Ryhmäteoreettinen näkökulma Rubikin kuutioon Harjoitus 6, ratkaisuehdotus (5 sivua)

Samankaltaiset tiedostot
Tekijäryhmiä varten määritellään aluksi sivuluokat ja normaalit aliryhmät.

Tekijäryhmän määrittelemistä varten määritellään aluksi sivuluokat ja normaalit aliryhmät. gh = {gh h H}.

Lisäksi seuraavat kaavat ovat kommutaattoreita käsiteltäessä hyödyllisiä:

Tarkastellaan aluksi permutaatioryhmiin liittyvää esimerkkiä.

π πρ = ρ, π πρ 3 = ρ 3, πρ 2 πρ = ρ 3 πρ 2 πρ 3 = ρ.

1. Tarkastellaan esimerkissä 4.9 esiintynyttä neliön symmetriaryhmää

7 Rubikin kuution laajennoksia

Mikäli huomaat virheen tai on kysyttävää liittyen malleihin, lähetä viesti osoitteeseen

x gxg 1 Esimerkin 3-sykli saatiin siis konjugoimalla siirretyksi toimimaan lukujen 1, 2 ja 3 sijasta luvuilla 5, 8 ja 6.

4 Konjugointi. 4.1 Konjugoinnin määritelmä

2 Permutaatioryhmät. 2.1 Permutaation olemus. 2.2 Permutaatioilla laskeminen

2 Permutaatioryhmät. 2.1 Permutaation olemus

Ryhmäteoreettinen näkökulma Rubikin kuutioon. Jokke Häsä

Ryhmäteoreettinen näkökulma Rubikin kuutioon. Jokke Häsä Matematiikan ja tilastotieteen laitos

Algebra I, harjoitus 8,

Megaminx ja sen ratkaisun ryhmäteoriaa

Dihedraalinen ryhmä Pro gradu Elisa Sonntag Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2013

Algebra I, harjoitus 5,

6. Tekijäryhmät ja aliryhmät

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 (7 sivua)

4. Ryhmien sisäinen rakenne

Ryhmäteoreettinen näkökulma Rubikin kuutioon. Jokke Häsä Matematiikan ja tilastotieteen laitos, kevät 2008 Korjattu syksyllä 2010

Algebra I, Harjoitus 6, , Ratkaisut

Transversaalit ja hajoamisaliryhmät

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) OT

HN = {hn h H, n N} on G:n aliryhmä.

Ryhmäteoreettinen näkökulma Rubikin kuutioon. Jokke Häsä

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto

Symmetristen ja alternoivien ryhmien yksinkertaisuus ja ratkeavuus

Äärellisesti generoitujen Abelin ryhmien peruslause

1 Lukujen jaollisuudesta

H = H(12) = {id, (12)},

a 2 ba = a a + ( b) a = (a + ( b))a = (a b)a, joten yhtälö pätee mielivaltaiselle renkaalle.

Alternoivien ryhmien ominaisuuksista

Esko Turunen MAT Algebra1(s)

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 3, MALLIRATKAISUT

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 9 (6 sivua) OT

a ord 13 (a)

Ryhmäteoriaa. 2. Ryhmän toiminta

1 Johdanto 1.1 Yleistä

Esimerkki A1. Jaetaan ryhmä G = Z 17 H = 4 = {1, 4, 4 2 = 16 = 1, 4 3 = 4 = 13, 4 4 = 16 = 1}.

a b 1 c b n c n

Ratkeavista ryhmistä: teoriaa ja esimerkkejä

Tehtävä 4 : 2. b a+1 (mod 3)

Luuppien ryhmistä Seminaariesitelmä Miikka Rytty Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2006

Laitos/Institution Department Matematiikan ja tilastotieteen laitos. Aika/Datum Month and year Huhtikuu 2014

Eräitä ratkeavuustarkasteluja

Algebran perusteet. 44 ϕ(105) = (105). Näin ollen

verkkojen G ja H välinen isomorfismi. Nyt kuvaus f on bijektio, joka säilyttää kyseisissä verkoissa esiintyvät särmät, joten pari

Rubikin kuutio ja ryhmät. Johanna Rämö Helsingin yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos

LUKUTEORIA A. Harjoitustehtäviä, kevät (c) Osoita, että jos. niin. a c ja b c ja a b, niin. niin. (e) Osoita, että

on Abelin ryhmä kertolaskun suhteen. Tämän joukon alkioiden lukumäärää merkitään

Kuvauksista ja relaatioista. Jonna Makkonen Ilari Vallivaara

Approbatur 3, demo 5, ratkaisut

Kaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle.

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

5 Platonin kappaleet ja niiden symmetriaryhmät

3 Ryhmäteorian peruskäsitteet ja pienet ryhmät, C 2

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 5 (6 sivua)

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

Permutaatioiden ominaisuuksista

Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta.

Rubikin kuutio ja ryhmäteoria

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8

ÄÄRELLISTEN RYHMIEN VAIHDANNAISUUSVERKOT MIIKKA SILFVERBERG

b) Olkoon G vähintään kaksi solmua sisältävä puu. Sallitaan verkon G olevan

6 A 5, alternoiva ryhmä ja muita yksinkertaisia ryhmiä

A = a b B = c d. d e f. g h i determinantti on det(c) = a(ei fh) b(di fg) + c(dh eg). Matriisin determinanttia voi merkitä myös pystyviivojen avulla:

Jarkko Peltomäki. Aliryhmän sentralisaattori ja normalisaattori

4 Matemaattinen induktio

Shorin algoritmin matematiikkaa Edvard Fagerholm

14. Juurikunnat Määritelmä ja olemassaolo.

5. Ryhmän kompositiotekijät

2.1. Tehtävänä on osoittaa induktiolla, että kaikille n N pätee n = 1 n(n + 1). (1)

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

= 5! 2 2!3! = = 10. Edelleen tästä joukosta voidaan valita kolme särmää yhteensä = 10! 3 3!7! = = 120

Vastaoletuksen muodostaminen

isomeerejä yhteensä yhdeksän kappaletta.

Symmetrisistä ryhmistä symmetriaryhmiin

Sylowin lauseet äärellisten ryhmien teoriassa

4. Ryhmien sisäinen rakenne

a k+1 = 2a k + 1 = 2(2 k 1) + 1 = 2 k+1 1. xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx

Näytetään nyt relaatioon liittyvien ekvivalenssiluokkien olevan verkon G lohkojen särmäjoukkoja. Olkoon siis f verkon G jokin särmä.

rm + sn = d. Siispä Proposition 9.5(4) nojalla e d.

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet

5.6 Yhdistetty kuvaus

(iv) Ratkaisu 1. Sovelletaan Eukleideen algoritmia osoittajaan ja nimittäjään. (i) 7 = , 7 6 = = =

Matematiikan peruskurssi 2

Tenttiin valmentavia harjoituksia

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 6 (8 sivua) OT. 1. a) Määritä seuraavat summat:

Hamiltonin sykleistä Cayley-verkoissa

σ = σ = ( ).

Jokaisen parittoman kokonaisluvun toinen potenssi on pariton.

d ) m d (I n ) = 2 d n d. Koska tämä pätee kaikilla

15. Laajennosten väliset homomorfismit

Permutaatioryhmien radoista. Tero Suokas

Matematiikan mestariluokka, syksy

Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen

[E : F ]=[E : K][K : F ].

Transkriptio:

Ryhmäteoreettinen näkökulma Rubikin kuutioon Harjoitus 6, ratkaisuehdotus (5 sivua) 10.12.2012 Tehtävä 1. Osoita, että tuloryhmän R np R sp indeksi Rubikin paikkaryhmässä R p on täsmälleen kaksi. (Tarkkaan ottaen kyse on oikeastaan tuloryhmän isomorfisesta kuvasta, vrt. lauseeseen 5.18.) Todistus. Lauseen 5.18 nojalla tiedämme, että indeksi on korkeintaan kaksi. Riittää siis osoittaa, että sivuluokkia on ainakin kaksi, jolloin indeksin on pakko olla tasan kaksi. Olkoon π jokin perussiirto. Se voidaan kirjoittaa muodossa π = (n 1 n 2 n 3 n 4 )(s 1 s 2 s 3 s 4 ), missä ensimmäinen nelisykleistä permutoi nurkkapaloja ja toinen särmäpaloja. Jos π R np R sp, niin π voidaan kirjoittaa tulona ν σ, missä ν R np ja σ R sp. Lemman 5.17 nojalla esitys nurkkien ja särmien permutaatioiden tulona on yksikäsitteinen, joten (n 1 n 2 n 3 n 4 ) = ν R np. Nyt siis siirron ν vaikutus nurkkapaloihin on 4-sykli ja vaikutus särmäpaloihin identtinen permutaatio. Toinen näistä on parillinen permutaatio ja toinen pariton. Lemman 5.17 nojalla ν ei voi olla ryhmän R p eikä siis ryhmän R np alkio. Tämä on ristiriita, joten siirto π ei kuulu tuloryhmään R np R sp. Siten sivuluokat R np R sp ja π(r np R sp ) eivät ole samat. Tehtävä 2. Päättele edellisen tehtävän nojalla, mikä on paikkaryhmän R p kertaluku. Ratkaisu. Edellisen tehtävän nojalla paikkaryhmän kertaluku on 2k, missä k on tuloryhmän R np R sp kertaluku. Tuloryhmän kertaluku puolestaan on ns, missä n on ryhmän R np ja s ryhmän R sp kertaluku. Luennoilla on näytetty, että jokainen nurkkapalojen tai särmäpalojen 3-sykli on laillinen paikkaryhmän siirto. Tästä seuraa lauseen 3.12 nojalla, että jokainen nurkka- tai särmäpalojen parillinen permutaatio on laillinen. Parillisia permutaatioita on nurkkapalojen paikkaryhmässä 8!/2 kappaletta ja särmäpalojen paikkaryhmässä 12!/2 kappaletta. Siispä n 8!/2 ja s 12!/2. Näytetään vielä, että nurkka- tai särmäpalojen parittomat permutaatiot eivät ole laillisia. Tällöin n = 8!/2 ja s = 12!/2.Tämä nähdään esimerkiksi lemmasta 5.17 kuten edellisen tehtävän ratkaisussa. Toinen tapa on matkia harjoituksen 3 tehtävän 3 todistusta: koska jokaisen paikkaryhmän perussiirron etumerkki on 1, myös jokaisen paikkaryhmän siirron etumerkki on 1 eikä nurkka- tai särmäpalojen pariton permutaatio siis ole mahdollinen. On saatu, että paikkaryhmän R p kertaluku on R p = 2 8! 2 12! 2 = 9656672256000. Tehtävä 3. Olkoon G ryhmä ja olkoot g ja h ryhmän G alkioita. Näiden alkioiden kommutaattori on [g, h] = ghg 1 h 1. Tarkista seuraavat kommutaattorin ominaisuudet: 1

i) [g, h] = e, jos ja vain jos g ja h kommutoivat keskenään ii) [g, h] = g h h 1 = g h(g 1 ) iii) [g, h] = [h, g] 1 iv) k [g, h] = [k g, k h ] kaikilla k G v) [g, h]g = g[h, g 1 ] ja [g, h]h = h[h 1, g]. Todistus. i) [g, h] = e ghg 1 h 1 = e gh = hg ii) [g, h] = ghg 1 h 1 = (ghg 1 )h 1 = g h h 1 [g, h] = ghg 1 h 1 = g(hg 1 h 1 ) = g h(g 1 ) iii) [g, h] = ghg 1 h 1 = (hgh 1 g 1 ) 1 = [h, g] 1 iv) k [g, h] = kghg 1 h 1 k 1 = kgk 1 khk 1 kg 1 k 1 kh 1 k 1 = (kgk 1 )(khk 1 )(kgk 1 ) 1 (khk 1 ) 1 = [k g, k h ] v) [g, h]g = (ghg 1 h 1 )g = g(hg 1 h 1 g) = g(hg 1 h 1 (g 1 ) 1 ) = g[h, g 1 ] [g, h]h = (ghg 1 h 1 )h = (hh 1 )(ghg 1 h 1 )h = h(h 1 ghg 1 ) = h(h 1 g(h 1 ) 1 g 1 ) = h[h 1, g] Tehtävä 4. Tarkastellaan luentomateriaalin kuvassa 15 näkyvää C-tyyppistä kolmen nurkkapalan kombinaatiota (mitkään kaksi nurkkapalaa eivät ole vierekkäisissä nurkissa). Käyttäen apuna luentomateriaalin lausetta 6.3, etsi Rubikin ryhmän siirrot σ ja τ, joiden kommutaattori [σ, τ] on noiden kolmen nurkkapalan 3-sykli. Ratkaisu. Tilanne on esitetty oheisessa kuvassa. Lauseen 6.3 perusteella riittää, jos löydetään siirrot σ ja τ, joista σ vie palan A palan B paikalle, τ vie palan A palan C 2

paikalle, ja lisäksi supp(σ) supp(τ) = {x}, missä x on palan A paikka. Tällöin nimittäin kommutaattori [σ, τ] on 3-sykli, joka liikuttaa vain paloja A, B ja C. Siirrot σ ja τ löydetään esimerkiksi muokkaamalla hiukan materiaalissa käsiteltyä nurkkapalojen 3-sykliä. Asetetaan σ = U 2 ja τ = LDL 1. On helppo tarkistaa, että vaaditut ehdot toteutuvat. supp(σ) B A supp(τ) C Tehtävä 5. Ryhmän G kaikkien kommutaattorien virittämää aliryhmää kutsutaan kommutaattorialiryhmäksi tai derivoiduksi aliryhmäksi ja merkitään G. Kommutaattorialiryhmä koostuu siis alkioista, jotka ovat muotoa [g 1, h 1 ] s 1 [g 2, h 2 ] s2 [g n, h n ] sn, missä g i, h i G ja s i = ±1 kaikilla i {1,..., n}. Todista seuraavat väitteet: a) Jokainen ryhmän G alkio on muotoa missä g, h G kaikilla i {1,..., n}. [g 1, h 1 ][g 2, h 2 ] [g n, h n ], b) Ryhmä G on ryhmän G normaali aliryhmä. c) Tekijäryhmä G/G on vaihdannainen. Todistus. a) Tehtävän 3 kohdassa iii) näytettiin, että kommutaattorin käänteisalkio on itsekin kommutaattori. Näin ollen tehtävänannossa mainitussa ryhmän G alkioiden esityksessä voidaan olettaa, että s i = 1 kaikilla i {1,..., n}. b) Tehtävän 3 kohdassa iv) näytettiin, että kommutaattorin konjugaatit ovat kommutaattoreita. Jos siis g i ja h i ovat ryhmän G alkioita kaikilla i {1,..., n}, nähdään, että k ([g 1, h 1 ] [g n, h n ]) = k [g 1, h 1 ] k[g n, h n ] G kaikilla k G. Täten ryhmä G sisältää kaikki konjugaattinsa, eli G on normaali aliryhmä. c) Tehtävän 3 kohdan i) perusteella alkiot kommutoivat täsmälleen silloin, kun niiden kommutaattori on neutraalialkio. Ryhmä puolestaan on vaihdannainen, jos sen kaikki alkiot kommutoivat. On siis osoitettava, että kaikki ryhmän G/G alkioista muodostetut kommutaattorit antavat tulokseksi neutraalialkion, joka ryhmässä G/G on G. 3

Olkoot ag, bg G/G. Nyt [ag, bg ] = (ag )(bg )(ag ) 1 (bg ) 1 = (ag )(bg )(a 1 G )(b 1 G ) = aba 1 b 1 G = [a, b]g = G, sillä [a, b] G. Siten G/G on vaihdannainen. Tehtävä 6. Merkitään Rubikin kuution palojen paikat numeroin 1 20 oheisen kuvan mukaisesti. Kuvassa sininen sivu on ylöspäin ja keltainen sivu osoittaa katsojaan päin. Oletetaan, että perusasemassa pala A on paikalla 1, pala B paikalla 2 jne. Tarkoituksena on löytää siirtosarja, jolla kuvan mukaisesta tilanteesta lähtien saadaan kuution palat palautettua perusasemaan. I 9 10 J 10 J 9 I 1 2 3 A B F 13 14 15 M D O 4 5 Q 6 7 8 H G E C 12 S 16 17 N 18 19 20 R L P T 11 K a) Kirjoita ensin tarvittavaa siirtosarjaa vastaavan permutaation sykliesitys. b) Osoita, että kuvan asema on tuloryhmässä R np R sp. (Mitä tekisit, jollei olisi?) c) Ratkaise sykliesityksestä, miten tarvittavan siirtosarjan permutaatio voidaan kirjoittaa tulona nurkkapalojen ja särmäpalojen 3-sykleistä. Apuna voit käyttää lauseen 3.12 todistusta. d) Kirjoita tarvittavat 3-syklit opittujen perussyklien konjugaattien avulla. Ratkaisu. a) Ratkaisuun tarvittavan siirron on siirrettävä esimerkiksi paikassa 3 oleva pala F alkuperäiselle paikalleen, joka on 6. Vastaavan permutaation on siis kuvattava 3 6. Näin jatkamalla permutaatioksi saadaan ( ) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 τ =. 1 2 6 17 5 8 7 3 9 10 11 19 13 4 15 14 16 18 12 20 Tämän permutaation sykliesitys on τ = (3 6 8)(4 17 16 14)(12 19). b) Permutaatio τ voidaan esittää tulona νσ, missä ν = (3 6 8) ja σ = (4 17 16 14)(12 19). Tässä ν liikuttaa vain nurkkapaloja ja σ vain särmäpaloja. Koska esimerkiksi sign(σ) = 1, lauseesta 5.18 seuraa, että, τ R np R sp. 4

Jos τ ei olisi tuloryhmässä, voitaisiin suorittaa kuvan asemalle jokin perussiirto. Tämän jälkeen katsottaisiin syntyvää asemaa ja määritettäisiin ratkaisuun tarvittavan permutaation sykliesitys uudelleen. Tämä uusi permutaatio kuuluisi tuloryhmään, sillä perussiirto vaihtaa sekä nurkkien että särmien permutaatioiden etumerkit. c) Koska sekä nurkka- että särmäpalojen permutaatiot ovat parillisia, ne voidaan kirjoittaa 3-syklien tuloina. Helpoiten tämä käy purkamalla syklit ensin vaihdoiksi, ja yhdistämällä vaihdot sen jälkeen 3-sykleiksi lauseen 3.12 todistuksessa näytetyllä tavalla. Näin saadaan τ = (3 6 8)(4 17 16 14)(12 19) = (3 6 8)(4 17)(17 16)(16 14)(12 19) = (3 6 8)(4 17 16)(16 14 12)(14 12 19). d) Olkoon luennoilla opittu nurkkapalojen 3-sykli α = (1 6 3) ja särmäpalojen 3-sykli β = (2 10 7). Ratkaisuun riittää löytää konjugoivat siirrot, jotka siirtävät palat tuttuun 3-sykliin osallistuvilta paikoilta kulloinkin haluttuun 3-sykliin osallistuville paikoille. Lisäksi on tarkistettava tuloksena saatavan 3-syklin suunta. Kootaan tulokset taulukkoon: Taulukosta nähdään, että haluttu 3-sykli konjugoiva siirto tulossykli (3 6 8) F 2 (8 3 6) (4 17 16) L 1 UD 1 R (17 16 4) (16 14 12) U 2 DR (14 16 12) (14 12 19) U 2 R 2 D 2 (14 12 19) (3 6 8) = (F 2) α, (4 17 16) = (L 1 UD 1 R) β, (16 14 12) = (U 2 DR) β 1 ja (14 12 19) = (U 2 R 2 D 2) β. Aseman ratkaisuun tarvittava siirtosarja on siis (F 2) α (L 1 UD 1 R) β (U 2 DR) β 1 (U 2 R 2 D 2) β. 5