Toiminnan kuvaus kiinteistöllä ja pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Transkriptio

1 PÄÄTÖS UUDELY/479/07.00/ Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kiinteistön sijainti Kiinteistön omistaja Asian vireilletulo Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Mesta Oy Vesperintie Helsinki Fallåker 20, Espoo RN:o Asunto Oy Espoon Viivi c/o Mesta Oy Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ilmoitusta täydennettiin Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 2 ja 3 momentti Toiminnan kuvaus kiinteistöllä ja pilaantumisen aiheuttanut toiminta Maksu 960 Kiinteistöllä on toiminut kauppapuutarha, johon on kuulunut kolme kasvihuonetta ja niiden yhteydessä lämpökeskus. Lisäksi alueella on sijainnut asuinrakennus- ja muita huolto- tai varastorakennuksia. Rakennukset on purettu vaiheittain. Alueen maaperässä on kasvihuonetoiminnan seurauksena kohonneita arseenin, DDT:n ja heksaklooribentseenin pitoisuuksia. Kiinteistö on muuttumassa asuinkäyttöön. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/479/07.00/2011 2/14 Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Aluetta koskevat viranomaislausunnot Alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Alueella tehdyt tutkimukset Kunnostettava alue sijaitsee Espoon kaupungin Karvasmäessä osoitteessa Fallåker 20 (Liite 1.). Alue rajoittuu koillisessa Fallåker-nimiseen katualueeseen, lounaassa Glomsån-jokeen ja viereisiin tontteihin. Kiinteistö on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Mesta Oy. Fallåker 20, Espoo. Ympäristötekninen perusselvitys. Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy, Mesta Oy. Fallåker 20, Espoo. Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma. Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päivätty kannanotto osoitteessa Fallåker 20 sijaitsevan kiinteistön maaperän pilaantuneisuustutkimuksesta. Maanpinta vaihtelee tasovälillä +9,5 +6,1 ja laskee lounaaseen. Maaperä muodostuu yläosan humuskerroksesta ja sen alla olevasta savikerroksesta lukuun ottamatta purettujen kasvihuoneiden seinälinjan sisäpuolta ja läjitysalueita. Saven alla on hiekkaa ja kiviä sisältävä pohjamuodostuma, joka ulottuu kallioon. Kunnostettava alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin I- luokan pohjavesialue ( Puolarmetsä) sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä kaakossa. Kiinteistön lounaispuolella sijaitsee Glomsån-joki. Tammikuussa 2005 alueelle kaivettiin kolme koekuoppaa (Koe1 Koe3). Koekuoppien sijainnit on merkitty liitteeseen 2. Kustakin koekuopasta otettiin kokoomanäyte, josta määritettiin metallien ja torjuntaaineiden pitoisuudet laboratoriossa. Koekuopasta Koe2 otetusta näytteestä analysoitiin lisäksi öljyhiilivetyjen pitoisuus. Koekuopasta Koe1 otetussa näytteessä todettu heksaklooribentseenin pitoisuus 80 µg/kg ylitti alemman ohjearvotason (50 µg/kg). Koekuopasta Koe2 otetussa näytteessä todettiin arseenin pitoisuus 13 mg/kg ja lyijyn pitoisuus 98 mg/kg, jotka ylittivät arseenin ja lyijyn kynnysarvopitoisuudet 5 mg/kg ja 60 mg/kg. Lisäksi näytteessä Koe3 arseenin kynnysarvon ylittävä pitoisuus 28 mg/kg.

3 UUDELY/479/07.00/2011 3/14 Lokakuussa 2010 alueelle kaivettiin 18 koekuoppaa (1 18). Koekuoppien sijainnit on merkitty liitteeseen 2. Maanäytteitä otettiin yhteensä 64 kappaletta. Metallit analysoitiin kenttämittauksella kaikista kerroksittain otetuista maanäytteistä pääsääntöisesti syvyysväleiltä 0,1 0,3 m, 0,3 0,6 m ja 0,5 1,0 m. Yhdestä näytteestä analysoitiin öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus kenttämittauksella. Laboratoriossa varmistettiin seitsemän näytteen metallien pitoisuudet. Lisäksi torjunta-aineet analysoitiin 14 näytteestä. Tutkimuksissa todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä esitetyn kynnysarvon (5 mg/kg) ylittävät pitoisuudet arseenia useassa laboratoriossa analysoidussa näytteessä (5,6-13 mg/kg; 1(0,6 0,8 m), 2(0,3 0,6 m), 5(0,3 0,5 m), 5(0,6 -. 0,8m) ja 17(0,3 0,6 m). Näytteessä 8(0,3 0,6 m) DDT-pitoisuus 164 µg/kg ylitti kynnysarvon 100 µg/kg. Heksaklooribentseenille annettu kynnysarvo 10 µg/kg ylittyi viidessä näytteessä (19-45 µg/kg; 1(0,6 0,8 m), 2(0,3 0,6 m), 3(0,2 0,5 m), 3(0,5 1,0 m) ja 17(0,3 0,6 m). Näytteessä 6(0,7 1,0 m) arseenin pitoisuus 61 mg/kg ylitti alemman ohjearvon 50 mg/kg. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Pilaantuneen maan määrä Esitetty kunnostussuunnitelma Maaperän pilaantuneisuutta tarkasteltiin vertaamalla todettuja haittaainepitoisuuksia valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetettuihin kynnys- ja ohjearvoihin. Alueen puhdistustarvetta arvioitiin huomioimalla alueen käyttötarkoitus ja maaperässä esiintyvien haitta-aineiden ominaisuudet sekä rakentamisen asettamat vaatimukset. Paikallisesti kohonnut arseenipitoisuus ei nykytilassa aiheuta merkittävää riskiä ihmiselle tai ympäristölle, koska todettu pilaantuminen ei sijaitse pintakerroksessa sekä pohjavesipinnan yläpuolella. Kunnostettava alue ei sijaitse pohjavesialueella. Alueelle rakennetaan asuinpientaloja ja pilaantuneet maa-ainekset tullaan poistamaan tulevien rakennustöiden yhteydessä. Arseenillä pilaantunutta maa-ainesta sekä kohonneita DDT- ja heksaklooribentseenipitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia arvoidaan olevan yhteensä noin 500 m 2 :n alueella arvioilta 500 m 3 ktr. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Kunnostusmenetelmänä on pilaantuneen maa-aineksen poisto kaivamalla. Tavoitteena on poistaa uudisrakennusalueelta haitta-aineita yli kynnysarvon sisältävä maa-aines.

4 UUDELY/479/07.00/2011 4/14 Kunnostus toteutetaan kokonaisuudessaan ennen muiden maanrakennustöiden aloitusta. Kunnostettava alue aidataan ja merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Kunnostuskaivu toteutetaan siten, että ensin toteutetaan kasvihuoneiden betoniperustusten poiston edellyttämä kevennyskaivu, jonka jälkeen poistetaan pilaantunut maa-aines ja kaivu ulotetaan puhtaaseen maakerrokseen. Kunnostuskaivanto täytetään uudisrakennuksen maanrakennustöiden työselityksen tai muiden suunnitelmien mukaisesti. Kunnostusalueelta poistetaan kaikki pilaantunut maa-aines, joten jälkitarkkailuun ei ole tarvetta. Työn aikainen näytteenotto Kaivun aikana otetaan edustavia näytteitä pilaantuneen alueen laajuuden ja poistettavan maa-aineksen laadun tarkentamiseksi. Pilaantuneen maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet tutkitaan suoraan kaivurintauksesta. Näytteistä analysoidaan metallit kenttämittauksella. Tutkituista näytteistä vähintään 10 %, kuitenkin vähintään kaksi näytettä kultakin kaivualueelta toimitetaan analysoitavaksi laboratorioon. Laboratorionäytteistä analysoidaan kyseisellä kaivualueella aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet sekä kaivutyön edetessä mahdollisesti esiintyvät muut haitta-aineet. Kaivu ulotetaan niin syvälle, että kunnostuksen tavoitepitoisuudet saavutetaan. Vesinäytteistä analysoidaan tarvittaessa metallit ja kiintoaine Espoon Veden lausunnon mukaisesti. Kunnostuksen lopputulos varmistetaan ottamalla jäännöspitoisuusnäytteitä kaivannon pohjalta ja reunalta. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan edustavina kokoomanäytteinä, jotka muodostuvat 5 10 osanäytteestä. Näytteitä otetaan kaivannon pohjalta vähintään kaksi näytettä kaivualueelta. Jäännösnäytteistä analysoidaan ne haitta-aineet, joiden pitoisuudet ylittävät kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa valtioneuvostonasetuksen asettamat kynnys- ja ohjearvot. Pilaantuneen maa-aineksen ja jätteen käsittely Pilaantunut maa-aines lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden mukaan. Maa-aines kaivetaan ja kuormataan suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai läjitetään erillisiin kasoihin esikäsittelyä tai jatkotoimenpiteitä varten. Työmaa-alueella varastoidaan lyhytaikaisesti kaivumassoja lajittelua ja haitta-aineiden analysointia varten. Yhtä erää varastoidaan enintään 2-3 työpäivää. Varastokasat sijoitetaan ensisijaisesti pilaantuneeksi todetulle alueelle. Kasat suojataan vesitiiviillä peitteellä, mikäli maa-aineksen

5 UUDELY/479/07.00/2011 5/14 Veden käsittely huuhtoutuminen sadevesien mukana on todennäköistä tai niitä kastellaan, mikäli niiden pölyäminen on ilmeistä. Maamassat kuljetetaan maansiirtoautoilla luvanvaraisiin käsittely- tai loppusijoituskohteisiin. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ja kaikki lähtevät kuormat peitetään kuormapeitteellä. Puhtaat maa-ainekset voidaan sijoittaa suunnittelualueen mahdollisiin täyttöihin tai viedä ulkopuoliseen käsittelyyn. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä orsi- tai sadevesi johdetaan jätevesiviemäriin tai viedään ulkopuoliseen käsittelyyn. Viemäriin pumpattavan veden määrä mitataan ja ilmoitetaan vesilaitokselle. Viemäriin pumppauksessa noudatetaan Espoon Veden yleisiä toimitusehtoja viemäriin laskettavalle vedelle. Tarvittaessa vesi esikäsitellään ennen viemäriin johtamista esim. öljynerottimella tai vastaavalla menetelmällä. Vesien viemäriiin johtamisesta pyydetään lausunto Espoon Vedeltä. Terveys- ja ympäristövaikutusten ehkäisy Työsuojelu Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitaamalla työmaa-alue. Aitaan laitetaan varoitusmerkit pilaantuneiden maiden poistosta. Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi, jolloin estetään pilaantuneiden maiden leviäminen ympäristöön. Työmaan ajoreitelle tehdään tarvittaessa murskepatja, joka vähentää kiintoaineksen kulkeutumista kadulle. Normaaliin maanrakennusurakointiin liittyvien terveysriskien lisäksi kunnostustyössä on otettava huomioon mahdollinen altistuminen pilaantuneelle maa-ainekselle. Mahdollisia altistusreittejä ovat suora ihokosketus pilaantuneeseen maahan ja/tai pölyävän maan hengittäminen/nieleminen. Suojavarusteilla estetään suora kontakti pilaantuneeseen maahan. Työntekijöillä on henkilökohtaiset suojavarusteet, jotka vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkoonnuttua. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Mikäli kunnostuksen aikana löytyy haitta-aineita, joita kunnostussuunnitelmassa ei ole huomioitu, kunnostus keskeytetään ja otetaan välittömästi yhteyttä kunnostusta valvovaan viranomaiseen. Samoin menetellään, mikäli poistettavan maa-aineksen määrä poikkeaa huomattavasti arvioidusta.

6 UUDELY/479/07.00/2011 6/14 Tiedottaminen, kirjapito ja raportointi Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään mm. seuraavat asiat: kohteen tunnistetiedot, työn vastuu henkilöt, muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, käsiteltyjen massojen määrät, pitoisuudet ja loppusijoituskohteet, kunnostustyön toteutus, jäännöspitoisuudet ja muut työnaikaiset analyysitulokset ja kunnostusaluekartta. Loppuraportista toimitetaan valvontaviranomaiselle lisäksi tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027) käyttäen. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Mesta Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Espoon kaupungissa osoitteessa Fallåker 20 (RN:o ), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöltä on poistettava maa-aines, jonka arseenin tai lyijyn tai heksaklooribentseenin pitoisuus tai DDT:n, DDD:n ja DDE:n summapitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvotasot Jos maaperässä todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu kiinteistön ulkopuolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön maanomistajalle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haittaainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että

7 UUDELY/479/07.00/2011 7/14 eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 5. Poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t).

8 UUDELY/479/07.00/2011 8/14 Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 6. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 7. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään alueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta.

9 UUDELY/479/07.00/2011 9/ Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä sekä analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella tarkoitetaan maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maaaineksilla ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuu-

10 UUDELY/479/07.00/ /14 Yleiset perustelut det, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty kynnysarvoksi arseenille 5 mg/kg, lyijylle 60 mg/kg, heksaklooribentseenille 0,01 mg/kg ja DDT:n, DDD:n ja DDE:n summapitoisuudelle 0,1 mg/kg.

11 UUDELY/479/07.00/ /14 Päätöksessä kunnostustavoitteeksi on asetettu ilmoitusasiakirjoissa esitetyn mukaisesti arseenin ja heksaklooribentseenin pitoisuudelle sekä DDT:n, DDD:n ja DDE:n summapitoisuudelle kynnysarvopitoisuus. Lisäksi lyijylle on asetettu kunnostustavoitteeksi kynnysarvo. Kynnysarvopitoisuus kuvaa pitoisuutta, joka on turvallinen kaikissa maankäyttömuodoissa. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia muita kuin edellä mainittuja haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakentamisen vuoksi. (Määräykset 1.1 ja 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta kiinteistön ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettava alue on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.)

12 UUDELY/479/07.00/ /14 Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/ym_ym027/index.html (Määräykset 8.2. ja 8.3.) Keskeisimmät lainkohdat Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto).

13 UUDELY/479/07.00/ /14 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen (1394/2010) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 20 tuntia. Mesta Oy Seppo Kuoppala Vespertie 9 Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti.

14 UUDELY/479/07.00/ /14 Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 3). Ylitarkastaja Vesa Suominen Ylitarkastaja Sari Penttinen Liitteet Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus