PÄÄTÖS. Helsingin Osuuskauppa Elanto Kaupintie Helsinki. Espoon kaupunki, Niittykumpu Niittymaantie 4. Helsingin Osuuskauppa Elanto

Transkriptio

1 PÄÄTÖS UUDELY/726/07.00/2010 Uusimaa Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kiinteistön sijainti Kiinteistön omistaja Toiminnan kuvaus Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Helsingin Osuuskauppa Elanto Kaupintie Helsinki Espoon kaupunki, Niittykumpu Niittymaantie 4 RN:o Helsingin Osuuskauppa Elanto Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Asian vireilletulo Kiinteistöllä on toiminut polttonesteiden jakeluasema vuodesta 1987 lähtien. Tontilla on huoltoasemarakennus, mittarikatos sekä pesuhalli. Mittarikatoksessa sijaitsevat jakelumittarit sekä niihin liittyvät rakenteet. Maanalaiset polttonestesäiliöt sijaitsevat mittarikentän itäpuolella. Jakeluaseman alueella tullaan tekemään muutostöitä sekä uusitaan polttoaineputkistoja, säiliöitä yms. rakenteita. Kiinteistön maaperä on pilaantunut jakeluaseman toiminnan seurauksena. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Maksu UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/726/07.00/2010 2/17 Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 2 ja 3 momentti Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) 3 :n 1 momentin kohta 10 ja 2 momentin kohta 3 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) 2 :n 1 momentin kohta 3 Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostettava alue sijaitsee Espoon Niittykummussa osoitteessa Niittymaantie 4 (Liite 1.). Tontin pinta-ala on noin m 2. Kiinteistö rajautuu pohjoisessa Merituulentiehen, lännessä ja etelässä Niittymaantiehen. Itäpuolella on Mc Donald sin kiinteistö. Kiinteistö on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa huoltoaseman korttelialueeksi (LH). HOK-Elanto Liiketoiminta Oy. ABC Niittykumpu, Espoo, Kunnostussuunnitelma. FCG Finnish Consulting Group Oy Alueen maaperä-, pinta- ja pohjavesiolosuhteet Alueella tehdyt tutkimukset Kiinteistön piha-alue on asfaltoitu. Pohjois- ja eteläreunoilla on nurmikaistaleet. Asfaltin alla on noin 1-3 m paksu kerros hiekka- ja soratäyttöä. Luonnontilainen maaperä on savea ja silttiä. Mahdollinen kallion pinta havaittiin maaperätutkimusten yhteydessä näytepisteissä FCG4 sekä FCG7 noin 1,9 m syvyydellä maanpinnasta ja näytepisteessä FCG3 noin 4,7 m syvyydellä. Kalliovarmistusta poraamalla ei tehty. Kiinteistön koillisosassa on todettu vettä noin 2-3 m syvyydellä maanpinnasta. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on Puolarmetsän pohjavesialue, joka sijaitsee noin 4 km kiinteistöstä luoteeseen. Kiinteistön läheisyydessä ei ole pintavesialueita, joihin harjoitetulla toiminnalla voisi olla vaikutusta. Kiinteistön hulevedet johdetaan öljynerottimen kautta kunnalliseen viemäriverkostoon. Kiinteistöllä on tehty maaperätutkimuksia vuosina 2000 ja Maaperän kunnostustoimenpiteitä ei ole tehty.

3 UUDELY/726/07.00/2010 3/17 Vuoden 2000 tutkimukset Kohteen maaperää on tutkittu jakelualueen ja käytöstä poistetun pesuliuotinsäiliön osalta vuonna Jakelualueella suoritettiin tällöin maanalaisten putkistojen saneeraustöitä. Alueelle tehdyistä kaivannoista otettiin kymmenen maaperänäytettä (näytepisteet 1-10). Näytepisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Näytteistä analysoitiin öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus PetroFlagkenttätestillä. Yhdestä näytteestä analysoitiin laboratoriossa kokonaishiilivety- ja VOC-pitoisuudet. Näytteessä 5 (betonikaivon sauman kohta) todettiin kenttätestillä öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus 376 mg/kg. Muiden näytteiden öljyhiilivetypitoisuudet olivat huomattavasti matalampia. Vuoden 2009 tutkimus Vuonna 2009 otettiin maanäytteitä kymmenestä näytepisteestä (FCG1 - FCG10). Näytepisteet pyrittiin sijoittamaan mahdollisten riskikohteiden lähistöön (polttoainesäiliöiden, mittarikentän, viemäreiden ja öljynerotuskaivon ympäristöön). Näytteenotto ulotettiin noin 3-5 m syvyydelle maanpinnasta. Näytteenoton yhteydessä näytteet tutkittiin aistinvaraisesti. Seitsemästä näytteestä tutkittiin kokonaishiilivetypitoisuus PetroFlag-kenttätestillä. Laboratoriossa analysoitiin öljyhiilivetyjen >C 10 - C 40 pitoisuudet viidestä näytteestä ja bensiinihiilivetyjen C 4 - C 10, BTEX-yhdisteiden, MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet kahdesta näytteestä. Laboratoriotutkimuksissa ei havaittu kohonneita bensiinihiilivetyjen C 5 - C 10 tai TEX-yhdisteiden pitoisuuksia. Kaikkien laboratoriossa analysoitujen näytteiden pitoisuudet jäivät edellä mainittujen yhdisteiden osalta alle valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen. MTBE:n, TAME:n ja bentseenin kohonneita pitoisuuksia todettiin yhdessä näytepisteessä (FCG3). Edellä mainittujen yhdisteiden pitoisuudet ylittivät kynnysarvot. Bentseenipitoisuus ylittyi näytteessä FCG3/4,0-4,7 m (0,04 mg/kg) ja MTBE:n sekä TAME:n summapitoisuus näytteissä FCG3/1,0-2,0 m ja FCG3 4,0-4,7 m (0,26 mg/kg ja 0,81 mg/kg). Öljyhiilivetyjen kohonneita pitoisuuksia havaittiin kahdessa tutkimuspisteessä, joista toisessa pitoisuudet ylittävät alemman ohjearvon ja toisessa kynnysarvon. Alempi ohjearvo ylittyi näytteessä FCG8/2,0-3,0 m (C 21 - C mg/kg). Kynnysarvon ylitys havaittiin näytteessä FCG6/1,0-2,0m (C 10 - C mg/kg, josta 440 mg/kg oli jakeita C 21 - C 40 ).

4 UUDELY/726/07.00/2010 4/17 Riskinarviointi Terveysriskit Ympäristöriskit Kiinteistölle on laadittu nk. perusriskinarviointi. Kohteessa tehdyissä tutkimuksissa on todettu kynnys- ja ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia raskaita öljyhiilivetyjä (>C 21 - C 40 ) sekä bentseeniä, MTBE:ä ja TAME:a. Koska kyseessä on huoltoasema, jossa on harjoitettu bensiinin ja dieselin jakelutoimintaa ja kaikkia kriittisiä alueita ei ole päästy tutkimaan, otetaan kriittisten aineiden tarkastelussa huomioon myös bensiinijakeet (C 5 - C 10 ), keskitisleet (>C 10 - C 21 ) sekä bensiinin muut lisäaineet (TEXyhdisteet). Arvioinnissa on huomioitu haitta-aineiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet sekä kiinteistöllä vallitsevat olosuhteet. Ihmisten altistuminen haitta-aineille voi tapahtua maan nielemisen, hengittämisen (haihtuminen ja pölyäminen) tai talousveden välityksellä. Maan pölyämisen tai nielemisen kautta altistuminen ei ole mahdollista, koska todetut haitta-aineet sijaitsevat vähintään metrin syvyydellä maanpinnasta ja tutkimattomilla alueilla (esim. mittarikenttä ja säiliökaivanto) haitta-aineet sijaitsevat asfaltin alapuolella. Kohteessa on todettu yli alemman ohjearvotason ainoastaan raskaita öljyjakeita, jotka eivät haihdu. Tutkimattomat alueet, joissa muita haittaaineita saattaa olla, ovat asfalttipintaisia, jolloin asfaltti estää haihtumista. Huoltamorakennuksen alapuolista maaperää ei ole tutkittu. Jos rakennuksen alapuolella olisi öljyhiilivetyjä, estäisivät lattian betonirakenteet niiden merkittävimmän kulkeutumisen huoneilmaan. Bensiini- ja öljy-yhdisteillä on myös alhainen hajukynnys, jolloin huoneilman pitoisuudet havaittaisiin todennäköisesti hajuhaittana. Tonttivesijohto kulkee huoltoasemarakennuksen itäseinästä kohti Niittymaantietä. Tälle alueelle ei ole sijoitettu tutkimuspisteitä. Jos kyseisellä alueella on pilaantunutta maata, on mahdollista, putken materiaalista riippuen, että pieniä pitoisuuksia saattaa imeytyä putken läpi veteen. Bensiini- ja öljyhiilivetyjen kulkeutuminen juomaveteen huomataan yleensä kuitenkin makuhaittana. Jos kunnostuksen yhteydessä todetaan merkkejä haitta-aineiden leviämisestä talousvesijohdon suuntaan, tarkistetaan haitta-aineiden esiintyminen vesijohdon kohdalla. Haitta-aineiden mahdollinen leviäminen voi tapahtua pohja-, orsi- tai pintaveden välityksellä. Nykyisen säiliöalueen läheisyydessä on todettu mahdollisesti orsivettä noin 2-3 m syvyydellä maanpinnasta. Haitta-aineiden leviäminen orsiveden mukana on mahdollista. Kohteessa todetut pitoisuudet ovat kuitenkin alhaisia, pääasiassa kynnysarvot ylittäviä. Ainoa ohjearvon ylitys on todettu raskailla öljyjakeilla, jotka eivät kulkeudu veden mukana. Ky-

5 UUDELY/726/07.00/2010 5/17 seisessä kohdassa ei myöskään todettu orsivettä. Ei voida kuitenkaan täysin pois sulkea, etteikö tutkimattomilla alueilla (mahdolliset riskikohteet, lähinnä mittarikenttä ja säiliökaivanto) olisi öljy-yhdisteitä, jotka voivat kulkeutua veden mukana lähiympäristöön. Pintavedet kulkeutuvat asfaltoidulla alueella asfaltin pintaa pitkin viemärijärjestelmään. Nurmipäällysteisillä alueilla pintavedet imeytyvät maahan tai valuvat pintaa pitkin asfaltoidulle alueelle. Kohteessa on todettu raskaita öljyjakeita, jotka eivät kulkeudu veden mukana. Tutkimattomat alueet ovat asfalttipäällysteisiä, jolloin vesi ei pääse suoraan huuhtelemaan kyseisiä maakerroksia. Perusarvioinnin yhteenveto Esitetty kunnostussuunnitelma Kohteen maaperässä todetuista (raskaat öljyjakeet) sekä mahdollisesti esiintyvistä (bensiini, keskitisleet sekä lisäaineet) haitta-ainepitoisuuksista aiheutuvaa merkittävää riskiä ihmiselle ei nykytilassa ole. Leviäminen orsiveden mukana on mahdollista, jos tutkimattomilla alueilla on veden mukana leviäviä bensiini- tai öljyjakeita. Riskialueiden eli säiliökaivannon ja mittarikentän pitoisuudet tullaan tarkastamaan kunnostuksen yhteydessä. Tutkimuksissa on todettu ainoastaan raskaita öljyjakeita ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina. Kunnostustarve aiheutuu kohteessa tehtävistä mittarirakenteiden, putkistojen sekä säiliöiden uusinnasta, jolloin maaperää joudutaan kaivamaan. Samalla tarkistetaan tutkimattomien riskialueiden (säiliökaivanto ja mittarikenttä) kohdat. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Kunnostuksen tavoitteena on poistaa alemman ohjearvon ylittävät maat uusittavien säiliöiden ja putkistojen kohdalta sekä noin 0,5 m etäisyydeltä em. rakenteista sivu- ja syvyyssuunnassa. Kunnostuksen yhteydessä tarkistetaan mittarikentän ja säiliökaivannon haitta-ainepitoisuudet. Jos maahan jää tavoitetasot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, laaditaan niistä riskiarvio loppuraportin yhteydessä. Nykyiset polttonestesäiliöt sijaitsevat tontin itärajalla. Jos säiliökaivannossa todetaan alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia tontin ulkopuolisella osalla, poistetaan ne alempaan ohjearvotasoon. Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja maa-ainesten lajittelua työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttätesteillä ja -havainnoilla. Työ tehdään toukokuussa 2010.

6 UUDELY/726/07.00/2010 6/17 Työn aikainen näytteenotto Kaivettavista maa-aineksista otetaan tarkastusnäytteitä siten, että kaivumassojen pitoisuudet tulevat riittävällä tarkkuudella selvitetyiksi. Maaperänäytteiden kokonaisöljyhiilivetypitoisuuksia seurataan aistinvaraisin havainnoin sekä kenttätesteillä. Kenttähavaintojen ja -testien perusteella maa-ainekset lajitellaan tarkasti ja ohjataan pitoisuuksien mukaan oikeaan vastaanottopaikkaan tai täyttöön. Kenttätestien tuloksista n. 10 % varmennetaan laboratorioanalyysein. Laboratoriossa analysoidaan öljyhiilivedyt (C 5 - C 40 ) sekä BTEX-yhdisteet, MTBE ja TAME. Maaperän jäännöspitoisuudet määritetään kaivantojen pohjalta ja seiniltä otettavista kokoomanäytteistä laboratoriossa. Putkikaivannoista otetaan yksi jäännöspitoisuusnäyte 20 m matkaa kohden. Säiliökaivannosta otetaan vähintään yksi pohja- ja yksi seinämänäyte. Tarvittaessa näytteitä otetaan enemmän kaivannon laajuudesta riippuen. Näytteistä analysoidaan kyseisestä kaivannosta kaivetuissa massoissa todetut haitta-aineet. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Maita poistetaan rakenteiden uusimisen vaatimassa laajuudessa. Koska kaivu on todennäköisesti hidasta ja massamäärä vähäistä, kaivetaan maat asfaltoidulle pinnalle kasalle. Maat erotellaan tarvittaessa haittaainepitoisuuksien mukaan erillisiin kasoihin. Maat kuljetetaan luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin. Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemman ohjearvon alittavat maat käytetään täyttöihin tai toimitetaan maankaatopaikalle. Täyttöön käytettävien kynnysarvot ylittävien (ja alemman ohjearvon alittavien) maiden pitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoidaan kunnostuksen valvojan toimesta. Pilaantuneen veden käsittely Jos kaivantoon kertyy vettä, poistetaan se joko imuautolla tai pumpataan aseman oman öljynerottimen kautta viemäriin. Viemäriin pumpattaessa varmistetaan, etteivät veden haitta-ainepitoisuudet ylitä Espoon veden asettamia raja-arvoja. Terveys- ja ympäristövaikutusten ehkäisy Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään rajaamalla alue esimerkiksi lippusiimalla ja varoituskyltein. Maat peitetään kuljetuksen ja mahdollisen kohteessa varastoinnin ajaksi. Pilaantuneiden maiden kaivutyö toteutetaan siten, että maa-aineksia ei leviä kaivun tai ajoneuvojen renkaiden mukana ympäristöön.

7 UUDELY/726/07.00/2010 7/17 Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Työsuojelu Kenttävalvoja seuraa koko työn ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaisia löytyy, asiasta informoidaan tilaajaa ja ympäristöviranomaisia. Mahdollisista toimenpiteistä neuvotellaan heidän kanssaan. Kaivua erittäin kovalla sateella tai tuulella vältetään. Alueen läheisyydestä osoitetaan tai alueelle järjestetään sosiaalitilat, joissa työntekijät voivat vaihtaa ja säilyttää vaatteita. Sosiaalitiloissa on oltava myös mahdollisuus käsien ja kasvojen pesuun. Pilaantuneella alueella työskenneltäessä työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita (jalkineet, haalarit/työvaatteet ja suojakäsineet), jotka vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Kunnostustyössä varaudutaan käyttämään tarvittaessa A2P3 -suodattimilla varustettuja hengityssuojaimia. Käsien pesuun kiinnitetään erityistä huomiota. Kaivualueella syöminen, juominen ja tupakointi on kielletty. Kaivannon seinämät luiskataan 1:2 kaltevuuteen tai erillisen kaivusuunnitelman mukaisesti. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Viranomaisen ratkaisu Kunnostuksen aloittamisesta ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukseen sekä Espoon kaupungin ympäristöviranomaisille. Kunnostuksen valvoja pitää kunnostuksesta päiväkirjaa, johon merkitään vähintään tiedot alueelta poistetuista maista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), tiedot otetuista näytteistä (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset), näytepisteiden paikat karttapohjalle merkittyinä, tiedot maaperään jääneistä pitoisuuksista sekä erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Pilaantuneen maan kunnostustyöstä laaditaan raportti kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Raportissa esitetään vähintään kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus, kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista (pitoisuudet ja määrät), jäännöspitoisuustiedot, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskiarvio, piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista sekä tarvittaessa kopiot siirtoasiakirjoista. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Helsingin Osuuskauppa Elannon ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen

8 UUDELY/726/07.00/2010 8/17 Kunnostustavoitteet maan poistoa Espoossa osoitteessa Niittymaantie 4 (RN:o ), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöllä toteuttavien polttonesteiden jakelulaitteiden uusimistöiden yhteydessä on kaivualueilta poistettava asennus- ja rakentamistöiden vaatimassa laajuudessa maa-aines, jonka bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 11 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 22 - C 40 ), MTBE:n ja TAME:n, bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin ja/tai ksyleenien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut alemmat ohjearvotasot Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maaainekset kuitenkin poistetaan alueelta rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu naapurikiinteistön puolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön maanomistajalle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kunnostuksen yhteydessä on tarkastettava poistettavien huoltoasematoimintaan liittyvien rakenteiden (säiliöt, putkistot, jne.) alapuolisen maaperän pilaantuneisuus edustavin maaperänäyttein. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haittaainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakei-

9 UUDELY/726/07.00/2010 9/17 den (>C 21 - C 40 ), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit), MTBE:n ja TAME:n. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, välivarastoinnin, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4.1. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet Mikäli jäännöspitoisuusnäytteissä todetaan valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut alemmat ohjearvotasot ylittäviä haittaainepitoisuuksia, on näiden maa-ainesten osalta laadittava tarkennettu ympäristö- ja terveysriskien arviointi. Arviointi on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Välivarastointi 5. Kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä voidaan tarvittaessa välivarastoida alueella enintään yhden viikon ajan. Pilaantuneet maa-ainesjätteet on sijoitettava tiiviille alustalle, joka on huonosti vettä läpäisevä. Maa-ainesjätteet on peitettävä vettä läpäisemättömällä peitteellä haitta-aineita sisältävän suotoveden muodostumisen estämiseksi. Sade- ja valumavesien kulkeutuminen tilapäiselle varastoalueelle on estettävä rakentamalla varastokasojen ympärille reunakorokkeet tai muulla asianmukaisella rakenteella. Välivarastokasan peitteen paikallaan pysymistä ja muis-

10 UUDELY/726/07.00/ /17 sa rakenteissa tapahtuvia muutoksia on tarkkailtava, ja mahdolliset puutteet on korjattava viipymättä. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 6. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maaainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haittaainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 7.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä alueelta poistettavat muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely Mikäli alueelta kaivettuja maa-ainesjätteitä, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä, aiotaan hyödyntää kaivantojen täytöissä, on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pilaantuneen veden käsittely 8. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit), MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet.

11 UUDELY/726/07.00/ /17 Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omistajalle ja kiinteistön haltijalle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä sekä analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omistajalle ja kiinteistön haltijalle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden viemäriin johtamisesta on toimitettava alueen vesihuollosta vastaavalle laitokselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.

12 UUDELY/726/07.00/ /17 Päätöksen perustelut Käsitteet Yleiset perustelut Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella tarkoitetaan maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maaaineksilla ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kun-

13 UUDELY/726/07.00/ /17 nostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Päätöksessä annetut määräykset maaperän puhdistamisesta ovat välttämättömiä, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alemmaksi ohjearvoksi bensiinijakeille (C 5 - C 10 ) 100 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 - C 21 ) 300 mg/kg, raskaille öljyjakeille (>C 21 - C 40 ) 600 mg/kg, bentseenille 0,2 mg/kg, tolueenille 5 mg/kg, etyylibentseenille 10 mg/kg ja ksyleeneille 10 mg/kg sekä MTBE:n ja TAME:n summapitoisuudelle 5 mg/kg. Kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti päätöksessä on hyväksytty haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ylittävien maa-ainesten poisto polttonesteiden jakelulaitteiden uusimistöiden vuoksi kaivettavilta alueilta. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haittaaineita kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. rakentamisen vuoksi. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ky-

14 UUDELY/726/07.00/ /17 seisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettava alue on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Mikäli jäännöspitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvotasot, on päätöksessä edellytetty tarkennettua riskinarviointia näiden maiden osalta. Arvioinnilla varmennetaan, ettei haitta-ainepitoisuuksista aiheudu pitkälläkään aikavälillä ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräykset 4.1. ja 4.2.) Päätöksessä on hyväksytty pilaantuneiden maa-ainesjätteiden välivarastointi alueella siten, ettei varastoinnista aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 5.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus

15 UUDELY/726/07.00/ /17 osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.1.) Ilmoituksen mukaan alueelta kaivettuja haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevia maa-aineksia voidaan sijoittaa takaisin kaivantojen täyttöihin. Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.2.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Keskeisimmät lainkohdat Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. (Määräykset 1.1., 1.2. ja ) Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). (Määräykset 1.1., 1.2., ja ) Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. (Määräykset ja )

16 UUDELY/726/07.00/ /17 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen (1097/2009) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 21 tuntia. Helsingin Osuuskauppa Elanto Kaupintie Helsinki Espoon kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) HSY Vesi, Espoo FCG Finnish Consulting Group Oy, Petra Pihlainen (sähköisenä) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti.

17 UUDELY/726/07.00/ /17 Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 3.). Ylitarkastaja Vesa Suominen Ylitarkastaja Hanna Valkeapää Liitteet Liite 1. Kiinteistön sijainti Liite 2. Näytepisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus