Sujuvat siirtymät Vastuuhenkilö Seija Rasku, seija.rasku@minedu.fi (Elise Virnes, elise.virnes@minedu.fi) 22
Nuorisotakuun etappeja vuosina 2014 2015 1/2014 Ammatillisen kuntoutuksen pääsyn kriteerien muutokset voimaan Palkkatuen kehittäminen etenee 2 3/2014 Kevään yhteishaku uuden asetuksen mukaisesti 1 2/2014 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus käynnistyy 3/2014 Kuntoutussäätiön tutkimus nuorisotakuun ensimmäisestä vuodesta 2014 015 Kevät 2014 OKM:n ja STM:n koulutustilaisuudet oppilas-opiskelijahuoltolain toimeenpanosta 8 ja paikkakunnalla 5/2014 Nuorisotakuun Tulevaisuuspaja Messukeskuksessa Valtiontalouden tarkastusviraston Tarkastuskertomus nuorisotakuusta Nuorisotakuun viestintäkampanja päättyi 9/2014 Nuorisotakuun kansainvälinen vertaisoppimistilaisuus Helsingissä 8/2014 Hyvän oppilaan- ja opintoohjauksen kriteerit käyttöön koulutuksen järjestäjille Oppilas-ja opiskelijahuoltolaki voimaan 10/2014 HE ammatillisen tutkintojärjestelmän uudistamisesta vahvistettu eduskunnassa, laki tulee voimaan 1.8.2015 HE ammatillisen peruskoulutukseen valmentavien ja valmistavien koulutusten uudistamisesta Lisää tuloksia nuorten aikuisten osaamisohjelmasta: koulutuksen keskeyttäminen vähenemässä Nuorisolain uudistus käyntiin 11/2014 Selvitys nuorten sosiaalisesta kuntoutuksesta Nuorisotakuun avainindikaattorit löytyvät www.tietoanuorista.fi 1/2015 Nuorisotakuun kuntakokeilut alkavat Matalan kynnyksen Ohjaamo-malli käyntiin Nettiohjausta aletaan kehittää valtakunnalliseksi palveluksi Palkkatukea koskeva lainsäädäntö uudistuu
Nuorisotakuu mukana kuntakokeiluissa Kokeilujen tarkoituksena edistää toimivia asiakaslähtöisiä prosesseja, kunnallisten ja työ- ja elinkeinohallinnon viranomaisten yhteistoimintaa ja tiedonkulkua tavoitteena tehokkaat ja vaikuttavat palvelut ja palvelukokonaisuudet nuorisotakuun piiriin kuuluville nuorille Kokeiluissa sovitaan muun muassa: yhteistyötä helpottavista kuntien ja TE-toimistojen yhteistyön muodoista
Nuorisotakuu kuntakokeiluissa Kuntien velvoitteiden vähentämisen tueksi toteutetaan kuntakokeiluja vuosina 2015-2016. Niitä toteutetaan 6 eri toimintamallin kautta: hyvinvoinnin integroitu toimintamalli koulutuspalvelukokeilut palveluasumisen toimintamalli valvonnan toimintamalli kuntien ja Kelan yhteistyö sekä nuorisotakuu Kunnilta tuli nuorisotakuukokeiluihin eniten hakemuksia: nuorisotakuuta koskien kokeilujen jatkoneuvotteluissa on mukana 11 kuntaa tai kuntaryhmää Kunnilla oli hakemuksissaan kehitteillä monipuolisia asiakkaan asiointia ja viranomaisten yhteistoimintaa kehittäviä toimintamalleja. Useissa kunnissa kehitetään monialaista matalan kynnyksen palvelua nuorille.
Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti Työryhmä esittää sosiaalihuollon lainsäädäntöä uudistettavaksi siten, että luovuttaisiin erillisistä palveluista vammaisille ja vammattomille henkilöille työelämäosallisuutta edistävissä sosiaalihuollon palveluissa. Samoin luovuttaisiin työttömyyden kestoon liittyvistä edellytyksistä päästä palveluihin. Sosiaalihuolto keskittyisi uuden lainsäädännön myötä heikossa työmarkkina- kuntoutukseen, joka jakautuisi asemassa olevien henkilöiden sosiaaliseen työelämävalmiuksia edistävään sosiaaliseen kuntoutukseen ja osallisuutta edistävään sosiaaliseen kuntoutukseen. Kyseiset sosiaalihuollon palvelut perustuisivat asiakkaiden yksilöllisiin palvelutarpeisiin. Asiakkaiden palveluihin osallistumisestaa saamia korvauksia yhdenmukaistettaisiin ja palveluiden järjestämisedellytyksiä etenkin ilman ansiotarkoitusta suoritettavien työtehtävien osalta selkiytettäisiin http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1893242
Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita on uudistettu Opintopolku.fi palvelu otettu käyttöön Kevään 2014 yhteishaussa perusopetuksen keväällä päättäneistä ilman mitään koulutuspaikkaa jääviä on tänä syksynä muutama sata Nivelvaiheen koulutusten yhteishaussa koulutuspaikan sai 3 200 ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä uusiutuu ammatilliseen peruskoulutukseen koulutuskokonaisuuksia uusia valmentavia nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus
Nuorisoyksikkö Nuorisolain uudistus - Avoimesti ja yhteistyössä 2014 Valmistelussa hyödynnetään vuosittaiset toimialan seminaarit ja muut yhteiset tilaisuudet, esim. keväällä AVIen kanssa kiertue hyödynnetään avoimia verkkokyselyjä tiedotetaan verkkosivuilla, Facebook-sivulla, Twitterissä, toimialan viestikanavien kautta verkkosivuille kootaan työryhmän kokousmuistiot, taustamuuta infoa aineistot, linkit kyselyihin ja vielä kaivataan ideoita, miten tavoitetaan nuoret, jotka eivät ole aktiivisia esimerkiks järjestöissä 28
Nuorisoyksikkö Uudistustarpeet 2014 VTV:n tarkastuskertomus 14/2012: - tulosperusteisuutta koskeva käsitteistö osin sekavaa ja tulkinnanvaraista sekä antavat mahdollisuuden lähinnä kokonaisarvioon Palvelu- ja kehittämiskeskukset (paket) - puuttuvat laista vaikka saavat 10 % veikkausvoittovaroista - pakeja kaikkiaan 14 29
Nuorisoyksikkö Uudistustarpeet 2014 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, LANUKE sisältää valtakunnalliset nuorisopolitiikan tavoitteet ja suuntaviivat toteutettu aina erinimisenä kuin on säädetty laissa yhteys esim. EU:n nuorisopolitiikkaan on löyhä suhde hallitusohjelmaan sekä muiden toimialojen lakisääteisiin ohjelmiin epäselvä arvioitava myös ajoitus, monialaisuus sekä poikkihallinnollinen ja nuorisopoliittinen kattavuus ja sitovuus onko NUORA oikea elin arvioimaan ohjelmaa? 30
Nuorisoyksikkö Uudistustarpeet 2014 Nuoren määritelmä on tällää hetkellä 0-28-vuotiaat ei vastaa yleiskielen eikä nuoruudesta arkikäsitystä nuoresta tai niin kansallisessa kuin kansainvälisessä laissa on runsaasti erilaisia ikärajoja ja määritelmiä lapselle ja nuorelle aiemmin nuorisotointa koskevassa lainsäädännössä ollut ikärajana 7-24-vuotiaat 31
Nuorisoyksikkö Uudistustarpeet 2014 Nuorten osallisuudesta ja kuulemisesta nykyinen säädös kattaa vain alue- ja kuntatasot ja on niin yleinen, ettei toteuta tavoitettaan tuleeko kuntalakiin nuorisovaltuustot? millä keinoin nuoria konkreettisesti kuullaan ja osallistetaan etenkin valtakunnallisella tasolla? 32
Nuorisoyksikkö Uudistustarpeet 2014 Non-formaalista oppimisesta Perustana EU:n ministerineuvoston suositus epävirallisen ja arkioppimisen validioinnista (liittyy aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen) Non-formaali- ja informaali-oppiminen koskevat nuorten hankkimaa osaamista omissa toimintaympäristöissään, kansalaistoiminnassa sekä nuorten työpajatoiminnassa 33
Nuorisoyksikkö Uudistustarpeet 2014 Nuorisojärjestöjen avustukset kytkeytyy pake-määrittelyyn ja rajanvetoon tarve täsmentää valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen toiminnan tukemismahdollisuus poliittisten nuorisojärjestöjen avustaminen erilleen? Avustustoimikunnan rooli ja kokoonpano tarkasteluun 34
Nuorisoyksikkö Uudistustarpeet 2014 Kuntien valtionosuudet ja rahoitus etsivän nuorisotyön - Vaikuttavuus ja tuloksellisuus ohjelma: valtion keskushallinnon vähennettävä operatiivisia tehtäviä kuten valtionavustusten käsittelyjä - liittyy etsivän nuorisotyönn ja nuorten työpajatoiminnan verkostoon: koska toiminta on laajentunut jo lähes koko maahan, voitaisiin siirtää valtionosuuden piiriin 35
Nuorisoyksikkö Uudistustarpeet 2014 Nuorten työpajatoiminta vaatii tarkempaa määrittelyä roolin määrittely: oppivelvollisuuden pidentämisen keino, non-formaali, nuoren kasvua tukeva oppimisympäristö, TE -palvelut eduskunnan apulaisoikeusasiamies: tulee säätää työpajoilla tehtävästä huumausainetestauksesta lailla (kyse on perusoikeuksien toteutumisesta) 36
Nuorisoyksikkö Nuorisotyö ja -politiikka valtion talousarviossa 2014 (1000 ) mom 29.91.50/51/52 1) nuorten työpajat 2) etsivä nuorisotyö 3) nuorten yhteiskuntatakuu Veikkauksen ja rahaarpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen 2010 2011 2012 2013 2014 15 023 13 323 17 523 21 000 21 000 46 267 51 583 52 035 52 556 53 081 Saamelaisten kulttuurija kielipesätoiminta - 350 350 500 550 yhteensä 61 290 65 256 69 908 74 056 74 631 37
Nuottavalmennus Keskeisimpiä lähettäviä tahoja ovat etsivä nuorisotyö, työpajat, oppilaitokset (esimerkiksi jopo-luokat ja ammattistartit) sekä eri viranomaiset (esimerkiksi sosiaalitoimi ja työ- ja elinkeinohallinto). Valmennukseen voivat yhdessä nuorten kanssa osallistua myös lähettävän tahon työntekijät. Jos lähipiirissäsi on nuori, jonka uskoisit hyötyvän arjenhallintataitojen kehittämisestä, keskustele hänen kanssaan valmennuksesta. Mikäli nuori itse on kiinnostunut, ottakaaa yhdessä yhteyttä lähimmän nuorisokeskuksen Nuotta-koordinaattoriin.
Kiitos lisätietoja: http://www.minedu.fi/opm/nuoriso/?lang=fi http://www.nuorisotakuu.fi/nuorisotakuu