10. Verotus ja tullitoimi S e l v i t y s o s a : Verohallinto on yhteiskunnan suurin verojen ja maksujen kerääjä ja siten ratkaiseva toimija julkisen talouden rahoitustoiminnan näkökulmasta. Verohallinnon perustehtävä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaan taloudelliselle toiminnalle. Tulli kantaa tullit, tehtäväalueelleen kuuluvat verot ja muut maksut tehokkaasti ja oikein, huolehtii ulkomaankaupan sujuvuudesta ja torjuu laitonta tuontia, vientiä sekä muuta ulkomaankauppaan ja -liikenteeseen liittyvää rikollisuutta. Tulli edistää sisäistä turvallisuutta muiden turvallisuusviranomaisten kanssa kansallisesti ja EU-laajuisesti. Tulli turvaa osaltaan Euroopan unionin ulkomaankaupan ja sisämarkkinoiden häiriöttömän toiminnan huolehtimalla kansallisista ja unionin sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä ja tietotarpeista samoin kuin kauppa-, kilpailu- ja maatalouspoliittisten velvoitteiden toimeenpanosta. Valtiovarainministeriö asettaa Verohallinnolle ja Tullille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet Verotulojen kertymä turvataan edistämällä veronmaksumyönteisyyttä, antamalla ennakoivaa ohjausta ja hoitamalla verovalvonta uskottavasti. Harmaan talouden torjuntaa tehostetaan kehittämällä verotustoimintoja, tehostamalla valvontaa ja parantamalla yhteistyötä viranomaisten välillä. Asiakasvaikuttavuutta parannetaan ja sähköistä asiointia edistetään. EU:n laajuisten sähköisten tullitoimintojen käyttöön ottaminen varmistetaan uudistetun tullikoodeksin edellyttämässä aikataulussa. Tullia koskevat sisäiseen turvallisuuteen liittyvät kansalliset ja EU-tason toimintastrategiat ja periaatepäätökset toteutetaan. Verohallinnon verotustoimenpiteet kohdennetaan veronmaksajien tilanteiden ja toiminnan edellyttämällä tavalla. Segmentoinnin avulla tunnistetaan eri asiakasryhmien erilaiset neuvontaohjaus- ja valvontatarpeet. Verotukseen liittyvä neuvonta annetaan kullekin asiakasryhmälle kohdennetusti. Keinoja ovat esim. sähköiset uutiskirjeet, ohjaus- ja valvontakampanjat, verohallintoaloitteinen ohjaus puhelimitse sekä verovälittäjä- ja tilitoimistoyhteistyön kehittäminen. Verohallinto panostaa veroja kerryttävään valvontaan, kuten suurten ja kansainvälisten yhtiöiden valvontaan sekä siirtohinnoittelun valvontaan. Kansainvälistä tietojenvaihtoa kehitetään edelleen. Verovajeen kokonaismäärän ja eri osatekijöiden selvittämistä jatketaan. Tullissa kehitetään verotuksen varmistavia menettelyjä ja järjestelmiä. Asiakasohjausta kohdennetaan tarpeiden mukaisesti ja verot kannetaan pienin verojäämin. Harmaan talouden toimintaedellytyksiä ennaltaehkäistään tehokkaalla valvonnalla, yleiseen mielipiteeseen vaikuttavalla tiedottamisella ja kehittämällä verojen ilmoittamisen ja maksamisen menettelyjä. Konkreettisia keinoja ovat mm. Verohallinnon ylläpitämän julkisen veronumerorekisterin ylläpito, rakennusalalla käyttöönotettava työntekijä- ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus, verovelkatietojen julkistaminen luomalla Verohallinnon ylläpitämä rekisteri. Viranomaistiedon käytettävyyttä lisätään velvoitteidenhoitoselvityksiin liittyvällä viranomaistietopalvelurajapintahankkeella. Myös viranomaisyhteistyötä kehitetään edelleen. Tullissa toteutetaan Harmaan talouden torjuntaohjelman toimintasuunnitelma. Asiointitarvetta Verohallinnossa vähennetään edelleen mm. joustavia sähköisiä palveluita ja menettelytapoja kehittämällä. Henkilöasiakkaiden tarvetta veroasiointiin vähennetään hankkimalla mahdollisimman suuri osa verotukseen tarvittavista tiedoista heidän puolestaan. Tietoja toimittavien tahojen kustannuksia ja hallinnollista taakkaa kevennetään kehittämällä yhtenäisiä sähköisiä palveluja ja ratkaisuja, joiden avulla tiedot välittyvät Verohallinnon järjestelmiin automaattisesti ja mahdollisimman reaaliaikaisesti. Verotustietojen kerääminen ja käsittely tapahtuu sähköisessä muodossa. Sähköinen käsittely mahdollistaa mm. valtakunnalliset tehokkaat toimintaprosessit, valtakunnalliset työjonot ja valtakunnallisesti tasapuolisen työnjaon. Tullissa kehitetään ja otetaan käyttöön valmisteverotuksen sähköinen asiointijärjestelmä vuonna. Tulli osallistuu EU-tasoiseen valmisteluun ja kehittää tietojärjestelmiä EU-aikataulujen mukaisesti. Tulli osallistuu järjestäytyneen rikollisuuden torjunta-, terrorismintorjunta- ja kyberturvallisuusstrategioiden täytäntöönpanoon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Vaikuttavuustavoitteet Kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa tehostetaan. Turvataan kasvavan itärajan liikenteen sujuvuus ja tullivarmuus. Toimenpiteet Tullin toimintaedellytyksiä rajat ylittävän tullirikollisuuden torjumiseksi parannetaan. Rikostorjunnassa korostuu kansallinen ja kansainvälinen viranomaisyhteistyö. Kehitetään itärajan rajanylityspaikkojen kapasiteettia ja toimintaprosesseja viranomaisyhteistyössä. 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 429 907 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin 2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen 3) verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin. S e l v i t y s o s a : Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Tuotokset ja laadunhallinta Tarkastuskattavuus (liikevaihto yli 10 milj. euroa), % 21 15 15 Tapauskohtaisen perinnän kertymä, % 49 44 45 Sähköisten kausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (arvonlisävero), % 81 85 85 Verokortti verkossa asiakkaiden osuus verokorttimuutosta hakeneista, % 37 50 50 Veroilmoitus verkossa asiakkaiden osuus palauttajien kokonaismäärästä, % 41 42 42 Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuusindeksi, parivuosi 1) 103,8 105,7 102,4 Taloudellisuusindeksi, parivuosi 1) 96,7 100,2 98,9 Siirtohinnoitteluvalvontaan kohdistettava työaika, htv 33 37 37 Harmaan talouden tarkastuksiin kohdistettavan työajan osuus verotarkastuksen kokonaistyöajasta, % 34 30 30 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuodet yhteensä 5 130 5 225 5 184 Htv:t tehtävittäin Harmaan talouden torjunnan lisätehtävät (HO:n vaatimukset) 36 92 128 YLE-veron tehtävät (siirto LVM:stä Verohallinnolle) 2) - 2 13 Pankkiveron tehtävät (määräaikainen, vuodet 2015) - (4) 4 Sairauspoissaolot, pv/htv 11,4 9 9 Työtyytyväisyysindeksi, 1 5 VMBaro 3,44 3,46 3,46 1) Indeksiluvut on laskettu parivuosimenetelmällä, jolloin edellisen vuoden vertailuluku on 100. Indeksikaavat: tuottavuusindeksi = tuotosindeksi/työpanosindeksi ja taloudellisuusindeksi = kustannusindeksi/tuotosindeksi. 2) Yleisradioveron verotustehtäviin sovitut henkilötyövuosien siirrot LVM:n hallinnonalalta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 401 695 430 744 433 877 Bruttotulot 6 884 4 500 3 970 Nettomenot 394 811 426 244 429 907 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 33 569 siirtynyt seuraavalle vuodelle 49 378 Määrärahan mitoituksessa on huomioitu: 1) alle omakustannusarvon hinnoitelluista ennakkopäätöksistä ja julkisoikeudellisista suoritteista aiheutuvien menojen kattaminen 2) Ahvenanmaan ajoneuvoverotuksen kustannukset vuonna 3) tulot yhteistoiminnasta muiden viranomaisten kanssa 4) tietojärjestelmien kokonaisuudistus. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) ESB-integraatioratkaisu -2015 (siirto momentilta 28.01.21) 2 000 Kapasiteettihanke -2015 (siirto momentilta 28.01.21) 2 626 Muut pakollisen perustoiminnan turvaamisen teknologiamuutokset (puhelinjärjestelmäntoimittajan vaihto) 800 Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 31.20.01) -5 Verohallinnon valmisohjelmisto ja ohjelmistouudistus (siirto momentille 28.70.20) -25 400 Verohallinnon valmisohjelmisto ja ohjelmistouudistus (siirto momentilta 28.70.20) 26 800 Yleisradiovero, 13 htv 650 Yritystietopalvelurajapinta viranomaiskäyttöön (siirto momentille 28.70.20) -500 Yritystietopalvelurajapinta viranomaiskäyttöön (siirto momentilta 28.70.20) 500 Harmaan talouden torjunta (HO) 2 200 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -1 382 Palkkausten tarkistukset 1 139 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -810 Tasomuutos -4 955 Yhteensä 3 663 talousarvio 429 907 000 talousarvio 426 244 000 tilinpäätös 410 620 000 02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 165 821 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon: 1) huumekoiratoimintaan saatavat lahjoitukset 2) EU:lta saatavat tulot pois lukien EU:lle kannettavista kolmansien maiden tulleista saatava kantopalkkio 3) mahdolliset tulot viranomaisyhteistyöstä 4) tullilaitoksen käsikirjojen ja muiden vastaavien tuotteiden myynnistä saatavat julkaisupalkkiot 5) tullialan ammattitutkinnon valmistavasta koulutuksesta saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Tuotokset ja laadunhallinta Sähköisten tuonti- ja vienti-ilmoitusten käsittelyaika: alle tunnissa käsiteltyjen osuus, % 80 85 90 Neuvonta-asiakastukipalveluiden odotusaika enintään, minuuttia >3 3 3 Käteisasiakkaiden autoveroilmoitusten käsittelyajan mediaani, pv 8 7 7 Tullivalvonnan avainsuoritteet, kpl 1 180 000 1 200 000 1 200 000 Paljastetut tullirikokset, kpl 9 425 8 000 8 000 Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuusindeksi 100 103 105 Verojäämien osuus maksettavaksi määrätyistä veroista, % 0,1 0,1 0,1 Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan osuus, % 22,1 23 23 Tullirikosten selvittämistaso, % 80,8 87,8 86,9 Takaisin saatu rikoshyöty, milj. 26,1 35,9 37,4 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuodet, yhteensä 2 283 2 244 2 270 Henkilötyövuodet, harmaan talouden torjuntaohjelma 12,5 21 21 Sairauspoissaolot, pv/htv 12,4 12,0 11,5 Työtyytyväisyysindeksi, 1 20 Työterveyslaitoksen tutkimus 12,7 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 166 224 165 507 166 291 Bruttotulot 656 470 470 Nettomenot 165 568 165 037 165 821 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 12 740 siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 500 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Pasilan muuttokustannukset ja investoinnit 1 800 Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 31.20.01) -15 Toiminnan/valvonnan turvaaminen itärajan rajaasemilla 2 200 Verovapaan maahantuonnin alarajan lasku (8 htv) 400 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -520 Palkkausten tarkistukset 508 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -362 Tasomuutos -3 227 Yhteensä 784 Momentin nimike on muutettu. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
talousarvio 165 821 000 I lisätalousarvio 2 800 000 talousarvio 165 037 000 tilinpäätös 163 328 000 63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 3 200 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, verohallinnon ja Tullihallituksen päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron 2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. talousarvio 3 200 000 talousarvio 3 200 000 tilinpäätös 1 691 502 95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 22 700 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen. Korkomenot perustuvat seuraaviin säädöksiin: 1) verontilityslaki (532/1998) 2) veronkantolain 27 b ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (568/2004) 3) autoverolain 65 (1482/1994) 4) valmisteverotuslain 49 :n 1 momentti (182/2010) 5) tullilain 39 :n 2 momentti (1258/2009) 6) arvonlisäverolain 101 :n 2 momentti (1486/1994). Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Verohallinnon maksamien korkojen tasotarkistus 5 000 Yhteensä 5 000 talousarvio 22 700 000 I lisätalousarvio 2 300 000 talousarvio 17 700 000 tilinpäätös 25 957 974 97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) Momentille myönnetään 3 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu lain 5/2009 voimaantulon jälkeen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määräraha perustuu autoverolakiin (1482/1994). Autoveroa palautetaan se määrä, joka ajoneuvon arvossa on jäljellä vientiajankohtana. Vientipalautusta ei voida maksaa enempää kuin ajoneuvosta on maksettu autoveroa. Palautuksen edellytyksenä on myös, että ajoneuvon ensimmäisestä käyttöönotosta on kulunut enintään 10 vuotta ja että ajoneuvo on käyttökelpoinen. talousarvio 3 000 000 talousarvio 3 000 000 tilinpäätös 877 778 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6