Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon

Samankaltaiset tiedostot
MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

NATURA VERKOSTO

Monimuotoisuuden suojelu

Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut

Valtion arvokkaimpien soiden täydentävä suojelu TIIVISTELMÄ

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Suoseuran esitelmätilaisuus

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

SOIDENSUOJELUTYÖRYHMÄN KOKOUS 1/2015 YM027:00/2012

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Zonation ja luonnonhoidon tilatason suunnittelu yksityismetsissä

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset

Luontojärjestöjen ja organisoituneiden harrastajien suotietomiten järkiaines. saataisiin ohjelmavalmistelun käyttöön?

METSO-ohjelma

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

METSO-ohjelma :

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

Vapaaehtoisuuden vaikutus soidensuojelun ekologiseen vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen

Tervetuloa Zonation-koulutukseen. Moduuli

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

METSÄOJIEN KUNNOSTUS KUIVUNEIDEN SUOJELUSOIDEN LÄHEISYYDESSÄ

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Anni Arponen PerinneELOn pyöreän pöydän tutkimusseminaari

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma , METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki,

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Suostrategian toteutus, kommentteja

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?

Johanna Kuusterä Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

Espoon keski- ja pohjoisosien yleiskaavan luontohaasteista sekä vähän muustakin Espoon kaavoitukseen liittyvästä

Metsäohjelman seuranta

onation-analyysi soidensuojelun täydentämisen apuna Santtu Kareksela Metsähallitus, luontopalvelut Jyväskylän yliopisto

Soidensuojelu miten eteenpäin?

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari

Soidensuojeluohjelman tausta, aikataulut ja periaatteet

Metsäohjelman seuranta

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

SOIDENSUOJELUTYÖRYHMÄN KOKOUS 6/2015 YM027:00/2012

Metsäohjelman seuranta

NATNET Life Lapin ELY-keskus, Noora Raasakka, luonnonsuojeluyksikkö

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus. Hämeen ELY-keskus

Kansalaisjärjestön näkemyksiä vesienhoidosta

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI

Linnut ja maakuntakaava

UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Suomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset. Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo

YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Ajankohtaista ojitus- ja peruskuivatusasioista

Transkriptio:

Soidensuojeluseminaari 17.12.2015 Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon Ylitarkastaja Leena Rinkineva-Kantola, Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus 17.12.2015

Näkökulmia valmisteluun Inventoitavien kohteiden valinta: perustui sekä laajoihin ojittamattomien soiden kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin että suoasiantuntijoiden tietämykseen Otos edustava suhteessa käytettyyn aikaan ja resursseihin Inventoinnit tehokkaasti ohjeistettu ja toteutettu (1200 suota, 180 000 ha, 80 luontokartoittajaa) Maanomistajia tiedotettiin inventoinneista kirjeitse (esim. EPO 3000 kirjettä) Kohteiden valinta: pisteytys luontoarvojen avulla + zonation menetelmä + asiantuntijatarkastelut Teknisistä apuvälineistä huolimatta valintaan jäi subjektiivisuutta, eivätkä kaikki valtakunnallisesti arvokkaat kohteet tulleet pintaalarajoitteen vuoksi valituksi Zonationin toimivuus, kun kaikki kohteet eivät toteudu? 2

Näkökulmia toimeenpanoon Valtion maiden suojelun toimeenpano Hyvä, että soidensuojelu etenee valtion mailla Tärkeää, että Metsähallituksen pysyvällä päätöksellä (maankäyttökohteet, alue-ekologiset luontokohteet) suojeltavien kohteiden rajaukset tulevat viivytyksettä julkisesti nähtävillä ja laajasti eri toimijoiden tietoon! Uljas/SALTI Liiteri (suunnattu viranomaisilla ja yrityksille, jotka työskentelevät maankäytön suunnittelun ja rakennetun ympäristön parissa) 3

Näkökulmia toimeenpanoon Muiden kuin valtion maiden suojelun toteutus METSO Valintaperusteet täyttäviä (puustoiset ja rehevät suot, metsäluhdat, tulvametsät, maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet) kohteita yksityismailla n. 17 000 ha METSO-kriteerien päivitys soidensuojelun toteutuksen huomiointi määrärahojen puitteissa; ekologisesti toimivien kokonaisuuksien toteutus Ympäristöministeriöltä tarkempi ohjeistus määrärahojen käyttöön liittyen sujuva hyväksymismenettely Painopistealue etelässä: esimerkiksi maankohoamisrannikko (EPO, POP) ei ole mukana Kohteet, joilla paljon maanomistajia: Pilottihankkeet, joissa haetaan suojelun ja alueellisen yhteistyön malleja (toimintamalli) -> ELYjen resurssitilanne huomion ottaen HANKKEET ainoa mahdollisuus Vesitaloudellisesti ja ekologisesti toimiva kokonaisuus: mikä on RIITTÄVÄ rajaus? Asiantuntija(ryhmä), jota voi konsultoida Tarkempi ohjeistus Kohdennettu METSO-markkinointi valtakunnallisesti arvokkaiden suokohteilla erityisesti kohteilla joissa paljon positiivisesti suhtautuvia maanomistajia 4 Yhteisen esittelymateriaalin tuotto, myös korvauskysymykset

Näkökulmia toimeenpanoon Muiden kuin valtion maiden suojelun toteutus Avosuovaltaisten kohteiden toteutus Voidaanko toteuttaa, mikäli on erityisen arvokas kohde ja maanomistajista riittävä osa suhtautuu positiivisesti suojeluun vaikkei olisikaan maakuntakaavan SL-kohde? Turvearvojen korvaamisen ohjeistusta ja koulutusta Luvan saannin edellytykset, tuottoarvomenetelmän käyttö -> arviointien keskittäminen tai osto Valtakunnallinen minimihinta avoisoille, joilla ei ole turvearvoja Määräaikaiset suojelusopimukset Luontotyyppien suojeluarvot pysyviä -> soveltuvuus luontotyyppisuojeluun? Hallinnolliset kulut korkeammat; rahoituksen ja henkilöstöresurssien jatkuvuus 20 vuoden kuluttua? Korvaukset jäänevät pieniksi-> vaikutus kiinnostukseen? 5

Näkökulmia toimeenpanoon Muiden kuin valtion maiden suojelun toteutus >< Maakuntakaavoitus Valtakunnallisesti arvokkaiksi arvioitujen kohteiden suojelua ja säilyttämistä edistetään maankäytön suunnittelun keinoin, käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Ympäristöhallinnon ennakoiva ja neuvotteleva rooli kaavoituksessa -> yhtenäisten soiden käytön ja suojelun suunnittelun työkalujen kehittäminen Keskustelua tarvitaan mm. kaavamääräyksien käytöstä, varauksien voimassaoloaikatauluista, varauksien toteutusmahdollisuuksista Yhteistyömuotojen selkiyttäminen toimijoiden välillä (YM ELYt liitot); esim. työkokoukset Miten maanomistajien suhtautuminen huomioidaan? Maanomistajakyselyn tulokset käytössä; henkilökohtaiset lausuntopyynnöt kaavan valmisteluvaiheessa? Äskettäin vahvistettujen maakuntakaavojen (esim. KES, POP) SLvarauksien toteutuksen priorisointi ja aikataulutus 6

Raportin suositukset OHKE-hanke: Toimintatapojen kehittäminen suojeltujen soiden vesitalouden parantamiseen niiden ulkopuolisilla alueilla tehtävien toimien avulla 1) Tunnistetaan ne suojelualueiden suot, joille vedenohjaaminen on mahdollista ja kustannustehokasta: kriteerit, paikkatietoon pohjautuva malli ja ohjeistusta mallin käyttöön ympäristö- ja metsäsektorilla 2) Kaikkien vähäistä merkittävämpien ojituskohteiden vesilain mukaisen luvan tarve arvioidaan ELY-keskuksissa ojitusilmoituksien perusteella. Hankkeessa laaditaan ELY-keskuksille ohjeistusta ojitusilmoitusten arvioinnin tueksi ja otetaan käyttöön metsäkeskuksen karttapalvelu. 3) Toimintamallin ja ohjeistuksen jalkautuskoulutus ja tiedotus = jalkauttaminen 4) Jotta suojelusoihin rajautuvia ja niitä kuivattavia alueita voitaisiin ennallistaa ja niille voitaisiin ohjata vettymishaittoja aiheuttavia vesiä, edellyttäisi se toimivaa, säädöspohjaista haitankorvausjärjestelmää. 7

Raportin suosituksien toimeenpano Metsäsektorin toimintamahdollisuudet: KEMERA - rahoituksen suuntaaminen Valtakunnallisesti arvokkaiden suokohteiden läheisyyteen EI sellaisia kunnostusojitushankkeita, jotka voisivat heikentää suon vesitaloutta Lisää tukea luonnonhoito- ja ympäristötukipuolelle suojelusoiden vesitaloutta parantaviin toimiin Huomiointi Metsäohjelmissa ja TOTELMIssa 8

Kiitos! Kuva: Olli Autio 9