PÄÄTÖS UUDELY/1150/07.00/2010 27.10.2010 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostuskohteen sijainti Kiinteistön omistaja Toiminta kiinteistöllä Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Öljyalan Palvelukeskus Oy SOILI-ohjelma c/o Pöyry Building Services SOILI-kohdenumero:05400-13-45 Tuusulan kunta Jokela Puistotie 1 RN:o 858-405-4-171 As Oy Nukarintie Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Kiinteistöllä on toiminut huoltoasema. Asemalla oli myös ulkohuoltopaikka. Jakelutoiminnan ajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa. Kiinteistöltä on myyty bensiiniä, polttoöljyä ja dieseliä maanalaisista säiliöistä, joiden lukumäärää ei ole saatu selville. Jakelutoiminnan päätyttyä säiliöt poistettiin. Kiinteistöllä on nykyisin kaksi asuinkerrostaloa, jotka on rakennettu vuonna 1990. Maaperän pilaantuminen on aiheutunut polttoaineen jakelutoiminnasta. Tietoa kiinteistöllä mahdollisesti sattuneista vahingoista ei ole. Maksu 1 152 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070 www.ely-keskus.fi/uusimaa Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki
UUDELY/1150/07.00/2010 2/18 Asian vireilletulo Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 16.7.2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 ja 3 momentti Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kunnostettava kohde sijaitsee Tuusulan Jokelassa osoitteessa Puistotie 1 (liite 1.). Kiinteistö rajoittuu etelässä, pohjoisessa ja lännessä tiealueisiin. Idässä kohdekiinteistö rajoittuu pienkerrostaloihin sekä suojeltuun rakennukseen. Kunnostettava alue sijoittuu pienkerrostalon päätyyn ja takapihalle. Kiinteistö on kaavoitettu asuinkäyttöön. Kiinteistön maaperää koskevat aikaisemmat viranomaislausunnot Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat - Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto 29.10.2008 koskien As Oy Nukarintien hakemusta öljysuojarahastolle. - Entinen polttoaineen jakeluasema, Puistotie 1, 05400 Tuusula 05400-13-45, Pilaantuneen maaperän kunnostusohjelma. WSP Environmental Oy. 14.7.2010. - Raportti soili-kohteen Puistotie 1 (05400-13-45) in situkunnostuksen lisätutkimuksista. Ekokem-Palvelu Oy. 5.5.2010. Alueen maaperä-, pinta- ja pohjavesiolosuhteet Maaperätutkimusten yhteydessä todettiin alueen maalajin olevan hiekkaa/silttiä noin 6 metriin asti. Joissakin näytepisteissä havaittiin yhtenäisen oloinen savikerros syvyydellä 1 3 metriä. Oletettu kallionpinta saavutettiin kiinteistön itäreunalla noin 2,5 3 metrin syvyydellä. Kiinteistön etelä- ja länsireunalla oletettu kallionpinnan taso vaihteli 4,3 5,9 metrin syvyydellä. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Yhdessä tutkimuspisteessä todettiin ohut kerros orsi-/pohjavettä kallionpinnan päällä. Kiinteistön sadevedet johdetaan osittain kunnan viemäröintiin, osa sadevesistä imeytyy maaperään ilman viemäröintiä.
UUDELY/1150/07.00/2010 3/18 Kiinteistöllä tehdyt tutkimukset Tutkimukset vuonna 2007 Kiinteistön piha-alueelta otettiin maaperänäytteitä porakonekairalla elokuussa 2007. Näytteitä otettiin yhteensä 13 tutkimuspisteestä. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Kairaukset ulotettiin syvimmillään kuuden metrin syvyyteen. Maanäytteistä tutkittiin haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä PID-kenttämittarilla ja hiilivetyjen kokonaispitoisuutta Petroflag-kenttätestillä. Laboratoriossa analysoitiin seitsemästä maanäytteestä öljyhiilivetyjen, BTEX-yhdisteiden, MTBE:n, TAME:n, 1,2-dikloorietaanin ja 1,2-dibromietaanin pitoisuudet. Laboratorioanalyyseissä todettiin kohonneita hiilivetypitoisuuksia kahdessa tutkimuspisteessä. Tutkimuspisteestä PK9 syvyydeltä 3-4 metriä otetussa näytteessä todettiin öljyhiilivetyjen keskitisleitä C 10 C 22 560 mg/kg, ksyleenejä 11 mg/kg, etyylibentseeniä 2,4 mg/kg ja bentseeniä 0,19 mg/kg. Tutkimuspisteestä PK11 syvyydeltä 0,1 1,0 metriä otetussa näytteessä todettiin öljyhiilivetyjen keskitisleitä 2 400 mg/kg ja raskaita öljyjakeita 283 mg/kg. Tutkimukset vuonna 2010 Huhtikuussa 2010 kiinteistöllä tehtiin lisätutkimuksia in situ -kunnostuksen soveltuvuuden arviointia varten. Lisätutkimusten yhteydessä otettiin maaperänäytteitä neljästä tutkimuspisteestä (liite 2.). Näytteistä tutkittiin haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä PID-mittarilla ja kokonaishiilivetypitoisuus Petroflag-kenttätestillä. Kahdesta maanäytteestä tutkittiin laboratoriossa BTEX-yhdisteiden, MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet sekä tehtiin öljyhiilivetyjen tarkempi fraktiointi. Lisätutkimuksissa todettiin kenttätesteissä kohonneita kokonaishiilivetypitoisuuksia tutkimuspisteissä 1 ja 3. Korkeimmillaan kokonaishiilivetypitoisuus oli 2 300 mg/kg tutkimuspisteessä 1 syvyydellä 3,7 metriä. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Kohteeseen on tehty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi laadullisena perusarviointina ja ohjearvovertailuna. Kohteessa todettiin entisellä säiliöalueella yhdessä pisteessä (PK11) valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylitys keskitisleillä (C 10 C 21 ). Lisäksi yhdessä pisteessä (PK9) todettiin alemman ohjearvon ylityksiä keskitisleillä ja ksyleenillä. Arvioinnissa kriittisiksi aineiksi on valittu keskitisleet sekä ksyleenit. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueen hienorakeinen maaperä rajoittaa jonkin verran öljyhiilivetyjen kulkeutumisriskiä maape-
UUDELY/1150/07.00/2010 4/18 Esitetty kunnostussuunnitelma rässä, mutta hiekkamaa mahdollistaa kuitenkin lyhyempien matkojen kulkeutumisen. Kulkeutuminen paljon laajemmalle alueelle ei ole todennäköistä, ellei maaperässä ole muuta ympäristöään karkearakeisempia täyttöjä esim. viemärikaivannoissa. Suoraa altistusta ihokosketuksen tai suun kautta voi tapahtua ainoastaan, jos likaantunutta maata kulkeutuu ihon pinnalle tai suuhun kaivutöiden yhteydessä. Maaperän pintakerroksessa ei ole todettu merkittäviä pitoisuuksia haihtuvia hiilivetyjä. Maaperän pintakerroksesta tapahtuva haihtuminen on todennäköisesti vuosikymmenien aikana merkittävästi vähentynyt. Maaperässä todetuista haitta-aineista ei arvioida olevan välitöntä haittaa kohteessa tai ympäristössä asuville tai oleskeleville. Kohteessa ei ole erityistä suojeltavaa eliöstöä eikä muutakaan herkkää ympäristötekijää, johon todetut öljyhiilivedyt voisivat haitallisesti vaikuttaa. Puhdistustarpeen arvioinnissa todetaan, että tehdyssä tutkimuksessa todettiin merkittävästi kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia maaperässä entisellä jakelumittarien alueella. Todetut maaperän haitta-ainepitoisuudet edellyttävät kunnostustoimenpiteitä alueella. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen tavoitteet Kohteen maaperä kunnostetaan biologisella in situ kunnostuksella (biostimulaatio) sekä sen jälkeen tarvittaessa massanvaihdolla. Kunnostustavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvotasoja: öljyhiilivedyt C 5 C 10 100 mg/kg, C 10 C 21 300 mg/kg, C 21 C 40 600 mg/kg, bentseeni 0,2 mg/kg, tolueeni 5 mg/kg, etyylibentseeni 10 mg/kg ja ksyleenit 10 mg/kg. Jos jostakin rajoittavasta tekijästä johtuen (esim. perustukset, putkistot, kaapelit) ei tavoitetasoja saavuteta, laaditaan tilanteesta riskinarvio, jonka perusteella päätetään mahdollista jatkotoimenpiteistä. In situ kunnostuksen toteuttaminen Biostimulaatiossa haitta-aineiden biologista hajoamista tehostetaan lisäämällä maaperään happea, ravinteita, kosteutta, bakteereja tai lämpöä tarpeen mukaan. Happi, ravinteet ja muut apuaineet syötetään maaperään vesiliuoksena, josta ne vapautuvat hitaasti maaperässä olevan luonnollisen bakteerikannan käyttöön. Syöttö tehdään panoksittain maahan asennettavan siiviläputkiston avulla tai injektoimalla korkeapainepumpulla. Syöttö tehdään sulan maan aikana 2 4 kuukauden
UUDELY/1150/07.00/2010 5/18 välein. Syöttöliuoksen ravinnemäärät ja seossuhteet määräytyvät kunnostuksen yhteydessä saatavien maaperä- ja haitta-ainetietojen avulla. Kunnostus aloitetaan biostimulaation vaatimien putkistojen asentamisella maaperään. Kunnostusta varten arvioidaan asennettavan 5 7 pystysiiviläputkea tutkimuspisteen PK9 alueelle. Tutkimuspisteen PK11 alueelle asennetaan mahdollisesti vaakasiiviläputki. Biostimulaation kestoksi arvioidaan 12 18 kuukautta. In situ kunnostuksen seuranta In situ kunnostusta ohjataan ja sen tehokkuutta seurataan näytteenotoin. Näytteitä otetaan riittävän usein ja siinä laajuudessa kuin se kunnostuksen ohjauksen kannalta on tarpeen. Näytteistä analysoidaan ainakin mineraaliöljyt, BTEX-yhdisteet, MTBE ja TAME sekä haihtuvat yhdisteet. Biostimulaatiota seurataan pääasiassa maaperänäytteenoton avulla. Lisäksi maaperän huokoskaasusta voidaan seurata happi-, hiilidioksidi- ja metaanipitoisuuksia soveltuvin osin. Massanvaihdon toteuttaminen Alueilla, joilla in situ kunnostuksen jälkeen havaitaan edelleen kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tehdään riskinarvio, jossa arvioidaan, ovatko pitoisuudet haitallisia. Tarvittaessa kunnostusta jatketaan massanvaihdolla. Historiaselvityksen mukaan polttoaineiden jakeluun liittyvät rakenteet on poistettu. Jos kaivun yhteydessä tällaisia rakenteita kuitenkin havaitaan, ne poistetaan. Kohteessa ei pitäisi olla muita rakenteita, mutta jos sellaista tulee vastaan, niitä voidaan poistaa Soili-ohjelman toimesta vain pienessä määrin, mikäli ne haittaavat kunnostustyötä. Pilaantuneen maan välivarastointia kiinteistöllä pyritään välttämään. Jos pilaantunutta maata kuitenkin joudutaan varastoimaan, se pyritään tekemään päällystetyllä alueella. Jos varastointia joudutaan tekemään päällystämättömällä alueella, varastoinnin jälkeen nuhraantunut pintamaa poistetaan. Varastoitaessa pilaantuneet maakasat peitetään yön ajaksi. Kunnostuksen etenemistä seurataan näytteenotolla. Pilaantuneiden maiden poistamisen jälkeen kaivannot täytetään pilaantumattomalla maalla ja tiivistetään. Kunnostusalueet entisöidään vastaamaan kunnostusta edeltävää tilannetta.
UUDELY/1150/07.00/2010 6/18 Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Täyttöihin kelpaamattomat ja pilaantuneet kaivumaat kuljetetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan, jossa ne sijoitetaan pitoisuuksien ja vastaanottopaikan ohjeiden mukaisesti. Mahdollisen massanvaihdon yhteydessä esille tulevat jätteet kuljetetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi ja niille laaditaan asianmukaiset siirtoasiakirjat. Vesien käsittely Mikäli vettä joudutaan kunnostuksen aikana poistamaan kaivannosta, varaudutaan sen pumppaamiseen viemäriin, tarvittaessa öljynerottimen kautta. Vedestä otetaan näyte, josta analysoidaan öljyhiilivedyt ja BTEX-yhdisteet. Vaihtoehtoisesti vedet poistetaan imuautolla ja viedään käsiteltäväksi. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Kunnostettava alue aidataan tarvittavassa määrin ja aidat varustetaan kunnostuksesta kertovin kyltein. Työmaa-alueella saavat liikkua vain kunnostustyön suorittamiseen osallistuvat henkilöt asianmukaisin turvaja suojalaittein varustautuneena. Mahdollisen massanvaihdon yhteydessä haitta-aineiden leviäminen on estettävä mm. kastelemalla ja puhdistamalla autojen renkaat ennen alueelta poistumista. Kaikki pilaantuneen maan kuormat tulee peittää kuljetuksen ajaksi. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Työsuojelu Mikäli kohteesta löytyy uusia haitta-aineita tai pilaantuminen osoittautuu ennakoitua laajemmaksi, informoidaan asiasta välittömästi tilaajaa ja viranomaisia. In situ kunnostuksen aikana altistuminen haitta-aineille ei ole kovin todennäköistä. Mahdollisen massanvaihdon aikana valvoja seuraa kenttämittarilla kaivannon VOC-pitoisuuksia, ja keskeyttää tarvittaessa kaivun, jos pitoisuudet nousevat vaarallisen korkeiksi. Kirjanpito ja raportointi Urakoitsija pitää työmaapäiväkirjaa, johon myös valvoja ja viranomaiset voivat tehdä merkintöjä. Urakoitsija raportoi in situ kunnostuksesta toimenpideraportein, joissa esitetään tehdyt toimenpiteet, jatkotoimet ja seurantamittauksien tulokset. Toimenpideraportit toimitetaan tilaajalle, valvojalle, viranomaisille ja tontin omistajalle. Urakoitsijan aikataulu-
UUDELY/1150/07.00/2010 7/18 suunnitelman mukaan toimenpideraportit tehdään 1 kk:n, 4 kk:n ja 10 kk:n kuluttua in situ kunnostuksen aloittamisesta. Mahdollisen massanvaihdon aikana valvoja pitää lisäksi omaa työmaapäiväkirjaa mm. näytteenotosta, kaivetuista maa-aineksista ja sijoituspaikoista. Kun kunnostus on saatu päätökseen, valvoja kirjoittaa loppuraportin, jossa esitetään kohteessa tehdyt toimenpiteet. Raportti toimitetaan ympäristöviranomaisille. Tiedotus Pilaantuneen maan määrä Viranomaisen ratkaisu Kunnostustoimenpiteiden aloittamisesta ilmoitetaan viranomaisille ja muille asianosaisille ennen töiden aloittamista. Ilmoituksessa esitetään kunnostuksen aikataulu sekä kunnostuksen eri osapuolien yhteystiedot. Työstä tiedotetaan etukäteen naapurustoa. Valvoja tiedottaa odottamattomissa tilanteissa (esim. työmaalla todetaan uusia haitta-aineita) välittömästi tilaajaa ja viranomaisia. Kunnostettavan alueen pinta-alaksi on arvioitu noin 170 m 2 ja pilaantuneen maa-aineksen kokonaismääräksi 630 m 3 ktr. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Öljyalan Palvelukeskus Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Tuusulan Jokelassa osoitteessa Puistotie 1 (RN:o 858-405-4-171), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: In situ kunnostuksen toteuttaminen 1. Biologinen in situ kunnostus on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu viihtyvyyshaittaa, terveyshaittaa tai vaaraa kiinteistöllä asuville tai oleskeleville tai haittaa tai vaaraa ympäristölle. 2. In situ kunnostuksesta on tehtävä toteuttamissuunnitelma, jossa esitetään maaperään syötettävien ravinteiden ja muiden apuaineiden koostumus ja määrät sekä suunnitellut syöttöpisteet ja aikataulu. Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen in situ -kunnostuksen aloittamista.
UUDELY/1150/07.00/2010 8/18 In situ kunnostuksen aikainen ja sen jälkeinen näytteenotto 3. Mahdollisesta in situ kunnostuksen aikaisesta näytteenotosta on tehtävä suunnitelma, joka on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen in situ kunnostuksen aloittamista. 4. In situ kunnostuksen jälkeen on maaperän haitta-ainepitoisuudet kunnostettavalla alueella varmistettava ottamalla kiinteistöltä edustavia maaperänäytteitä. Näytteistä on analysoitava vähintään kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa todettujen haittaaineiden pitoisuudet. Näytteenotosta on tehtävä suunnitelma, joka on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen näytteenottoa. Riskitarkastelu ja jatkokunnostus 5. Jos biologisen in situ kunnostuksen jälkeen maaperään jää valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, on maaperään jäävien haittaaineiden aiheuttamat terveys- ja ympäristöriskit on selvitettävä seikkaperäisesti. Riskitarkastelussa on arvioitava maaperän jatkokunnostustarve. Riskitarkastelu on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle kahden kuukauden kuluessa määräyksen 4. mukaisen näytteenoton tulosten valmistumisesta. 6. Alueilla, joilla maaperään jää in situ kunnostuksen jälkeen valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, on maaperän kunnostusta jatkettava massanvaihdolla tämän päätöksen määräysten mukaisesti, mikäli määräyksessä 5. edellytetty riskinarvio osoittaa jatkokunnostuksen olevan tarpeen. Massanvaihdon toteuttaminen Kunnostustavoitteet 7. Massanvaihdolla kunnostettavilta alueilta on poistettava maaaines, jonka bensiinijakeiden (C 5 C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ), bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin tai ksyleenin pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvotasot.
UUDELY/1150/07.00/2010 9/18 Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 8. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haittaainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään bensiinijakeiden (C 5 C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ) ja BTEX-yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 9. Pilaantuneen maan kaivannot on aidattava. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kiinteistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä. 10. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 11. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
UUDELY/1150/07.00/2010 10/18 Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 12. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 13. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet ja muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 14. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Ongelmajätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.
UUDELY/1150/07.00/2010 11/18 Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi Tiedottaminen ja valvonta 15. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kiinteistön omistajalle ja asukkaille, naapurikiinteistöille sekä kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. Mahdollisen massanvaihdon aloittamisesta on ilmoitettava edellä mainituille tahoille ennen toimenpiteiden aloittamista. 16. Jos kunnostustöiden aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu kiinteistön ulkopuolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle. Kiinteistön ulkopuolella tehtäville maaperän kunnostustoimenpiteille on oltava kyseisen alueen maanomistajan kirjallinen suostumus tai valtakirja. Kirjanpito ja raportointi 17. In situ kunnostuksen aikana tehtävistä toimenpiteistä ja näytteenotoista on pidettävä kirjaa. Yhteenveto tehdyistä toimenpiteistä ja näytteenottotuloksista sekä arvio kunnostuksen etenemisestä ja jatkotoimenpiteistä on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle 1 kk:n, 4 kk:n ja 10 kk:n kuluttua in situ kunnostuksen aloittamisesta ja tämän jälkeen kuuden kuukauden välein in situ kunnostuksen ajan. 18. Massanvaihdon aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista. 19. Maaperän puhdistamisen jälkeen on tehtävä loppuraportti, joka on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle kahden kuukauden kuluessa massanvaihdon loppuun saattamisesta tai kahden kuukauden kuluessa määräyksen 4. mukaisen näytteenoton tulosten valmistumisesta, mikäli massanvaihtoa ei tehdä.
UUDELY/1150/07.00/2010 12/18 Päätöksen perustelut Käsitteet In situ kunnostuksen osalta loppuraportissa on esitettävä vähintään kuvaus käytetystä puhdistusmenetelmästä, tehdyt toimenpiteet, kunnostuksen aikaiset näytteenottotulokset, jäännöspitoisuusnäytteiden analyysitulokset ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettynä sekä arvio kunnostustavoitteiden toteutumisesta. Massanvaihdon osalta loppuraportissa on esitettävä vähintään kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden viemäriin johtamisesta on toimitettava alueen vesihuollosta vastaavalle laitokselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maaainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jätease-
UUDELY/1150/07.00/2010 13/18 Yleiset perustelut tuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetyt kunnostusmenetelmät, biologinen in situ kunnostus ja massanvaihto, ovat yleisesti käytössä olevia kunnostusmenetelmiä eikä kunnostamisesta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Päätöksessä annetut määräykset maaperän puhdistamisesta ovat välttämättömiä, jotta maaperän kunnostustyö täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Päätöksessä on hyväksytty maaperän kunnostaminen biologisella in situ menetelmällä (biostimulaatio). In situ -kunnostus on edellytetty toteutettavaksi siten, ettei siitä aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa kunnostettavalla kiinteistöllä tai sen lähialueilla. Edellytetty toteutussuunnitelma on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 1. ja 2.) In situ kunnostusta voidaan ohjata ja seurata työn aikaisin näytteenotoin. Maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet on edellytetty tarkistettavaksi in situ -kunnostuksen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan kunnostustavoitteiden toteutuminen. Työn aikaisen näytteenoton tai jäännöspitoisuusnäytteenoton toteutusta ei ilmoitusasiakirjoissa ole seikkaperäisesti esitetty. Tämän vuoksi niistä on edellytetty esitettäväksi
UUDELY/1150/07.00/2010 14/18 tarkennetut suunnitelmat. Suunnitelmat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 3. ja 4.) Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alemmaksi ohjearvoksi bensiinihiilivedyille C 5 C 10 100 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitisleille >C 10 C 21 300 mg/kg ja raskaille öljyjakeille >C 21 C 40 600 mg/kg, bentseenille 0,2 mg/kg, tolueenille 5 mg/kg, etyylibentseenille 10 mg/kg ja ksyleeneille 10 mg/kg. Kunnostussuunnitelmassa kiinteistön maaperän kunnostustavoitteeksi on esitetty lähtökohtaisesti alempaa ohjearvotasoa, kuitenkin siten, että massanvaihdon tarpeellisuus arvioidaan in situ kunnostuksen jälkeen. Päätöksessä on hyväksytty kunnostussuunnitelman mukainen kunnostustavoite. (Määräykset 5. 7.) Mikäli biologisella in-situ- kunnostuksella ei saavuteta kunnostustavoitteita, on maaperään jääneiden hiilivetyjen aiheuttamat terveys- ja ympäristöriskit edellytetty selvitettäviksi seikkaperäisesti ja riskitarkastelun perusteella arvioitavaksi jatkokunnostustarve. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tarkastaa ja hyväksyy riskinarvioinnin. (Määräys 5.) Maaperän kunnostusta on edellytetty jatkettavaksi kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti massanvaihdolla, mikäli maaperän haitta-aineista voi riskinarvion perusteella aiheutua terveys- tai ympäristöriskiä. (Määräys 6.) Riskinarviointi ja mahdollinen jatkokunnostus on edellytetty tehtäviksi, jotta varmistutaan maaperän kunnostustoimenpiteiden riittävyydestä ja jotta maaperään jäävistä öljyhiilivedyistä ei aiheudu ympäristö- tai terveysriskiä. (Määräykset 5. ja 6.) Massanvaihdolla kunnostettaville alueille on asetettu kunnostustavoitteeksi kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti alempi ohjearvotaso kohteessa todetuille haitta-aineille. (Määräys 7.)
UUDELY/1150/07.00/2010 15/18 Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haittaainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maaainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maaainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maaainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 8. ja 10.) Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 9., 10. ja 12.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 11.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 12.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 12.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 13.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta
UUDELY/1150/07.00/2010 16/18 enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 14.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 15.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta kiinteistön ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 16.) Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/ suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 17. 19.) Keskeisimmät lainkohdat Sovelletut oikeusohjeet Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä
UUDELY/1150/07.00/2010 17/18 Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 24 tuntia. Öljyalan Palvelukeskus Oy SOILI-Ohjelma c/o Pöyry Finland Oy Johanna Routio PL 50 01621 Vantaa SOILI-kohdenumero: 05400-13-45 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta As Oy Nukarintie c/o isännöitsijäpalvelu Nordlund Oy, Viistokatu 16, 05800 HYVINKÄÄ Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Seppo Nikunen, Pöyry Building Services Oy (sähköisenä) Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Tuusulan kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään.
UUDELY/1150/07.00/2010 18/18 Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 3.). Ylitarkastaja Hanna Valkeapää Ylitarkastaja Vesa Suominen Päätöksestä antaa lisätietoja ylitarkastaja Vesa Suominen, puh. 0400 363 135. Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus