Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti

Transkriptio

1 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti

2

3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus Vuosiraportoinnin toteutus 5 2 Energiakatselmus- ja investointituet Energiakatselmustuki Investointituki energiansäästöön 9 3 Sopimusyritysten energiankäyttö 13 4 Yritysten raportoimat energiansäästövaikutukset Toimenpiteiden raportointi ja tulosten käsittely Tehostamisinvestointien vaikutus energiatehokkuuteen 16 5 Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen Sopimusvelvoitteet jatkuvalle parantamiselle Johtamisjärjestelmät Energiankulutuksen ja energiakustannusten seuranta Vastuuhenkilöt ja energiatehokkuuden tehostamissuunnitelma Koulutus ja viestintä Energiatehokkuuden huomioon ottaminen suunnittelussa ja hankinnoissa Logistiikan energiatehokkuuden huomioon ottaminen 34 6 Sähkönhinta ja energiakustannusten osuus liikevaihdosta 35 7 Kehitysideat 36 8 Tulokset verrattuna asetettuihin tavoitteisiin Yritysten asettamat energiansäästötavoitteet Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen 38 9 Yhteenvetoa 40 1

4 Alkusanat Vuonna 2007 päättyneen teollisuuden energiansäästösopimuksen jatkoksi allekirjoitettiin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM), Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja toimialaliittojen välillä uusi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus kaudelle Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen on tällä hetkellä liittynyt 10 toimialaliittoa ja sopimuksessa on yhteensä 11 eri alojen toimenpideohjemaa sekä lisäksi ns. yleiset toimenpideohjelmat niille sekä teollisuuden että palvelualan yrityksille, joiden alalle ei ole olemassa omaa toimenpideohjelmaa. Edellä mainituista toimenpideohjelmista viisi on keskisuuren teollisuuden toimialakohtaisia toimenpideohjelmia. Teknologiateollisuus ry on yksi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen sitoutunut toimialaliitto ja se vastaa teknologiateollisuuden toimenpideohjelman toimeenpanosta. Tämä raportti liittyy teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten vuoden 2010 tietojen vuosiraportointiin. Raportissa on soveltuvin osin käsitelty myös tähän mennessä kulunutta koko sopimuskautta eli myös vuosien 2008 ja 2009 tietoja. Raportissa on esitetty yhteenveto sopimuksessa olevien teknologiateollisuuden yritysten ja niiden toimipaikkojen raportoimista energiatiedoista ja energiansäästötoimenpiteistä sekä energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen toteuttamiseen liittyvistä asioista. Helsingissä lokakuussa 2011 Motiva Hille Hyytiä Saara Elväs Natalia Saukkonen Copyright Motiva Oy 2

5 Tiivistelmä Tässä raportissa esitetään tulokset elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaa toteuttavien yritysten raportoimista energiatiedoista, toteutetuista energiansäästötoimenpiteistä ja niiden energiansäästövaikutuksesta koskien vuotta Vuoden 2010 lopussa teknologiateollisuuden toimenpideohjelmassa oli 78 yritystä ja niiden 175 toimipaikkaa. Kolmannen sopimusvuoden aikana sopimukseen liittyi 26 uutta teknologiateollisuuden yritystä, joissa oli yhteensä 48 toimipaikkaa. Sopimuksessa olevat toimipaikat raportoivat tietonsa edellisvuosien tapaan internetpohjaiseen seurantajärjestelmään. Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmassa raportoinnin kattavuus oli 98 % raportoinnin sulkeuduttua. Raportoineiden toimipaikkojen energiankäyttö vuonna 2010 oli yhteensä GWh/a, josta sähkön osuus oli GWh/a ja lämpöä ja polttoaineita 975 GWh/a (sähkön tuotannon polttoaineet eivät ole tässä mukana). Liittyneiden uusien yritysten myötä sopimusyritysten yhteenlaskettu energiankäyttö kasvoi 548 GWh edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2010 raportoiduilla 126 toteutetuilla energiansäästötoimenpiteillä saavutettu kokonaissäästö oli 16,74 GWh/a, josta sähkön osuus oli 7,90 GWh/a (47 %) ja lämmön ja polttoaineiden osuus 8,84 GWh/a (53 %). Näiden toimenpiteiden raportoidut investointikustannukset olivat noin 0,83 milj euroa. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana saavutettiin toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten vuodelle 2016 yhteenlasketusta tavoitteesta (229 GW) 29 % eli yhteensä 29 GWh. Kun energiakustannussäästöt lasketaan yritysten raportoimista sähkön hinnoista lasketulla keskihinnalla 73 eur/mwh ja lämmön ja polttoaineiden hinnalla 25 eur/mwh, saadaan vuonna 2010 toteutettujen toimenpiteiden kustannussäästöksi yhteensä 0,79 milj. euroa. Kolmen ensimmäisen sopimusvuoden aikana teknologiateollisuuden sopimusyritykset ovat säästäneet raportoiduilla toteutetuilla energiansäästötoimenpiteillä noin 3,51 milj euroa. Edellä olevan toteutuneen säästön lisäksi oli raportoiduista päätetyistä ja harkittavista toimenpiteistä laskettu säästöpotentiaali yhteensä 55,53 GWh/a, josta sähkön osuus on 11,26 GWh/a (20 %) ja lämmön ja polttoaineiden osuus 44,2 GWh/a (80 %). Näihin toimenpiteisiin tarvittaviksi investoinneiksi raportoitiin 8,53 milj. euroa. Muita kuin energiansäästösyistä tehtyjä toimenpiteitä (ns. MI-toimenpiteet) raportoitiin 9 kappaletta, joiden sähkönsäästövaikutus oli 0,15 GWh/a ja lämmön ja polttoaineidensäästö 0,49 GWh/a. Toimenpiteiden investointien raportoitiin olevan noin 0,37 milj. euroa. Teknologiateollisuudessa alusta asti hyvällä tasolla ollut energiakatselmustoiminta jatkui edelleen vilkkaana, vaikka hankkeita käynnistyikin aiempia vuosia vähemmän. Energiakatselmusten tulokset näkyvät tulevina vuosina toivottavasti myös toteutettujen toimenpiteiden lukumääränä. Jatkuvan parantamisen toimenpiteitä yritykset ja toimipaikat toteuttavat toimipakasta riippuen eri aktiivisuudella. Huolestuttavaa on, että lähes puolet (47 %) toimipaikoista ei ole vielä määrittänyt energiatehokkuuden vastuita ja 73 %:lla toimipaikoista energiatehokkuuden tehostamissuunnitelma on vielä laatimatta. Energiatehokkuusneuvonnalle on tarvetta myös tulevina vuosina. Toimialaliiton tavoitteena oli saada vuoden 2010 loppuun mennessä sellainen määrä jäsenyrityksiä sitoutumaan teknologiateollisuuden toimenpideohjelman toteuttamiseen, että se kattaa 60 % jäsenyritysten toimenpideohjelman piiriin kuuluvasta energi- 3

6 ankäytöstä. Koska jäsenten energiankäyttö ei ole tiedossa, vertailu tehdään Tilastokeskukselta saatuun tietoon. Raportin kirjoitushetkellä käytettävissä olevien vuoden 2008 energiatietojen perusteella laskien toimenpideohjelman kattavuus teknologiateollisuuden alan yritysten energiankäytöstä oli 29 %. 4

7 1 Johdanto Tähän raporttiin on koottu teknologiateollisuuden toimenpideohjelman osalta yhteenveto toimenpideohjelmaa noudattavien sopimusyritysten raportoimista tiedoista kolmannelta elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen sopimusvuodelta 2010 ja sopimuskauden ensimmäiseltä kolmannekselta vuosilta yhteensä. 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus Toimialaliiton tavoitteena on saada vuoden 2010 loppuun mennessä sellainen määrä jäsenyrityksiä sitoutumaan teknologiateollisuuden toimenpideohjelman toteuttamiseen, että se kattaa 60 % jäsenyritysten toimenpideohjelman piiriin kuuluvasta energiankäytöstä. Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmassa oli vuoden 2010 lopussa mukana 78 yritystä ja niiden 175 toimipaikkaa. Vuonna 2010 sopimukseen liittyi 25 uutta yritystä, joissa oli yhteensä 47 toimipaikkaa. Toimenpideohjelman kattavuus lasketaan vertaamalla sopimusyritysten raportoimaa energiankäyttöä Tilastokeskukselta saatavaan vastaavan vuoden energiatietoihin kyseisellä alalla. Tilastokeskukselta saadussa toimialakohtaisessa energialuokittain (<100 GWh/a, >100 GWh/a) jaotellussa tiedossa on vuodelta 2008 ollut joitain epäselvyyksiä ja näiden selvittäminen on kesken. Tällä hetkellä käytössä olevilla tiedoilla, kun kattavuus laskettiin yritysten vuonna 2008 raportoimista energiankäyttötiedoista ja vuoden 2008 Tilastokeskuksen energiankäyttöluokittain jaotellusta toimialakohtaisesta tiedosta, oli teknologiateollisuuden toimenpideohjelman kattavuus 39 %. Vertailuna käytetystä kantaluvusta on poistettu energiavaltaiseen teollisuuteen kuuluvat toimipaikat (ts. toimipaikat, joiden energiankulutus ylittää 100 GWh/a). Kattavuustietoja pyritään tarkentamaan jatkossa. 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen vuosiraportointi toteutettiin edellisvuosien tapaan käyttämällä internet-pohjaista seurantajärjestelmää. Raportointi toteutettiin sopimuksen mukaisessa aikataulussa eli yritykset raportoivat tiedot helmikuun loppuun mennessä. Raportointi sujui edellisvuotta paremmin. Teknologiateollisuuden raportointiaste oli 98 %. Edellisenä vuotena kattavuusprosentti oli 94 %. Käytännössä vuonna 2010 neljä toimipaikkaa jätti raportoimatta. Raportoinnin sulkeuduttua raportointitiedot tarkistettiin ja toimipaikoilta pyydettiin lisätietoja, mikäli raportointitiedot olivat puutteellisia tai virheellisiä. Tietojen kattavuus ja luotettavuus on tärkeää paitsi yritykselle itselleen, myös kansallisella tasolla ja EU:lle tehtävän energiansäästön ja -tehokkuuden seurannan ja raportoinnin vuoksi. 5

8 2 Energiakatselmus- ja investointituet 2.1 Energiakatselmustuki Energiakatselmustuki 2010 Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) tukee ns. Motiva-mallisten energiakatselmusten ja analyysien toteutusta. Tuki on kaikille tukikelpoisille hakijoille enintään 40 % tuettavasta maksimityökustannusosuudesta. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneille pk-yrityksille tuki on 50 %. Tuettavan työkustannuksen yläraja määräytyy kiinteistöihin kohdistuvissa katselmusmalleissa rakennustilavuuden perusteella ja teollisuuden katselmusmalleja käytettäessä vuosittaisten energia- ja vesikustannusten perusteella. TEM:n vuosittain julkaisemassa energiakatselmustoiminnan yleisohjeessa määritetään tuettavan työkustannusosuuden yläraja eri katselmustyypeille. Energiakatselmustuki on aina haettava ennen hankkeen aloittamista ja se haetaan siitä ELY-keskuksesta, jonka alueella ko. kohde sijaitsee. Energiakatselmuksen aloittamiseksi katsotaan sitovan katselmustilauksen tekeminen Energiakatselmustuki teknologiateollisuuden sopimusyrityksille Vuonna 2010 käynnistyi teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan liittyen 15 energiakatselmushanketta, joissa oli yhteensä 16 kohdetta. Tämä oli jonkin verran vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta edelleen hyvällä tasolla verrattuna muihin keskisuuren teollisuuden toimenpideohjelmiin. Keskisuuren teollisuuden toimenpideohjelmista vain elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmassa käynnistyi vuonna 2010 tätä enemmän katselmuksia. Myös teknologiateollisuuden hankkeille myönnetyn energiakatselmustuen määrä väheni vastaavasti. Teknologiateollisuudessa alusta asti hyvällä tasolla ollut katselmustoiminta jatkui kuitenkin edelleen vilkkaana. Käynnistyneistä 16 energiakatselmuksesta seitsemän oli teollisuuden energiaanalyysejä ja kahdeksan teollisuuden energiakatselmusta ja yksi kiinteistökatselmus. Teollisuuden energiakatselmusten ja analyysien määrä oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan liittyville hankkeille vuonna 2010 myönnetty energiakatselmustuki oli yhteensä reilu euroa. Tämä oli neljännes keskisuuren teollisuuden sopimusyrityksille vuonna 2010 yhteensä myönnetystä energiakatselmustuesta. Edellisenä vuonna teknologiateollisuuden vastaava osuus oli yli 40 %. Katselmuskohteiden lukumäärällä mitattuna teknologiateollisuuden osuus keskisuuren teollisuuden sopimusyritysten kohteista vuonna 2010 oli noin kolmannes, joka sekin oli jonkin verran edellisvuotta pienempi, jolloin se oli peräti 44 %. Mikäli myös energiavaltainen teollisuus lasketaan mukaan, oli teknologiateollisuuden osuus kaikille teollisuuden sopimusyrityksille vuonna 2010 myönnetystä energiakatselmustuesta 17 % ja katselmuskohteiden lukumäärästä neljännes. Kuvassa (Kuva 1) on esitetty teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneille yrityksille sopimuskaudella vuosittain myönnetty energiakatselmustuki ja tukea saaneiden energiakatselmuskohteiden lukumäärä. 6

9 milj. eur kohteiden lukumäärä Energiakatselmustuki ja kohteiden lkm vuosittain yhteensä Tekno liittyneille 0, ,25 0, ,20 0,15 0, , , ,05 5 0, Teknologiateollisuus, energiakatselmustuki Teknologiateollisuus, kohteiden lkm Kuva 1 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneille sopimusyrityksille vuosittain sopimuskaudella myönnetty energiakatselmustuki ja energiakatselmuskohteiden lukumäärä. Pylväillä on esitetty vuosittain myönnetty tuki ja viivalla katselmuskohteiden lukumäärä. Taulukossa (Taulukko 1) on yhteenveto TEM:n teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneille sopimusyrityksille myöntämästä energiakatselmustuesta vuonna 2010 sekä koko sopimuskaudella yhteensä. Taulukossa on myös esitetty vastaavasti elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen kuuluvien keskisuuren teollisuuden toimenpideohjelmiin liittyneiden yritysten energiakatselmustuet yhteensä sekä myös energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden sopimusyritysten energiakatselmustuet. Keskisuuren teollisuuden toimenpideohjelmiin liittyneiden sopimusyritysten energiakatselmustuki kattoi vuonna % kaikille teollisuuden sopimusyrityksille myönnetystä energiakatselmustuesta. Keskisuuren teollisuuden sopimusyritysten tuen osuus kaikille keskisuuren teollisuuden yrityksille myönnetystä energiakatselmustuesta oli edelleen lähes 90 %. Taulukossa on esitetty energiakatselmustuki myös teollisuuden muille kuin elinkeinoelämän sopimusjärjestelmään liittyneille niin keskisuuren teollisuuden kuin energiavaltaisen teollisuuden yrityksille. Näiden osuus teollisuusyrityksille yhteensä vuonna 2010 myönnetystä tuesta oli vähän yli 10 %. 7

10 Taulukko 1 Energiakatselmustuki teollisuuden hankkeisiin vuonna 2010 sekä koko sopimuskaudella yhteensä. Vuosi Sopimusala Hankkeet Kohteet Hankkeiden kust. Hankkeiden tuki lkm lkm eur eur 2010 Teknologiateollisuus Keskisuuri teollisuus, sopimusyritykset yht Energiavaltainen teollisuus Teollisuus, sopimusyritykset yht Keskisuuri teollisuus, muut kuin sopimusyritykset Energiavalt. teollisuus, muut kuin sopimusyritykset Yhteensä Teknologiateollisuus Keskisuuri teollisuus, sopimusyritykset yht Energiavaltainen teollisuus Teollisuus, sopimusyritykset yht Keskisuuri teollisuus, muut kuin sopimusyritykset Energiavalt. teollisuus, muut kuin sopimusyritykset Kuvassa (Kuva 2) on esitetty sopimuskaudella keskisuuren teollisuuden toimenpideohjelmiin liittyneiden yritysten energiakatselmustukea saaneiden energiakatselmuskohteiden lukumäärän ja niille myönnetyn energiakatselmustuen kohdistuminen keskisuuren teollisuuden toimenpideohjelmiin. 8

11 Yhteensä kat-koht. lkm keskisuuri teollisuus/sopimusyritykset Yhteensä koko kat-tuki sopimuskausi keskisuuri teollisuus/sopimusyritykset koko sopimuskausi Lukumäärä Energiakatselmustuki Yleinen teollisuus 6% Yleinen teollisuus 11% Elintarvike 21% Elintarvike 31% Teknologia 42% Puu 7% Muovi 9% Kemia 11% Teknologia 36% Puu 8% Muovi 6% Kemia 12% Kuva 2 Energiakatselmustukikohteiden lukumäärän ja niihin myönnetyn tuen kohdistuminen elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen keskisuuren teollisuuden eri toimenpideohjelmiin sopimuskaudella Sopimuskaudella on keskisuuren teollisuuden sopimusyritysten 151 energiakatselmuskohteelle myönnetty tukea yhteensä noin 1,74 milj. euroa. Keskisuuren teollisuuden osuus kaikille teollisuuden sopimusyrityksille sopimuskaudella myönnetystä energiakatselmustuesta on 65 % ja kohteiden lukumäärästä lähes 80 %. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat samaa suuruusluokka tuesta 68 % ja kohteiden lukumäärästä 75 %. Vuosina sopimukseen liittyneiden keskisuuren teollisuuden energiakatselmustukien lisäksi yli kolmannes sopimuksiin liittyneiden teollisuusyritysten energiakatselmustuista kohdistui energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneille yrityksille. Näiden osuus katselmuskohteiden määrästä oli reilu viidennes. 2.2 Investointituki energiansäästöön Investointituki energiansäästöhankkeille 2010 Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) myöntää harkinnanvaraista investointitukea energiansäästöhankkeille. Energiatuen pääpaino on uuden energiaa säästävän ja uusiutuvia energialähteitä edistävän tekniikan käyttöönotossa, mutta energiatehokkuussopimuksiin liittyneet yritykset voivat tietyin edellytyksin saada energiansäästötoimiin kohdistuvaa investointitukea ministeriön käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa myös tavanomaisen tekniikan hankkeisiin. Tuen suuruus määritetään aina hankekohtaisesti. Tuki tavanomaisten säästöinvestointien toteuttamiseen oli vuonna 2010 enimmillään 25 % ja se myönnetään vain sille osuudelle investoinnista, joka on energiansäästön aikaansaamiseksi välttämätön. 9

12 Päästökauppasektorin kohteille tukea ei myönnetä tavanomaisen tekniikan hankkeille, joilla on suora vaikutus hakijan päästöihin. Uuden teknologian hankkeissa tuki vuonna 2010 oli maksimissaan 40 %, mutta käytännössä hankkeen koosta riippuen useimmiten %. Tämä tuki koskee vain hankkeen uutta teknologiaa sisältävää osuutta ja ko. hankkeiden ns. tavanomaiseksi teknologiaksi arvioidulle osuudelle tukitaso on alempi määräytyen tavanomaisen teknologian tuen mukaisesti. ESCO-palvelulla toteutettavien hankkeiden tuki voi olla edellä olevassa kappaleessa esitettyä ns. tavanomaisen tekniikan tukea korkeampi, mikäli hakija on liittynyt energiatehokkuussopimusjärjestelmään eli käytännössä enimmillään 30 %. Kuten energiakatselmustukea niin myös investointitukea on haettava aina ennen hankkeen aloittamista pääsääntöisesti kohteen sijaintipaikan mukaan määräytyvästä paikallisesta ELY-keskuksesta. Investointi katsotaan aloitetuksi, kun sitä koskeva urakkasopimus on allekirjoitettu tai päälaitteista on tehty sitova tilaus. Edellä käsitellyn energiansäästötoimenpiteiden toteuttamiseen kohdistuvan Investointituen tasot TEM määrittää vuosittain. Vuonna 2011 ei energiatehokkuussopimuksiin kuuluvien yritysten energiansäästöön kohdistuvien investointitukia koskien ole tuen hakijaa koskevia merkittäviä muutoksia vuoteen 2010 verrattuna. Vuoden 2012 tukilinjauksista ei ole tässä vaiheessa tietoa Investointituki teknologiateollisuuden sopimusyrityksille Vuonna 2010 käynnistyi teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneissä yrityksissä kuusi TEM:n ns. tavanomaisen tekniikan energiansäästötoimenpiteisiin suunnattua investointitukea saanutta hanketta. Tämä oli samaa suuruusluokkaa kuin aiempinakin vuosina. Vuonna 2010 teknologiateollisuuden investointitukea saaneiden hankkeiden tuki oli yhteensä lähes euroa. Osuus keskisuuren teollisuuden sopimusyrityksille vuonna 2010 yhteensä myönnetystä investointituesta oli kuitenkin nyt vain 6 %, koska kemianteollisuuden alueella toteutettiin yksi uuden teknologian investointitukea saanut erittäin iso hanke, jonka osuus vuoden 2010 keskisuuren teollisuuden sopimusyrityksille myönnetystä investointituesta energiatehokkuuden parantamiseen oli 76 %. Tuettujen investointihankkeiden lukumäärällä mitattuna teknologiateollisuuden osuus keskisuuren teollisuuden sopimusyritysten hankkeista oli 27 %. Mikäli myös energiavaltainen teollisuus lasketaan mukaan, oli teknologiateollisuuden osuus kaikille teollisuuden sopimusyrityksille vuonna 2010 myönnetystä energiatehokkuuden parantamiseen suunnatusta investointituesta 3 % ja tukea saaneiden investointihankkeiden lukumäärästä 16 %, kun vastaavat luvut vuonna 2009 olivat yli 40 %. Kuvassa (Kuva 3) on esitetty teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneille yrityksille sopimuskaudella vuosittain myönnetty investointituki energiansäästöön ja energiatehokkuuden parantamiseen sekä tukea saaneiden hankkeiden lukumäärä. 10

13 milj. eur hankkeiden lukumäärä Investointituki ja hankkeiden lkm vuosittain yhteensä Tekno liittyneille 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0, , ,259 0, Teknologiateollisuus, investointituki Teknologiateollisuus, hankkeiden lkm Kuva 3 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneille sopimusyrityksille vuosittain sopimuskaudella energiansäästö- ja energiatehokkuushankkeille myönnetty investointituki sekä hankkeiden lukumäärä. Pylväillä on esitetty vuosittain myönnetty tuki ja viivalla hankkeiden lukumäärä. Taulukossa (Taulukko 2) on yhteenveto TEM:n teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneille sopimusyrityksille myöntämästä investointituesta energiansäästöinvestointeihin vuonna 2010 sekä yhteensä koko sopimuskaudella Taulukossa on myös esitetty vastaavasti elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen keskisuuren teollisuuden toimenpideohjelmiin liittyneille yrityksille yhteensä sekä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjemaan liittyneille yrityksille myönnetyt investointituet. Keskisuuren teollisuuden toimenpideohjelmiin liittyneille sopimusyrityksille kohdistui vuonna 2010 myönnetystä investointituesta noin puolet, joka on selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta sama kuin koko sopimuskaudella keskimäärin. Teknologiateollisuuden osuus koko sopimuskaudella kaikille teollisuuden sopimusyrityksille myönnetystä tuesta on 8 %, mutta hankkeiden lukumärästä 28 % tällöin mukana on siis myös energiavaltaisen teollisuuden hankkeet. Teknologiateollisuuden osuus kaikille teollisuuden sopimusyrityksille myönnetystä investointituesta on siis laskenut selvästi edellisestä vuodesta, koska myös monen muun toimenpideohjelman alueella toiminta vilkastui vuonna Lisäksi kemianteollisuudessa käynnistyi jo aiemmin mainittu iso uuden teknologian hanke ja myös energiavaltaisessa teollisuudessa käynnistyi useita suuruusluokaltaan merkittäviä investointitukea saaneita hankkeita. 11

14 Taulukko 2 Investointituki energiansäästöön teollisuudessa. Sopimusalue yhteensä Hankkeet Investointituki Hankkeet Investointituki lkm eur lkm eur Teknologiateollisuus Keskisuuri teollisuus yhteensä Energiavaltainen teollisuus Teollisuuden sopimusyritykset yht Energia-ala yhteensä Kuvassa (Kuva 4) on esitetty sopimuskaudella energiansäästöön ja energiatehokkuuden parantamiseen suunnattua investointitukea saaneiden keskisuuren teollisuuden hankkeiden ja niille myönnetyn investointituen kohdistuminen elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen eri toimenpideohjelmiin. Sopimuskaudella on keskisuuren teollisuuden sopimusyritysten 47 investointihankkeelle myönnetty yhteensä tukea noin 5,84 milj. euroa. Tuen ja lukumäärän erilaisissa jakaumissa näkyy selvästi yksi kemianteollisuuden merkittävän suuri uudenteknologian investointitukea vuonna 2010 saanut hanke, joka nostaa kemian teollisuuden osuuden keskisuuren teollisuuden sopimusyritysten tuesta yli 60 %:n, vaikka tukea saaneita hankkeita on lukumääräisesti vain reilu 5 %. Yhteensä INV-hankkeidenlkm keskisuuri teollisuus/sopimusyritykset Yhteensä koko INV-tuki sopimuskausi keskisuuri teollisuus/sopimusyritykset koko sopimuskausi Teknologia 45% Lukumäärä Yleinen teollisuus 9% Elintarvike 15% Kemia 6% Puu 4% Muovi 21% Puu 1% Muovi 6% Investointituki Yleinen teollisuus 6% Teknologia 15% Elintarvike 11% Kemia 61% Kuva 4 Investointitukihankkeiden ja niihin myönnetyn tuen kohdistuminen elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen keskisuuren teollisuuden eri toimenpideohjelmiin sopimuskaudella

15 3 Sopimusyritysten energiankäyttö Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmassa oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 78 yritystä ja 175 toimipaikkaa. Vuonna 2010 uusia teknologiateollisuuden yrityksiä liittyi 26 kappaletta ja niiden 48 toimipaikkaa (Kuva 5), joka oli suurin vuosittainen liittyjämäärä elinkeinoelämän sopimustoiminnan toimenpideohjelmien alueella vuonna Liittyneet Tekno Kuva Seurantavuonna liittyneet Kumulatiivinen liittyneiden lkm Sopimuskaudella teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan vuosittain liittyneiden yritysten lukumäärä ja sopimukseen liittyneiden kumulatiivinen määrä. Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain toimipaikkakohtaisesti tiedot omasta energiankäytöstään. Seuraavaan taulukkoon ja kuvaan (Taulukko 3, Kuva 6) on koottu kolmen ensimmäisen sopimusvuoden tiedot. Uusien liittyneiden osuus näkyy liittymisasiakirjoissa ilmoitetun energiankäytön ja käytetyn energian kasvuna. Raportoitu energiankäyttö on ollut jokaisena vuotena pienempi kuin liittymisasiakirjoissa ilmoitettu. Tässä yhteydessä ei ole mahdollista tarkemmin analysoida syitä energiankäytön eroihin kyseisinä vuosina. 13

16 GWh Taulukko 3 Energiankäyttö teknologiateollisuuden sopimusyrityksissä vuosina (raportoineet toimipaikat). Taulukossa lämpö+pa ei sisällä sähköntuotannon polttoaineita. Energiankulutus raportoinnin perusteella Energiatiedot liittymisasiakirjoista Muutos liittymistilanteeseen Vuosi Sähkö GWh/a Lämpö+pa GWh/a Yhteensä GWh/a Yhteensä GWh/a % % % % Muutos % 84 % 53 % 37 % Lämpö+PA GWh Sähkö GWh Liittymisvaiheen energiankäyttö GWh Kuva 6 Yhteenveto teknologiateollisuuden sopimusyritysten raportoimasta energiankäytöstä sopimuskaudella sekä liittymisvaiheessa ilmoitettu energiankäyttö. 14

17 4 Yritysten raportoimat energiansäästövaikutukset 4.1 Toimenpiteiden raportointi ja tulosten käsittely Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain toimipaikkakohtaisesti energiansäästösyistä tehdyistä toimenpiteistä. Tässä luvussa esitetyt tulokset perustuvat yritysten toimittamiin vuosiraportointitietoihin. 98 % sopimukseen liittyneistä toimipaikoista raportoi vuoden 2010 tiedot. Ohjeista huolimatta osa tiedoista on puutteellisia; osasta raportoiduista toimenpiteistä puuttuu joko investointitieto tai säästövaikutus. Näihin pyritään aina saamaan tietojen täydennyspyynnöillä kattavat tiedot. Yritysten raportoimat säästövaikutukset ovat energiakatselmuksissa (KATtoimenpiteet) tai yritysten muissa selvityksissä (ES-toimenpiteet) todettuja laskennallisia energiansäästövaikutuksia sekä tuloksia muista investoinneista, joilla on ollut vaikutusta energiatehokkuuteen (MI-toimenpiteet). Yritykset voivat raportoida myös niistä toteutetuista ympäristönsuojeluinvestoinneista (YM-toimenpiteet), joilla on ollut vaikutusta energiankäyttöön. Jako em. luokkiin tehdään seuraavin perustein: ES- ja KAT-toimenpide tarkoittaa, että kyseessä on joko pääosin tai osin energiansäästösyistä tehty investointi, josta on määritettävissä ja raportoitavissa energiansäästöosuus. MI-toimenpide on muu kuin energiansäästösyistä toteutettu investointi, joka säästää energiaa. MI-luokitellun toimenpiteen investointikustannus lasketaan sopimustoiminnan vuosiraportointia varten investoinnin arvioidun säästövaikutuksen avulla siten, että yrityksen käyttämillä energian hinnoilla takaisinmaksuaika on kolme vuotta. YM on ympäristöinvestointi, jolla on energiavaikutuksia. Ympäristöinvestoinnin energiavaikutus voi olla joskus kulutusta lisäävä, jolloin "säästö" merkitään raportoinnissa negatiivisena. Säästötoimenpiteet on lisäksi jaoteltu neljään eri luokkaan: toteutetut (T), päätetyt (P), harkittavat (H) ja ei toteutettavat toimenpiteet (E), jotka tässä raportissa on otettu huomioon seuraavasti: T toteutettu: kaikki vuonna 2010 toteutetut toimenpiteet on otettu huomioon. Jos vuoden 2010 raportoinnissa on ilmoitettu toteutusvuodeksi vuosi 2008 tai 2009, se on otettu huomioon koko sopimuskauden summatiedossa. Ennen vuotta 2008 toteutettuja toimenpiteitä ei ole otettu tässä huomioon. Nämä ns. varhaistoimet tullaan selvittämään myöhemmin. P päätetty: yhteenvedossa on otettu huomioon kaikki sellaiset toimenpiteet, joiden toteutusvuodeksi on ilmoitettu vuosi 2011 tai joku muu tuleva vuosi. H harkitaan: yhteenvedossa on otettu huomioon kaikki sellaiset toimenpiteet, joita harkitaan toteutettaviksi vuonna 2011 tai tulevina vuosina. Usein toteutusvuosi on jätetty myös merkitsemättä, tällaiset toimenpiteet on otettu myös huomioon. E raportoitu, ettei toteuteta lainkaan: ei ole otettu tässä raportissa huomioon. 15

18 Jos yritys ei ole ilmoittanut toimenpiteen toteutuksen vaihetta raportoinnin sulkeutumiseen mennessä, sitä ei oteta huomioon ko. raportointivuoden yhteenvetoraportissa. Yrityksen osalta toimenpide siirtyy seurantajärjestelmän raportoinnissa ns. Keskeneräisetvälilehdelle, jonka tiedot yritys voi myöhemmin täydentää. Kun tiedot toimenpiteen osalta ovat täydelliset, ne otetaan seuraavan vuoden yhteenvetoraportissa huomioon. 4.2 Tehostamisinvestointien vaikutus energiatehokkuuteen Energiansäästöinvestoinnit Seuraavassa taulukossa ja kuvassa (Taulukko 4, Kuva 7) on esitetty yhteenveto teknologiateollisuuden sopimusyritysten raportoimista toteutetuista, päätetyistä ja harkituista energiansäästötoimenpiteistä raportointivuodelta 2010 sekä yhteenveto koko kuluneen sopimuskauden tuloksista yhteensä. On huomattava, että esitetyt arvot ovat vain suuntaa-antavia, sillä aivan kaikille ilmoitetuille investoinneille ei ole aina ilmoitettu niitä vastaavia säästöjä tai vastaavasti todetuille energiansäästöille ei ole ilmoitettu niistä aiheutuneita investointikustannuksia. Jälkikäteen tehtävän tietojen tarkistamisen ja puuttuvien tietojen karhuamisen vähentämiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että raportoijat vuosittain ilmoittavat toimenpiteiden säästövaikutuksen, toteutuksen vaiheen (T, P, H, E) ja vuoden sekä investointia koskevat tiedot mahdollisimman tarkasti ja täydellisesti vuosiraportoinnin yhteydessä. Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden 78 yrityksen 175 toimipaikasta 45 toimipaikkaa (25 %) raportoi yhteensä 126 toteutettua toimenpidettä, joiden energiansäästövaikutus on yhteensä 16,74 GWh/a, josta sähkön osuus on 7,9 GWh/a (47 %) ja lämmön ja polttoaineiden osuus 8,84 GWh/a (53 %). Näiden toimenpiteiden investoinneiksi raportoitiin noin 0,83 milj. euroa. Vuonna 2010 toteutetuilla toimenpiteillä yritykset säästävät vuosittain energiakustannuksissa yhteenlaskettuna noin 0,79 milj. euroa laskettuna toimipaikkojen raportoimalla sähkön keskihinnalla 73,0 eur/mwh (ks. luku 6) ja lämmön ja polttoaineiden hinnalla 25 eur/mwh. Sopimustoiminnan toimialakohtaisille ekstranet-sivustoille tullaan kokoamaan toimialakohtaiset raportoidut toimenpiteet. Säästöpotentiaaliksi lasketaan raportointivuonna päätetyksi ja harkittaviksi kirjatut toimenpiteet. Em. raportoitua säästöpotentiaalia on yhteensä reilusti kolmikertaisesti (55,53 GWh/a) verrattuna vuonna 2010 raportoituun toteutuneeseen säästöön. Päätettyjen toimenpiteiden säätövaikutuksen osuus on noin 10 % koko säätöpotentiaalista. Raportoitua säästöpotentiaalia vastaava investointikustannus on 8,53 milj. euroa. 16

19 GWh/a Taulukko 4 Yhteenveto teknologiateollisuuden sopimusyritysten vuonna 2010 raportoimista toteutetuista, päätetyistä ja harkituista säästötoimenpiteistä sekä koko sopimuskaudella toteutetut säästötoimenpiteet ja niiden säästövaikutus yhteensä. Toimenpide Säästetty energia Investointi lkm Sähkö GWh/a Lämpö+pa GWh/a Yht sähkö+ lämpö+pa GWh/a milj eur Tilanne 2010 Toteutettu ,90 8,84 16,74 0,83 Päätetty 41 1,24 3,97 5,21 0,26 Harkitaan ,02 40,30 50,32 8,27 Päätetty ja harkittu yhteensä ,26 44,27 55,53 8,53 Toteutettu ,17 29,06 67,22 5,41 pa = polttoaineet Päätettyjen toimenpiteiden kokonaissäästövaikutus oli yhteensä 5,21 GWh/a, kun se edellisenä vuotena oli 6,47 GWh/a. Koska liittyneet toimipaikat voivat raportoida ja täydentää aiemmin keskeneräisiksi jääneitä toimenpiteitään myös aiemmilta vuosilta, on sopimuskaudella toteutettujen toimenpiteiden säästövaikutus edellä olevassa taulukossa 6,38 GWh/a suurempi kuin laskemalla edellisen vuoden raportoinnissa vuosien säästö ja nyt vuonna 2010 ES+KAT raportoitu Toimenpiteiden säästö säästöpotentiaali, yhteen. toteutetuista mukana vain sopimuskaudella toteutetut toimenpiteet Sähkö Lämpö+pa Harkitaan Päätetty Toteutettu Kuva 7 Yhteenveto teknologiateollisuuden sopimusyritysten raportoimista toteutetuista, päätetyistä ja harkituista säästötoimenpiteistä ja niillä saavutettavista energiansäästöistä sopimuskaudella

20 Seuraavaan taulukkoon (Taulukko 5) on koottu eri takaisinmaksuaikojen toimenpiteiden säästövaikutuksia. Taulukon luvuissa eivät ole mukana sellaiset raportoidut investointeja vaativat toimenpiteet, joille on ilmoitettu säästöt, mutta ei investointeja tai takaisinmaksuaikaa. Vuonna 2010 toimipaikat raportoivat paljon käyttöteknisiä, ei investointeja vaativia toimenpiteitä. Tällaisia toimenpiteitä oli 54, joilla säästettiin 27 % koko vuonna säästetystä sähköstä ja 65 % lämmöstä ja polttoaineista. Tyypillisimpiä toimenpiteitä ovat edellisvuoden tapaan ilmanvaihdon käyntiaikojen muutokset ja valaistukseen tehdyt muutokset. 76 % sähkön ja 71 % lämmön ja polttoaineiden säästöstä saatiin alle yhden vuoden takaisinmaksuajan 73 toimenpiteellä. Näidenkin toimenpiteiden joukossa on harvoja itse tuotantoprosessiin liittyviä toimenpiteitä. Taulukko 5 Vuonna 2010 raportoitujen toteutettujen toimenpiteiden takaisinmaksuaikoja ja toimenpiteiden säästövaikutus teknologiateollisuuden sopimusyrityksissä. Takaisinmaksuaika TMA Toimenpiteet ilman investointeja Toimenpit. lkm Sähkön säästö Osuus säästetystä sähköstä Lämmön +pa säästö Osuus säästetystä lämmöstä+pa GWh/a % GWh/a % 54 2,13 27 % 5,74 65 % 0 vuotta <TMA<1 vuotta 1) 73 5,99 76 % 6,31 72 % 1 vuotta <TMA<2 vuotta 25 1,21 15 % 0,23 3 % 2 vuotta <TMA<10 vuotta 22 0,63 8 % 1,66 19 % TMA>10 vuotta 6 0,06 1 % 0,54 6 % Yhteensä 2) 126 7, % 8, % 1) Luvut sisältävät myös toimenpiteet ilman investointeja 2) Taulukon luvuissa eivät ole mukana sellaiset toimenpiteet, jotka vaativat investointeja, mutta niitä ei ole raportoitu ja myös takaisinmaksuaika puuttuu. Tästä syystä yhteenlasketut arvot eivät ole samat kuin taulukossa 4. Seuraavissa kuvissa (Kuva 8, Kuva 9) on esitetty vertailu toteutuneista säästöistä ja investoinneista kuluneilta sopimusvuosilta. Toimenpiteitä oli toteutettu muutamia edellisvuotta enemmän, mutta investoinnit olivat pienimmät koko sopimuskaudella tässä toimenpideohjelmassa. Toimipaikat olivat keskittyneet ei-investointeja vaativiin toimenpiteisiin. Sähkön säästö oli 13,03 GWh/a pienempi, mutta lämmön ja polttoaineiden säästö oli samalla tasolla kuin vuonna 2009 (Kuva 9). 18

21 GWh/a milj. eur lkm 4,00 3, , ,00 2, ,00 1, ,00 0,50 1,054 0, , Investoinnit milj. eur Lukumäärä Kuva 8 Yhteenveto teknologiateollisuuden sopimusyritysten raportoimista toteutettujen energiansäätötoimenpiteiden investoinneista sopimuskaudella , ,3 29, , ,0 5, Sähkö Lämpö Sähkö kumulatiivinen Lämpö+PA kumulatiivinen Kuva 9 Teknologiateollisuuden sopimusyritysten raportoimat sähkön sekä lämmön ja polttoaineiden (PA) säästöt vuosina Pylväillä on esitetty vuosittain saavutettu säästövaikutus ja yhdysviivalla kumulatiivinen vuosisäästö. 19

22 4.2.2 Muut kuin energiansäästösyistä toteutetut investoinnit, joilla on vaikutusta energiankäyttöön Muista kuin energiansäästösyistä tehtyjä toimenpiteitä (MI-toimenpiteet) raportoitiin yhdeksän. Näiden sähkönsäästövaikutukseksi oli raportoitu 0,15 GWh/a ja lämmön ja polttoaineiden säästöksi 0,49 GWh/a. Toimenpiteen kustannukseksi oli arvioitu noin 0,37 milj. euroa. Yritykset eivät raportoineet yhtään energiatehokkuuteen vaikuttavaa ympäristöinvestointia. 20

23 5 Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen 5.1 Sopimusvelvoitteet jatkuvalle parantamiselle Energiatehokkuussopimukseen liittynyt yritys sitoutuu energiansäästötavoitteiden lisäksi toteuttamaan oman alansa toimenpideohjelmassa kuvattuja ns. jatkuvan parantamisen toimenpiteitä, joita ovat toiminnan organisointi ja suunnittelu energiatehokkuuden parantaminen energiankäytön ja sen tehostamisen vuosittainen raportointi koulutus ja sisäinen viestintä energiatehokkuuden ottaminen huomioon suunnittelussa ja hankinnoissa. Lisäksi yritys pyrkii: Uuden energiatehokkaan teknologian ja toimintatapojen käyttöönottoon. Logistiikan energiatehokkuuden huomioon ottamiseen. Uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Toimialaa koskevassa toimenpideohjelmassa on tarkemmin kuvattu, mitä kukin edellä listattu toimenpide tarkemmin pitää sisällään. Sopimuksen mukainen energiatehokkuustoiminnan arviointi sisältää kaikkien toimenpideohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden toteutumisen ja vaikutusten arvioinnin ja tarvittaessa sen perusteella tavoitteiden ja suunnitelmien päivittämisen. Yritysten vuosiraportoinnissa seurataan em. toimenpiteiden toteuttamista sopimusyrityksissä. Kuten aiemminkin on korostettu, on olennaista, että myös näihin muihin kuin suoraan energiankäyttöä ja energiankäytön tehostamistoimia koskeviin sopimuksen toimeenpanon seurantaa tukeviin kysymyksiin saadaan vastaukset kattavasti. Toimeenpanoon liittyen yrityksiltä edellytetään ensimmäisenä sopimusvuotena selvitys energiankäytön nykytilasta (sähkö, lämpö, polttoaineet) sekä päämäärien ja yleisen tason säästötavoitteiden asettaminen energiankulutukselle ja -kustannuksille (PTS). Kahden vuoden kuluessa sopimusjärjestelmään liittymisestä yrityksen on tunnistettava mahdollisuudet tehostaa energiankäyttöä ja asetettava toimipaikkakohtaiset energiankäytön tehostamisen tavoitteet sekä laadittava aikataulu kustannustehokkaiden energiankäytön tehostamistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2008 liittyneillä yrityksillä tavoitteet tuli olla asetettuna vuoden 2010 tietojen raportointiin mennessä. Seuraavissa kappaleissa on esitetty yhteenveto toimipaikkojen raportoimista jatkuvaan parantamiseen liittyvistä tiedoista. 21

24 5.2 Johtamisjärjestelmät Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneistä 78 yrityksestä 68 yrityksellä (87 %) on kaikilla toimipaikoilla käytössä ympäristö- ja/tai johtamisjärjestelmä. Tämän lisäksi osalla yrityksistä järjestelmä on käytössä vain joillakin toimipaikoilla. Yhteensä 154 toimipaikalla, eli 89 %:lla sopimusyritysten toimipaikoista, on käytössä ympäristöja/tai johtamisjärjestelmiä (Kuva 10). Järjestelmiä ei käytössä 11% Järjestelmiä käytössä 89% Kuva 10 Ympäristö- ja johtamisjärjestelmien käyttö teknologiateollisuuden sopimusyrityksien toimipaikoissa (174 toimipaikkaa) seurantavuonna Ympäristö- ja johtamisjärjestelmiä käyttävistä toimipaikoista (154 toimipaikkaa) 114 toimipaikkaa eli 74 % raportoi sisällyttävänsä energiatehokkuusasiat johtamisjärjestelmäänsä (Kuva 11). Määrä on kasvanut kahdesta edellisestä raportointivuodesta, sillä vuonna toimipaikkaa ja vuonna toimipaikkaa raportoi liittäneensä energiatehokkuuden osaksi johtamisjärjestelmäänsä. Teknologiateollisuuden sopimusyrityksiä ei velvoiteta Energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ) käyttöön. Tästä huolimatta ympäristö- ja johtamisjärjestelmiä käyttävistä toimipaikoista viidenneksellä (31 toimipaikkaa) ETJ on liitetty johtamisjärjestelmään. ETJ auttaa sopimusyritystä täyttämään muita sopimusjärjestelmän velvoitteita suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. Energiatehokkuusjärjestelmää käyttävät yritykset ovatkin lisääntyneet neljästä sopimusyrityksestä yhdeksään sopimusyritykseen kolmen ensimmäisen seurantavuoden aikana. Vuonna 2008 liittyneistä toimipaikoista (109 toimipaikkaa) ETJ on käytössä viidenneksellä (27 toimipaikkaa). Vastaavasti vuonna 2010 liittyneistä toimipaikoista (47 toimipaikkaa) vain 4 %:lla eli kahdella toimipaikalla. Uusiutuvan energian käytön edistäminen on sisällytetty käytössä olevaan johtamisjärjestelmään 16 %:lla johtamisjärjestelmiä käyttävistä toimipaikoista (25 toimipaikkaa 154 toimipaikasta), mikä on 12 toimipaikkaa sopimuksen ensimmäistä raportointivuotta enemmän. 22

25 Energiatehokkuus sisällytetty johtamisjärjestelmään 74 % 26 % Käytössä Energiatehokkuusjärjestelmä ETJ 20 % 79 % 1 % Uusiutuvien edistäminen sisällytetty johtamisjärjestelmään 16 % 82 % 1 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Ei raportoitu Kuva 11 Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistämisen sisältyminen johtamisjärjestelmiin teknologiateollisuuden sopimusyrityksien toimipaikoissa vuonna Raportoitujen tietojen mukaan ympäristö- ja johtamisjärjestelmiä käyttävistä toimipaikoista 90 %:lla (139 toimipaikkaa) on käytössä ISO ympäristöjärjestelmä ja 95 %:lla (145 toimipaikkaa) ISO laatujohtamisjärjestelmä (Kuva 12). Sopimusyritysten ympäristö- ja johtamisjärjestelmiä käyttävistä toimipaikoista yksikään ei käytä EMASjärjestelmää. Muita järjestelmiä on käytössä 30 %:lla (45 toimipaikkaa) ympäristö- ja johtamisjärjestelmiä käyttävistä toimipaikoista. Tarkentavissa kysymyksissä nämä muut järjestelmät raportoitiin pääosin OHSAS järjestelmiksi. ISO järjestelmän käyttö on lisääntynyt seurantakauden aikana, kun tarkastellaan kaikkia raportoineita toimipaikkoja. ISO järjestelmää käytti toimipaikoista 80 % (87 toimipaikkaa) vuonna 2008, 82 % (106 toimipaikkaa) vuonna 2009 ja 83 % (145 toimipaikkaa) seurantavuonna Myös ISO järjestelmää käyttävien toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut: vuonna toimipaikkaa (83 %), vuonna toimipaikkaa (81 %) ja seurantavuonna toimipaikkaa (80 %) raportoi käyttävänsä ISO järjestelmää. EMAS-järjestelmää ei ole raportoitu käytettävän laisinkaan koko seurantakautena. Sen sijaan muiden ympäristö- ja johtamisjärjestelmien käyttö on lisääntynyt kolmen ensimmäisen seurantavuoden aikana. Muita ympäristö- ja johtamisjärjestelmiä on nyt käytössä 45 toimipaikalla, kun vuonna toimipaikkaa raportoi käyttävänsä muuta johtamisjärjestelmää. 23

26 ISO % 9 % 10 % EMAS 100 % ISO % 3 % 6 % Muu järjestelmä 27 % 3 % 71 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sertifioitu Ei sertifioitu Ei käytössä Kuva 12 Teknologiateollisuuden sopimusyrityksien toimipaikoissa käytössä olevat ympäristö- ja johtamisjärjestelmät Energiankulutuksen ja energiakustannusten seuranta Energiankulutuksen seuranta on olennainen lähtökohta energiatehokkuuden parantamiselle ja sen seurannalle. Selvästi yleisin energiankulutuksen ja -kustannusten seurantajakso sopimusyritysten toimipaikoissa (174 toimipaikkaa) on kuukausittainen seuranta (Kuva 13). Lähes jokainen toimipaikka (167 toimipaikkaa 174 toimipaikasta eli 96 %) raportoi seuraavansa sähkönkulutusta jollain tasolla. Sähkönkulutusta seurataan vähintään kuukauden tarkkuudella 73 %:lla toimipaikoista (127 toimipaikkaa, joista 24 seuraa vuorokauden ja 103 kuukauden tarkkuudella), ensimmäisenä raportointivuonna 2008 vastaava luku oli 69 % (75 toimipaikkaa). Kuitenkin vielä yli viidesosa toimipaikoista seuraa sähkönkulutusta vain vuositasolla. Lämmönkulutusta seurataan vuorokausitasolla 7 toimipaikassa ja kuukausitasolla 109 toimipaikassa. Lämmön osalta vielä viidennes toimipaikoista seuraa kulutusta vain vuosittain. Lämmönkulutuksen seuranta on raportoitujen tietojen perusteella yleistynyt, sillä vähintään kuukausitasolla lämmönkulutusta seuraavien toimipaikkojen määrä on kasvanut vuoden toimipaikasta (59 %) seurantavuoden 116 toimipaikkaan (67 %). Energiakustannusten seuranta vähintään kuukausitasolla on sopimuskaudella lisääntynyt: vuonna % toimipaikoista (46 toimipaikkaa), vuonna % (67 toimipaikkaa) ja vuonna 2010 jo 57 % toimipaikoista (99 toimipaikkaa) seurasi energiakustannuksia vähintään kuukausittain. Kolmannes toimipaikoista seuraa energiakustannuksiaan vain vuositasolla. Yksikään toimipaikka ei raportoinut, ettei se seuraisi energiankulutusta tai -kustannuksia. 24

27 Sähkö 14 % 59 % 23 % 4 % Lämpö 4 % 63 % 20 % 14 % Polttoaineet 29 % 22 % 49 % Energiakustannukset 1 % 56 % 32 % 11 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vuorokausi Kuukausi Vuosi Ei raportoitu Kuva 13 Energiankulutuksen seurantajaksot teknologiateollisuuden sopimusyrityksien toimipaikoissa vuonna Suurin osa toimipaikoista seuraa energiankulutuksia (sähkö, lämpö polttoaineet) ja energiakustannuksia kokonaiskulutuksena ja -kustannuksina (Kuva 14). Energian kokonaiskulutuksen ja -kustannusten seuranta on lisääntynyt kaikilla osa-alueilla seurantakauden aikana. Kokonaiskulutuksen seuranta yleistyi sähköllä vuoden %:sta (72 toimipaikkaa) vuoden %:iin (137 toimipaikkaa). Samalla raportoitiin lisää myös sähkön osastokohtaista kulutusta seuraavia toimipaikkoja, joita oli ensimmäisenä raportointivuonna 9 toimipaikkaa (8 %) ja seurantavuonna 19 toimipaikkaa (11 %). Kuvassa nähtävä lämmön kokonaiskulutuksen seuranta (72 % eli 125 toimipaikkaa) on noussut 11 prosenttiyksikköä vuoden 2008 lukemasta (61 % eli 66 toimipaikkaa). Myös lämmön osastokohtaisen kulutuksen seurantaa raportoitiin lisää, ensimmäisenä raportointivuonna toimipaikkaa (7 %) ja seurantavuonna toimipaikkaa (10 %) seurasi lämmönkulutusta osastokohtaisesti. Energian kokonaiskustannusten seuranta on raportoitujen tietojen mukaan kasvanut vuoden %:sta (66 toimipaikkaa) vuoden %:iin (92 toimipaikkaa) ja seurantavuoden 76 %:iin (132 toimipaikkaa). Polttoaineen kokonaiskulutuksen seuranta on laskenut kahdesta edellisestä raportointivuodesta 4 prosenttiyksikköä, tosin polttoaineen kokonaiskulutusta seuraavien toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut 51 toimipaikasta 75 toimipaikkaan. 25

28 Sähkö 79 % 11 % 2 % 3 % 4 % Lämpö 72 % 10 % 1 % 3 % 14 % Polttoaineet 43 % 5 % 1 % 3 % 49 % Energiakustannukset 76 % 7 % 1 % 5 % 10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kokonaiskulutus Osasto Tuotantolinja Prosessi Muuten Ei raportoitu Kuva 14 Energiankulutuksen seurantataso teknologiateollisuuden sopimusyrityksien toimipaikoissa vuonna Noin puolet toimipaikoista (51 % eli 88 toimipaikkaa) seuraa energiatehokkuutta ominaiskulutusten avulla (Kuva 15). Ominaiskulutusten avulla energiatehokkuutta seuraavat toimipaikat ovat lisääntyneet seurantakauden alusta, jolloin hieman alle puolet toimipaikoista (43 % eli 47 toimipaikkaa) raportoi seuraavansa energiatehokkuutta ominaiskulutusten avulla. Indeksien avulla energiatehokkuutta on seurannut hyvin harva, koko seurantakauden ajan vain 4 % toimipaikoista (vuonna toimipaikkaa). Muuten kuin ominaiskulutuksen ja indeksien avulla energiatehokkuutta seuraa 14 % toimipaikoista (25 toimipaikkaa). Tämä on kasvua ensimmäiseen raportointivuoteen 2008, sillä seurantakauden alussa vain 6 % toimipaikoista (7 toimipaikkaa) ilmoitti seuraavansa muulla tavoin energiatehokkuutta. Nämä muuten energiatehokkuutta seuraavat toimipaikat tarkensivat muiden tapojen olevan mm. vertaamista aiempiin vuosiin ja määriin, kaukolämmön lämpötilakorjattua kuukausikulutusseurantaa sekä energiatehokkuustoimenpiteiden laskennallisten säästöjen seurantaa. Kun verrataan vuonna 2008 liittyneitä (109 toimipaikkaa) ja vuonna 2010 liittyneitä toimipaikkoja (47 toimipaikkaa), eroavat energiatehokkuuden seurantakäytännöt toimipaikkojen välillä: Vuodesta 2008 mukana olleista toimipaikoista 58 % seuraa energiatehokkuutta ominaiskulutusten avulla, vuodesta 2010 raportoineista toimipaikoista vain vajaa kolmannes (32 %). Vastaavasti vuonna 2008 liittyneistä toimipaikoista viidennes seuraa energiatehokkuutta muuten kuin ominaiskulutuksen ja indeksien avulla, vuonna 2010 liittyneistä toimipaikoista vain 2 %. 26

29 Ominaiskulutusten avulla 51 % 48 % 1 % Indeksien avulla 4 % 95 % 1 % Energiatehokkuutta seurataan muuten 14 % 84 % 1 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Ei raportoitu Kuva 15 Energiatehokkuuden seurantatavat teknologiateollisuuden sopimusyrityksien toimipaikoissa vuonna Vastuuhenkilöt ja energiatehokkuuden tehostamissuunnitelma Liittyneiden yritysten yhtenä tehtävänä on ensimmäisen sopimusvuoden kuluessa määrittää yritys- ja toimipaikkakohtaiset energiatehokkuustoiminnan vastuut. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että yritys tai toimipaikka on organisoinut energiatehokkuuden tehostamisen toimenpideohjelman hengen mukaisesti ja nimennyt tehtäville vastuuhenkilöt. Yli vuoden sopimuksessa olleista toimipaikoista (127 toimipaikkaa), eli vuonna 2008 tai 2009 liittyneistä, 56 %:lla (71 toimipaikkaa) on energiatehokkuustoiminnan vastuut nimetty. Tämä tarkoittaa, että raportoitujen tietojen perusteella vajaa puolet toimipaikoista ei ole nimennyt vastuita toimenpideohjelman toimeenpanon edellyttämässä ajassa. Yli kahden vuoden ajan sopimuksessa olleista, eli vuonna 2008 liittyneistä toimipaikoista (115 toimipaikkaa), vastuut on määritetty 58 %:lla toimipaikoista eli 67 toimipaikalla. Seurantavuonna 2010 liittyneistä toimipaikoista (47 toimipaikkaa) sen sijaan jo 45 % (21 toimipaikkaa) raportoi sopimuksen mukaisesti määrittäneensä yritysja toimipaikkakohtaiset vastuut energiatehokkuustoiminnassa ensimmäisen sopimusvuoden kuluessa. Kun otetaan huomioon kaikki kolmen ensimmäisen vuoden aikana liittyneet toimipaikat (174 toimipaikkaa), ilmoitti 60 niistä määrittäneensä energiatehokkuustoiminnan vastuut sekä yritys- että toimipaikkatasolla, mikä vastaa noin kolmannesta raportoineista toimipaikoista (Kuva 16). Yritystasolla energiatehokkuustoiminnan vastuut raportoi määrittäneensä 10 % toimipaikoista (17 toimipaikkaa) ja pelkästään toimipaikkatasolla 3 % toimipaikoista (6 toimipaikkaa). Muulla tavalla kuin yritys- tai toimipaikkakohtaisesti määrittelee vastuut 6 % toimipaikoista (10 toimipaikkaa). Yksikään toimipaikka ei tarkentanut raportissaan, millaisia muita tapoja vastuiden määrittämisessä on käytetty. Kaikista toimipaikoista 47 %:lla (82 toimipaikkaa) on energiatehokkuustoiminnan vastuut edelleen määrittämättä niin yritys- kuin toimipaikkatasollakin. 27