U 27/2014 vp Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kaasumaisia polttoaineita käyttävistä laitteista (kaasulaiteasetus) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään Eduskunnalle Euroopan komission 12 päivänä toukokuuta 2014 tekemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2014 Työministeri Lauri Ihalainen Ylitarkastaja Veli Viitala 297142
2 U 27/2014 vp TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO EU/2014/1003 6.6.2014 KOMISSION EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUK- SEKSI KAASULAITEDIREKTIIVIN JOIDENKIN SÄÄNNÖSTEN SELKEYTTÄ- MISEKSI JA SEN SOPEUTTAMISEKSI PÄÄTÖKSEEN N:O 768/2008/EY 1 Yleistä Euroopan komissio antoi 12 päivänä toukokuuta 2014 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kaasumaisia polttoaineita käyttävistä laitteista KOM(2014) 258 lopullinen. Ehdotetulla asetuksella on tarkoitus korvata voimassa oleva direktiivi kaasumaisia polttoaineita käyttävistä laitteista (2009/142/EY). Edellä mainittu komission hyväksymä asetusehdotus muuttaa joitakin kaasulaitedirektiivin säännöksiä niiden sisällön selkeyttämiseksi ja sopeuttaa direktiivin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 768/2008/EY, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista ja päätöksen 93/465/ETY kumoamisesta (jäljempänä NLF-päätös). 2 Ehdotuksen tausta Uuden lainsäädäntökehyksen ja NLFpäätöksen mukaiseksi komissio on jo aikaisemmin ehdottanut yhdeksän muun direktiivin sopeuttamista 21 päivänä marraskuuta 2011 hyväksytyssä ns. direktiivipaketissa (Ukirjelmä 2/2012 vp) sekä painelaitedirektiivin sopeuttamista 28 päivänä kesäkuuta 2013 hyväksytyssä ehdotuksessa (U-kirjelmä 75/2013 vp). Molemmat ehdotukset on hyväksytty vuoden 2014 huhti- ja toukokuussa. Tämän asetusehdotuksen NLF-päätökseen sopeuttamisen muutokset ja niiden vaikutukset ovat samat kuin edellä mainituissa ehdotuksissa. 2.1 Uusi lainsäädäntökehys EU:ssa hyväksyttiin 1980-luvun puolivälissä uusi lähestymistapa (New Approach) ja siihen läheisesti liittyvä vaatimustenmukaisuuden osoittaminen kokonaisvaltainen lähestymistapa (Global Approach) teknisessä yhdenmukaistamisessa ja standardisoinnissa. Alkuaan yhdenmukaistamistoimenpiteitä toteutettiin tarkalla teknisellä lainsäädännöllä ns. vanhan lähestymistavan direktiiveillä. Uuden lähestymistavan menettelyjen avulla pyrittiin yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan EU:n lainsäädäntöä rajoittumalla vain olennaisten vaatimusten säätämiseen. Uuden lähestymistavan direktiivissä määritellään vain olennaiset vaatimukset ja ne voidaan osoittaa täytetyksi noudattamalla yhdenmukaistettuja standardeja, joissa on teknisistä yksityiskohdista määritelty tarkemmin. Uuden lähestymistavan direktiiveillä pyrittiin lähentämään jäsenvaltioiden lainsäädäntöä kaupan esteiden poistamiseksi. Direktiivit olivat kokonaisvaltaisia yhdenmukaistamisdirektiivejä, minkä vuoksi jäsenvaltioiden oli kumottava kaikki direktiivien kanssa ristiriitainen lainsäädäntö ja toimitettava komissiolle kaikki lait, asetukset ja määräykset, joilla direktiivi saatettiin osaksi kansallista lainsäädäntöä. Uutta ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa modernisoitiin 2008 uudella lainsäädäntökehyksellä (New Legislative Framework, NLF). Uusi ja kokonaisvaltainen lähestymistapa on kirjattu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 765/2008 tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (jäljempänä NLF-asetus) sekä NLF-päätökseen (N:o 768/2008/EY). Uutta lainsäädäntökehystä koskevan NLF-päätöksen ja NLF-asetuksen säännökset täydentävät toisiaan ja liittyvät kiinteästi toisiinsa. NLF-asetusta sovelletaan sektorikohtaisen lainsäädännön rinnalla. NLF-asetus tehtiin uuden lähestymistavan vahvistamiseksi ja parantamiseksi. Lisäksi akkreditointia ja mark-
U 27/2014 vp 3 kinavalvontaa koskevia sääntöjä ja periaatteita varten oli katsottu tarpeelliseksi vahvistaa yleiset puitteet. Näillä puitteilla tehostetaan yleisten etujen suojelemiseksi muun muassa terveyttä, turvallisuutta, kuluttajansuojaa ja ympäristönsuojelua koskevien säännösten toimivuutta. NLF-asetus hyväksyttiin 9 päivänä heinäkuuta 2008. NLF-asetus tuli sovellettavaksi 1 päivänä tammikuuta 2010. NLF-asetus säädetään akkreditoinnista, markkinavalvonnasta, kolmansista maista tuotavien tuotteiden valvonnasta ja CEmerkinnästä. NLF-asetuksella pyritään varmistamaan, että tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta hyötyvät tuotteet ovat niiden vaatimusten mukaisia, joilla taataan yleisten etujen suojelun korkea taso muun muassa yleisen terveyden ja turvallisuuden, työterveyden ja -turvallisuuden, kuluttajansuojan ja ympäristönsuojelun ja turvallisuuden osalta sekä varmistamaan samalla, että tuotteiden vapaata liikkuvuutta ei rajoiteta enempää kuin on sallittu yhteisön yhdenmukaistamislainsäädännön tai yhteisön muiden asiaan liittyvien sääntöjen perusteella. Toisin sanoen yhteisön alueella halutaan turvata yhtenäinen suojelun taso ja luoda tasapuoliset kilpailuedellytykset talouden toimijoille. NLF-päätös muodostaa perustan tulevalle alakohtaiselle sektorisääntelylle, jonka tarkoituksena on lainsäädännön yhtenäistäminen (harmonisointi). Puitteet pohjautuvat uuteen ja kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, jonka mukaan vain olennaisista vaatimuksista säädetään lainsäädännöllä ja sitä täydennetään yhdenmukaistetuilla standardeilla. Uutta lainsäädäntökehystä koskevassa päätöksessä vahvistetaan EU:n yhteiset puitteet tuotteita koskevalle yhdenmukaistamislainsäädännölle. Nämä puitteet koostuvat säännöksistä, joita yleisesti käytetään EU:n tuotelainsäädännössä (esim. määritelmät, talouden toimijoiden velvollisuudet, ilmoitetut laitokset ja suojamekanismit). Näitä yhteisiä säännöksiä on vahvistettu, jotta käytännössä varmistettaisiin tuotelainsäädännön tehokkaampi soveltaminen ja noudattamisen valvonta. Käyttöön on otettu uusia keinoja, kuten tuojien velvollisuuksia, jotka ovat olennaisen tärkeitä, kun parannetaan markkinoilla olevien tuotteiden turvallisuutta. Uutta lainsäädäntökehystä koskevaan NLFpäätökseen sisältyy talouden toimijoita ja ilmoitettuja laitoksia koskevia velvollisuuksia, joiden ansiosta markkinavalvontaviranomaiset ja ilmoitetuista laitoksista vastaavat viranomaiset voivat asianmukaisesti toteuttaa niille uutta lainsäädäntökehystä koskevassa asetuksessa osoitetut tehtävät ja varmistaa, että EU:n tuotelainsäädännön täytäntöönpanoa valvotaan tehokkaasti ja johdonmukaisesti. NLF-päätös ei ole suoraan sovellettavaa oikeutta, vaan se on ohje lainsäätäjälle uutta sektorikohtaista lainsäädäntöä tehtäessä. NLF-päätökseen sisältyy mallisäännöksiä, jonka sisältöä sovelletaan mahdollisimman järjestelmällisesti aiempaan, nykyiseen ja tulevaan tuotelainsäädäntöön. NLF-päätös on ennen kaikkea perustana tulevalle alakohtaiselle sektorisääntelylle sekä se on apuna voimassa olevan EU:n tuoteharmonisointia koskevan lainsäädännön tulkinnassa. 2.2 Sopeuttaminen tekniseen kehitykseen Ehdotuksella muutetaan joitakin nykyisen direktiivin säännöksiä niiden sisällön selkeyttämiseksi ja päivittämiseksi. Muutokset ovat lähinnä eräiden säännösten luettavuuden parantamista ja vanhentuneen terminologian yhdenmukaistamista uudempaan tuotelainsäädäntöön sekä puutteellisiksi koettujen määritelmien tarkentamista. Lisäksi on määritelty täsmällisemmin jäsenvaltioiden alueellaan käytettyjä kaasulajeja ja kaasun käyttöpaineita koskevan ilmoituksen sisältöä ja muotoa. Nämä tiedot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat hyvin tärkeitä valmistajille kaasulaitteen turvallisen toiminnan takaamiksi. 3 Ehdotuksen tavoitteet EU:n sisämarkkinoiden päätavoitteita on tavaroiden vapaa liikkuvuus, johon pyritään muun muassa yhdenmukaistamalla jäsenmaiden lainsäädäntöä. Ehdotuksella on kolme keskeistä tavoitetta. Halutaan varmistaa, että EU:n markkinoilla olevat tuotteet ovat turvallisia ja täyttävät
4 U 27/2014 vp kaikki ne vaatimukset, joiden avulla varmistetaan yleisten etujen korkeatasoinen suojelu. Keskeinen erityistavoite on vähentää sellaisten markkinoilla olevien tuotteiden määrää, jotka eivät ole vaatimustenmukaisia. Tätä varten viranomaisille tarjotaan entistä tehokkaammat välineet markkinavalvontatarkastusten tekemiseen ja ilmoitettujen laitosten toiminnan seurantaan. Toisena tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa varmistamalla, että vaatimustenvastaiset tuotteet ja talouden toimijat saavat yhdenmukaisen kohtelun ja että ilmoitettuja laitoksia arvioidaan samalla tavoin kaikkialla EU:n markkinoilla. Lisäksi ehdotuksella pyritään yksinkertaistamaan kaasulaitteiden sääntely-ympäristöä. 4 Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Ehdotuksella sopeutetaan uuden lähestymistavan mukainen kaasulaitedirektiivi (2009/142/EY) tekniseen kehitykseen ja NLF-päätökseen (N:o 768/2008/EY) sekä Lissabonin sopimuksen terminologiaan. Ehdotuksella ei muuteta voimassa olevan direktiivin soveltamisalaa eikä olennaisia terveys- ja turvallisuusvaatimuksia. Ehdotuksella otetaan käyttöön yhdenmukaiset määritelmät termeistä, joita käytetään yleisesti kaikkialla unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä. 4.1 Talouden toimijoiden velvollisuudet ja jäljitettävyysvaatimukset Ehdotuksella selkeytetään valmistajia ja valtuutettuja edustajia koskevia velvollisuuksia ja otetaan käyttöön maahantuojia ja jakelijoita koskevia velvollisuuksia. Maahantuojien on varmistettava, että valmistaja on toteuttanut sovellettavan vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn ja laatinut vaadittavat tekniset asiakirjat. Niiden on myös varmistettava valmistajan kanssa, että tällaiset tekniset asiakirjat voidaan pyynnöstä toimittaa viranomaisten saataville. Lisäksi maahantuojien on tarkistettava, että kaasulaite on varustettu asianmukaisilla merkinnöillä ja että siihen on liitetty ohjeet ja turvallisuustiedot. Niiden on säilytettävä vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennös ja ilmoitettava nimensä ja osoitteensa tuotteessa tai, jos tämä ei ole mahdollista, pakkauksessa tai liitteenä olevissa asiakirjoissa. Jakelijoiden on varmistettava, että kaasulaitteessa on CE-merkintä, valmistajan ja tapauksen mukaan maahantuojan nimi ja että siihen on liitetty vaadittavat asiakirjat ja ohjeet. Maahantuojien ja jakelijoiden on tehtävä yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisten kanssa ja toteutettava asianmukaisia toimia, jos ne ovat toimittaneet kaasulaitteita, jotka eivät ole vaatimusten mukaisia. Ehdotuksessa on otettu käyttöön kaikkia talouden toimijoita koskevia tehostettuja jäljitettävyysvaatimuksia. Kaasulaitteissa on oltava valmistajan nimi ja osoite sekä numero, jonka avulla kaasulaite voidaan tunnistaa ja yhdistää sitä koskeviin teknisiin asiakirjoihin. Kun kaasulaite tuodaan maahan, siinä on oltava tuojan tai maahantuojan nimi ja osoite. Lisäksi jokaisen talouden toimijan on voitava ilmoittaa viranomaisille se talouden toimija, joka on toimittanut sille kaasulaitteen tai jolle se on toimittanut kaasulaitteen. 4.2 Yhdenmukaistetut standardit Yhdenmukaistettujen standardien mukaisuus luo olettaman siitä, että kyseinen tuote on olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten mukainen. Asetuksessa eurooppalaisesta standardoinnista (N:o 1025/2012) esitetään eurooppalaisen standardoinnin laajaalainen oikeudellinen kehys. Asetukseen sisältyy muun muassa säännöksiä standardointipyynnöistä, joita komissio esittää eurooppalaisille standardointijärjestöille, ja menettelyistä, joilla yhdenmukaistettuja standardeja voidaan vastustaa, sekä säännöksiä sidosryhmien osallistumisesta standardointiprosessiin. Samoja seikkoja koskevat kaasulaitedirektiivin 5 ja 6 artikla on kumottu mainitulla asetuksella. Tässä ehdotuksessa on muutettu säännöstä, joka luo vaatimustenmukaisuusolettaman yhdenmukaistettuihin standardeihin nähden, jotta voidaan selkeyttää vaatimustenmukaisuusolettaman laajuutta silloin, kun standardit kattavat olennaiset vaatimukset vain osittain.
U 27/2014 vp 5 4.3 Vaatimustenmukaisuuden arviointi ja CE-merkintä Voimassa olevassa kaasulaitedirektiivissä on valittu soveltuvat vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt, joita valmistajan on sovellettava osoittaakseen, että sen valmistama painelaite on olennaisten turvallisuusvaatimusten mukainen. Nämä menettelyt sopeutetaan ehdotuksessa niiden päivitettyihin versioihin, jotka on annettu uutta lainsäädäntökehystä koskevassa päätöksessä. CE-merkinnän yleiset periaatteet on vahvistettu NLF-asetuksen 30 artiklassa, ja yksityiskohtaiset säännökset CE-merkinnän kiinnittämisestä kaasulaitteisiin on sisällytetty tähän ehdotukseen. 4.4 Ilmoitetut laitokset Ehdotuksella vahvistetaan ilmoitusperusteita, jotka koskevat ilmoitettuja laitoksia mutta myös tunnustettuja kolmantena osapuolena olevia organisaatioita ja käyttäjien tarkastuslaitoksia. Ehdotuksessa täsmennetään, että myös tytäryhtiöiden tai alihankkijoiden on oltava ilmoitusvaatimusten mukaisia. Ilmoittavia viranomaisia koskevia vaatimuksia otetaan käyttöön, ja ilmoitettujen laitosten ja käyttäjien tarkastuslaitosten ilmoitusmenettelyä ja tunnustettujen kolmantena osapuolena olevien organisaatioiden nimeämismenettelyjä tarkistetaan. Ilmoitetun laitoksen pätevyys on osoitettava akkreditointitodistuksella. Jos jäsenvaltio on päättänyt olla käyttämättä akkreditointia ilmoitetun laitoksen pätevyyden arvioimiseen, ilmoitukseen on sisällytettävä asiakirjat, joilla osoitetaan, miten kyseisen laitoksen pätevyys on arvioitu. Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa vastustavansa ilmoitusta. 4.5 Markkinavalvonta ja suojalausekemenettely Komissio hyväksyi 13 päivänä helmikuuta 2013 ehdotuksen tuotteiden markkinavalvontaa koskevaksi asetukseksi (Ukirjelmä 16/2013 vp). Sen on tarkoitus olla markkinavalvonnan oikeudellinen väline muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden alalla. Ehdotetussa asetuksessa on yhdistetty yleisen tuoteturvallisuusdirektiivin (2001/95/EY) ja NLF-asetuksen markkinavalvontasäännöt sekä alakohtainen yhdenmukaistamislainsäädäntö unionin markkinavalvontatoiminnan tehostamiseksi. Ehdotettu asetus kattaa myös uutta lainsäädäntökehystä koskevaan päätökseen sisältyvät markkinavalvontaa ja suojalausekkeita koskevat viitesäännökset. Tämän vuoksi nykyisestä unionin yhdenmukaistamislainsäädännöstä olisi poistettava säännökset, jotka liittyvät markkinavalvontaan ja suojalausekkeisiin. Ehdotetun asetuksen yleisenä tavoitteena on yksinkertaistaa perustavalla tavalla unionin markkinavalvontakehystä, jotta siitä saadaan toimivampi sen pääasiallisten käyttäjien eli markkinavalvontaviranomaisten ja taloudellisten toimijoiden kannalta. Tuloksena parannetaan markkinavalvontasääntöjen toimeenpanoa kaikkialla jäsenvaltioissa, kohennetaan kuluttajien ja muiden käyttäjien suojaa, kevennetään hallintorasitetta ja tehostetaan tiedon- ja työnjakoa markkinavalvontaviranomaisten kesken. Ehdotetulla asetuksella parannetaankin sekä kulutustavaroita että muita tuotteita koskevien direktiivien täytäntöönpanoa ja kehitetään sisämarkkinoiden kilpailukyvyn puitteita. Tämän vuoksi ehdotukseen ei sisälly markkinavalvontaa ja suojalausekkeita koskevia säännöksiä, vaan oikeusvarmuuden vuoksi siinä on tarkoitus viitata ehdotettuun asetukseen tuotteiden markkinavalvonnasta. Euroopan parlamentti äänesti ehdotetusta asetuksesta 15 päivänä huhtikuuta 2014 ja pitäytyi komission alkuperäisessä ehdotuksessa kiistanalaisen tuotteiden alkuperämaamerkinnän osalta. Jäsenvaltioiden kannat asiassa sen sijaan ovat jakautuneet eikä niissä ole käsittelyn aikana tapahtunut muutoksia. Sekä ehdotuksen kannattajilla että vastustajilla on tässä vaiheessa estävä määrävähemmistö. Asian käsittely Euroopan uudessa parlamentissa jatkunee syksyllä 2014. Mikäli tuoteturvallisuus- ja markkinavalvontapaketin käsittely ei etene tämän ehdotuksen aikataulussa, niin markkinavalvontaa koskevat säännökset lisättäneen tähän ehdotukseen. Näin meneteltiin keväällä 2014 painelaitedirektiivin uudistamisen yhteydessä.
6 U 27/2014 vp 4.6 Komiteamenettely ja delegoidut säädökset Kaasulaitekomitean toimintaa koskevat säännökset on mukautettu uusiin delegoituja säädöksiä koskeviin sääntöihin, jotka on vahvistettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklassa, sekä täytäntöönpanosäädöksiä koskeviin uusiin säännöksiin, joista säädetään yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011. Alustavasti tarkasteltuna näyttäisi siltä, että asetusehdotuksen delegoitujen säännösten valtuutussäännökset ovat riittävän täsmällisiä ja tarkkarajaisia sekä sisällöltään sellaisia, mistä delegoituja säännöksiä on tarkoitettu annettavaksi. 5 Ehdotuksen vaikutukset Ehdotuksella on paljon positiivisia vaikutuksia ja sillä edistetään sisämarkkinoiden toteutumista ja toimintaa. Ehdotuksella varmistetaan, että EU:ssa saatavilla olevilla tuotteilla turvataan mahdollisimman korkeatasoisesti yleiset edut, kuten terveys ja turvallisuus, kuluttajansuoja ja ympäristön suojelu. Lisäksi varmistetaan kaasulaitteiden vapaa liikkuvuus, kun kansalliset säännöt korvataan yhdellä yhdenmukaistetulla vaatimuskokonaisuudella, joka koskee kaasulaitteiden markkinointia ja jota kaikki EU:n jäsenvaltiot soveltavat. Ehdotuksella saadaan kaasulaitelainsäädännöstä entistä johdonmukaisempi, mikä helpottaa säädösten soveltamista ja tulkintaa. 5.1 Taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset viranomaisten toimintaan Ehdotuksesta ei ole odotettavissa merkittäviä kustannuksia yrityksille tai ilmoitetuille laitoksille. Useimmat talouden toimijoita koskevat velvollisuudet täydentävät nykyisiä velvollisuuksia tai vastaavat tavanomaista käytäntöä vastuullisesti toimivassa yrityksessä jo nykylainsäädännön hengen mukaisesti. On mahdollista, että maahantuojiin/jakelijoihin kohdistuvilla velvollisuuksilla ja jäljitettävyydellä on kustannusvaikutus, mutta sitä pidetään kohtuullisena. Ilmoitetulle laitokselle syntyy suunnilleen määräaikaisarvioinnin suuruinen kustannus, kun ehdotetun asetuksen mukainen arviointi ja notifiointi tehdään. Ehdotuksen osalta markkinavalvontaviranomaisena on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. NLF-asetus edellyttää tiivistä yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisen ja Tullin välillä. Kansallisen akkreditointielimen Finasin toimintaa ehdotuksella ei ole merkittävää vaikutusta. Kansalliset viranomaiset voivat hoitaa täytäntöönpanokustannukset nykyisten resurssien puitteissa. Viranomaisten osalta on odotettavissa joitakin täytäntöönpanokustannuksia, jotka liittyvät erityisesti siihen, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset (ilmoitettu laitos, tunnustettu kolmas osapuoli ja käyttäjien tarkastuslaitos) on jäsenvaltioiden ilmoitettava uudelleen komissiolle uutta lainsäädäntökehystä koskevan NLF-päätöksen vaatimusten mukaisesti. Ehdotuksen perusteella viranomaisten on helpompi jäljittää vaatimustenvastaisia kaasulaitteita ja niiden toimijoita, erityisesti kun kaasulaitteet ovat peräisin kolmansista maista. Viranomaisille tarjotaan entistä tehokkaammat välineet markkinavalvontatarkastusten tekemiseen ja ilmoitettujen laitosten toiminnan seurantaan. Tämä tehostanee viranomaisen suorittamaa markkinavalvontaa ja tekee sen entistä tuloksellisemmaksi. 5.2 Vaikutukset lainsäädäntöön Ehdotetulla asetuksella olisi vaikutuksia kaasulaitteita koskevaan lainsäädäntöön. Nykyinen kaasulaitedirektiivi on pantu Suomessa täytäntöön lailla vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) ja kaasulaiteasetuksella (1434/1993). Ehdotuksen myötä tämä sääntely tulisi muutettavaksi, koska asetukseen sisältyvä kaasulaitteiden turvallisuutta koskeva sääntely olisi asetuksena sellaisenaan suoraan sovellettavaa sääntelyä, joten sitä vastaava kansallinen sääntely tulisi kumota. Työ- ja elinkeinoministeriössä on parhail-
U 27/2014 vp 7 laan menossa kymmenen tuoteharmonisointidirektiivin uudistamiseen liittyvä kansallisen tuotelainsäädännön ja markkinavalvontasääntelyn uudistustyö. Ehdotus olisi tarkoituksenmukaista sovittaa yhteen mainitun uudistustyön kanssa. 6 Ahvenanmaan toimivalta Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 ja 27 :ssä säädetään valtakunnan ja Ahvenanmaan maakunnan välisestä toimivallan jaosta. Kaasulaiteasetusehdotus näyttää alustavan arvioinnin perusteella koskevan asioita, jotka itsehallintolain 27 :n mukaan ovat valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia. 7 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta ja päätöksentekomenettely Ehdotus annettaisiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUTsopimus) 114 artiklan nojalla. Päätöksentekomenettely on tavallinen lainsäädäntöjärjestys. Valtioneuvosto katsoo oikeusperustan olevan asianmukainen. 8 Toissijaisuusperiaate Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SETU-sopimus) 5 artiklassa vahvistettua toissijaisuusperiaatetta sovelletaan sikäli kuin ehdotus ei kuulu unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Unioni ja jäsenvaltiot jakavat toimivallan sisämarkkinoilla. Toissijaisuusperiaate nousee esiin erityisesti nyt lisättyjen säännösten osalta, joilla pyritään parantamaan kaasulaitedirektiivin tehokasta täytäntöönpanon valvontaa; näitä ovat maahantuojaa ja jakelijaa koskevat velvollisuudet, jäljitettävyyssäännökset, ilmoitettujen laitosten arviointia ja ilmoittamista koskevat säännökset ja velvollisuudet, jotka koskevat tehostettua yhteistyötä tarkistetun markkinavalvonnan ja suojamenettelyiden yhteydessä. Lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnasta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että kansallisella tasolla toteutetut toimenpiteet ovat johtaneet erilaisiin toimintatapoihin ja taloudellisten toimijoiden erilaiseen kohteluun EU:n sisällä, mikä vaarantaa kaasulaitedirektiivin tavoitteen. Jos kansallisella tasolla toteutetaan toimia näiden ongelmien ratkaisemiseksi, riskinä on luoda esteitä tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle. Lisäksi kansallisen tason toiminta rajoittuu jäsenvaltion alueelliseen toimivaltaan. Kaupan yhä suuremman kansainvälistymisen myötä myös valtioiden rajat ylittävien tapausten määrä on jatkuvassa kasvussa. Koordinoidulla EU-tason toiminnalla voidaan paljon paremmin saavuttaa asetetut tavoitteet, ja niillä tehostetaan erityisesti markkinavalvontaa. Tämän vuoksi on aiheellista toteuttaa toimia EU:n tasolla. Ehdotukset ovat komission mukaan toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Asetusehdotuksen tavoitteita ei voitaisi riittävästi saavuttaa jäsenvaltioiden tasolla. 9 Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen. Ehdotetuissa muutoksissa ei suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ylitetä sitä, mikä on asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen ja ennen kaikkea sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan saavuttamiseksi. Uusilla tai muutetuilla velvollisuuksilla ei aiheuteta tarpeettomia rasitteita tai kustannuksia yrityksille, etenkään pienille ja keskisuurille yrityksille, eikä viranomaisille. 10 Ehdotuksen käsittely EU:n toimielimissä Ehdotuksen käsittelystä EU:n neuvoston työryhmätasolla ei vielä ole tarkempaa tietoa. 11 Kansallinen valmistelu U-kirjelmä ja siihen liittyvä valtioneuvoston kannanotto on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä. U-kirjelmäluonnos on käsitelty kirjallisella menettelyllä sisämarkkinajaostossa. Työ- ja elinkeinoministeriö on liittänyt ehdotuksen osaksi laajempaa tuotesääntelyuudistusta, jota varten on asetettu johtoryhmä ja työryhmät sekä avannut julkiset verkkosivut.
8 U 27/2014 vp 12 Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto kannattaa ehdotusta asetuksena. Suomi tukee ehdotuksen tavoitteita unionin kaasulaitelainsäädännön yhdenmukaistamiseksi. Valtioneuvosto pitää hyvänä, että asetusehdotuksella yksinkertaistetaan ja yhtenäistetään kaasulaitteiden sääntelyympäristöä ja ehdotus tekee kaasulaitelainsäädännöstä entistä johdonmukaisemman. Suoraan sovellettava asetus sopii hyvin tekniseen tuotesääntelyyn, kun kaikissa jäsenvaltioissa on sama erillinen säädös. Valmistajat ja viranomaiset voivat toimia suoraan sen pohjalta, eikä niiden tarvitse tarkastella jäsenvaltioiden omaa direktiiviin perustuvaa lainsäädäntöä. Ehdotuksella luodaan entistä paremmat edellytykset sille, että EU:n markkinoilla olevat kaasulaitteet ovat turvallisia ja täyttävät kaikki ne vaatimukset, joiden avulla varmistetaan yleisten etujen korkeatasoinen suojelu. Valtioneuvosto pitää hyvänä, että ehdotuksella tehostetaan markkinavalvontaa. Viranomaisille tarjotaan entistä tehokkaammat välineet markkinavalvontatarkastusten tekemiseen ja ilmoitettujen laitosten toiminnan seurantaan. Valtioneuvosto pitää sisämarkkinoiden toiminnan kannalta tärkeänä, että vaatimustenvastaiset kaasulaitteet ja talouden toimijat saavat yhdenmukaisen kohtelun ja että ilmoitettuja laitoksia arvioidaan samalla tavoin kaikkialla EU:n markkinoilla. Uuteen lainsäädäntökehykseen sopeutetulla asetuksella vahvistetaan Euroopan yritysten kilpailukykyä ja taataan kaikille tasapuoliset toimintaedellytykset.