PÄÄTÖS Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistöjen omistaja Asian vireilletulo Toiminta kunnostusalueella Maksu

Transkriptio

1 PÄÄTÖS UUDELY/1652/07.00/ Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistöjen omistaja Asian vireilletulo Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Tuusulan kunta PL Tuusula Tuusulan kunta Maantiekylä Högberginhaara RN:ot ja Tuusulan kunta Toiminta kunnostusalueella Maksu Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Alueella on toiminut haulikkoampumarata vuosina Ampumapaikka on sijainnut ilmoituksen mukaisen kunnostusalueen ulkopuolella kiinteistön länsipuolella nykyisen asfalttiaseman alueella. Ampumasuunta on ollut kiinteistöille ja päin. Kiinteistön länsiosa on ollut vuokrattuna viereisen asfalttiaseman varastokentäksi. Varastotoiminta alueella on loppunut v Kunnostettava alue on suunniteltu rakennettavaksi työpaikka-alueeksi. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/1652/07.00/2010 2/16 Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 ja 3 momentti Muut alueen maaperää koskevat viranomaiskannanotot Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Destia Oy:lle antama kannanotto asfalttiaseman entisen vuokraalueen maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta. - Destia Oy, Maantiekylän asfalttiasema, vuokra-alueen pilaantuneisuustutkimukset. Ramboll Finland Oy Tuusulan kunta, Högberginhaara. Kunnostuksen yleissuunnitelma. Ramboll Finland Oy Destia Oy, Maantiekylän asfalttiasema, asfalttiaseman koilliskulman vuokra-alueen pilaantuneisuustutkimukset. Groundia Oy Tuusulan kunta, Högberginhaara, kiinteistöt ja , haulikkoampumarata. Maaperän pilaantuneisuus tutkimus. Ramboll Finland Oy Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Kunnostettava alue sijaitsee Tuusulan Maantiekylässä Högberginhaara nimisen katualueen päässä (liite 1.). Alueen ympäristö on pääasiassa rakentamatonta metsää. Kunnostettavan alueen länsipuolella toimii asfalttiasema. Alueen eteläpuolella on Kulomäentie. Kunnostettava alue on kaavoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Alueella on humuskerros, jonka alla on silttiä ja paikoin hiekkaa. Humuskerroksen paksuus on 5 25 cm. Asfalttiaseman varastoalueena olleelta alueelta on humuskerros kuorittu kasoille alueen reunoille. Varastoalueella on ollut maanpinnassa asfalttirouhetäyttöä, joka on poistettu alueelta. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Mätäkiven I-luokan pohjavesialueen raja sijaitsee kohteen länsipuolella metrin päässä. Alueella on jonkin verran ojia.

3 UUDELY/1652/07.00/2010 3/16 Alueella tehdyt maaperätutkimukset Ampumarata-alueella tehdyt tutkimukset Näytteiden otto ja analysointi Kiinteistöiltä ja ampumaradan vaikutusalueella tehtiin maaperätutkimuksia keväällä Maaperänäytteitä otettiin lapiolla yhteensä 50 koekuopasta. Koekuopat kaivettiin 0,2-0,4 metrin syvyydelle asti. Koekuopista otettiin maanäytteitä pääasiassa noin 10 cm:n paksuista kerroksista. Koekuoppien sijainnit on esitetty liitteessä 2. Maanäytteistä tutkittiin lyijypitoisuus XRF-kenttämittarilla. Kenttämittaustulosten perusteella 11 maanäytteestä analysoitiin laboratoriossa arseenin, antimonin ja lyijyn pitoisuudet. Analyysitulokset Kenttämittauksissa todettiin selvästi kohonneita lyijypitoisuuksia alueen maaperässä. Korkeimmat lyijypitoisuudet todettiin pintahumuksessa 0-0,1 metrin syvyydellä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittäviä lyijypitoisuuksia arvioidaan olevan pintamaassa (syvyys 0 0,1 m) noin m 2 alueella. Syvemmällä 0,1-0,2 metrin syvyydellä kynnysarvon ylittäviä lyijypitoisuuksia arvioidaan olevan m 2 :n alueella. Kohonneita lyijypitoisuuksia todettiin humuskerroksessa 0 0,25 metrin syvyydelle. Varsinainen mineraalimaa-aines oli kohteessa pääosin puhdasta. Korkein laboratoriotutkimuksissa todettu lyijypitoisuus oli mg/kg tutkimuspisteessä P27. Korkeimmat lyijypitoisuudet todettiin pääasiassa lähempänä naapurikiinteistöllä sijainnutta ampumapaikkaa. Kauemmaksi mentäessä pitoisuudet pienenivät. Laboratoriotutkimuksissa todettiin lisäksi valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittävät antimonipitoisuudet tutkimuspisteissä P10 (11 mg/kg) ja P27 (17 mg/kg) ja kynnysarvon ylittäviä arseenin (max. 33 mg/kg) pitoisuuksia. Korkeimmat antimonipitoisuudet todettiin näytteissä, joissa myös lyijypitoisuus oli korkein. Asfalttiaseman vuokra-alueella tehdyt tutkimukset Vuonna 2008 tehdyt tutkimukset Kiinteistön RN:o länsiosasta, joka on ollut vuokrattuna viereisen asfalttiaseman varastoalueeksi, on otettu maaperänäytteitä vuonna 2008 sekä vuosina 2010 ja Vuonna 2008 vuokra-alueelta otettiin maaperänäytteitä kahdesta tutkimuspisteestä. Tutkimuspisteissä todettiin laboratorioanalyysissä öljyhiilivetypitoisuudet mg/kg ja mg/kg. Ramboll Finland Oy:n

4 UUDELY/1652/07.00/2010 4/ päivätyn tutkimusraportin mukaan kyseiset pitoisuudet oli määritetty syvyydeltä 0 1 metriä otetuissa näytteistä, jonka on todettu olevan täyttöä. Kyseinen täyttö on ollut alueella varastoitua asfalttirouhetta, joka on sittemmin poistettu alueelta. Vuosina 2010 ja 2011 tehdyt tutkimukset Vuonna 2010 ja 2011 tehtyjen maaperätutkimusten näytteenottopisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 3. Osa näytteistä otettiin, kun alueella oli vielä asfalttirouhetta, osa asfalttirouheen poistamisen jälkeen. Näytteitä otettiin varastoalueena toimineelta kentältä perusmaan pinnasta, kentän reunalle kasatuista alueen alkuperäisistä pintamaista sekä alueen pohjois- ja itäpuolella kulkevan ojan pohjasedimentistä. Näytteistä tutkittiin raskasmetallipitoisuudet XRF-kenttämittarilla ja öljyhiilivetypitoisuus Petroflag-kenttätestillä. Yhteensä kahdeksasta näytteestä analysoitiin laboratoriossa öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Vuosina 2010 ja 2011 tehdyissä tutkimuksissa ei todettu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittäviä haittaainepitoisuuksia lukuun ottamatta varastoalueen itäpuolisesta ojasta otettua sedimenttinäytettä, jonka arseenipitoisuus 12 mg/kg ylitti kynnysarvon. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Haulikkoampumarata Pilaantuneeksi epäillyltä alueelta analysoituja haitta-ainepitoisuuksia vertailtiin valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyihin kynnys- ja ohjearvoihin. Lyijypitoisuudeltaan ylemmän ohjearvon ylittäviä maaaineksia on noin m 2 :n alueella noin 0-0,2 metrin syvyydessä noin m 3. Lyijypitoisuudeltaan alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevia maa-aineksia on noin m 2 alueella noin 0-0,2 metrin syvyydessä noin m 3. Tutkimusalue on pääosin hakattua metsää. Tällä hetkellä kiinteistöllä ei ole altistujia ja ihmisille ei aiheudu haitta-aineista terveysriskiä. Kunnostamisen tavoitetasoissa otetaan huomioon terveydelle haitaton pitoisuus. Kunnostamisen jälkeen alueelle ei tule jäämään terveysriskejä. Alueella havaitut korkeat pitoisuudet voivat aiheuttaa ekologisia riskejä. Alueen maankäyttö muuttuu liike- ja toimistoalueeksi, jolloin alueella ei tule olemaan suurta ekologista merkitystä. Alueen ekologiset riskit poistuvat, kun alue kunnostetaan. Käytetyt vertailuarvot soveltuvat käytettäväksi kohteessa, sillä alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, alueella ei harjoiteta ravintokasvien viljelyä, alueella ei sijaitse päiväkotia tai leikkipuistoa eikä alueella ole erityistä suojeluarvoa.

5 UUDELY/1652/07.00/2010 5/16 Tutkimusalueella todettiin puhdistustarve maaperän haitta-aineiden suhteen. Alueelta puhdistetaan maa-ainekset siten, että puhdistustavoitteena ovat alemmat ohjearvot. Vaikka aluetta ei todennäköisesti oteta asumiskäyttöön, on kunnostus alempien ohjearvojen tasolle perusteltua, koska alueella on runsaasti humusmaata, joka on poistettava rakentamisen tieltä. Tällöin haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävät maat tulkitaan pilaantuneeksi ja ne on käsiteltävä ympäristöluvan omaavissa käsittelypaikoissa. Valittaessa kunnostustavoitteeksi alempi ohjearvo, alueen hyötykäytölle ei jää esteitä. Alueelle jää kuitenkin kunnostamisen jälkeenkin jonkin verran humuspitoisia maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Asfalttiaseman vuokra-alue Esitetty kunnostussuunnitelma Tutkimusten mukaan alueen maaperä ei ole pilaantunut haitta-aineilla. Koska kohde sijaitsee ampumaradan välittömässä läheisyydessä ja alueella on harjoitettu toimintaa, josta on tutkimuksista huolimatta voinut aiheutua haitta-ainepäästöjä maaperään, ilmoituksen yhteydessä halutaan varautua siihen, että kunnostusalue laajenee vuokra-alueelle. Alueella voi esiintyä lyijyä kantavan kerroksen alapuolisessa maaperässä ja lisäksi mineraaliöljyä ja PAH-yhdisteitä. Kunnostustavoitteina myös tällä alueella ovat alemmat ohjearvot. Kunnostusmenetelmä ja kunnostustavoitteet Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla. Kunnostustavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja. Asfalttiaseman vuokra-alueella on havaittu maa-aineksen seassa asfalttia, joka tullaan poistamaan erottelevalla kaivulla seulomalla. Kunnostuksen toteuttaminen Ennen kaivutöitä alueelta poistetaan kannot ja käsitellään ne asianmukaisesti. Kannoista mahdollisesti irtoava maa-aines toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Alueen sadevedet johdetaan hallitusti pois ennen kaivutöitä. Pilaantunut maa-aines poistetaan kaivamalla. Pilaantuneisuus rajoittuu haulikkorata-alueella syvimmillään noin 0,2 metrin syvyyteen. Mikäli alueella varastoidaan pilaantuneita maita, peitetään ne esim. muovilla tai pressuilla varastoinnin ajaksi. Kunnostustyötä ohjaa ja valvoo ympäristötekninen asiantuntija.

6 UUDELY/1652/07.00/2010 6/16 Kunnostuksen aikainen näytteenotto Maaperän pilaantuneisuutta tarkkaillaan kaivutyön aikana tehtävillä näytteenotoilla. Kunnostustyötä ohjataan tehtyjen tutkimusten ja kenttämittaustulosten sekä aistinvaraisten havaintojen (haju, näkö) perusteella. Kunnostustavoitteen saavuttaminen varmistetaan kaivualueilta otettavilla lopetusnäytteillä, jotka tutkitaan laboratoriossa. Lopetusnäytteitä otetaan tarpeen mukaan pohjasta ja kunnostetun alueen reunoilta, niin että saadaan käsitys alueen puhtaustasosta. Lopetusnäytteitä otetaan myös asfalttiaseman vuokra-alueelta. Ampumaradan lyijyllä pilaantuneen maa-aineksen rajautuminen kiinteistölle selvitetään lopetusnäytteillä myös kiinteistön reunasta. Lopetusnäytteillä varmistetaan myös asfalttiaseman varastokenttänä toimineen alueen puhtaustaso, sillä alueella kesällä 2010 tehdyt tutkimukset tehtiin pääasiassa kenttämittareilla. Ampumaradan lopetusnäytteistä tutkitaan metallien pitoisuudet ja tarvittaessa öljyhiilivetyjakeet. Asfalttiaseman vuokra-alueen lopetusnäytteistä tutkitaan metallit, öljyt ja PAH-yhdisteet. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Vesien käsittely Pilaantunut maa-aines toimitetaan ympäristöluvan omaavaan käsittelyja sijoituspaikkaan. Jätejakeita sisältävä maa-aines käsitellään esimerkiksi seulomalla tai erottelevalla kaivulla. Kunnostustyön aikana ei tutkimusten perusteella ole vesien käsittelytarvetta. Mikäli kunnostuksen yhteydessä havaitaan vettä, käsitellään vedet asianmukaisesti. Asfalttiaseman vuokra-alueelle on kertynyt sadevesiä. Vedet käsitellään asianmukaisesti ennen kaivutöitä. Kaikki pintavedet pyritään ohjaamaan kaivualueilta ilman, että ne pääsevät kosketuksiin pilaantuneen maa-aineksen kanssa. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Pilaantuneen maan leviäminen ympäristöön estetään kaivun, kuormauksen ja kuljetuksen aikana. Kaivun aikainen pölyäminen estetään tarvittaessa esimerkiksi kevyellä vesisumutuksella. Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi huolellisesti. Pilaantuneen maan päällä liikennöintiä vältetään.

7 UUDELY/1652/07.00/2010 7/16 Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Työsuojelu Jos työn aikana ilmenee jotain kunnostussuunnitelmasta oleellisesti poikkeavaa, esim. pilaantumisen laajuus on oleellisesti odotettua suurempi tai maa-aines on pilaantunut muilla haitta-aineilla kuin kunnostussuunnitelmassa on ilmoitettu, kunnostustöistä vastaava valvoja ilmoittaa siitä välittömästi viranomaisille. Muuttuneesta tilanteesta neuvotellaan viranomaisten kanssa ja sovitaan menettelytavat. Tarpeen vaatiessa laaditaan päivitetty kunnostussuunnitelma. Syöminen, juominen ja tupakointi on kielletty massanvaihdon kohteena olevalla alueella muualla kuin näihin tarkoituksiin erityisesti osoitetuilla alueilla. Kunnostusalueella noudatetaan normaalia maanrakennustyömaan suojautumista. Kaivualueella käytetään henkilökohtaisia suojavälineitä (suojavaatteet, -kengät ja käsineet) sekä tarvittaessa hengityssuojaimia. Kirjanpito ja raportointi Tiedottaminen Pilaantuneen maan määrä Kunnostustyömaan valvoja pitää kunnostustöiden aikana kirjaa mm. pilaantuneen maan määristä ja sijoituskohteista ja kenttäanalyyseistä. Puhdistetut alueet, näytteenottopisteet ja kaivantojen koot merkitään karttapohjalle. Poisvietävistä massoista laaditaan asianmukaiset siirtoasiakirjat. Kunnostustöiden päätyttyä tehdään raportti, jossa esitetään mm. työmaakokousten ja muiden palaverien ja katselmusten pöytäkirjat, kaivutyön toteuttaminen, kunnostetut alueet sekä näytteenottopisteet karttapiirustuksessa, kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset, kirjanpitotiedot poistetuista maamassoista sekä mahdollinen riskinarviointi. Raportti toimitetaan Tuusulan kunnalle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. Kunnostustöiden aloittamisesta ilmoitetaan Uudenmaan ELYkeskukselle kirjallisesti etukäteen. Samalla ilmoitetaan myös kunnostustyön valvonnasta vastaavan henkilön sekä urakoitsijan nimi ja yhteystiedot. Kunnostustyöstä tiedotetaan ennen niiden aloittamista naapureille. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen lyijyn alemman ohjearvon ylittäviä maa-aineksia arvioidaan olevan noin m 2 :n alueella noin m 3.

8 UUDELY/1652/07.00/2010 8/16 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Tuusulan kunnan ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Tuusulassa kiinteistöillä RN:ot ja , hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kunnostettavalta alueelta on poistettava maa-aines, jonka epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät neuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut alemmat ohjearvotasot Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Alueen yleinen hoito ja järjestys 2.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivuntyön aikaiset tutkimukset 3.1. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä kunnostettavien alueiden laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava si-

9 UUDELY/1652/07.00/2010 9/16 ten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kunnostettavalla alueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet Asfalttiaseman vuokra-alueena olleen alueen reunoilla olevien maa-aineskasojen maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet on tarkastettava maa-ainesten mahdollisen kaivamisen tai siirtämisen yhteydessä. Maa-aineksista on tutkittava vähintään lyijyn, antimonin ja arseenin pitoisuudet. Jos maa-ainesten tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista riittävä osa varmistettava laboratorioanalyyseillä. Näytteiden otto ja analysointi on tehtävä siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on luotettavasti ja edustavasti selvitetty. Maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneiden maa-ainesten poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haittaaineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesten esikäsittely 5. Alueella saa tarvittaessa esikäsitellä pilaantunutta maa-ainesta seulomalla tai välppäämällä. Pilaantuneiden maa-ainesten esikäsittely on toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta melua, pilaantuneen maaaineksen pölyämistä, maaperän pilaantumista tai muuta terveystai ympäristöhaittaa, ja siten, etteivät eri tavoin pilaantuneen maaainekset sekoitu käsittelyn aikana keskenään. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 6. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t).

10 UUDELY/1652/07.00/ /16 Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 7. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava naapurikiinteistöille sekä kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.

11 UUDELY/1652/07.00/ /16 Päätöksen perustelut Käsitteet Yleiset perustelut Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maaaineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kun-

12 UUDELY/1652/07.00/ /16 nostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alemmaksi ohjearvoksi mm. lyijylle 200 mg/kg, antimonille 10 mg/kg ja arseenille 50 mg/kg. Kynnysarvoksi lyijylle on säädetty 60 mg/kg, antimonille 2 mg/kg ja arseenille 5 mg/kg. Maaperän kunnostustavoitteeksi on hyväksytty kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti alempi ohjearvotaso kohteessa todetuille epäorgaanisille haitta-aineille. Alempi ohjearvotaso on katsottu riittäväksi kunnostustavoitteeksi alueella todetut haitta-aineet, alueen ympäristöolosuhteet ja maankäyttösuunnitelmat huomioon ottaen. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haittaaineita valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haittaaineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maaainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakennustöiden vuoksi. (Määräys 1.2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivu-

13 UUDELY/1652/07.00/ /16 alueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 2.1., 2.2. ja 6.) Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haittaainepitoisuudet. Kaivettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräys 3.1.) Asfalttiaseman vuokra-alueena toimineelta alueelta on pintamaat kuorittu kasoihin vuokrasuhteen alkaessa v Vuokra-alueen viereisellä alueella on todettu kynnysarvon ja alemman ohjearvon ylittäviä lyijypitoisuuksia aivan vuokra-alueen rajan itäpuolella (tutkimuspisteet 36, 44, 43). On mahdollista, että myös vuokra-alueen pintamaissa on ollut ampumaratatoiminnasta aiheutuneita raskasmetallipitoisuuksia, etenkin alueen eteläosassa. Eteläosan pintamaiden sijainti maa-aineskasoissa ei ole tiedossa. Pintamaakasoista on otettu kuusi maanäytettä, joissa ei todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Ottaen huomioon maaaineskasojen ja kuoritun alueen ( m 2 ) suuren koon, ei tehdyllä näytteenotolla voida vielä varmuudella osoittaa, että maa-aineskasoissa ei ole kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia. Tämän vuoksi päätöksessä on edellytetty maa-aineskasojen haittaainepitoisuuksien tarkempaa selvittämistä, mikäli maa-aineksia kaivetaan tai siirretään. Haitta-ainepitoisuuksien selvittämisellä varmistetaan, että kaikki haitta-ainepitoiset maa-ainekset tulevat toimitetuiksi asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. (Määräys 3.2.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Pilaantuneiden maa-ainesten esikäsittelyllä erotellaan mahdolliset muut jätejakeet pilaantuneista maista ja mahdollistetaan jätejakeiden toimittaminen mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Esikäsittely on toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa tai muuta kohtuutonta haittaa. (Määräys 5.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakir-

14 UUDELY/1652/07.00/ /16 ja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kunnostusalueelta poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 8.2. ja 8.3.) Keskeisimmät lainkohdat Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä.

15 UUDELY/1652/07.00/ /16 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 25 tuntia. Tuusulan kunta PL Tuusula Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Tuusulan kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistöjen maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään.

16 UUDELY/1652/07.00/ /16 Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (liite 3.). Yli-insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Vesa Suominen Päätöksestä antaa lisätietoja ylitarkastaja Vesa Suominen, puh Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti Liite 2. Näytteenottopisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus