Energiakatselmustoiminnan tilannekatsaus 2014

Energiakatselmustoiminnan tilannekatsaus 2014 Ei julkaista painotuotteena

Copyright Motiva Oy, Helsinki, joulukuu 2015 2

Johdanto Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja sitä edeltänyt Kauppa- ja teollisuusministeriö ovat tukeneet energiakatselmustoimintaa Suomessa vuodesta 1992 lähtien. Tähän raporttiin on koottu yhteenvetotietoa energiakatselmustoiminnan volyymeista ja havaituista säästöpotentiaaleista vuoden 2014 loppuun mennessä myönnettyihin energiakatselmustukiin liittyen. Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon määräajan 5.6.2014 jälkeen suurten yritysten 1 energiakatselmuksille ei ole enää voitu myöntää tukea, koska ne kuuluvat energiatehokkuusdirektiivin edellyttämien pakollisten energiakatselmusten piiriin. Alkuvuodesta 2014 suuret yritykset hakivatkin energiatukea ennätyksellisen aktiivisesti. Muille kuin suurille yrityksille myönnetään energiakatselmustukea myös jatkossa. Tämän raportin lisäksi Motivan www-sivuilta löytyy vastaavaa yhteenvetotietoa energiakatselmustoiminnasta. 1 Suuri yritys määritellään komission suosituksen (2003/361/EY) mukaisesti: yli 250 työntekijää tai tase yli 43 milj. ja liikevaihto yli 50 milj.. Katso myös Onko yrityksemme suuri yritys 3

Sisällysluettelo Johdanto 3 Sisällysluettelo 4 1 TEM tukema energiakatselmustoiminta 5 1.1 Energiakatselmustoiminnan tilanne vuoden 2014 lopussa 5 1.2 Sektorikohtaiset volyymit 6 1.2.1 Palvelusektori 7 1.2.2 Teollisuus 8 1.2.3 Energia-ala 9 1.3 Katselmusvolyymit rakennustyypeittäin 10 2 Energiansäästöpotentiaalit ja -toimenpiteet 12 2.1 Sektorikohtaiset säästöpotentiaalit 12 2.1.1 Palvelusektori 12 2.1.2 Teollisuus 13 2.2 Katselmustyyppikohtaiset säästöpotentiaalit 15 2.3 Rakennustyyppikohtaiset säästöpotentiaalit 15 3 Säästötoimenpiteiden toteutuminen 17 3.1 Sektorikohtaiset toteutuma-arviot 17 3.1.1 Palvelusektori 17 3.1.2 Teollisuus 18 4 Yhteenveto 20 5 Summary 22 Kuvat 24 Taulukot 24 Liite 1 Energiakatselmustoiminnan volyymeja vuosilta 1992 2014 25 Liite 2 Energiakatselmustoiminnan sektorikohtaisia säästöpotentiaaleja vuosilta 1992 2014 28 Palvelusektori 28 Teollisuus 29 4

1 TEM tukema energiakatselmustoiminta Energiakatselmustoiminnan volyymia seurataan myönnetyn tuen ja hankkeiden sekä niihin liittyvien kohteiden määrän lisäksi palvelusektorilla rakennustilavuuden ja teollisuudessa energiankäytön perusteella. Tässä kappaleessa tarkastellaan energiakatselmustoiminnan piiriin tullutta volyymia vuosittain eri sektoreilla ja eri rakennustyypeissä. 1.1 Energiakatselmustoiminnan tilanne vuoden 2014 lopussa Vuosina 1992 2014 on työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja sitä ennen kauppa- ja teollisuusministeriö myöntänyt energiakatselmustukea 37,6 milj. yli 3 200 palvelu, teollisuus ja energiaalan hankkeelle. Tukea saaneissa hankkeissa on katselmoitu noin 9 800 kohdetta. Taulukossa (Taulukko 1) on sektoreittain esitetty vuonna 2014 sekä kaudella 1992 2014 yhteensä katselmustukea saaneiden energiakatselmushankkeiden ja kohteiden lukumäärä, hankkeiden kustannukset ja myönnetty energiakatselmustuki. Lisäksi on palvelusektorin kohteille ilmoitettu katselmustoiminnan piiriin tullut rakennuskanta ja teollisuuskohteille kohteiden energiankäyttö. Koska sama rakennus/energiankäyttö voidaan katselmoida useampaan kertaan, otetaan energiankäyttöön mukaan vain ensimmäistä kertaa katselmoitavien kohteiden tiedot. Teollisuuden sektorikohtaisessa kappaleessa tarkastellaan myös energiankäyttöä joka katselmoidaan uudelleen esim. prosessiteollisuuden energia-analyysien 2. vaiheen katselmuksissa. Taulukko 1 Energiakatselmuskohteiden volyymitietoja vuonna 2014 ja kaudella 1992 2014. Vuosi Sektori Päätösten Kohteiden Tilavuus Teollisuus Katselmus- TEM lukumäärä lukumäärä Lämpö+PA Sähkö kustannus tuki milj. rm3 TWh/a TWh/a milj. milj. 2014 Kunta-ala 31 215 3,2 1,02 0,53 2014 Yksityinen palvelu 54 258 8,8 1,33 0,54 2014 PK Teollisuus 49 81 1,5 0,9 2,70 1,09 2014 EV Teollisuus 25 38 6,0 4,5 2,60 1,04 2014 Energia-ala 24 29 0,54 0,22 2014 Yhteensä 183 621 12,1 7,5 5,3 8,20 3,42 92-14 Kunta-ala 839 5 501 88,4 18,08 8,69 92-14 Yksityinen palvelu 1 082 2 406 105,8 12,63 5,37 92-14 PK Teollisuus 965 1 422 11,4 7,2 30,53 12,75 92-14 EV Teollisuus 211 257 115,1 42,0 18,56 7,91 92-14 Energia-ala 142 238 6,69 2,85 1992-2014 Yhteensä 3239 9824 194,2 126,6 49,2 86,49 37,56 5

Vuonna 2014 myönnetty katselmustuki oli yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Kuntasektorilla katselmusaktiivisuus hieman laski vuodesta 2013, mutta kaikilla muilla sektoreilla katselmusvolyymi oli kaikilla mittareilla selvästi edellisvuotista ja keskiarvoja suurempi. Kohteiden ja hankkeiden määrässä ero edellisvuoteen ja keskiarvoihin ei ollut yhtä suuri kuin tuella ja kustannuksilla mitattuna. Tämä on seurausta siitä, että alkuvuonna 2014 suurilla yrityksillä oli viimeinen mahdollisuus saada valtiontukea energiakatselmuksille. Tämä madollisuutta hyödynnettiin aktiivisesti, ja valtaosa alkuvuodesta 2014 haetuista hankkeista kohdistui suuriin yrityksiin ja niiden suuriin energiankäyttäjiin. Jo yksin energiavaltaisen teollisuuden hankkeiden suuri määrä selittää pitkälti tuen ja hankkeiden määrän suhteellisen kasvun eroa. Energiavaltaisen teollisuuden kohteet ovat pääsääntöisesti suuria yksittäisiä kohteita, joille myönnetty tuki on suuri. Kuvassa (Kuva 1) on esitetty vuosittain myönnetyn energiakatselmustuen ja hankkeiden määrä vuosina 1998 2014. Liitteessä 1 on esitetty taulukkoa (Taulukko 1) vastaavat tiedot vuosittain kaudelta 1998 2014, sekä vuosien 1992 1997 ja koko kauden 1992 2014 yhteenveto. 3,50 350 3,00 300 2,50 250 milj. 2,00 1,50 200 150 lukumäärä 1,00 100 0,50 50 0,00 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuki Hankkeiden lkm 0 Kuva 1 Energiakatselmustuen ja käynnistyneiden hankkeiden määrät vuosittain kaudella 1998 2014. 1.2 Sektorikohtaiset volyymit Teollisuuden ja palvelusektorin katselmuksia on tuettu vuodesta 1992 lähtien. Palvelusektori jaetaan erikseen julkiseen ja yksityiseen palveluun. Teollisuudessa erotetaan pk-teollisuus ja energiavaltainen teollisuus. Vuodesta 1998 eteenpäin myös energia-alan katselmuksiin on voinut saada energiakatselmustukea. 6

Vuoden 2014 kesäkuun jälkeen eivät suuret yritykset enää voi saada valtion tukea energiakatselmuksiin. Suuret yritykset hakivatkin energiakatselmustukea alkuvuodesta 2014 ennätyksellisen määrän. 1.2.1 Palvelusektori Vuonna 2014 myönnettiin energiakatselmustukea palvelusektorilla yhtensä 1,07 milj.. Myönnetyn tuen määrä nousi yli kolmanneksen edellisvuodesta. Yksityisellä palvelusektorilla tuen määrä nousi yli kolminkertaiseksi edellisvuodesta, mutta kuntasektorilla tuen määrä laski viidenneksellä edellisestä vuodesta. Valtaosa yksityisen palvelusektorin tuesta on haettu ennen kesäkuuta 2014 ja kohdistui suurten yritysten katselmuksiin. Palvelusektorin hankkeiden määrä pysyi lähes edellisvuotisella tasolla, kun kuntasektorin hankkeiden määrän lasku oli yhtä suuri kuin yksityisen sektorin hankkeiden määrän kasvu. Katselmustoiminnan piiriin tullut rakennustilavuus oli yksityisellä palvelusektorilla noin kaksinkertainen koko kauden 1992 2014 keskiarvoon verrattuna ja yli nelinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Kuntasektorilla rakennustilavuus laski n. 12 % edellisvuodesta. Vuonna 2014 myönnettiin energiakatselmustukea julkisella palvelusektorilla 0,53 milj.. Tuen määrä laski edellisvuodesta 20 %, käynnistyneiden hankkeiden ja kohteiden määrä laski selvästi enemmän (-40 % ja -37 %). Myös kuntasektorilla katselmoitiin siis vuonna 2014 edellisvuotista suurempia kohteita. Yksityisellä palvelusektorilla myönnetty energiakatselmustuki vuonna 2014 oli 0,54 milj., eli yli kaksinkertainen koko kauden keskiarvoon verrattuna ja yli nelinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Kuvassa (Kuva 2) on esitetty palvelusektorilla katselmustoiminnan piiriin tullut rakennuskanta vuosittain. 14,0 12,0 12,2 11,4 Kuntasektori Yksityinen palvelusektori Rakennustilavuus milj. m3 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 10,2 7,3 6,6 6,2 5,2 5,0 4,9 4,9 4,2 4,4 3,6 3,4 3,2 2,5 2,8 3,0 2,9 2,2 1,2 0,7 6,4 5,7 4,8 4,1 4,2 4,6 4,5 3,7 3,7 4,0 3,5 3,7 3,4 3,1 3,1 3,2 2,9 2,1 2,0 2,0 1,3 0,7 0,8 8,8 0,0 Kuva 2 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Energiakatselmustoiminnan piiriin tullut palvelusektorin rakennuskanta vuosittain. 7

Kuntasektorille myönnetystä tuesta 97 % kohdistui energiatehokkuussopimustoiminnan piirissä oleville kunnille. Yksityisellä palvelusektorilla vain 28 % tuesta kohdistui sopimustoiminnan piirissä oleville toimijoille. Palvelusektorilla käytetyt katselmustyypit Palvelusektorilla valtaosa toteutetuista energiakatselmuksista vuonna 2014 oli aiempien vuosien tapaan kiinteistön energiakatselmuksia (74 %) tai energiakatsastuksia (20 %). Yksityisellä palvelusektorilla kiinteistön energiakatselmuksien osuus oli yli 90 %, ja energiakatsausten osuus vain noin 10 %. Yksityisellä palvelusektorilla käynnistyi vuonna 2014 myös 1 käyttöönottokatselmus. Kuntasektorilla kiinteistön energiakatselmusten osuus oli noin puolet (53 %) ja energiakatsausten noin kolmannes (33 %). Kuntasektorilla käynnistyi lisäksi 9 käyttöönottokatselmusta ja 8 seurantakatselmusta Vuonna 2014 uusiutuvan energian kuntakatselmuksia käynnistyi 13 kunnassa, 4 kuntien energiatehokkuusohjelmaan (KEO) piirissä, 9 kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) piirissä ja 2 sopimustoimintaan kuulumattomissa kunnissa. Katselmustoiminnan kattavuus Kuntasektorilla on vuoden 2014 loppuun mennessä energiakatselmustoiminnan piiriin tullut rakennuskantaa 88,4 milj. m 3. Viimeisimmän käytössä olevan kantaluvun (123 milj. m 3 ) mukaan tämä vastaa noin 72 % kuntasektorin julkisesta rakennuskannasta. Yksityisen palvelusektorin rakennuskannasta on vuoden 2014 lopussa energiakatselmustoiminnan piiriin tullut 105,8 milj. m 3. Viimeisimmän käytössä olevan kantaluvun (237 milj. m 3 ) mukaan tämä vastaa noin 45 % sektorin rakennuskannasta. Kuntasektorin kantaluku on vuodelta 2005, ja yksityisen palvelusektorin luku vain muutaman vuoden tuoreempi. Tästä syystä tässä esitettyihin kattavuuksiin tulee suhtautua varauksella. 1.2.2 Teollisuus Vuonna 2014 myönnettiin energiakatselmustukea teollisuudessa yhteensä 2,13 milj., mikä oli yli nelinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Pk-teollisuudelle myönnetty katselmustuki oli yli kolminkertainen ja energiavaltaiselle teollisuudelle myönnetty tuki oli yli viisinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Tarkastelussa on kuitenkin huomioitava, että vuonna 2013 oli energiavaltaiselle teollisuudelle myönnetty tuki selvästi keskimääräistä pienempi. Vuonna 2014 tuki oli kuitenkin ennätyksellisen suuri, ja yli kaksinkertainen kauden 1992 2014 keskimääräiseen tukeen verrattuna. Ensimmäistä kertaa energiakatselmustoiminnan piiriin tullut teollisuuden energiankäyttö nousi moninkertaiseksi edellisvuoden ennätyksellisen alhaisista lukemista. Vuoden 2011 ennätyslukemiin ei kuitenkaan aivan päästy. Toisen vaiheen katselmusten energiankäyttö eli uudelleen katselmoitujen kohteiden energiankäyttö kasvoi edellisvuodesta 14 %. Kuvassa (Kuva 3) on esitetty energiakatselmustoiminnan piiriin tullut teollisuuden energiankäyttö vuosina 1992 2014. Vuodet 1992 1997 on kuvassa yhdistetty, koska katselmusten suuresta määrästä huolimatta katselmoitu energiamäärä jää melko pieneksi. Kuvassa on esitetty 8

yhtenäisellä värillä ensimmäistä kertaa energiakatselmustoiminnan piiriin tullut energiankäyttö ja viivoitettuna uudelleen katselmoitujen kohteiden energiankäyttö. 25,0 20,0 20,7 21,2 21,6 Lämpö+polttoaineet Lämpö+polttoaineet 2. vaihe Sähkö Sähkö 2. vaihe Energia, TWh/a 15,0 10,0 5,0 0,0 10,0 11,6 16,4 11,6 11,7 8,2 8,7 7,8 7,5 6,4 6,2 6,2 6,06,1 6,0 6,0 6,2 5,2 5,3 5,0 5,3 4,5 4,8 4,7 4,0 3,9 4,0 4,2 4,0 3,3 3,4 3,1 3,3 3,1 3,3 3,3 2,8 2,2 2,1 1,6 1,9 2,2 0,9 1,8 1,41,31,1 0,8 0,8 1,3 1,6 1,3 0,6 0,6 0,7 0,20,1 0,3 0,4 0,8 1,3 2,1 0,4 0,2 1992-1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 1997 13,1 Kuva 3 Energiakatselmustoiminnan piiriin tullut teollisuuden energiankäyttö vuosittain. Teollisuudelle myönnetystä energiakatselmustuesta 82 % kohdistui energiatehokkuussopimustoiminnan piirissä oleville yrityksille. Teollisuudessa käytetyt katselmustyypit Vuonna 2014 hieman yli 70 % käynnistyneistä energiakatselmuksista oli teollisuuden energiaanalyysejä, 12 % teollisuuden energiakatselmuksia, 6 % kiinteistökatselmuksia ja 2. vaiheen prosessiteollisuuden energia-analyysejä, 3 % voimalaitosanalyysejä ja 3 % 1. vaiheen prosessiteollisuuden analyysejä. Koko kaudella 1992 2014 ovat yleisimmät katselmusmallit teollisuudessa olleet teollisuuden energiakatselmus (39 %), teollisuuden energia-analyysi (35 %) ja 2. vaiheen prosessiteollisuudenanalyysi (8 %). Koko kauden katselmuksia tarkkaillessa täytyy kuitenkin huomioida, että katselmustoiminnan alussa 90-luvulla ei teollisuudella ollut käytössä kuin yksi katselmusmalli (teollisuuden energiakatselmus). 1.2.3 Energia-ala Vuonna 2014 myönnettiin energiakatselmustukea energia-alalla 24 hankkeelle yhteensä 0,22 milj.. Hankkeiden, kohteiden ja tuen määrä on selvästi suurempi kuin edellisvuonna. Tuetuista hankkeista 21 oli kaukolämpökatselmuksia, 6 oli voimalaitoksen energiaanalyysejä ja 2 oli kiinteistökatselmuksia. Kaikki katselmoidut kohteet kuuluivat sopimustoimintaan liittyneille yrityksille. 9

1.3 Katselmusvolyymit rakennustyypeittäin Kaudella 1992 2014 on energiakatselmustoiminnan piiriin tullut noin 9 800 rakennusta. Taulukossa (Taulukko 2) on esitetty näiden rakennusten jakautuminen eri rakennustyyppeihin. Lukumääräisesti suurin luokka on opetusrakennukset, joita on viidesosa kaikista katselmoiduista kohteista. Teollisuusrakennukset muodostavat lukumääräisesti seuraavaksi suurimman luokan (19 % rakennuksista), ja hoitoalan rakennukset kolmanneksi suurimman (17 %). Toimistorakennusten osuus kohteista on 13 %, ja muiden luokkien osuudet jäävät alle 10 %. Teollisuuskohteiden kattavuuden seuranta tapahtuu energiankäytön perusteella, joten niiden osalta rakennustilavuutta ei ole otettu mukaan taulukkoon. Rakennustilavuudella mitattuna kolme suurinta ryhmää ovat toimistorakennukset (24 %), liikerakennukset (20 %) ja opetusrakennukset (19 %). 10

Taulukko 2 Energiakatselmustoiminnan piiriin tullut rakennuskanta rakennustyypeittäin kaudella 1992 2014. Tyyppi Nimikkeistö (Tilastokeskus 1994) Kohteita Tilavuus (1000 rm³) (kpl) % Yht. Ka. Max Min C Liikerakennukset 11 Myymälärakennukset 594 6,0 % 30 384 51,6 1 069,0 0,0 12 Majoitusliikerakennukset 201 2,0 % 6 204 32,7 147,2 0,0 13 Asuntolarakennukset 83 0,8 % 806 9,8 72,5 0,7 14 Ravintolat yms. 81 0,8 % 243 3,4 25,8 0,3 C Yhteensä 959 10 % 37 637 D Toimistorakennukset 15 Toimistorakennukset 1302 13,3 % 45 871 35,8 632,6 0,0 D Yhteensä 1302 13 % 45 871 E Liikenteen rakennukset 16 Liikenteen rakennukset 204 2,1 % 5 543 28,6 250,0 0,0 E Yhteensä 204 2 % 5 543 F Hoitoalan rakennukset 21 Terveydenhoitorakennukset 483 4,9 % 16 599 35,5 504,5 0,0 22 Huoltolaitosrakennukset 277 2,8 % 3 034 11,4 101,7 0,0 23 Muut sosiaalitoimen rakennukset 866 8,8 % 2 915 3,9 78,8 0,0 F Yhteensä 1626 17 % 22 548 G Kokoontumisrakennukset 31 Teatteri- ja konserttirakennukset 46 0,5 % 1 780 39,5 132,5 0,0 32 Kirjasto-, museo-, ja näyttelyhallirakennukse 164 1,7 % 2 187 14,2 532,0 0,7 33 Seura- ja kerhorakennukset yms. 158 1,6 % 1 141 7,6 47,3 0,2 34 Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset 183 1,9 % 1 440 8,0 50,9 0,0 35 Urheilu- ja kuntoilurakennukset 320 3,3 % 9 207 30,5 262,5 0,0 36 Muut kokoontumisrakennukset 40 0,4 % 713 18,8 157,0 0,5 G Yhteensä 911 9 % 16 468 H Opetusrakennukset 51 Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset 1630 16,6 % 23 784 15,6 123,2 0,0 52 Ammatillisten oppilaitosten rakennukset 282 2,9 % 9 134 34,1 188,9 1,0 53 Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennukset 40 0,4 % 1 620 45,0 215,0 1,3 54 Muut opetusrakennukset 36 0,4 % 551 17,2 92,3 1,4 H Yhteensä 1988 20 % 35 088 J Teollisuusrakennukset 61 Energiantuotannon yms. Rakennukset 277 2,8 % 62 Kemianteollisuuden rakennukset 128 1,3 % 63 Metalliteollisuuden rakennukset 301 3,1 % 64 Elintarviketeollisuuden rakennukset 209 2,1 % 65 Puuteollisuuden rakennukset 106 1,1 % 66 Lasi-, savi- ja kiviteollisuuden rakennukset 196 2,0 % 67 Massa- ja paperiteollisuuden rakennukset 173 1,8 % 69 Muut teollisuuden tuotantorakennukset 455 4,6 % J Yhteensä 1845 19 % K Varastorakennukset 71 Varastorakennukset 104 1,1 % 7 396 73,96 572,64 0,00 K Yhteensä 104 1 % 7 396 L Palo- ja pelastustoimen rakennukset 72 Palo- ja pelastustoimen rakennukset 141 1,4 % 1 667 12,44 88,75 0,00 L Yhteensä 141 1 % 1 667 M Maatalousrakennukset 81 Kotieläinrakennukset 2 0,02 % 50 24,8 40,0 9,5 89 Muut maatalousrakennukset 17 0,2 % 942 55,4 317,8 0,5 M Yhteensä 19 0,2 % 992 Rakennustyyppi muu tai ei tiedossa 727 7,4 % 16 087 Kaikki yhteensä 9 826 100 % 189 297 11

2 Energiansäästöpotentiaalit ja -toimenpiteet Tässä kappaleessa esitetään eri sektoreilla energiakatselmuksissa ehdotettujen energiansäästötoimenniteiden avulla kohteille laskettuja säästöpotentiaaleja viimeisen kuuden vuoden ajalta (2009 2014). Liitteessä 2 on esitetty sektorikohtaiset säästöpotentiaalitaulukot koko kaudelta 1992 2014. Säästöpotentiaalin laskennassa ovat mukana vain kohteet jotka on raportoitu. 2.1 Sektorikohtaiset säästöpotentiaalit 2.1.1 Palvelusektori Kaudella 2009 2014 on palvelusektorilla raportoitu toteutetuksi 1 314 katselmusta, joissa keskimääräisiksi säästöpotentiaaleiksi arvioidaan lämmössä 16 %, sähkössä 5 %, vedessä 7 % ja kustannuksissa 12 %. Säästöpotentiaalit vaihtelevat hieman kuntasektorin ja yksityisen palelusektorin välillä, ja sektorikohtaiset säästöpotentiaalit on esitetty taulukoissa (Taulukko 3 ja Taulukko 4). Kaudella 2009 2014 kuntasektorilla on katselmoitu 1 009 kohdetta, joiden yhteenlaskettu tilavuus on 13,8 milj. m 3. Näiden rakennusten energiakatselmusten lisäksi on kuntasektorilla tehty myös 40 uusiutuvan energiankuntakatselmusta, joiden tuloksia ei käsitellä tässä raportissa. Taulukko 3 Kuntasektorin säästöpotentiaalit kaudella 2009 2014. Nykyinen kulutus KUNTA-ALA 1009 Säästöpotentiaali 2009 2014 Lämpöenergia 687 401 MWh/a 110 686 MWh/a 16,1 % 34 919 822 /a 5 874 066 /a 16,8 % Sähköenergia 870 103 MWh/a 27 981 MWh/a 3,2 % 28 610 073 /a 2 635 680 /a 9,2 % Vedenkulutus 2 049 366 m 3 /a 152 677 m 3 /a 7,4 % 5 859 385 /a 412 703 /a 7,0 % Kulutukset yhteensä Säästöt yhteensä Investoinnit yhteensä 69 389 280 /a 8 922 450 /a 12,9 % 25 412 618 Kaudella 2009 2014 yksityisellä palvelu sektorilla on katselmoitu 341 kohdetta, joiden yhteenlaskettu tilavuus on 15,8 milj. m 3. 12

Taulukko 4 Yksityisen palvelu sektorin säästöpotentiaalit kaudella 2009 2014. Nykyinen kulutus 305 Lämpöenergia YKSITYINEN PALVELU Säästöpotentiaali 2009 2014 414 137 MWh/a 70 302 MWh/a 17,0 % 19 726 313 /a 3 219 385 /a 16,3 % Sähköenergia 457 772 MWh/a 39 297 MWh/a 8,6 % 36 722 880 /a 3 273 435 /a 8,9 % Vedenkulutus 1 474 311 m 3 /a 82 264 m 3 /a 5,6 % 3 697 170 /a 197 851 /a 5,4 % Kulutukset yhteensä Säästöt yhteensä Investoinnit yhteensä 60 146 363 /a 6 690 671 /a 11,1 % 15 164 638 2.1.2 Teollisuus Teollisuuden osalta tarkastellaan tässä kappaleessa vain kohteita, joiden energiankäyttö on alle 500 GWh/a. Tällaisia kohteita on kaudella 2009 2014 raportoitu katselmoiduksi 156 kappaletta, joissa keskimääräisiksi säästöpotentiaaleiksi arvioidaan lämmössä 21 %, sähkössä 5 %, vedessä 2,5 % ja kustannuksissa 17 %. Säästöpotentiaalit vaihtelevat suuresti eri energiankulutusluokissa, ja seuraavassa on esitelty säästöpotentiaalit kolmessa eri energiankulutusluokassa (Taulukko 5, Taulukko 6 ja Taulukko 7). Säästöpotentiaaleissa ei ole mukana teollisuuden prosessiteollisuuden analyyseissä todettuja säästöjä. Taulukko 5 Alle 10 GWh/a kuluttavien teollisuuskohteiden säästöpotentiaalit kaudella 2009 2014. Nykyinen kulutus 83 Lämpöenergia Sähköenergia TEOLLISUUS, Energiankäyttö < 10 GWh/a Säästöpotentiaali 2009 2014 147 478 MWh/a 42 034 MWh/a 28,5 % 7 306 077 /a 2 339 509 /a 32,0 % 162 718 MWh/a 16 235 MWh/a 10,0 % 12 416 183 /a 1 292 089 /a 10,4 % Vedenkulutus 597 465 m 3 /a 31 750 m 3 /a 5,3 % 1 151 583 /a 52 640 /a 4,6 % Kulutukset yhteensä Säästöt yhteensä Investoinnit yhteensä 20 873 842 /a 3 684 238 /a 17,7 % 10 936 953 13

Taulukko 6 10 70 GWh/a kuluttavien teollisuuskohteiden säästöpotentiaalit kaudella 2009 2014. Nykyinen kulutus 58 Lämpöenergia TEOLLISUUS, Energiankäyttö 10 70 GWh/a Säästöpotentiaali 2009 2014 1 001 273 MWh/a 153 927 MWh/a 15,4 % 43 057 115 /a 9 726 632 /a 22,6 % Sähköenergia 708 286 MWh/a 45 623 MWh/a 6,4 % 46 064 614 /a 3 330 379 /a 7,2 % Vedenkulutus 4 323 447 m 3 /a 168 008 m 3 /a 3,9 % 5 169 058 /a 307 505 /a 5,9 % Kulutukset yhteensä Säästöt yhteensä Investoinnit yhteensä 94 290 787 /a 13 364 516 /a 14,2 % 51 601 365 Taulukko 7 70 500 GWh/a kuluttavien teollisuuskohteiden säästöpotentiaalit kaudella 2009 2014. Nykyinen kulutus TEOLLISUUS, Energiankäyttö 70 500 GWh/a 15 Säästöpotentiaali 2009 2014 Lämpöenergia 1 394 165 MWh/a 331 731 MWh/a 23,8 % 41 608 103 /a 12 897 133 /a 31,0 % Sähköenergia 507 446 MWh/a 8 433 MWh/a 1,7 % 30 146 740 /a 2 617 307 /a 8,7 % Vedenkulutus 7 706 127 m 3 /a 104 365 m 3 /a 1,4 % 8 003 000 /a 279 114 /a 3,5 % Kulutukset yhteensä Säästöt yhteensä Investoinnit yhteensä 79 757 843 /a 15 793 554 /a 19,8 % 64 714 706 Yli 500 GWh/a kuluttavia muita kuin prosessiteollisuuden energia-analyysi kohteita on kaudella 2009 2014 katselmoitu vain yksi. 14

2.2 Katselmustyyppikohtaiset säästöpotentiaalit Eri katselmustyyppien väleillä on myös eroja todetussa säästöpotentiaalissa. Taulukossa (Taulukko 8) on laskettu keskimääräiset säästöpotentiaalit eri katselmustyypeille viimeisen kuuden vuoden aikana toteutetuista katselmuksista. Taulukko 8 Eri katselmustyyppien keskimääräiset säästöpotentiaalit kaudella 2009 2014. Katselmustyyppi Kohteita Säästöpotentiaali (kpl) % Lämpö Sähkö Vesi Kustannukset Energiakatsastus 477 32 % 18 % 9 % 7 % 17 % Kiinteistökatselmus 769 51 % 17 % 5 % 6 % 12 % TE-energiakatselmus 51 3 % 22 % 7 % 2 % 18 % TE-energia-analyysi 95 6 % 10 % 10 % 1 % 13 % 1. vaihe prosteoll. Analyysi 8 1 % 18 % 6 % 5 % 13 % 2. vaihe prosteoll. Analyysi 10 1 % 9 % 4 % 0,1 % 4 % Käyttöönottokatselmus 59 4 % 15 % 6 % 6 % 9 % Seurantakatselmus 29 2 % 18 % 4 % 2 % 14 % Yhteensä 1 498 100 % 12 % 7 % 3 % 12 % Energia-alan katselmuksia (voimalaitosanalyysejä ja kaukolämpökatselmuksia) ja uusiutuvan energiankuntakatselmuksia ei ole otettu mukaan katselmustyyppikohtaisten säästöpotentiaalien tarkasteluun. Näiden kohteiden raportointi eroaa muista energiakatselmuksista, eikä niistä pystytä laskemaan vastaavanlaisia säästöpotentiaalitietoja. 2.3 Rakennustyyppikohtaiset säästöpotentiaalit Taulukossa (Taulukko 9) on esitetty kaudella 2009 2014 katselmoitujen 1 431 kohteen keskimääräiset säästöpotentiaalit eri rakennustyypeillä. Taulukkoon on otettu mukaan vain sellaiset rakennustyypit, joille löytyi vähintään 3 raportoitua katselmusta tarkastelukaudelta. Suurin lämmön- ja sähkönsäästöpotentiaali löytyi ravintoloista (32 % ja 25 %), suurin vedensäästöpotentiaali löytyy energiantuotannon rakennuksista (39 %) ja suurin kustannussäästöpotentiaali seura- ja kerhorakennuksista (23 %). On kuitenkin huomioitava, että edellä mainituissa luokissa kohteiden määrä on melko pieni, joten yksittäisen kohteen vaikutus kokonaisuuteen on suuri. Luotettavimman arvion rakennustyyppien säästöpotentiaalista saa rakennustyypeistä joissa on runsaasti kohteita. Säästöpotentiaaleja tarkastellessa tulee myös huomioida, että esim. rakennusvuosi ja kohteen käyttö vaihtelevat eri rakennuksissa. 15

Taulukko 9 Eri rakennustyyppien keskimääräiset säästöpotentiaalit kaudella 2009 2014. Koodi Rakennustyyppi (Tilastokeskus 1994) Kohteita Säästöpotentiaali (kpl) % Lämpö Sähkö Vesi Kustannukset C Liikerakennukset 11 Myymälärakennukset 77 5,4 % 14 % 6 % 5 % 8 % 12 Majoitusliikerakennukset 59 4,1 % 19 % 10 % 6 % 13 % 13 Asuntolarakennukset 7 0,5 % 10 % 5 % 2 % 9 % 14 Ravintolat yms. 11 0,8 % 32 % 25 % 3 % 22 % C Yhteensä 154 11 % 17 % 7 % 5 % 10 % D Toimistorakennukset 15 Toimistorakennukset 179 12,5 % 19 % 4 % 6 % 13 % D Yhteensä 179 13 % 19 % 4 % 6 % 13 % E Liikenteen rakennukset 16 Liikenteen rakennukset 16 1,1 % 19 % 20 % 6 % 21 % E Yhteensä 16 1 % 19 % 20 % 6 % 21 % F Hoitoalan rakennukset 21 Terveydenhoitorakennukset 87 6,1 % 16 % 8 % 6 % 11 % 22 Huoltolaitosrakennukset 58 4,1 % 13 % 7 % 8 % 11 % 23 Muut sosiaalitoimen rakennukset 251 17,5 % 15 % 1 % 9 % 12 % F Yhteensä 396 28 % 15 % 3 % 7 % 11 % G Kokoontumisrakennukset 31 Teatteri- ja konserttirakennukset 7 0,5 % 14 % 6 % 9 % 12 % 32 Kirjasto-, museo-, ja näyttelyhallirakennukset 36 2,5 % 16 % 14 % 7 % 17 % 33 Seura- ja kerhorakennukset yms. 28 2,0 % 30 % 18 % 12 % 23 % 34 Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset 13 0,9 % 21 % 13 % 9 % 17 % 35 Urheilu- ja kuntoilurakennukset 54 3,8 % 18 % 11 % 6 % 13 % 36 Muut kokoontumisrakennukset 8 0,6 % 30 % 4 % 1 % 14 % G Yhteensä 146 10 % 19 % 11 % 6 % 14 % H Opetusrakennukset 51 Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset 272 19,0 % 16 % 5 % 6 % 15 % 52 Ammatillisten oppilaitosten rakennukset 40 2,8 % 9 % 6 % 4 % 8 % 53 Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennukset 5 0,3 % 22 % 9 % 8 % 11 % 54 Muut opetusrakennukset 12 0,8 % 14 % 15 % 7 % 14 % H Yhteensä 329 23 % 15 % 5 % 6 % 13 % J Teollisuusrakennukset 61 Energiantuotannon yms. Rakennukset 15 1,0 % 17 % 8 % 39 % 15 % 62 Kemianteollisuuden rakennukset 19 1,3 % 24 % 1 % 2 % 15 % 63 Metalliteollisuuden rakennukset 39 2,7 % 4 % 16 % 0 % 10 % 64 Elintarviketeollisuuden rakennukset 34 2,4 % 24 % 8 % 3 % 17 % 65 Puuteollisuuden rakennukset 9 0,6 % 26 % 8 % 3 % 20 % 66 Lasi-, savi- ja kiviteollisuuden rakennukset 17 1,2 % 8 % 6 % 10 % 8 % 67 Massa- ja paperiteollisuuden rakennukset 0 0,0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 69 Muut teollisuuden tuotantorakennukset 36 2,5 % 15 % 5 % 5 % 21 % J Yhteensä 169 12 % 11 % 9 % 1 % 14 % K Varastorakennukset 71 Varastorakennukset 20 1,4 % 21 % 7 % 7 % 13 % K Yhteensä 20 1 % 21 % 7 % 7 % 13 % L Palo- ja pelastustoimen rakennukset 72 Palo- ja pelastustoimen rakennukset 22 1,5 % 24 % 8 % 8 % 14 % L Yhteensä 22 2 % 24 % 8 % 8 % 14 % Kaikki yhteensä 1 431 100 % 12 % 7 % 1 % 13 % 16

3 Säästötoimenpiteiden toteutuminen Säästötoimenpiteiden toteutumista arvioidaan vuosittain energiatehokkuussopimusten vuosiraportoinnin kautta saadun palautetiedon avulla. Valtaosa katselmoiduista kohteista kuuluu sopimustoiminnan piiriin. 3.1 Sektorikohtaiset toteutuma-arviot Toimenpiteiden toteutumisessa on selviä sektorikohtaisia eroja. Lisäksi toteutuma vaihtelee käyttöteknisille ja teknisille toimenpiteille. Seuraavassa on esitetty erikseen toteutuma-arviot eri sektoreille, sekä vastaavat luvut erikseen käyttöteknisille ja teknisille toimenpiteille. Käyttöteknisten ja teknisten toimenpiteiden luokittelu on lisätty energiatehokkuussopimusten seurantaan vuonna 2013. Raportoijien tulee energiatehokkuussopimusten vuosiraportoinnin yhteydessä tarkastaa ja päivittää tieto aina kaikille toteutetuille toimenpiteille. 3.1.1 Palvelusektori Palvelusektori jaetaan kuntasektoriin ja yksityiseen palvelusektoriin (KU = kuntasektori, PY = yksityinen palvelusektori). Kuntasektorilla näkyvät sekä kuntien energiatehokkuussopimukseen että kuntien energiaohjelmaan liittyneiden kuntien katselmukset. Yksityisen palvelusektorin kohteissa näkyy elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen kaupan, matkailu- ja ravintolaalan, yleisen palvelun ja auto-alan sopimuksiin sekä kiinteistöalan toimitilakiinteistöjen sopimukseen liittyneiden toimijoiden katselmukset. Palvelusektorilla toteutuma-arvioon lasketaan toteutettujen toimenpiteiden lisäksi päätetyt toimenpiteet ja 1/3 harkituista toimenpiteistä. Palvelusektorilla arvioidaan toteutuvan keskimäärin noin 60 % havaitusta säästöpotentiaalista. Taulukko 10 Palvelusektorin kaikkien toimenpiteiden toteutumavaihe energiatehokkuussopimusten vuoden 2014 vuosiraportointiin perusteella sekä niistä laskettu toteutumaarvio. Kaikki toimenpiteet Säästöpotentiaali Lämpö Sähkö Vesi Kustannukset KU PY KU PY KU PY KU PY Toteutettu 42 % 42 % 40 % 44 % 40 % 21 % 36 % 37 % Päätetty 11 % 8 % 12 % 8 % 16 % 7 % 14 % 10 % Harkitaan 30 % 33 % 35 % 31 % 27 % 64 % 39 % 37 % Ei toteuteta 17 % 17 % 14 % 16 % 17 % 7 % 11 % 16 % Toteutuma-arvio 1* 63 % 60 % 63 % 63 % 65 % 50 % 63 % 59 % *Toteutetut+Päätetyt+1/3 Harkituista toimenpiteistä Käyttöteknisten toimenpiteiden toteutuma-arvio on selvästi korkeampi kuin kaikkien toimenpiteiden yhteensä. 17

Taulukko 11 Palvelusektorin käyttöteknisten toimenpiteiden toteutumavaihe energiatehokkuussopimusten vuoden 2014 vuosiraportointiin perusteella sekä niistä laskettu toteutuma-arvio. Käyttötekniset toimet Säästöpotentiaali Lämpö Sähkö Vesi Kustannukset KU PY KU PY KU PY KU PY Toteutettu 62 % 68 % 53 % 59 % 17 % 31 % 51 % 58 % Päätetty 13 % 11 % 16 % 9 % 28 % 12 % 18 % 12 % Harkitaan 14 % 14 % 20 % 24 % 25 % 44 % 21 % 23 % Ei toteuteta 11 % 8 % 11 % 9 % 30 % 13 % 9 % 7 % Toteutuma-arvio 1* 80 % 83 % 76 % 75 % 53 % 58 % 77 % 78 % *Toteutetut+Päätetyt+1/3 Harkituista toimenpiteistä Taulukko 12 Palvelusektorin teknisten toimenpiteiden toteutumavaihe energiatehokkuussopimusten vuoden 2014 vuosiraportointiin perusteella sekä niistä laskettu toteutumaarvio. Tekniset toimenpiteet Säästöpotentiaali Lämpö Sähkö Vesi Kustannukset KU PY KU PY KU PY KU PY Toteutettu 30 % 24 % 29 % 31 % 46 % 22 % 27 % 22 % Päätetty 9 % 5 % 8 % 7 % 14 % 5 % 11 % 8 % Harkitaan 41 % 46 % 47 % 38 % 27 % 65 % 49 % 47 % Ei toteuteta 20 % 24 % 16 % 24 % 13 % 7 % 12 % 23 % Toteutuma-arvio 1* 53 % 45 % 53 % 51 % 69 % 49 % 55 % 45 % *Toteutetut+Päätetyt+1/3 Harkituista toimenpiteistä 3.1.2 Teollisuus Energiatehokkuussopimuksissa teollisuussektori jaetaan pk-teollisuuteen ja energiavaltaiseen teollisuuteen (PK-te = pieni- ja keskisuuri teollisuus, EV-te = Energiavaltainen teollisuus). Pkteollisuuden kohteiden energiankäyttö on alla 100 GWh/a. Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten keskisuuren teollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten katselmukset kuuluvat pk-teollisuuteen. EV teollisuuteen kuuluvat yli 100 GWh/a kuluttavat kohteet, ja täällä näkyvät energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten katselmukset. Teollisuudessa toteutuma-arvioon lasketaan toteutettujen toimenpiteiden lisäksi päätetyt toimenpiteet ja 5 % harkituista toimenpiteistä. Pk-teollisuudessa toteutuu keskimäärin noin puolet (50 %) säästöpotentiaalista, energiavaltaisessa teollisuudessa noin 40 %. 18

Taulukko 13 Teollisuuden kaikkien toimenpiteiden toteutumavaihe energiatehokkuussopimusten vuoden 2014 vuosiraportointiin perusteella sekä niistä laskettu toteutumaarvio. Kaikki toimenpiteet Säästöpotentiaali Lämpö Sähkö Vesi Kustannukset PK-te EV-te PK-te EV-te PK-te EV-te PK-te EV-te Toteutettu 37 % 43 % 40 % 33 % 57 % 53 % 31 % 26 % Päätetty 2 % 1 % 6 % 0 % 4 % 3 % 5 % 2 % Harkitaan 38 % 30 % 40 % 34 % 34 % 30 % 45 % 43 % Ei toteuteta 23 % 26 % 14 % 33 % 5 % 13 % 19 % 29 % Toteutuma-arvio 2* 41 % 45 % 48 % 35 % 63 % 58 % 38 % 30 % *Toteutetut+Päätetyt+5 % Harkituista toimenpiteistä Taulukko 14 Teollisuuden käyttöteknisten toimenpiteiden toteutumavaihe energiatehokkuussopimusten vuoden 2014 vuosiraportointiin perusteella sekä niistä laskettu toteutuma-arvio. Käyttötekniset toimet Säästöpotentiaali Lämpö Sähkö Vesi Kustannukset PK-te EV-te PK-te EV-te PK-te EV-te PK-te EV-te Toteutettu 62 % 41 % 44 % 34 % 85 % 98 % 42 % 48 % Päätetty 8 % 1 % 8 % 0 % 13 % 0 % 12 % 5 % Harkitaan 20 % 31 % 42 % 36 % 2 % 2 % 37 % 24 % Ei toteuteta 10 % 27 % 7 % 30 % 0 % 0 % 9 % 22 % Toteutuma-arvio 2* 71 % 43 % 53 % 36 % 98 % 98 % 56 % 54 % *Toteutetut+Päätetyt+5 % Harkituista toimenpiteistä Taulukko 15 Teollisuuden käyttöteknisten toimenpiteiden toteutumavaihe energiatehokkuussopimusten vuoden 2014 vuosiraportointiin perusteella sekä niistä laskettu toteutuma-arvio. Tekniset toimenpiteet Säästöpotentiaali Lämpö Sähkö Vesi Kustannukset PK-te EV-te PK-te EV-te PK-te EV-te PK-te EV-te Toteutettu 32 % 42 % 38 % 33 % 45 % 14 % 27 % 21 % Päätetty 1 % 0 % 5 % 0 % 0 % 6 % 3 % 1 % Harkitaan 41 % 31 % 39 % 34 % 48 % 55 % 47 % 47 % Ei toteuteta 25 % 26 % 18 % 34 % 7 % 25 % 23 % 30 % Toteutuma-arvio 2* 36 % 45 % 45 % 34 % 48 % 23 % 32 % 25 % *Toteutetut+Päätetyt+5 % Harkituista toimenpiteistä Teollisuudessa nähdään toimenpiteiden toteutumassa lisäksi pieniä eroja päästökaupan piiriin kuuluvilla kohteilla ja ei päästökaupan piirissä olevilla kohteilla. Näitä tarkempia tietoja hyödynnetään erilaisten vaikutusten arvioinnin apuna, mutta niitä ei ole sisällytetty tähän raporttiin. 19

4 Yhteenveto Työ- ja elinkeinoministeriö ja sen edeltäjä Kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt tukea palvelu- ja teollisuussektorin sekä energia-alan energiakatselmuksiin jaksolla 1992 2014 yhteensä 37,6 miljoonaa euroa. Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon määräajan 5.6.2014 jälkeen suurten yritysten 2 energiakatselmuksille ei ole enää voitu myöntää tukea, koska ne kuuluvat energiatehokkuusdirektiivin edellyttämien pakollisten energiakatselmusten piiriin. Alkuvuodesta 2014 suuret yritykset hakivatkin energiatukea ennätyksellisen aktiivisesti. Muille kuin suurille yrityksille myönnetään energiakatselmustukea myös jatkossa. Kaikilla mittareilla mitattuna toiminnan volyymi vuonna 2014 nousi edellisvuodesta. Myönnetty tuki oli ennätyksellisen suuri, noin kaksi kolmasosaa suurempi kuin kaudella 2008 2014 keskimäärin. Katselmustuesta energiatehokkuussopimusyrityksille ja -yhteisöille on kohdistunut 77 %. Poikkeuksellisen alhainen energiatehokkuussopimusyritysten osuus tukea saaneista selittyy myös muiden kuin sopimuksiin kuuluvien suurten yritysten aktivoitumisella katselmustoimintaan alkuvuodesta 2014. Palvelusektori Palvelusektorilla katselmustuella mitattuna energiakatselmustoiminnan volyymi nousi yli kolmanneksen edellisvuodesta. Kasvu tapahtui yksityisen palvelusektorin puolella, kuntasektorilla tuen määrä laski hieman edellisvuodesta. Palvelusektorilla myönnetty tuki vuonna 2014 oli selvästi keskimääräistä suurempi, mutta ei kuitenkaan ennätyksellisen suuri. Vuonna 2014 palvelusektorin rakennuskantaa tuli katselmustoiminnan piiriin 12 milj. rm3, eli yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna ja noin 40 % enemmän kuin kaudella 2009 2014 keskimäärin. Vuoden 2014 lopussa arvioidaan energiakatselmustoiminnan piiriin tulleen rakennuskannan kattavan palvelusektorin rakennuskannasta yli puolet. Teollisuus Teollisuudessa katselmustuen määrä oli nelinkertainen edellisvuoteen verrattuna, ja suurempi kuin koskaan ennen. Pk-teollisuudelle myönnetty katselmustuki oli yli kolminkertainen ja energiavaltaiselle teollisuudelle myönnetty oli yli viisinkertainen edellisvuoteen verrattuna. On kuitenkin huomioitavaa, että vuonna 2013 teollisuudelle myönnetty tuki oli erityisesti energiavaltaisella teollisuudella poikkeuksellisen alhainen. Katselmustoiminnan piiriin ensimmäisen kerran tullut energiankäyttö oli lämmössä ja polttoaineissa 7,5 TWh ja sähkössä 5,3 TWh, eli moninkertainen edellisvuoden ennätyspieniin lukuihin verrattuna. Energiankulutus oli myös selvästi keskimääräistä suurempi, vaikka aivan ennätyslukuihin ei päästy. Toisen vaiheen katselmusten eli uudelleen katselmoitava energiankäyttö nousi hieman edellisvuodesta, ja oli hieman suurempi kuin kaudella 2009 2014 keskimäärin. Prosessiteollisuuden toisen vaiheen jatkoselvityshankkeiden energiankäyttö oli polttoaineissa ja lämmössä 6,2 TWh/a ja sähkössä 2,1 TWh/a. 2 Suuri yritys määritellään komission suosituksen (2003/361/EY) mukaisesti: yli 250 työntekijää tai tase yli 43 milj. ja liikevaihto yli 50 milj.. Katso myös Onko yrityksemme suuri yritys 20

Energia-ala Energia-alalle myönnetty katselmustuki oli yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna, ja suurempi kuin keskimäärin kaudella 2009 2014, mutta ennätyslukemiin ei energia-alalla päästy. Katselmoidut kohteet ja tulokset Raportoituja katselmuskohteita oli vuoden 2014 lopussa noin 7 000. Tilastointikelpoisia kohteita oli noin 6 900 ja niissä ehdotettuja säästötoimenpiteitä noin 45 400. Nyt tarkastelussa olleiden vuosien 2009 2014 kohteiden (noin 1 500 kohdetta) energia- ja vesikustannus oli yhteensä 328 miljoonaa euroa. Ehdotettujen toimenpiteiden kustannussäästöpotentiaali oli 48,9 miljoonaa euroa (15 %) ja niiden arvioitu investointitarve yhteensä noin 170 miljoonaa euroa. Keskimääräiset energiansäästöpotentiaalit laskettuna seurantajaksolta 2009 2014 ovat kuntasektorilla lämmössä 16 %, sähkössä 3 %, veden kulutuksessa 7 %. Yksityisellä palvelusektorilla vastaavat luvut ovat lämmössä 17 %, sähkössä 8,5 % veden kulutuksessa 6 %. Energiankäytöltään alle 70 GWh/a kuluttavien teollisuuskohteiden säästöpotentiaali vaihteli keskimäärin lämmössä 15 28,5 %, sähkössä noin 6-10 % ja veden kulutuksessa noin 4 5 %. Teollisuuskohteissa, joiden kokonaisenergiankäyttö on 70 500 GWh/a, oli säästöpotentiaali lämmössä ja polttoaineissa noin 24 % ja sähkössä ja vedessä vain noin 1,5 %. Pienen otoksen (15 kohdetta) vuoksi on yksittäisten kohteiden vaikutus tässä ryhmässä kuitenkin suuri, ja tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella. Prosessiteollisuuden energia-analyysejä on kaudella 2009 2014 raportoitu 19 kappaletta, ja säästöpotentiaalit ovat lämmössä noin 11 %, sähkössä noin 5 % ja vedessä noin 4 %. Prosessiteollisuuden kaksivaiheisen energia-analyysin raportointivaiheessa vain osalle ehdotetuista toimenpiteistä on vielä saatavilla katselmusten seurantatietokantaan siirrettävissä oleva säästöarvio. Kokonaisuudessa prosessiteollisuuden analyysien säästövaikutus tulee raportoitua teollisuuden energiatehokkuussopimustoiminnan vuosiraportoinnin kautta. Koko energiakatselmustoiminnan seurantajakson 1992 2014 ehdotettujen säästötoimenpiteiden kustannussäästöpotentiaali suhteessa myönnettyyn tukeen on teollisuudessa yli kymmenkertainen. Kuntasektorilla vastaava suhdeluku on noin 4,5 ja yksityisellä palvelusektorilla yli 6,5. Palvelusektorilla voidaan vuoden 2014 energiatehokkuussopimusten vuosiraportoinnista saadun palautetiedon perusteella pitää keskimääräisenä katselmuksessa havaitun säästöpotentiaalin toteutuma-arviona noin 60 % osuutta ja energiankäytöltään pienellä ja keskisuurella teollisuudella noin 50 % osuutta katselmuksissa ehdotettujen säästötoimenpiteiden kokonaissäästöpotentiaalista. 21

5 Summary The Ministry of Employment and the Economy (MEE) and its predecessor Ministry of Trade and Industry have supported energy auditing in buildings and processes on service and industrial sectors since 1992. In 1998 the energy sector came under the energy audit scheme. The total subsidy on energy audits by the MEE during period 1992 2014 has been 37.6 million EUR. After the implementation of the Energy Efficiency Directive in June 2014 (5.6.2014) it is no longer possible to support energy audits in large companies. During the first half of 2014 many large companies used their final chance to apply for energy aid for an energy audit. Support for energy audits is available for other than large companies also in the future. Audit volumes The energy audit volume measured by the granted subsidise in 2014 was higher than ever before, approximately two thirds higher than on average during the period 2008-2014. Also the building volume and energy use and number of audits was higher than on average. 77% of the granted subsidy was directed to companies and/or communities in the energy efficiency agreements. This is significantly less than on average during the agreement period 2008-2014. In the service sector the building volume of the subsidised audits was doubled from the pervious year, and some 40% larger than on average in the last six years. By the end of year 2014 it is estimated that the subsidised energy audits cover over half of the building volume of the service sector. In the industry sector the amount of granted subsidy was larger than ever before, and about four times bigger than previous year s low values. The energy use that was covered for the first time by the audits in 2014 was 7.5 TWh in heat and fuels and 5.3 TWh in electricity. This is considerably more than the exceptionally low values of 2013 and a bit more than on average during the last six year. The energy use of the second phase audits grew a little from last year and was also a little higher than in the previous six years. The energy use of subsidised second phase energy audits in 2015 was 6.2 TWh in heat and power and 2.1 TWh in electricity. In the energy supply sector the granted subsidy more than doubled from the previous year, and was a little bigger than on average in the past. Reported audits At the end of year 2014 there were a total of some 7 000 reported audits. Of all the reported audits 6 900 statistically valid reports have been filed with approximately 45 400 energy saving measures. In the last six years (2009-2014) approximately 1 500 energy audits have been reported. The total energy and water costs in these reports were approximately 328 million EUR and the calculated saving potential was 48.9 million EUR (15%). The total required investments of the proposed energy saving measures were 170 million EUR. Saving potentials In the municipal sector the average saving potentials (sample: 1 009 reported audits) are 16% in heating, 3% in electricity and 7% in water consumption. In the private services sector the average saving potentials (sample: 305 reported audits) are 17% in heating, 8.5% in electricity and 22

6% in water consumption. In industrial sites with total energy use less than 70 GWh/a (sample: 141 energy audits) the average saving potentials are 17% in heating, 7% in electricity and 4% in water consumption. There is some variation between the smaller sites (using less than 10 GWh/a) and the rest. In general, the saving potential observed in the smaller sites is a few percentages bigger. In industrial sites with total energy use in the range of 70 500 GWh/a the sample (15 energy audits) is smaller, and thus the average saving potentials should be regarded with some reservations. The average savings potentials of this small group are 19% in heat and fuels, 6% in electricity and 3% in water). Due to the fact that only part of the saving potential of process industry audits are reported to the audit database, the results from the audits of the process industry are primarily analysed in the Annual Reports of the Energy Efficiency Agreements. The saving potential in energy costs in relation to the public money spent on subsidies is highest in the industry. Cumulatively (1992 2014) the ratio of savings potential and public money spent on subsidies is 12 in the industry sector. In the municipalities the cumulative ratio is 4.5 and in the private service sector 6.7. The implementation of the energy saving potential was surveyed based on the feedback from the 2014 yearly reporting of the energy efficiency agreements. Based on the survey in the service sector approximately 60% of the proposed energy saving potential will be realised. In industry (energy use less than 500 GWh/a) the implementation rate is approximately 50% of the saving potential. 23

Kuvat Kuva 1 Energiakatselmustuen ja käynnistyneiden hankkeiden määrät vuosittain kaudella 1998 2014.... 6 Kuva 2 Energiakatselmustoiminnan piiriin tullut palvelusektorin rakennuskanta vuosittain.... 7 Kuva 3 Energiakatselmustoiminnan piiriin tullut teollisuuden energiankäyttö vuosittain.... 9 Taulukot Taulukko 1 Energiakatselmuskohteiden volyymitietoja vuonna 2014 ja kaudella 1992 2014.... 5 Taulukko 2 Energiakatselmustoiminnan piiriin tullut rakennuskanta rakennustyypeittäin kaudella 1992 2014.... 11 Taulukko 3 Kuntasektorin säästöpotentiaalit kaudella 2009 2014.... 12 Taulukko 4 Yksityisen palvelu sektorin säästöpotentiaalit kaudella 2009 2014.... 13 Taulukko 5 Alle 10 GWh/a kuluttavien teollisuuskohteiden säästöpotentiaalit kaudella 2009 2014.... 13 Taulukko 6 10 70 GWh/a kuluttavien teollisuuskohteiden säästöpotentiaalit kaudella 2009 2014.... 14 Taulukko 7 70 500 GWh/a kuluttavien teollisuuskohteiden säästöpotentiaalit kaudella 2009 2014.... 14 Taulukko 8 Eri katselmustyyppien keskimääräiset säästöpotentiaalit kaudella 2009 2014. 15 Taulukko 9 Eri rakennustyyppien keskimääräiset säästöpotentiaalit kaudella 2009 2014.. 16 Taulukko 10 Palvelusektorin kaikkien toimenpiteiden toteutumavaihe energiatehokkuussopimusten vuoden 2014 vuosiraportointiin perusteella sekä niistä laskettu toteutuma-arvio.... 17 Taulukko 11 Palvelusektorin käyttöteknisten toimenpiteiden toteutumavaihe energiatehokkuussopimusten vuoden 2014 vuosiraportointiin perusteella sekä niistä laskettu toteutuma-arvio.... 18 Taulukko 12 Palvelusektorin teknisten toimenpiteiden toteutumavaihe energiatehokkuussopimusten vuoden 2014 vuosiraportointiin perusteella sekä niistä laskettu toteutuma-arvio.... 18 Taulukko 13 Teollisuuden kaikkien toimenpiteiden toteutumavaihe energiatehokkuussopimusten vuoden 2014 vuosiraportointiin perusteella sekä niistä laskettu toteutuma-arvio.... 19 Taulukko 14 Teollisuuden käyttöteknisten toimenpiteiden toteutumavaihe energiatehokkuussopimusten vuoden 2014 vuosiraportointiin perusteella sekä niistä laskettu toteutuma-arvio.... 19 Taulukko 15 Teollisuuden käyttöteknisten toimenpiteiden toteutumavaihe energiatehokkuussopimusten vuoden 2014 vuosiraportointiin perusteella sekä niistä laskettu toteutuma-arvio.... 19 24

Liite 1 Energiakatselmustoiminnan volyymeja vuosilta 1992 2014 Vuosi Sektori Päätösten Kohteiden Tilavuus Teollisuus Katselmus- KTM tuki lukumäärä lukumäärä Lämpö+PA Sähkö kustannus milj. rm3 TWh/a TWh/a milj. milj. 92-97 Kunta-ala 335 2 139 35,6 5,61 2,48 92-97 Yksityinen palvelu 438 890 33,6 3,88 1,76 92-97 PK Teollisuus 300 495 2,1 1,6 5,46 2,52 92-97 EV Teollisuus 10 19 1,9 0,7 0,96 0,42 1992-97 Yhteensä 1083 3543 69,2 4,0 2,3 15,91 7,19 98 Kunta-ala 24 208 2,5 0,53 0,24 98 Yksityinen palvelu 33 39 1,2 0,26 0,10 98 PK Teollisuus 25 74 0,2 0,1 0,67 0,32 98 EV Teollisuus 6 7 6,2 2,0 0,39 0,19 98 Energia-ala 6 11 0,33 0,16 1998 Yhteensä 94 339 3,8 6,4 2,1 2,17 1,02 99 Kunta-ala 18 167 2,8 0,65 0,31 99 Yksityinen palvelu 16 21 0,7 0,10 0,04 99 PK Teollisuus 30 67 0,2 0,3 0,72 0,34 99 EV Teollisuus 18 18 20,5 9,7 1,66 0,83 99 Energia-ala 8 10 0,34 0,17 1999 Yhteensä 90 283 3,5 20,7 10,0 3,46 1,69 00 Kunta-ala 14 131 3,0 0,52 0,25 00 Yksityinen palvelu 20 56 2,9 0,35 0,16 00 PK Teollisuus 36 44 0,5 0,3 0,98 0,48 00 EV Teollisuus 21 23 20,8 7,9 1,89 0,94 00 Energia-ala 8 16 0,34 0,17 2000 Yhteensä 99 270 5,9 21,2 8,2 4,08 2,00 01 Kunta-ala 27 248 4,4 0,90 0,44 01 Yksityinen palvelu 28 114 4,9 0,63 0,30 01 PK Teollisuus 32 44 0,3 0,2 1,20 0,59 01 EV Teollisuus 8 13 3,0 1,6 0,51 0,25 01 Energia-ala 13 49 0,64 0,32 2001 Yhteensä 108 468 9,3 3,3 1,9 3,88 1,91 02 Kunta-ala 48 282 4,9 0,85 0,42 02 Yksityinen palvelu 45 251 11,4 1,26 0,51 02 PK Teollisuus 36 71 0,4 0,3 1,29 0,52 02 EV Teollisuus 13 15 4,2 2,8 0,73 0,29 02 Energia-ala 2 3 0,03 0,01 2002 Yhteensä 144 622 16,2 4,5 3,1 4,16 1,75 25

03 Kunta-ala 30 137 2,1 0,46 0,23 03 Yksityinen palvelu 48 122 6,4 0,69 0,28 03 PK Teollisuus 40 48 0,2 0,3 1,54 0,61 03 EV Teollisuus 9 9 5,9 3,0 1,09 0,43 03 Energia-ala 10 21 0,37 0,15 2003 Yhteensä 137 337 8,4 6,2 3,3 4,15 1,70 04 Kunta-ala 45 242 4,1 0,88 0,44 04 Yksityinen palvelu 17 54 3,1 0,35 0,14 04 PK Teollisuus 48 62 0,4 0,4 1,83 0,73 04 EV Teollisuus 7 7 7,4 1,0 0,38 0,15 04 Energia-ala 5 6 0,20 0,08 2004 Yhteensä 122 371 7,3 7,8 1,4 3,64 1,54 05 Kunta-ala 32 178 3,1 0,58 0,28 05 Yksityinen palvelu 29 55 2,9 0,39 0,15 05 PK Teollisuus 49 56 0,4 0,3 2,54 1,00 05 EV Teollisuus 6 6 0,9 0,8 0,40 0,16 05 Energia-ala 8 12 0,63 0,25 2005 Yhteensä 124 307 6,0 1,3 1,1 4,53 1,85 06 Kunta-ala 17 40 0,7 0,14 0,07 06 Yksityinen palvelu 18 33 2,0 0,21 0,08 06 PK Teollisuus 45 53 0,3 0,3 1,37 0,55 06 EV Teollisuus 8 9 2,8 0,6 0,67 0,27 06 Energia-ala 10 11 0,57 0,23 2006 Yhteensä 98 146 2,7 3,1 0,8 2,96 1,19 07 Kunta-ala 13 37 0,8 0,15 0,07 07 Yksityinen palvelu 18 57 3,7 0,26 0,10 07 PK Teollisuus 52 55 0,4 0,3 2,39 0,82 07 EV Teollisuus 10 10 4,4 0,5 0,67 0,27 07 Energia-ala 5 5 0,25 0,10 2007 Yhteensä 98 164 4,5 4,8 0,8 3,71 1,35 08 Kunta-ala 17 44 1,2 0,26 0,13 08 Yksityinen palvelu 50 66 3,7 0,39 0,16 08 PK Teollisuus 51 53 0,3 0,3 1,13 0,46 08 EV Teollisuus 12 12 3,0 3,8 0,67 0,27 08 Energia-ala 7 10 0,37 0,15 2008 Yhteensä 137 185 4,9 3,3 4,0 2,82 1,17 09 Kunta-ala 23 159 3,5 0,87 0,44 09 Yksityinen palvelu 60 69 4,8 0,52 0,21 09 PK Teollisuus 42 69 0,6 0,5 1,83 0,74 09 EV Teollisuus 17 23 5,4 0,8 1,05 0,43 09 Energia-ala 11 23 0,85 0,34 2009 Yhteensä 153 343 8,3 6,0 1,3 5,12 2,15 26

10 Kunta-ala 26 305 4,2 0,89 0,45 10 Yksityinen palvelu 59 88 5,7 0,66 0,27 10 PK Teollisuus 45 57 0,8 0,7 1,97 0,80 10 EV Teollisuus 15 19 10,8 0,9 0,94 0,38 10 Energia-ala 12 14 0,67 0,29 2010 Yhteensä 157 483 9,9 11,7 1,6 5,12 2,18 11 Kunta-ala 39 299 4,6 1,33 0,69 11 Yksityinen palvelu 51 94 3,4 0,59 0,24 11 PK Teollisuus 32 35 1,8 0,2 1,10 0,45 11 EV Teollisuus 9 10 11,3 1,1 3,30 1,32 11 Energia-ala 8 12 0,31 0,12 2011 Yhteensä 139 450 8,0 13,1 1,3 6,63 2,82 12 Kunta-ala 48 330 4,0 1,13 0,56 12 Yksityinen palvelu 63 94 4,5 0,51 0,20 12 PK Teollisuus 29 33 0,6 0,2 1,02 0,42 12 EV Teollisuus 7 7 0,3 0,2 0,21 0,09 12 Energia-ala 2 3 0,02 0,01 2012 Yhteensä 149 467 8,5 0,9 0,4 2,89 1,28 13 Kunta-ala 52 339 3,7 1,31 0,67 13 Yksityinen palvelu 34 44 2,0 0,29 0,12 13 PK Teollisuus 24 25 0,2 0,1 0,77 0,32 13 EV Teollisuus 11 13 0,5 0,1 0,47 0,19 13 Energia-ala 3 3 0,20 0,08 2013 Yhteensä 124 424 5,7 0,7 0,2 3,05 1,37 14 Kunta-ala 31 215 3,2 1,02 0,53 14 Yksityinen palvelu 54 258 8,8 1,33 0,54 14 PK Teollisuus 49 81 1,5 0,9 2,70 1,09 14 EV Teollisuus 25 38 6,0 4,5 2,60 1,04 14 Energia-ala 24 29 0,54 0,22 2014 Yhteensä 183 621 12,1 7,5 5,3 8,20 3,42 92-14 Kunta-ala 839 5 501 88,4 18,1 8,7 92-14 Yksityinen palvelu 1 082 2 406 105,8 12,6 5,4 92-14 PK Teollisuus 965 1 422 11,4 7,2 30,5 12,7 92-14 EV Teollisuus 211 257 115,1 42,0 18,6 7,9 92-14 Energia-ala 142 238 6,7 2,9 1992-2014 Yhteensä 3 239 9 824 194,2 126,6 49,2 86,5 37,6 27

Liite 2 Energiakatselmustoiminnan sektorikohtaisia säästöpotentiaaleja vuosilta 1992 2014 Palvelusektori Kuntasektorin säästöpotentiaalit kaudella 1992 2014 Nykyinen kulutus KUNTA-ALA 4038 Säästöpotentiaali 1992 2014 Lämpöenergia 3 253 996 MWh/a 499 274 MWh/a 15,3 % 106 841 590 /a 16 247 188 /a 15,2 % Sähköenergia 1 880 982 MWh/a 103 865 MWh/a 5,5 % 87 991 174 /a 8 297 761 /a 9,4 % Vedenkulutus 13 174 867 m3/a 850 490 m3/a 6,5 % 24 902 140 /a 1 759 622 /a 7,1 % Kulutukset yhteensä Säästöt yhteensä Investoinnit yhteensä 219 734 904 /a 26 304 571 /a 12,0 % 59 453 570 Yksityisen palvelu sektorin säästöpotentiaalit kaudella 1992 2014. Nykyinen kulutus YKSITYINEN PALVELU 1666 Säästöpotentiaali 1992 2014 Lämpöenergia 2 361 554 MWh/a 420 017 MWh/a 17,8 % 77 264 102 /a 12 904 671 /a 16,7 % Sähköenergia 2 478 609 MWh/a 169 106 MWh/a 6,8 % 150 279 846 /a 11 583 898 /a 7,7 % Vedenkulutus 8 365 584 m 3 /a 569 340 m 3 /a 6,8 % 17 580 444 /a 1 133 880 /a 6,4 % Kulutukset yhteensä Säästöt yhteensä Investoinnit yhteensä 245 124 392 /a 25 622 449 /a 10,5 % 47 910 291 28