_Vahva talous luo edellytykset sosiaalisen ja ympäristövastuun kantamiselle

30 31 ltia vastuullisuusraportti 2011 _Vahva talous luo edellytykset sosiaalisen ja ympäristövastuun kantamiselle BORN RESPONSIBLE ltian tavoitteena on olla toiminta-alueensa johtava toimija. Johtavana ja vastuullisena toimijana lähtökohtamme on toimialan parhaiden käytäntöjen noudattaminen ja vähintään keskeisiä kilpailijoita vastaavien standardien omaksuminen. Olemme asettaneet ltialle kunnianhimoiset pitkän aikavälin tavoitteet taloudellisen vastuun osa-alueella. Se muodostaa vankan pohjan tulevalle kehitykselle ja luo edellytykset myös sosiaalisen ja ympäristövastuun kantamiselle. Talous on kaiken perusta, mutta aidon lisäarvon luominen liittyy keskeisesti toiminnan vastuullisuuteen yhteistyössä kaikkien niiden kanssa, jotka työskentelevät yhteisten tavoitteidemme saavuttamiseksi. Seuraavien 3-5 vuoden painopisteet ovat kasvu Pohjoismaissa, Baltiassa sekä tämän alueen ulkopuolella Itä-Euroopassa, toimitusketjun tehostaminen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen. Kehittämisen vuosi 2011 Vuosi 2011 oli ltialle kehittämisen vuosi. Loimme henkilöstötyömme tulevien vuosien suunnitelmat ja tiivis yhteistyömme henkilöstön kanssa tuotti tulosta, kun sovimme palkkarakenteen yhtenäistämisestä. Yhtenäistäminen takaa kaikille tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen palkan Suomen tuotantolaitoksissamme. Ruotsissa ja Tanskassa 280 uutta altialaista toimi ensimmäisen kokonaisen vuoden osana organisaatiotamme. Koskenkorvan tehtaamme materiaalitehokkuuden kehittyminen on meille erityinen ylpeyden aihe. Käytämme arvokkaan raaka-aineemme ohran kaikkine sivujakeineen tehokkaasti hyväksi viljaviinan, tärkkelyksen ja rehujen tuotantoon. Tehostamme kaikkien tehtaidemme materiaalitehokkuutta edelleen. Vuoden 2011 ympäristötavoitteet toteutuivat suunnitelmiemme mukaisesti jäteveden kemiallisen hapenkulutuksen sekä hävitettävän pakkausmateriaalin arvon vähentämisen suhteen. Veden ja energian kulutuksen vähentämisessä kokonaistavoitteisiin päästiin, vaikka joissakin yksiköissä jäimme tason tavoitteista. Pohjaveden ja maaperän suojelu on meille tärkeää, koska puhdas pohjavesi on alkoholijuomien valmistuksen tärkeä raaka-aine. Siksi haimme vuoden 2011 aikana Rajamäen tehtaamme vedenottamon läheisyydessä sijaitsevan Kurkisuon suojelua. ltia on samasta syystä suojellut aikaisemmin myös muita suoalueita. lkoholin verotus kiristyy ltian vastuullisuuden taustalla vaikuttavia tekijöitä ovat viljojen ja rypäleiden satoihin ja hintoihin vaikuttava ilmastonmuutos ja kuluttajien kasvava kiinnostus tuotteiden alkuperää, ekologisuutta ja tuoteturvallisuutta sekä tuotannon ja kuljetusten ympäristövaikutuksia kohtaan. Ne heijastunevat jatkossa paitsi kulutuskäyttäytymiseen, myös ltian tuotantoon, energiankäyttöön, kuljetuksiin, pakkauksiin ja hankintoihin liittyviin valintoihin. Yhteiskunnallinen ilmapiiri, taloustilanne ja maanviljelyn rakennemuutos kohti suurempia tuotantoyksiköitä luovat riskejä, mutta myös mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Useat toimintamaamme kiristävät jatkuvasti alkoholin verotusta, mikä merkitsee matkustajatuonnin ja rajakaupan kasvua. Myös alkoholin mainonnan maakohtaiset mainontarajoitukset laajenevat, vaikka internetissä alkoholijuomia markkinoidaan yli rajojen. Pohjoismaiden alkoholijuomamarkkinoilla ei ole odotettavissa merkittävää kasvua lukuun ottamatta viinien myynnin hienoista nousua. Haemme strategiamme mukaisesti kasvua toiminta-alueellamme yritys- ja brändiostojen kautta. Maantieteellistä kasvua tavoittelemme lähivuosina kasvavilta Itä-Euroopan markkinoilta. Vastuu koko toimitusketjusta Pohjoismaiset alkoholimonopolit, Suomen lko, Ruotsin Systembolaget ja Norjan Vinmonopolet, ovat jo vuosia tehneet yhteistyötä ostotoiminnan vastuullisuuden varmistamiseksi. Monopolien omaksumat eettiset periaatteet korostavat työolosuhteita, ihmisoikeuskysymyksiä, ympäristöasioita ja lahjonnan vastaisia toimia. Vuoden 2011 aikana aloitimme lkon kanssa Chilessä pilottihankkeen, josta haemme kokemuksia monipolvisen hankintaketjun vastuullisuuskysymysten arvioinnista. Olemme myös ottaneet käyttöön järjestelmän, jolla keräämme tiedot alkoholijuomia toimittavien päämiestemme vastuullisuudesta. Kehitämme raportointiamme edelleen Kehitystämme vastuullisena toimijana ohjaa valtioneuvoston 3.11.2011 tekemä omistajapolitiikkaa koskeva periaatepäätös. Omistajapolitiikan lähtökohtana on yhteiskunnallisesti ja liiketaloudellisesti kestävä tulos ja eri etutahot huomioon ottava omistaja-arvon kasvattaminen kestävällä ja vastuullisella tavalla. Omistaja korostaa myös avoimuutta, jonka tulee näkyä yhtiön raportoinnissa, palkitsemisessa ja yleisessä toiminnan läpinäkyvyydessä. Tämän tavoitteen mukaisesti olemme julkaisseet vuotta 2011 koskevan seikkaperäisen palkka- ja palkkioselvityksen. Periaatepäätöksessä määriteltiin myös raportoitavat vastuullisuusindikaattorit. Raportointimme ei vielä vastaa kaikilta osin omistajan uusia vaatimuksia, mutta selvitämme mahdollisuuksiamme kehittää raportointiamme edelleen. ntti Pankakoski toimitusjohtaja

32 33 ltia vastuullisuusraportti 2011 Kestävän kehityksen viitekehys TLOUDELLINEN VSTUU - kannattava, kilpailukykyinen ja tehokas liiketoiminta - taloudellisen arvon luonti omistajille - hyvinvoinnin luonti tehtaiden lähiympäristöön _Raportoinnin viitekehys ja rajaus YMPÄRISTÖVSTUU - toiminnasta aiheutuvan kuormituksen jatkuva vähentäminen sekä ympäristön tilan parantaminen - käytettävien raaka-aineiden, erityisesti pohjaveden laadun varmistaminen - luonnonvarojen ja materiaalien ympäristömyötäinen ja säästeliäs käyttö SOSILINEN VSTUU - hyvinvointi ja henkilöstön kehitys - työturvallisuus - tuoteturvallisuus - vastuullinen markkinointi Tämä ltian neljäs vastuullisuusraportti on laadittu Global Reporting Initiativen (GRI, G3) raportointiviitekehyksen kestävän kehityksen suosituksen mukaisesti. Suositus on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan. Vastuullisuutta kuvataan koko konsernin osalta lukuun ottamatta ympäristövastuuta, jonka osalta keskitytään ltian oman tuotannon ympäristövaikutuksiin. Edellinen vastuullisuusraportti julkaistiin osana vuoden 2010 vuosikertomusta. ltia julkaisee myös jatkossa vastuullisuusraporttinsa vuosiraportoinnin yhteydessä. Yritysvastuusta raportoidaan vastaavilla indikaattoreilla kuin edellisissäkin raporteissa täydennettynä niillä omistajan edellyttämillä indikaattoreilla, joista tiedot ovat saatavissa vuoden 2011 osalta. Omistaja odottaa ltian: - tuottavan taloudellista lisäarvoa omistajalle ottaen huomioon sidosryhmät - kiinnittävän erityistä huomiota henkilöstöön ja ympäristöön - hallinnollisten, sosiaalisten ja ympäristöriskien hallintaa - kansainvälisten sopimusten ja vaatimusten täyttämistä. Keskeiset vuorovaikutuskanavamme suhteessa omistajaan ja poliittisiin päätöksentekijöihin ovat: - raportointi - yhtiön ja omistajan välinen vuorovaikutus. ltian mahdollisuudet valvoa ja vaikuttaa tuotantoketjun ympäristövaikutuksiin pellolta pulloon ovat oman tuotannon osalta olennaiset ja merkittävät suhteessa tuotteisiin, jotka tulevat päämiehiltä ympäri maailmaa. Omaan tuotantoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat muutenkin huomattavat tuontituotteisiin verrattuina. Sidosryhmät Viranomaiset ltian toimintaa valvovat keskeiset viranomaistahot ovat alkoholijuomien myyntiä ja jakelua valvovat viranomaiset, elintarvikeviranomaiset sekä ympäristöja turvallisuusviranomaiset, jotka edellyttävät ltiakonsernilta lain ja muiden säädösten ja määräysten noudattamista sekä tuoteturvallisuutta. Sidosryhmät Kasvustrategia Yritysvastuu Liiketoimintaperiaatteet Jatkuva parantaminen ja raportointi Raporttia todennäköisesti käyttäviä sidosryhmiä ovat ltian merkittävimmät sidosryhmät: omistaja ja päätöksentekijät, viranomaiset, asiakkaat, henkilöstö, päämiehet, viljelijät sekä raaka-ainetoimittajat. Omistaja ja poliittiset päätöksentekijät Suomen valtio omistaa ltian 100-prosenttisesti. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto vastaa yhtiön omistajaohjauksesta. Valtio-omistajan antamien ohjeiden ja määräysten lisäksi yhtiö noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2010 poikkeuksin, jotka on mainittu hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetun selvityksen 2011 lopussa (tilinpäätös s. 86). Keskeiset vuorovaikutuskanavamme suhteessa viranomaisiin ovat auditoinnit ja raportit. siakkaat siakkaitamme ovat alkoholijuomien vähittäismyyntimonopolit Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, alkoholijuomia myyvät tukut, ravintolat, päivittäistavarakaupat, matkustajamyynti ja vientimarkkinoilla toimivat maahantuojat. ltia myös valmistaa ja pakkaa alkoholijuomia muille alkoholijuomayrityksille. lkoholijuoma-asiakkaiden lisäksi asiakkaitamme ovat tärkkelys- ja rehutuotteiden asiakkaat ja teknisen etanolin kemian ja lääketeollisuuden asiakkaat.

34 35 ltia vastuullisuusraportti 2011 siakkaidemme odotukset liittyvät liiketoiminnan kannattavaan kasvuun, pitkäaikaisiin, molempia osapuolia hyödyttäviin liikesuhteisiin, laadukkaisiin ja kuluttajia kiinnostaviin tuotteisiin sekä luotettavuuteen ja toimitusvarmuuteen. Keskeiset vuorovaikutuskanavamme suhteessa asiakkaisiimme ovat: - asiakaskohtaamiset ja muu henkilökohtainen vuorovaikutus - asiakaslehdet, sähköiset kanavat - asiakaskoulutus. Henkilöstö Oma henkilöstömme odottaa ltialta työnantajana työtyytyväisyyttä ja -turvallisuutta ylläpitäviä ja kehittäviä toimenpiteitä, laadukasta esimiestyötä sekä kehitys- ja urapolkujen tarjoamista. Henkilöstöä kiinnostavat myös yrityksen tulevaisuuden suunnitelmat ja niiden työllistävä vaikutus. Keskeiset vuorovaikutuskanavamme suhteessa henkilöstöön ovat: - esimiesviestintä - sisäinen viestintä - koulutus - kehityskeskustelut - yhteistoiminta ja työsuojelutoiminta - HR:n läsnäolo liiketoimintojen johtoryhmissä - erityisesti kulttuurin ja osaamisen kehittämisen yhteistyöryhmät - tiimikäytännöt - henkilöstöinfot. Päämiehet, viljelijät sekä materiaali- ja raaka-ainetoimittajat Keskeiset vuorovaikutuskanavamme suhteessa päämiehiin, viljelijöihin sekä materiaali- ja raakaainetoimittajiin ovat: - tapaamiset, tapahtumat ja muu henkilökohtainen vuorovaikutus - raportointi ja uutiskirjeet - tarjouspyynnöt ja sopimukset - messut ja muut tapahtumat - viljelijäextranet. Sertifikaatit ltian johtamisjärjestelmä on hyväksytty Lloyd s Register Quality ssurancen toimesta seuraavien laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisstandardien mukaisesti: OHSS 18001:2007, ISO 14001:2004 ja ISO 9001:2008. Hyväksyntä on voimassa ltian valmistamien alkoholijuomien, viljaviinan, ohratärkkelyksen, teknisten etanolien ja rehujen liiketoiminnoissa Suomessa sekä niihin liittyvissä teknisissä ja hallinnollisissa tukitoiminnoissa. Tanskassa Svendborgin on sertifioitu Lloyd s Register Quality ssurancen toimesta seuraavien laatu- ja ympäristöjohtamisstandardien mukaisesti: ISO 14001:2004 ja ISO 9001:2008. Laatu- ja ympäristöjärjestelmän sovellusalue kattaa viinien ja alkoholijuomien pullotuksen ja jakelun. Pullotus tapahtuu sovituilta osin hyvien valmistustapojen (GMP) mukaisesti. Lisäksi tehtaalla on International Food Standard, version 5 -tuoteturvallisuussertifikaatti, jonka on hyväksynyt SI Global. _Taloudellinen vastuu ltialla taloudellinen vastuu merkitsee lisäarvon luomista osakkeenomistajalle. Hyvä taloudellinen tulos mahdollistaa toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen ja panostuksen henkilöstön hyvinvointiin. Lisäarvon luomisen perustana on kannattava kasvu, hyvät asiakassuhteet, pitkäjänteinen tuotemerkkien kehittäminen ja yhteistyö päämiesten kanssa, osaava henkilöstö, toimintatapojen ja prosessien kehittäminen sekä kuluttajatuntemus. Lisäarvoa sidosryhmille SUOR VIKUTUS 2011 (2010) EPÄSUOR VIKUTUS siakkaat: ltia saa tuloja alkoholijuomien sekä teollisten palveluiden, rehujen, tärkkelyksen, teknisen etanolin ja hiilidioksidin myynnistä. Työntekijät: ltia maksaa palkkoja, palkkioita ja muita välillisiä työnantajakustannuksia.* Toimittajat: ltia ostaa raaka-aineita, tavaroita ja palveluita paikallisilta ja kansainvälisiltä toimittajilta. Julkinen sektori: ltia maksaa valmiste- ja tuloveroja yhteiskunnalle. Valmisteverot eivät sisälly liikevaihtoon. ** 524,8 milj. euroa (487,9 milj. euroa) 73,1 milj. euroa (63,7 milj. euroa) 324,1 milj. euroa (313,0 milj. euroa) 534,1 milj. euroa (475,5 milj. euroa) siakkaat: ltia tarjoaa asiakkailleen ainutlaatuisen, toiminta-alueensa kattavimman tuotevalikoiman. Työntekijät: ltia rakentaa yli 1 100 hengen henkilöstölleen työhyvinvointia tukevaa yrityskulttuuria. Toimittajat: ltia tuo lisäarvoa toimittajille mm. viljalajikkeiden, pakkausratkaisujen ja tuotteiden makumaailmojen yhteisellä kehitystyöllä. Julkinen sektori: ltia kantaa taloudellista vastuuta huolehtimalla veroista ja sosiaalimaksuista ja luomalla työpaikkoja ltiaan ja toimittajille. lkoholijuomia toimittavat päämiehemme, ohran viljelijät sekä materiaali- ja raaka-ainetoimittajat odottavat ltialta liiketoiminnan kannattavaa kasvua, molempia osapuolia hyödyttäviä, kehittyviä ja pitkäaikaisia liikesuhteita ja hyvää maksuvalmiutta. Investoinnit Osingot omistajalle *** 6,1 milj. euroa (106,4 milj. euroa) 7,192 milj. euroa (0 milj. euroa) *Maanviljelijäkumppaneilleen ltia maksoi käyttämästään ohrasta yhteensä 33,2 (20,4) miljoonaa euroa. **Veroista maksettiin Suomeen 249,5 (254,6) miljoonaa euroa. *** Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että ltia maksaa 7,192 miljoonaa euroa osinkoja vuoden 2011 tuloksesta. Tuet ja lahjoitukset: ltia ei myönnä tukia tai lahjoituksia lukuun ottamatta erittäin pienimuotoista 0,1 (0,1) miljoonaan euron osallistumista paikkakuntien tapahtumiin. Tukia tai lahjoituksia ei jaeta millekään poliittisille tahoille tai toimijoille.

36 37 ltia vastuullisuusraportti 2011 _Ympäristövastuu ltian keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät Koskenkorvan viljaviinatehtaaseen sekä Rajamäen ja vuonna 2010 ostetun Tanskan Svendborgin alkoholijuomatehtaiden toimintaan. Baltian markkinoita palveleva Tabasalun alkoholijuoma on tuotantovolyymiltaan huomattavasti muita tehtaita pienempi, joten myös sen ympäristövaikutukset ovat pienempiä. vuonna 2011 oli 2 554 MWh eli 5,5 % verrattuna vuoden 2010 tasoon sekä 6 852 MWh eli 13,1 % verrattuna vuoden 2005 tasoon. YMPÄRISTÖINVESTOINNIT J TOIMINNN KEHITTÄMINEN Vuonna 2011 Rajamäen tehtaalla tehtiin 1,25 miljoonan euron ympäristöinvestoinnit. Tärkeimmät investointikohteet olivat: osittainen puhtaan veden vesijohtojen uusiminen, alueen sadevesien erottaminen jätevesistä viemäröintiin tehdyillä muutoksilla, paineilma- ja höyryverkon hukkaenergian hyödyntäminen veden lämmityksessä, paineilmaverkoston vuotokohtien kartoitus, uuden jäteaseman rakennus alueelle ja tarpeettomien rakennusten purku tai niiden lämmityksen lopettaminen. Koskenkorvan tehtaalla jatkettiin edellisenä vuonna valmistuneiden jätevesialtaiden käytön optimointia. Lisäksi tehtaalla parannettiin vesi- ja viemärilinjoja ja tehostettiin prosessin sisäisiä vesikiertoja vähentäen samalla vedenkulutusta ja jäteveden määrää. Lämmön talteenottoa tehostettiin asentamalla prosessiin lämmönvaihtimia. Kuidun veden erotukseen asennettiin uusi laitteisto, jolla saatiin vähennettyä kuivaukseen käytettävää energiaa ja samalla parannettiin tehtaan hygieniatasoa. Ohran kivikuorintaprojekti käynnistettiin ja sen avulla saadaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän ohrankuorta voimalaitoksessa poltettavaksi. Koskenkorvan tehtaan energiantuotannossa, joka kuuluu päästökaupan piiriin, hyödynnetään uusiutuvat poltettavat jakeet, kuten ohran kuori ja tislausjakeet. LISÄTIETO ENERGITEHOKKUUSSOPIMUKSEST: http://www.ek.fi/energia/energiatehokkuussopimus Koskenkorvan, joka on Suomen suurin ohrankäyttäjä, käytti vuonna 2011 tuotantoonsa 180,2 miljoonaa kiloa ohraa, josta valmistui 22,3 (23,9) milj. kiloa viljaviinaa, 49,6 (39,2) milj. kiloa tärkkelystä ja 63,4 (56,8) milj. kiloa rehua. Rajamäen tuotti 53,9, Svendborgin 34,3 ja Tabasalun 4,3 miljoonaa litraa alkoholijuomia. Koskenkorvan, Rajamäen ja Svendborgin tehtailla sekä Helsingin pääkonttorin tukitoiminnoissa, myynnissä ja markkinoinnissa ympäristöjohtamisjärjestelmät on sertifioitu ISO 14001 -standardin mukaisesti. Tabasalun tehtaalla nodatetaan Virossa käytössä olevia ympäristölakeja ja viranomaismääräyksiä. Ympäristöjärjestelmiä kehitetään säännöllisten auditointien sekä yhteisten toimintatapojen, muun muassa ympäristönäkökohtien arvioinnin harmonisoinnin avulla. Energia- ja ympäristönäkökulma huomioidaan tuotantoprosesseja ja tuotannollisia investointeja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöperiaatteet päivitettiin tilikauden 2011 aikana vastaamaan entistä paremmin koko konsernin toimintaa. Myös Suomen ja Tanskan toiminnoille aikavälille 2010-2012 laaditut ympäristötavoitteet ja ympäristöohjelmat päivitettiin. Ympäristötavoitteet olivat seuraavat: - energian käytön vähentäminen suhteutettuna tuotantoon - pohjaveden käytön vähentäminen suhteutettuna tuotantoon - jäteveden kemiallisen hapenkulutuksen (COD) vähentäminen suhteutettuna tuotantoon. Lisäksi Suomen myynnin ja markkinoinnin ympäristötavoitteena oli hävitettävän pakkausmateriaalin arvon ( ) vähentäminen. Kaikille ympäristötavoitteille asetettiin tavoitetasot. Vuoden 2011 ympäristötavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaisesti jäteveden kemiallisen hapenkulutuksen sekä hävitettävän pakkausmateriaalin arvon vähentämisen suhteen. Energian kulutuksen osalta Koskenkorvan oli tavoitetasoa parempi ja Rajamäen ja Svendborgin tehtaat jäivät hieman tavoitetasosta. Pohjaveden käytön osalta Koskenkorva oli tavoitetasoa parempi, Svendborg lähes tavoitteen mukainen ja Rajamäellä tavoitetasoa ei saavutettu. Osasyynä tähän olivat muutokset tavoitteeseen laskettavien vesijakeiden määrässä. Vuodelle 2012 Rajamäen vedenkäyttöä kuvaava määritystapa tarkennetaan. EDISTYSTÄ ENERGIN SÄÄSTÖSSÄ ltian tehtaiden (ilman logistiikkakeskuksia ja toimistotiloja) energiakulut olivat noin seitsemän miljoonaa euroa vuonna 2011. Energian säästötoimet ovat ltialle sekä liiketoiminnan kannattavuuden että ympäristön kannalta keskeinen kehityskohde. Energian käytön vähentämisen tavoitetaso perustuu Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen valtion vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen, johon ltia liittyi vuonna 2008. Energiatehokkuusohjelman myötä ltia on sitoutunut vähentämään energian käyttöään Suomessa 9 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Energian säästö Ympäristö-, laatu- ja turvallisuusorganisaatio Operational development manager Johdon katselmus kaksi kertaa vuodessa Tekninen etanoli Svendborgin JOHTORYHMÄ Rajamäen Supply Chain Brands Trading Tukitoiminnot Koskenkorvan Tabasalun Ympäristövastaava

38 39 ltia vastuullisuusraportti 2011 Myös Svendborgin tehtaalla uudistettiin viemäröintiä siten, että sadevedet saadaan erotettua jätevedestä. Jäteveden laatua parannettiin mm. poistamalla sakan määrää suodatuksien avulla. Energian säästöä parannettiin tekemällä selvitys ilmastoinnin optimaalisesta käytöstä ja maakaasuboilerin lämpötilan alentamismahdollisuuksista. ltia-konserniin kuuluva -Pullo Oy hoiti keskitetysti uudelleen täytettävien alkoholijuomapullojen kierrätysjärjestelmää Suomessa. Samalla ltia valmistautui kierrätyslasipullojen kierrätysjärjestelmän käyttöönottoon, mikä merkitsee esimerkiksi pullojen pesun lopettamista ja sen myötä energian käytön, pesuaineiden, veden ja jäteveden määrien vähenemistä Rajamäen tehtaalla. TYÖTÄ POHJVEDEN J MPERÄN SUOJELEMISEKSI ltialle pohjaveden ja maaperän suojelu on tärkeää, koska puhdas pohjavesi on alkoholijuomien valmistuksen keskeinen raaka-aine. ltia suojelee vedenottamoitaan Suomessa maanomistuksilla pumppaamoiden pohjavesialueilla sekä mm. alueen rakentamisrajoituksilla, ympäristönsuojelualueilla, lausunnoin lähialueiden rakentamisesta tai maanotosta sekä alueiden maankäytön valvonnan avulla. Tanskan Svendborgin tehtaalla ltia käyttää kunnan vesijohtovettä, joka täyttää talousveden vaatimukset ja viranomaisvaatimukset. Yritys haki kertomusvuonna Rajamäen tehtaan vedenottoalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Kurkisuon suojelua. Luonnonsuojelualueeksi suunnitellun alueen koko on 144,1 hehtaaria. Kurkisuo on merkittävä uhanalaisten kasvilajien ja suoluontotyyppien esiintymisalue Uudellamaalla. Ympäröivistä ojituksista huolimatta monet suoluontotyypit ovat säilyneet luonnontilaisen kaltaisina. Kurkisuo kuuluu rannikko-suomen kermikeidassoihin ja kymmenen valtakunnallisesti tärkeän suon joukkoon. ltialla on myös Hyvinkään Petkelsuolla yksityinen 7,5 hehtaarin kokoinen Kaunissyrjän luonnonsuojelualue, joka on osa valtakunnallista soidensuojeluohjelmaa. ltian toiminta ei vaikuta suojeltuihin tai niiden ulkopuolisiin korkean biodiversiteettiarvon alueisiin. YMPÄRISTÖVELVOITTEET TOTEUTUIVT Ympäristölupavelvoitteet sekä kunnan asettamat tavoitetasot toteutuivat vuoden 2011 aikana Rajamäen, Koskenkorvan, Svenborgin ja Tabasalun tehtaiden osalta. Ympäristöön liittyvät onnettomuudet ja poikkeamat kirjataan poikkeamaraporteille ja korjaavien toimenpiteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Vuoden 2011 aikana ei tapahtunut yhtään merkittävää ympäristövahinkoa eivätkä sidosryhmät esittäneet ympäristöön liittyviä huolenilmaisuja. Lupaehtojen ylityksistä tai ympäristölakien ja -määräysten noudattamatta jättämisestä aiheutuneita sakkoja ei katsauskaudella ollut. PÄÄSTÖKUPP Tislaaminen on energiaintensiivistä toimintaa, mikä korostaa päästökaupan merkitystä ltialle. Koskenkorvan tislaamo käyttää ltian koko tuotannossaan käyttämästä energiasta noin 90 prosenttia. ltian saamat päästöoikeudet olivat vuonna 2011 54 632 -tonnia ja toteutuneet päästöt olivat 38 863 -tonnia. Päästöoikeuksien kokonaismäärä oli vuoden 2011 lopussa 80 3 -tonnia sisältäen edellisiltä vuosilta käyttämättä jääneitä päästöoikeuksia 1,17 miljoonan euron arvosta. ltian laatu-, turvallisuus- ja ympäristöperiaatteet Kehitämme toimintaamme ja tuotteitamme huomioiden asiakkaidemme, päämiestemme ja sopimuskumppaniemme toiveet ja tarpeet. Tuotamme lisäarvoa toimittamalla kannattavia, korkealaatuisia tuotteita ja palveluja huomioiden samalla ympäristön ja työntekijöiden turvallisuuden. Varmistamme valmistamiemme ja markkinoimiemme tuotteiden turvallisuuden kohtuullisesti käytettynä. Käytämme valmistusprosessissamme ensiluokkaista pohjavettä ja muita korkealaatuisia raaka-aineita. Panostamme erityisesti: - liiketoimintaprosessien tehokkuuteen - energian, luonnonvarojen ja materiaalien tehokkaaseen käyttöön ja kierrättämiseen - ympäristön pilaantumisen estämiseen - työturvallisuuden parantamiseen, ennakoivaan työterveyshuoltoon ja läheltä piti -tilanteiden raportointiin Noudatamme markkinoinnissamme CEPS:n vastuullisen alkoholinkäytön asiakirjan säännöksiä sekä EFRD:n yleisiä kaupallisen viestinnän standardeja. Olemme rehellisiä ja avoimia suhteessa sidosryhmiimme. Lakien, asetusten ja viranomaismääräysten noudattaminen muodostavat toimintamme minimitason. Edistämme jokainen omassa työssämme ja omalla toimipaikallamme laatu-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikan vaatimusten mukaista toimintaa.

40 ltia vastuullisuusraportti 2011 Korkea jätteiden kierrätysaste ltian tehtaiden jätteiden kierrätysaste oli korkea. Rajamäen, Koskenkorvan ja Svendborgin keskimääräinen jätteiden kierrätysaste ja hyötykäyttö energiana oli 89,2 %. Jätteiden määrän vähentämiseen tähdätään Suomessa alentamalla hävitettävän pakkausmateriaalin määrää. Lisäksi laatuvaatimukset täyttämättömät, esimerkiksi virheellisistä pakkauksista puretut tuotteet tislataan tekniseen käyttöön soveltuvaksi. TUOTTEET PKTN LÄHELLÄ KULUTTJI Monet ltian omat viinituotteet kuljetetaan suurina erinä lähellä loppukuluttajia sijaitseviin pullottamoihin, joissa ne pakataan itse. Näin toimien tehostamme kuljetuksia, koska itse pulloja ei tarvitse kuljettaa lähtömaasta. PRNNMME MTERILITEHOKKUUTT ltia mittaa tuotantonsa tehokkuutta ja sitä kautta myös materiaalitehokkuutta. Tärkeimmät mittarit ovat senttiä/litra ja Koskenkorvan tehtaalla senttiä/tonni viljaa. Tehostamistyötä tehdään kaikissa prosessivaiheissa erillisin toimenpitein. Mittareita ja niiden hyödyntämistä liiketoiminnassa kehitetään edelleen. Materiaalivirrat ja ympäristöön vaikuttavat tekijät Koskenkorvan, Rajamäen ja Svendborgin tehtailla 2011 Materiaalitehokkuus on huipussaan arvokkaan raakaaineemme, ohran jyvän hyödyntämisessä Koskenkorvan tehtaalla. Se hyödynnetään 100-prosenttisesti viljaviinan, tärkkelyksen ja rehujen tuotantoon. Jäljelle jäävät kuoret poltetaan Koskenkorvan tehtaan voimalaitoksessa. Henkilöstön ympäristötietoisuutta kehitetään ja ylläpidetään intranetin, ympäristötavoitteiden ja niiden seurantakokousten, tehtaiden ilmoitustaulujen ja ympäristöauditointien avulla. lkoholijuomat, muut raaka-aineet ja tarvikkeet Energia Kuljetukset Tuotannon keskeiset ympäristöluvut 2009-2010 Ohran käyttö (milj. kg) 116 164 Maakaasu (GWh) 1 5 482 Höyryn kulutus (GWh) 150 165 Sähkön kulutus (GWh) 45 51 Veden kulutus (1000 m 3 ) 1 076 1292 Jäteveden määrä (1000 m 3 ) 479 533 -päästöt/ fossiiliset (t) 39 039 48 475 -päästöt/uusiutuvat (t) 8 354 9 501 SO 2 -päästöt ilmaan (t) 23 23 NO X -päästöt ilmaan (t) 48 VOC -päästöt (t) 6 6 Hiukkaspäästöt ilmaan (1000 t) 3 3 Jätemäärät (t) ongelmajätteet 12 35 kaatopaikkajätteet 138 1 255 hyötykäytetty jäte energiahyötykäyttö 4 879 5 857 muu hyötykäyttö 7 016 6 698 Ympäristömenot (milj. euroa) ympäristönsuojeluinvestoinnit 0,1 0,9 ympäristönsuojelun käyttömenot 1,6 2,2 ympäristönsuojelun tuotot 0,6 0,9 Svendborgin ei ole vielä mukana vuoden 2009 luvuissa. 2009 2010 Tuotannon keskeiset ympäristöluvut 2011 2011 Ohran käyttö (milj. kg) 180 Maakaasu (GWh) 4 607 Höyryn kulutus (GWh) suora 0 Höyryn kulutus (GWh) epäsuora 161 Sähkön kulutus (GWh) suora 4,3 Sähkön kulutus (GWh) epäsuora,5 Veden kulutus (1 000 m 3 ) 1 210 Jäteveden määrä (1 000 m 3 ) 456 -päästöt / fossiiliset (t) suora 44 977 -päästöt / fossiiliset (t) epäsuora 2 327 -päästöt / uudistuvat (t) suora 9 279 -päästöt / uudistuvat (t) epäsuora 0 SO 2 -päästöt ilmaan (t) suora 22,6 SO 2 -päästöt ilmaan (t) epäsuora 0,2 NO x -päästöt ilmaan (t) suora 45 NO x -päästöt ilmaan (t) epäsuora 2 VOC-päästöt (t) suora 0 VOC-päästöt (t) epäsuora 8 Hiukkaspäästöt ilmaan (1,000 t) suora 0,003 Hiukkaspäästöt ilmaan (1,000 t) epäsuora 0,004 Jätemäärät (t) ongelmajätteet 4 6,5 kaatopaikkajäte 1 629 hyötykäytetty jäte energiahyötykäyttö 5 486 muu hyötykäyttö 7 407 Ympäristömenot (milj. euroa) ympäristönsuojeluinvestoinnit 1,3 ympäristönsuojelun käyttömenot 1,5 ympäristönsuojelun tuotot 1,2 ympäristövastuut Turve Koskenkorvan tehtaan voimalaitos Energia Päästöt ilmaan Sähköenergia Kuljetukset Viljaviina lkoholijuomat, muut raaka-aineet ja tarvikkeet Svendborgin Energia lkoholijuomat Kuljetukset Ohra Vesi Muut raaka-aineet Koskenkorvan Hiilidioksidi Ohrankuoret Tärkkelys Rehut Jätteiden energiahyötykäyttö Kaato- Jätevesi paikka- jätteet Kuljetukset Viljaviina Jätteiden materiaalihyötykäyttö Rajamäen Vesi lkoholijuomat Tekninen etanoli Toistaiseksi ltiasta ei ole saatavissa yhtenäisiä tietoja toimenpiteistä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, toiminnan kannalta merkittävien materiaalien kulutuksesta (paino tai volyymi), tuotteiden ja materiaalien kuljetuksesta eikä työmatkoista aiheutuneita merkittäviä ympäristövaikutuksia.

42 43 ltia vastuullisuusraportti 2011

44 45 ltia vastuullisuusraportti 2011 _Sosiaalinen vastuu ltian sosiaalisen vastuun keskeiset aihealueet ovat oman henkilöstön hyvinvointi ja kehitys, markkinoinnin vastuullisuus sekä tuoteturvallisuus. Sosiaalinen vastuumme laajenee sisältämään tuotteiden koko tuotantoketjun, kun Suomen, Ruotsin ja Norjan alkoholimonopolit liittivät työjärjestö ILO:n periaatteisiin perustuvan Code of Conductin sopimuksiinsa. IN GOOD COMPNY ltialla on noin 1 200 työntekijää kuudessa maassa. Henkilöstöpolitiikkamme toimintaperiaatteita ovat oikeudenmukaisuus, avoimuus, kansainvälisyys ja tasa-arvoisuus. Kansainvälisyys merkitsee tasa-arvoa maiden välillä, mikä lisää johtamisen monimuotoisuutta. Esimiestyön kehittäminen ja johtaminen onkin ajankohtainen kehityshankkeemme. Oikeat ihmiset oikeisiin tehtäviin Henkilöstötavoitteemme on mahdollistaa henkilöstön paras mahdollinen suorituskyky sekä onnistumisia tukeva yrityskulttuuri. ltia noudattaa tehtyjä työmarkkinasopimuksia ja kehittää jatkuvasti ja aloitteellisesti henkilöstöpolitiikkaansa. Vuoden 2011 aikana keskeisiä henkilöstötoimenpiteitämme oli 280 ammattilaisen integrointi osaksi ltian organisaatiota, kun yritys hankki omistukseensa viinien ja väkevien juomien tuotemerkkien lisäksi tuotanto- ja logistiikkatoimintoja Ruotsissa ja Tanskassa. Toinen merkittävä saavutus oli palkkarakenteen yhtenäistäminen, mikä takaa tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen palkan Suomen tuotantolaitoksissa. Henkilöstöstrategiamme ytimenä on edistää liiketoimintatavoitteiden saavuttamista turvaamalla oikeiden henkilöiden rekrytointi ja varmistamalla henkilöstön sitoutuneisuus, motivaatio ja jatkuva kehittyminen. Vuosi 2011 oli ltian henkilöstötoiminnon uudelleen järjestäytymisen vuosi. Vuosien 2012-2014 fokusalueiksi määriteltiin Performance Culture, osaamisen kehittäminen, optimaalinen organisaatio, yhtenäiset toimintatavat koko toimialueelle sekä viestintä. Performance Culture ltia valmistautui vuoden 2011 lopussa aloittamaan henkilöstötyössään koko konsernin laajuista Performance Culture -työtä. ihe on valittu ltian yhdeksi strategiseksi painopistealueeksi vuodeksi 2012 ja työ tulee jatkumaan vuoteen 2015 asti. Performance Culture sisältää mm. ltian tarinan ja yrityskulttuurin peruspilarit, hyvän johtamisen, henkilöstölupauksen, palkitsemiskäytännöt, selkeän suunnan antamisen ja sen mahdollistavan organisaation. Erityishuomio kiinnitetään toivottuun käyttäytymiseen. Performance Culture -työn toimintasuunnitelman pohjustamiseksi tehtiin aihetta koskeva, kaikki toimintamaat kattava kysely. Sen perusteella ltian henkilökunta on halukas rakentamaan yhteistä ltiaa ja odottaa työyhteisönsä olevan ammattitaitoinen, yhteistyökykyinen ja joustava. Osaamisen kehittäminen Vastuullisena työnantajana ltia haluaa tarjota henkilöstölleen kehittymisen mahdollisuuksia. Osaamisen kehittämiseen on ensimmäisessä vaiheessa valmisteilla seitsemän uutta sisäistä koulutusta. Samalla valmistelemme osaamisen kehittämisen suurempia linjoja henkilökunnan tarvittavan osaamisen ja muutoskyvyn turvaamiseksi. Kaikkien henkilökuntaan kuuluvien kanssa käydään vuoden aikana kehityskeskustelu. Koko vuoden tavoitteiden määrittelemiseen ja saavuttamiseen liittyvät kehityskeskustelut käydään keväällä. Henkilöstön kanssa käytävät syksyn kehityskeskustelut liittyvät osaamisen kehittämiseen. Optimaalinen organisaatio Optimaalinen organisaatio, jota tavoittelemme, on kollektiivista älykkyyttä hyödyntävä, joustava ja matala. Keskeistä on saada oikealla osaamisella varustetut oikeat ihmiset oikeisiin rooleihin. Käytämme strategisia projekteja ja muutostukea välineinä kohti optimaalista organisaatiota. Yhtenäiset toimintatavat koko toimialueelle Henkilöstötyön avainprosessit, mm. palkkaus, perehdytys, rekrytointi ja kehityskeskustelut yhtenäistetään, mikä helpottaa esimiesten työtä jatkossa. Henkilöstöprosesseissa keskeistä on samantasoinen ammatillinen tuki kaikille esimiehille ja koko henkilöstölle, läpinäkyvyys, yhtenäiset työkalut ja lain vaatimusten täyttäminen. Koko toimialueella toimitaan samojen periaatteiden mukaisesti soveltaen niitä tarvittaessa paikallisesti. vointa viestintää ja vuoropuhelua Haluamme korostaa avointa henkilöstöviestintää työnteon edellytysten ja tiedonsaannin turvaamiseksi. Samalla rakennamme yrityskulttuuria ja ltian työnantajakuvaa. Uuden, aikaisempaa interaktiivisemman intranetin rakentaminen aloitettiin vuonna 2011. ltian ylimmän johdon ja luottamusmiesten luottamusmiestapaaminen järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tapaamisissa keskustellaan mm. ltian tuloksesta, tulevaisuuden näkymistä, liiketoiminnasta, henkilöstön asemaan liittyvistä asioista ja yhteisistä suunnitelmista. Edistämme tasa-arvoa Varmistamme tasa-arvon toteutumisen päivittäisessä toiminnassa monin toimenpitein. Kehitämme työoloja sekä miehille että naisille soveltuviksi. Työtehtäviä ei tarkoituksellisesti luokitella naisten tai miesten tehtäviksi. voimet työpaikat ovat sekä naisten että miesten haettavissa. Työpaikkailmoittelu toteutetaan niin, että edistetään sekä naisten että miesten hakeutumista avoimiin tehtäviin. Työnantaja edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luo kaikille yhtäläiset mahdollisuudet jatkokouluttautumiseen ja uralla etenemiseen. Työnantaja toteuttaa samapalkkaisuuden periaatetta eli samasta työstä maksetaan naisille ja miehille sama palkka. Monityötaitoisuutta kehitetään tasapuolisesti. Etuisuus- ja palkitsemiskäytäntö on kaikille yhtäläinen. Työhyvinvointia, työsuojelua ja työterveydenluontoa kehitetään yhtäläisesti sekä naisten että miesten osalta. Työnantaja huolehtii siitä, että kukaan ei joudu sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi eikä työpaikkakiusatuksi. ltian hallituksessa oli seitsemän jäsentä, joista kolme naisia. (Vuonna 2012 hallituksessa on neljä naista.) Johtotiimin kuudesta jäsenestä yksi on nainen. ltiassa työsuhteet ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevia. Henkilöstön vaihtuvuus vaihtelee maittain ja on verraten vähäistä erityisesti paikkakunnilla. Kokopäiväisille ja määräaikaisille työntekijöille tarjotaan keskeisten toimintojen osalta toisiaan vastaavat edut.

46 47 ltia vastuullisuusraportti 2011 Henkilöstö keskimäärin maittain 2011 Yhteensä 1178 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS 2007-2011 07 08 09 10 11 Henkilöstön jakautuminen liiketoiminta-alueittain 2011 TYÖSUHTEEN MUOTO 2011 Koko- ja osa-aikaisten osuus 2011 Henkilöstöryhmät 2011 Yhteensä 1178 Suomi 566 Tanska 198 Ruotsi 193 Baltia 152 Norja 70 1135 1108 908 1122 1178 Brands 162 Trading 99 Industrial Services 71 Supply Chain ja tukifunktiot 847 Yhteensä 1178 Vakinaiset 93,4% Määräaikaiset 6,6% KOKOIKISI 87,5% OS-IKISI 12,5% Työntekijät 456 Toimihenkilöt 722 Tulospalkkaus- ja tuotantopalkkiojärjestelmä Koko ltian henkilökunta kuuluu joko tulospalkkaus- tai tuotantopalkkiojärjestelmän piiriin. ltian toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt ja johto kuuluvat ltiakonsernissa noudatettavan tulospalkkausjärjestelmän piiriin. Tulospalkkaus perustuu budjetissa vahvistettuihin konsernitason operatiivisiin tulostavoitteisiin. Työntekijätehtävissä toimivat henkilöt kuuluvat tuotantopalkkiojärjestelmän piiriin. Tilikauden 2011 tulokseen sisältyy tulospalkkiovarausta 5,4 (4,0) miljoonaa euroa sosiaalikuluineen. Vertailukauden tuloksen perusteella tilikauden 2011 aikana maksettiin tulospalkkioita sosiaalikuluineen 4,1 miljoonaa euroa. ltia-konsernin johtoryhmän ja liiketoimintojen avainhenkilöille on suunnattu pitkäaikainen kannustinjärjestelmä, joka on toteutettu valtioomisteisten yhtiöiden johdon palkitsemisesta annetun ohjeistuksen mukaisesti. Tilikauden 2011 tulokseen sisältyy varausta 2,5 (1,1) miljoonaa euroa sosiaalikuluineen. Uudelleenjärjestelyt ja lomautukset Työsuhteiden irtisanomisia pyritään välttämään. Mahdollisissa irtisanomistilanteissa irtisanottuja tuetaan soveltuvin osin käyttämällä uudelleensijoituspalvelua. Myös työterveyshuollosta on saatavissa tarvittaessa erityistukea. Lomautuksia ei vuoden 2011 aikana ollut. Työhyvinvointi Olosuhteiden vuoksi vuoden 2011 aikana ei poikkeuksellisesti toteutettu henkilöstötutkimusta, mutta se suunnitellaan toteutettavaksi jälleen vuonna 2012. Henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia tuettiin varhaisen tuen mallilla sekä Suomessa toteutetun kuntokampanjan ja tyky-päivän avulla. Myös muissa toimintamaissa on järjestetty henkilökunnan yhteisiä tilaisuuksia vuosittain. Työterveys ja turvallisuus Sairauspoissaolot Koskenkorvan ja Rajamäen tehtailla olivat alle elintarviketeollisuuden keskiarvon. Sairauspoissaoloja pyritään vähentämään mm. varhaisen tuen mallin avulla. Svendborgin tehtaalla sairauspoissaoloprosentti oli Suomen arvoja korkeampi. ltian Suomen tehtailla on kohtaiset tapaturmataajuus- ja sairauspoissaoloprosenttitavoitteet. Tavoitteisiin ei päästy vuoden 2011 aikana. Työtapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden määrää seurataan ltiassa säännöllisesti. Työhön liittyviä kuolemantapauksia ei ollut vuoden 2011 aikana. ltia on järjestänyt henkilökunnalleen erittäin kattavan, lainsäädännön vaatiman tason ylittävän työterveyshuollon koko toimialueellaan. Suomessa etuihin kuuluu myös kattava sairaskuluvakuutus. Markkinointimme on vastuullista lkoholijuomien markkinointi on useissa toimintamaissamme hyvin rajoitettua. Laillisten rajoitusten lisäksi ltia-konserni on vapaaehtoisesti sitoutunut toteuttamaan alkoholijuomiensa markkinoinnissa EU-maiden alkoholintuottajien yhdistyksen CEPS:in (European Spirits Organisation) Roadmap 2015:n toimenpiteet alkoholihaittojen vähentämiseksi sekä noudattamaan EFRD:n (European Forum for Responsible Drinking) yleisiä kaupallisen viestinnän standardeja. Perusperiaatteena on, että

48 49 ltia vastuullisuusraportti 2011 alkoholijuomia voidaan markkinoida vastuullisella ja soveliaalla tavalla vain aikuisille. Lisätiedot: www.efrd.org ja www.europeanspirits.org Tuotteemme ovat jäljitettävissä Kuluttajan on aina syytä varmistaa hankkimansa alkoholijuoman turvallisuus ja alkuperä. ltian tuotteet ovat turvallisia kohtuullisesti nautittuina. nalysoimme maksutta valmistamamme tai maahantuomamme tuotteen, mikäli kuluttajalla on syy epäillä sen aitoutta. Väärennös- tai metanoliepäilyistä on otettava yhteys lähimpään poliisiviranomaiseen. ltian valmistamat tuotteet ovat aukottomasti jäljitettävissä pakkaus- ja raaka-ainevalmistajien yksittäisiin valmistuseriin asti. Jatkuva laadunvalvonta on osa yrityksen riskienhallintaprosessia. Odottamattomia vahinkoja varten konsernilla on kaikki liiketoimintayksiköt kattava tuotevastuuvakuutus. Koskenkorvan tehtaan sertifioidusta tuotantoprosessista otetaan päivittäin dokumentoitavat metanolianalyysit. Lisäksi viljaviinanäytteet analysoidaan EU:n virallisessa alkoholin tarkastuslaboratoriossa, lcohol Control Laboratoryssa (CL). Viljaviinan tuotantolaitoksen analyysien lisäksi Rajamäen tarkastaa kunkin vastaanottamansa raaka-aine-erän. Myös Svendborgin ja Tabasalun tehtailla on omat laadunvalvontalaboratorionsa. Monopolien ostotoiminnalle eettiset periaatteet lko ja muut pohjoismaiset alkoholimonopolit ovat yhteisesti luoneet eettiset periaatteet vastuulliselle ostotoiminnalleen. lkoholimonopolien vastuullisen hankinnan tavoitteena on huolehtia, että monopolien myymät tuotteet valmistetaan sosiaalisesti hyväksyttävissä tuotanto-olosuhteissa. Yhteispohjoismaisen projektin tavoitteen mukaisesti alkoholimonopolit ottivat vuoden 2012 alusta alkaen eettiset periaatteet (The Business Social Compliance Initiativen Code of Conduct) osaksi alkoholijuomatoimittajien sopimuksia. ltian myynti- ja markkinointiyhtiöt ovat allekirjoittaneet vakuutuksen, jonka mukaan ne sitoutuvat Code of Conductin sosiaalisiin ja ympäristömääräyksiin. Yritysten on varmistettava, että niiden koko toimitusketjussa noudatetaan Code of Conductia. ltiassa tämä toteutetaan niin, että myynti- ja markkinointiyritykset keräävät sähköisen kyselyn avulla päämiehiltään tiedot siitä, miten ne ovat omassa toiminnassaan hoitaneet Code of Conductin painottamat aihealueet, lähinnä ILO:n periaatteisiin perustuvat työ- ja ihmisoikeudet. Mikäli puutoksia havaitaan, päämiehiä tuetaan tarpeen mukaan niiden vastuullisuuden kehittämistyössä. ltia aloitti vuoden 2011 syksyllä lkon kanssa Chilessä pilotin, jossa lko auditoi merkittävän viinitoimittajamme ja sille rypäleitä toimittavat alihankkijat. Pilotilla haetaan oppia ja kokemuksia toiminnan vastuullisuuden kehittämiseen. _Noudatamme vastuullisia liiketoimintaperiaatteita Kansainvälisenä yhtiönä ltia haluaa varmistaa, että liiketoimintaperiaatteemme ovat selkeät. Liiketoimintamme on oltava rehellistä, lahjomatonta ja reilua. Liiketoimintaperiaatteet Toimintatapa Toimimme rehellisesti, lahjomattomasti ja avoimesti. Laillisuus Noudatamme toimintamaidemme lakeja, määräyksiä ja alan sääntöjä. Työntekijät Kunnioitamme ja edistämme ihmisten perusoikeuksia ja kansainvälisiä työstandardeja YK:n ihmisoikeuksien julistuksen ja kansainvälisen työjärjestön keskeisten sopimusten mukaisella tavalla. rvostamme erilaisuutta ja edistämme tasa-arvoista kohtelua sekä tasapuolisia mahdollisuuksia rekrytoinnissa, palkkauksessa, henkilöstön kehittämisessä ja uralla etenemisessä riippumatta rodusta, uskonnosta, poliittisista mielipiteistä, sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, siviilisäädystä tai vammaisuudesta. Emme käytä lapsi- tai pakkotyövoimaa. Työntekijöiden palkkaaminen, työllistäminen ja ylentäminen perustuvat yksinomaan pätevyyteen ja työtehtävissä tarvittaviin kykyihin. Sitoudumme tarjoamaan kaikille työntekijöillemme turvalliset ja terveelliset työolosuhteet. Yhteistyössä työntekijöiden kanssa autamme heitä kehittymään. Kunnioitamme henkilöstön yksityisyyttä ja henkilökohtaisten tietojen luottamuksellisuutta sekä työntekijöidemme yhdistymisvapautta. Sitoudumme edistämään vastuullista alkoholinkäyttöä ja toimimme sen mukaisesti. Tunnemme vastuumme yrityksen menestyksestä ja maineesta. Kuluttajat Tarjoamme tuotteita ja palveluja, joiden hinta ja laatu tuovat kuluttajille arvoa. Tuotteet ovat vastuullisesti käytettyinä turvallisia. Kaikki ltiaan kuuluvat yritykset noudattavat EU-maiden alkoholituottajien yhdistyksen CEPS:n vastuullisen alkoholinkäytön asiakirjan (Charter on Responsible lcohol Consumption) säännöksiä sekä EFRD:n (European Forum for Responsible Drinking) yleisiä kaupallisen viestinnän standardeja. Osakkeenomistajat Toimimme hyvän hallintotavan (corporate governance) periaatteiden mukaisesti. Liikekumppanit ltia ylläpitää molempia osapuolia hyödyttäviä suhteita alihankkijoidensa, asiakkaidensa ja liikekumppaneidensa kanssa. Liikesuhteemme perustuvat rehellisyyteen ja luottamukseen. Takaamme ltian ja liikekumppaneidemme liikesalaisuuksien luottamuksellisuuden sekä säilytämme kaiken luottamuksellisen tiedon, jonka saamme työssämme tietoomme. Odotamme liikekumppaniemme noudattavan samanlaisia periaatteita kuin itsekin noudatamme. Ympäristö Huolehdimme toimintamme ympäristövaikutuksista ja pyrimme vähentämään toimintamme ympäristövaikutuksia osana kestävää liiketoimintaa. Kilpailu Uskomme kovaan, mutta reiluun kilpailuun ja tuemme asianmukaisen kilpailulainsäädännön kehitystä. Noudatamme toiminnassamme reilun kilpailun periaatteita sekä kaikkia asiaankuuluvia säännöksiä. Lahjomattomuus Emme anna emmekä vastaanota suoraan eikä välillisesti lahjuksia tai muita sopimattomia etuuksia, joilla voitaisiin saavuttaa liikevoittoa tai taloudellista etua. Emme anna emmekä vastaanota mitään lahjaa tai maksua, joka voidaan mahdollisesti tulkita lahjukseksi. Emme tue suoraan tai epäsuorasti poliittisia puolueita tai organisaatioita. Emme myöskään osallistu yksittäisten ehdokkaiden vaalikampanjoiden rahoitukseen.

50 50 51 ltia vastuullisuusraportti 2011 Eturistiriidat Vältämme sellaisia toimia tai taloudellisia sidoksia, jotka voivat olla ristiriidassa työhön liittyvien vastuiden kanssa. Emme käytä asemaamme hyväksi saadaksemme etua itsellemme tai muille. Noudattaminen Valvonta Raportointi ltian hallitus on hyväksynyt nämä liiketoimintaperiaatteet, jotka ovat osa yrityskulttuuriamme. Liiketoimintaperiaatteiden noudattaminen on keskeinen tekijä liiketoimintamme menestyksen kannalta. ltian johtoryhmä vastaa siitä, että kaikki työntekijät tuntevat nämä periaatteet, ymmärtävät ne ja noudattavat niitä. Päivittäisessä toiminnassa periaatteiden noudattamisesta vastaavat yksiköt, yritykset ja toiminnot. Tarvittaessa periaatteita voidaan täsmentää eri maiden tarpeisiin räätälöidyllä ohjeistuksella. Mikäli epäilemme, että näitä periaatteita on loukattu, käännymme esimiehemme tai hänen esimiehensä puoleen. Yritysvastuutamme koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen viestinta@altiacorporation.com. _ltian raportin vertailu GRI:n sisältöön 1. Strategia ja analyysi 1.1 Ylimmän johdon edustajan lausunto 1.2 Keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 2. Organisaation taustakuvaus 2.1 Organisaation nimi 2.2. Tärkeimmät tavaramerkit, tuotteet ja palvelut 2.3 Operatiivinen rakenne 2.4 Organisaation pääkonttorin sijainti 2.5 Toimintojen maantieteellinen sijaiti 2.6 Omistusrakenne ja yhtiömuoto 2.7 Markkinoiden kuvaus 2.8 Organisaation toiminnan laajuus 2.9 Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa tai omistuksessa raportointikaudella 2.10* Raportointikaudella saadut palkinnot 3. Raportin muuttujat RPORTIN KUVUS 3.1 Raportointijakso 3.2 Edellisen raportin ilmestymisajankohta 3.3 Raportin julkaisutiheys 3.4 Yhteystiedot RPORTIN LJUUS J RJUKSET 3.5 Raportin sisällönmäärittely 3.6* Raportin rajaus 3.7 Erityiset rajaukset raportin laajuudessa tai rajauksessa 3.10* ikaisemmista raporteista poikkeavan tiedon syyt ja vaikutukset 3.11* Merkittävät muutokset raportin laajuudessa, rajauksissa tai mittausmenetelmissä GRI-SISÄLTÖVERTILU 3.12 GRI-sisältövertailu 4. Hallintokäytännöt, sitoumukset ja vuorovaikutus HLLINTO 4.1 Organisaation hallintorakenne 4.2* Hallituksen puheenjohtajan asema 4.3 Hallituksen jäsenten riippumattomuus 4.4* Osakkeenomistajien ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet hallituksen toimintaan SIDOSRYHMÄTOIMINT 4.14 Luettelo organisaation sidosryhmistä 4.15* Sidosryhmien määrittely- ja valintaperusteet 4.16 Sidosryhmävuorovaikutuksen muodot * Huomiot ja lisätiedot TP = tilinpäätös Sisältyy 32-33 33 ei kuvattu osittain Sivu 30-31 30-31 56 TP 4 TP 10-11, 61 TP 22 TP 8-9 TP 84 TP 8-9, 22 TP 5, 10 TP 4 51 33 33 33 50 51 51 51 TP 84-85 TP 88, 90 TP 88 52, TP 88 33-34 33-34 33-34 Taloudellisen vastuun tunnusluvut EC1 EC3 Taloudellisen lisäarvon luominen ja jakautuminen Tulospalkkioiden kattavuus Ympäristövastuun tunnusluvut EN1 Käytetyt materiaalit painon ja määrän mukaan EN3 Välitön energiankulutus EN8 Vedenotto EN11 Omistetun, vuokratun ja hallitun maan sijainti ja koko suojelluilla alueilla tai niiden läheisyydessä sekä suojeltujen alueiden ulkopuolella olevilla korkean biodiversiteetin alueilla EN12 Organisaation toiminnan, tuotteiden ja palveluiden keskeiset vaikutukset suojeltuihin ja näiden ulkopuolisiin korkean biodiversiteettiarvon alueisiin. EN16 Välittömien ja välillisten kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt EN20 Typpi- ja rikkidioksidipäästöt sekä muut merkittävät päästöt ilmaan tyypin ja painon mukaan EN22 Jätteiden kokonaispaino tyypin ja käsittelymenetelmän mukaan EN24* Baselin sopimusasiakirjan liitteissä I, II, III ja VIII ongelmajätteiksi luokiteltujen kuljetettujen, maahantuotujen, maasta vietyjen tai käsiteltyjen jätteiden paino sekä kansainvälisin laivakuljetuksin kuljetettujen jätteiden suhteellinen osuus EN28 Ympäristölakien ja -määräysten noudattamatta jättämisestä määrättyjen merkittävien sakkojen rahallinen arvo ja muiden rangaistusten kokonaismäärä EN30* Ympäristönsuojelun kokonaiskustannukset ja -investoinnit tyypeittäin Sosiaalisen vastuun tunnusluvut L1 Henkilöstön jakautuminen työsuhteen tyypin, työsopimuksen ja toiminta-alueen mukaan L3 Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut, joita ei ole tarjottu määräaikaisille tai osa-aikaisille työntekijöille (keskeisten toimintojen osalta) L12 Niiden työntekijöiden prosentuaalinen määrä, joiden kanssa käydään säännöllisiä kehitysja urakeskusteluja S6 Poliittisille puolueille, poliitikoille ja muille vastaaville instituutioille annettu taloudellinen tuki ja luontoissuoritukset valtioittain *S7 Kilpailun rajoittamiseen liittyvien oikeudenkäyntien määrä ja toimenpiteet Sisältyy osittain osittain osittain Sivu 35 46, TP 12-13 38 38 38 46-47 45 44 35, 49 2.10 Yritys ei ole saanut palkintoja raportointikaudella. 3.6 Ympäristöindikaattoreiden osalta raportoidaan tehtaat ilman erillisiä logistiikkakeskuksia. 3.10 Raportissa ei ole aikaisemmista raporteista poikkeavaa tietoa. 3.11 Sivun taulukossa vuoden 2011 raportointi on aikaisempaa kattavampaa. 4.2 Hallituksen puheenjohtaja ei kuulu toimivaan johtoon. 4.4 Omistajan edustaja toimii hallituksen jäsenenä. 4.15 Valinta perustui sisäiseen kyselyyn. EN22 Raportoiduista tehtaista puuttuvat Viron tiedot. EN30 Raportoiduista tehtaista puuttuvat Viron tiedot. S7 Kilpailun rajoittamiseen liittyviä oikeudenkäyntejä tai toimenpiteitä ei ollut. 51