NG11 Kylävuorentien omakotitonttien asemakaava, Sipoon kunta Lauri Harilainen, Tiina Okkonen 2.1.2017
2.1.2017 1 (17) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HULEVESIEN HALLINNAN YLEISET PERIAATTEET... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS... 3 3.1 Nykyinen maankäyttö ja topografia... 4 3.2 Maaperäolosuhteet... 5 3.3 Alueellinen valuma-alue ja purkureitit... 6 3.4 Suunnittelualueen pintavalunta ja purkureitit... 7 3.5 Suunniteltu maankäyttö... 8 4 HULEVESIEN HALLINTA... 9 4.1 Hallintatarpeen arviointi... 9 4.2 Hulevesien kiinteistökohtainen hallinta... 10 4.3 Hallintarakenteiden mitoitus... 11 4.4 Hulevesien hallintamenetelmien valintaan vaikuttavat tekijät... 12 4.4.1 Käytettävissä oleva tila... 12 4.4.2 Maaperäolosuhteiden vaikutus... 12 4.4.3 Paikallinen topografia... 13 4.5 Hulevesien hallintasuunnitelma... 13 4.5.1 Hulevesien hallintaratkaisuiden kuvaus... 14 4.5.2 Tulvareitit... 15 4.6 Suunnitellun maankäytön hydrologiset vaikutukset... 15 5 YHTEENVETO... 16 5.1 Ehdotus kaavamääräykseksi... 16 LIITTEET Liite 1. Valuma-aluekartta 1:4000 (2.1.2017) Liite 2. Hulevesien hallintasuunnitelma 1:1000 (2.1.2017)
2.1.2017 2 (17) 1 Johdanto Tässä työssä on laadittu hulevesiselvitys Sipoon kunnan NG11 Kylävuorentien omakotitontit asemakaavatyön tueksi. Työ sisältää valuma-alueselvityksen, hulevesien hallintatarpeen arvioinnin ja hulevesien hallintaan tarvittavien toimintojen määrittelyn, aluevaraukset ja suositukset määräyksiin. Työ perustuu alueelle tehtyyn maankäyttöluonnokseen. Työn tilaajana on Sipoon Kehitys- ja kaavoituskeskus, kaavoittaja Mirva Talusén. Työtä ohjasi kaavoittaja Mirva Talusén ja kaavoituspäällikkö Matti Kanerva, Sipoon kehitys- ja kaavoituskeskus. Sitolta työhön osallistuivat DI Lauri Harilainen, DI Tiina Okkonen ja sekä laadunvalvojana DI Perttu Hyöty. Työssä käytetty koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä on ETRS-GK25 N2000. 2 Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet Hulevedet ovat rakennetulla alueella sateen ja lumen muodostamia pintavaluntavesiä. Hulevettä muodostuu, kun vesi ei pääse imeytymään maahan tai haihtumaan esimerkiksi kasvillisuuden avulla. Rakentamisen yhteydessä alueen vesitase muuttuu, kun luontaisen kasvillisuuden määrä vähenee ja vettä läpäisemättömien pintojen määrä lisääntyy. Hulevesien hallinnalla pyritään mm. siihen, että rakentaminen ei lisäisi alueen ylivirtaamia ja tulvia eikä toisaalta pienentäisi alivirtaamia. Hulevesien hallinnalla pyritään siis säilyttämään alueen vesitase mahdollisimman lähellä alueen luonnontilaista vesitasetta. Hulevesien hallinnan paikallisten menetelmien tarkoituksena on - huleveden määrän vähentäminen - hulevesivirtaaman tasaaminen - huleveden mukana kulkeutuvien epäpuhtauksien vähentäminen Hulevesien alueellisten hallintamenetelmien tarkoituksena on vähentää ja tasata huleveden aiheuttamaa tulvariskiä. Usein hulevesien hallintamenetelmät kuitenkin toteuttavat useampaa periaatetta samanaikaisesti. Esimerkiksi painanteilla voidaan niin imeyttää, viivyttää kuin johtaa hulevesiä. Lisäksi samoja menetelmiä voidaan käyttää sekä kiinteistökohtaiseen että laajempaan alueelliseen hulevesien hallintaan. Luonnonmukainen hulevesien hallinta lähtee kokonaisvaltaisesta valuma-alue tarkastelusta, jossa selvitetään maankäytön muutoksen vaikutukset alueen vesitaseeseen. Luonnonmukaisessa hulevesien hallinnassa ensisijaisen tärkeitä ovat syntypaikalla tehtävät toimenpiteet, joilla ehkäistään hulevesien muodostumista ja niihin kohdistuvaa laatuhaittaa. Hulevesien johtamista hulevesiviemäreihin tulisi välttää, vaikka usein etenkin jo rakennetuilla alueilla luonnonmukaisella hulevesien hallinnalla ei voida täysin korvata perinteisiä hulevesiviemäreihin perustuvia järjestelmiä.
2.1.2017 3 (17) 3 Suunnittelualueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Sipoossa Nikkilän kylässä. Suunnittelualue rajautuu itäpuolelta Kylävuorentiehen ja eteläpuolelta Humalistontiehen (Kuva 1) Alueen pohjoispuolella on metsää ja länsipuolella metsää sekä peltoaluetta. Koko asemakaava-alueen pinta-ala on n. 3,1 ha. Kuva 1. Asemakaava-alueen sijainti Sipoon Nikkilässä.
2.1.2017 4 (17) 3.1 Nykyinen maankäyttö ja topografia Asemakaava-alue on nykyisellään pääosin rakentamatonta metsää, niittyä ja peltoa (Kuva 2). Alueella sijaitsee hajanaisesti myös kolme omakotitalotonttia. Kuva 2. Asemakaava-alue on nykyisellään pääosin niittyä ja metsää. Suunnittelualue sijaitsee Nordanån pohjavesialueella (Kuva 3). Nordanån pohjavesialue kuuluu I-luokkaan, mikä tarkoittaa että vedenottamot ovat tuotantokäytössä tai ottamot toimivat varavedenottamoina vesihuollon erityistilanteita varten. (Sipoon kunta, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, Uudenmaan ympäristökeskus 2009). Kuva 3. Suunnittelualue sijaitsee Nordanån pohjavesialueella. Pohjavesialue on rajattu sinisellä katkoviivalla ja sävytetty sinisellä. Kuvasta (Kuva 4) nähdään suunnittelualueen maanpinnan korkeusmalli. Asemakaava-alue sijoittuu osin kahteen rinteeseen, joiden välillä on notko. Suunnittelualueen
2.1.2017 5 (17) lounaisosassa sijaitseva Kylävuori viettää kaava-alueen kohdalla koilliseen, itään sekä osin myös kaakkoon. Suunnittelualueen pohjoisosassa on myös rinne, joka viettää suunnittelualueella kaakkoon ja lounaaseen. Kaava-alueen korkein kohta on asemakaava-alueen lounaisreunassa Kylävuoren rinteessä n. +41,2 mpy ja matalin kohta kaakkoisreunassa +26,1 mpy. Kuva 4. Korkeusmalli suunnittelualueesta. 3.2 Maaperäolosuhteet Asemakaava-alue sijaitsee pääosin savisella alueella (Kuva 5). Suunnittelualueen rinteiden kohdalla maaperä on hiekkamoreenia ja/tai kalliota. Suunnittelualue sijaitsee Nordanån pohjavesialueella (I-luokka). Pohjavesi muodostuu pohjavesialueen laaksoa ympäröivillä kallioalueilla, missä imeytymistä tapahtuu. Kuva 5. Asemakaava-alueen maaperäolosuhteet.
2.1.2017 6 (17) 3.3 Alueellinen valuma-alue ja purkureitit Asemakaava-alue sijoittuu neljälle eri valuma-alueelle (Kuva 6), jotka kaikki kuuluvat Sipoonjoen vesistöalueeseen. Vesistöalue on laajuudeltaan n. 220 km² ja kaava-alue muodostaa siitä n. 0,014 % osuuden. Osavaluma-alueilla 1.1 ja 1.2 syntyvät hulevedet virtaavat pintavaluntana avo-oja- ja hulevesiviemäriverkostoja pitkin Sipoonjokeen. Sipoonjoki purkautuu mereen Sipoonlahdella. Osavaluma-alueilla 2 ja 3 syntyvät hulevedet virtaavat pintavaluntana avoojaverkostoja pitkin Ollbäckeniin. Osavaluma-alueen 2 purkureitti kulkee kauempaa pohjoista reittiä Ollbäckeniin laskevan sivu-uoman kautta. Ollbäcken purkautuu Sipoonjokeen Nikkilässä. Aiemman hulevesiselvityksen mukaan valuma-alueella 2 on tulvaherkkä alue Ollbäckenin sivu-uoman varrella ennen osavaluma-alueen purkupistettä (FCG Finnish Consulting Group 2012). Lisäksi tulvaongelmia on havaittu Vanhan Kylätien ylittäessä Ollbäckenin valuma-alueen 3 purkupisteessä sekä Pornaistentien ylittäessä Ollbäckenin juuri ennen Ollbäckenin purkamista Sipoonjokeen. Kuva 6. Alueelliset valuma-alueet ja virtausreitit.
2.1.2017 7 (17) 3.4 Suunnittelualueen pintavalunta ja purkureitit Kuva 7. Suunnittelualueen läheiset ojat sekä sadevesiviemärit ja nykyiset pintavirtausreitit. Suunnittelukohteen hulevesien nykyiset päävirtausreitit on esitetty yllä (Kuva 7). Suurin osa suunnittelualueen hulevesistä kulkeutuu Kylävuorentien kohdalta Paippistentietä kohti kulkevaan hulevesiviemäriin. Hulevesiviemäri purkaa Paippistentien kohdalla kaakkoon päin kulkevaan avo-ojaan, joka purkautuu Pornaistentien jälkeen Sipoonjokeen. Valuma-alueen 2 hulevedet kulkeutuvat ensin länteen päin kulkevan avo-uoman kautta etelään päin kulkevan Ollbäckenin sivu-uomaan. Sivu-uoma laskee itään päin kulkevaan Ollbäckeniin. Valuma-alueen 3 hulevedet kulkeutuvat avoojia pitkin itään päin kulkevaan Ollbäckeniin, joka purkautuu Pornaistentien kohdalla etelään päin kulkevaan Sipoonjokeen.
2.1.2017 8 (17) 3.5 Suunniteltu maankäyttö Asemakaava-alueelle laaditut hulevesien mitoituslaskelmat ja hulevesien hallintaratkaisut perustuvat maankäyttöluonnoksessa esitettyyn suunniteltuun maankäyttöön. Alueelle kaavoitetaan tämän hetkisen suunnitelman mukaan noin 16 uutta omakotitonttia. Kuvassa (Kuva 8) esitetään alueelle tehty maankäyttöluonnos. Kuva 8. Kylävuorentien maankäyttöluonnos (12.10.2016). Oranssit kuviot esittävät tulevia asuinrakennuksia ja ruskeat tulevia piharakennuksia.
2.1.2017 9 (17) 4 Hulevesien hallinta 4.1 Hallintatarpeen arviointi Suunnittelualueen tulvareitit Kylävuorentiestä itään kulkevan hulevesiviemärin suuntaisesti tulee suunnitella siten, että olemassa olevalle asuinalueelle ei johdu hallitsematonta valuntaa. Lisäksi alueen hulevesien hallinnan suunnittelussa tulee huomioida tulvasuojelullinen tarve valuma-aluemittakaavassa sekä tuleva rakentaminen suunnittelualueen länsipuolelle (Kartano III kaavarunkoalue). On syytä huomioida myös suunnittelualueella sijaitseva pohjavesialue. Ollbäckenin suuntaan laskevilla virtausreiteillä on tunnistettu tulvaherkkiä kohtia (FCG Finnish Consulting Group 2012). Kartanon kaavarunkoalueelle on suunniteltu viivytysaltaita tasaamaan alapuolisen vesistön virtaamia. Kuvassa (Kuva 9) näkyvät tulvaherkät kohdat vasemmanpuoleisessa kuvassa ja suunnitellut viivytysaltaat oikeanpuoleisessa kuvassa. Lisäksi Ollbäckenin on havaittu tulvivan Vanhan Kylätien sekä Pornaistentien ylittäessä uoman. Kuva 9. Kartanon kaavarunkoalueen hulevesiselvityksessä (FCG Finnish Consulting Group 2012) esitetyt tulvaherkät alueet (oikealla) sekä suunnitellut viivytysalueet (vasemmalla) uomassa, joka laskee Ollbäckeniin.
2.1.2017 10 (17) 4.2 Hulevesien kiinteistökohtainen hallinta Hulevesiä voidaan hyödyntää ja käsitellä jo niiden syntypaikalla kiinteistökohtaisesti esimerkiksi keräämällä hulevesiä sadepuutarhoihin tai sadevesitynnyreihin, jolloin vesiä voi hyödyntää pihan kastelutarkoituksiin. Pieni, mutta positiivinen vaikutus on myös esimerkiksi pihavaraston viherkatolla. Hulevesiä voi johtaa tontilta pois hidastavilla ja suodattavilla menetelmillä esimerkiksi painanteiden, avo-ojien ja vettä läpäisevien kourujen avulla. Hulevesiä voi ohjata tontilla viivyttäviin rakenteisiin, kuten kosteikkoon tai viivytysaltaaseen. Kuva 10. Esimerkkejä sadepuutarhasta kiinteistökohtaisena hulevesien hallintamenetelminä. Jatkosuunnittelussa tulee varmistaa tonttien sisäiset tulvareitit tulevien hulevesilinjojen suuntaan. Kiinteistön hulevesien hallinnan suunnittelussa tulee ottaa huomioon tulvasuojelullinen tarve myös valuma-aluemittakaavassa. Hulevesiä suositetaan johdettavaksi mahdollisimman paljon länteen Ollbäckanin valuma-alueen suuntaan. Näin vähennetään painetta suunnittelualueen itäpuolella olemassa olevan asuinalueen läpi Paippistentietä kohti kulkevalla kuivatusreitillä. Tällä reitillä olemassa olevalla hulevesiviemärillä on hyvin rajoittunut kapasiteetti (DN200). Tonteilla muodostuvat hulevedet ovat pääsääntöisesti melko puhtaita piha- ja kattovesiä. Laatuhaittaa aiheuttavia uhkatekijöitä ovat valumapintoja huuhtovien hulevesien epäpuhtaudet sekä eroosio. Asuinrakennusalueilla veden laadulle merkittävimpiä riskikohteita ovat pysäköinti- ja liikennealueet. Liikennealueilta voi huuhtoutua hulevesiin mm. orgaanisia aineita, ravinteita, metalleja, öljyjä ja rasvoja sekä suolauksen seurauksena klorideja ja hiekoituksen seurauksena kiintoainesta. Suunnittelualueella ei tule olemaan vilkasta liikennettä vaan liikenne aiheutuu lähinnä pysäköintipaikoille ajosta ja huoltoajosta. Liikennealueiden hulevesiä suositellaan keskitetysti käsiteltäväksi sekä laadullisesti että määrällisesti ennen hulevesien purkamista vastaanottavaan vesistöön.
2.1.2017 11 (17) 4.3 Hallintarakenteiden mitoitus Suunnittelualueen nykyiset pintavaluntaolosuhteet ovat valuma-alueiden kesken melko samankaltaiset. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 1) esitetyt nykytilanteen mukaiset mitoitusvirtaamat on laskettu pintavaluntakertoimella 0,08, joka on laskettu pinta-alan suhteen painotettuna keskiarvona nykyisen maankäytön (metsä 35 %, niitty 65 %) mukaan. Metsän valuntakertoimena on käytetty 0,05 ja niityn 0,1 (Suomen kuntatekniikan yhdistys ry 2002). Mitoitussateina on käytetty kerran 5 vuodessa toistuvaa 10 min sadetta (150 l/s*ha) ja tulvatilanteessa kerran 100 vuodessa toistuvaa 10 min sadetta (310 l/s*ha) (Aaltonen & al. 2008). Taulukko 1. Mitoitusvirtaamat nykytilanteessa eri sateen toistuvuuksilla. Osavaluma-alueiden mitoittavat virtaamat nykytilanteessa (l/s) Valuma-alue 1.1 2 Mitoitussateen kesto 10 min 10 min 5 vuotta 16 5 100 vuotta 33 11 Suunnittelualue on jaettu tulevan maankäytön mukaisessa tilanteessa idän suuntaan laskeviin osavaluma-alueisiin (1A-D) ja lännen suuntaan laskeviin osavalumaalueisiin (2A-I). Seuraavissa taulukoissa (Taulukko 2 ja Taulukko 3) on esitetty osavaluma-alueiden pinta-alat, valuntakertoimet ja mitoittavat hulevesivirtaamat tulevan maankäytön mukaisessa tilanteessa, kun kiinteistökohtaisia hulevesien hallintatoimenpiteitä ei ole huomioitu. Taulukko 2. Osavaluma-alueiden pinta-alat, arvioidut valuntakertoimet ja mitoitusvirtaamat. 10 min 5a 10 min 100a Valuma-alue A (m2) Valuntakerroin Q (l/s) Q (l/s) 1A 870 0.21 3 6 1B 506 0.25 2 4 1C 1049 0.25 4 8 1D 875 0.36 5 10 1A-D 3300 0.27 13 27
2.1.2017 12 (17) Taulukko 3. Osavaluma-alueiden 2A-I pinta-alat, arvioidut valuntakertoimet ja mitoitusvirtaamat. 10 min 5a 10 min 100a Valuma-alue A (m2) Valuntakerroin Q (l/s) Q (l/s) 2A 1953 0.17 5 10 2B 1663 0.41 10 21 2C 1638 0.25 6 13 2D 1256 0.47 9 18 2E 2212 0.20 7 14 2F 1422 0.53 11 23 2G 2315 0.33 12 24 2H 1952 0.53 15 32 2I 3960 0.05 3 6 2A-I 18371 0.28 78 161 4.4 Hulevesien hallintamenetelmien valintaan vaikuttavat tekijät Hulevesien hallintamenetelmien valintaan vaikuttavat suunnittelukohteen tilavaraukset maankäyttöratkaisussa, olosuhteet (maaperä, topografia, pohjavesialueet ja luontokohteet), hulevesikuormituksen luonne sekä tulvasuojelulliset tarpeet valumaaluemittakaavassa. Hulevesien hallinnan ensisijaiset toimet ovat hulevesien muodostumisen ehkäiseminen ja määrän vähentäminen imeyttämällä ja toissijaiset toimet hulevesien viivyttäminen ja hallittu johtaminen. 4.4.1 Käytettävissä oleva tila Hulevesien hallintasuunnitelma perustuu asemakaavaehdotuksessa esitettyyn suunnitelmaan. Kaava-alueella ei ole merkittäviä yhtenäisiä viheralueita, mutta tonteilla on tilaa kiinteistökohtaisille hulevesien hallintamenetelmille. Joustavin hulevesien hallinta saavutetaan keräämällä rakentuvan alueen hulevedet uuteen hulevesiviemäriin ja ohjaamalla vedet lännen suuntaan pois pohjavesialueelta. Hulevedet johdetaan uudesta hulevesiviemäristä biosuodatuspainanteeseen, jossa hulevesiä käsitellään määrällisesti ja laadullisesti. Biosuodatuspainanne sijoitetaan kaava-alueen länsipuolelle jossa on painanteelle paremmin tilaa ja alue ei ole enää pohjavesialueella. Osa rakentuvan alueen hulevesistä kaava-alueen itäreunassa johtuu edelleen itään päin olemassa olevaan hulevesiverkostoon. 4.4.2 Maaperäolosuhteiden vaikutus Suunnittelualueen maaperä on suurimmalta osalta savea. Kylävuoren rinteessä on maaperäkartan perusteella kalliota ja Kylävuoren rinteen alaosassa sekä suunnittelualueen pohjoispäädyssä sijaitsevassa rinteessä hiekkamoreenia. Suunnittelualueen maaperän huonon vedenläpäisevyyden ja kaava-alueella sijaitsevan pohjavesialueen johdosta hulevesien laajamittainen imeyttäminen suunnittelualueella ei tule kysymykseen. Niillä tonteilla, jotka sijoittuvat maaperältään hiekkamoreenin alueelle, voi puhtaat kattojen ja pihojen hulevedet imeyttää maahan. Hulevesien hallinta kaavaalueella perustuu hulevesien suodattamiseen/viivyttämiseen ja hallittuun poisjohtamiseen.
2.1.2017 13 (17) 4.4.3 Paikallinen topografia Asemakaava-alue rajautuu lounaisreunasta Kylävuoren rinnealueeseen. Rinteen suunnasta tuleva maanpäällinen valunta tulee ohjata niskaojalla tai maastonmuotoilulla suunnittelualueelle tulevien tonttien ohi. Tonttien tasauksen tulisi noudattaa hulevesisuunnitelmaa siten, että hulevedet johtuvat niille tässä hulevesisuunnitelmassa osoitettuun kuivatusjärjestelmään. 4.5 Hulevesien hallintasuunnitelma Seuraavassa kuvassa (Kuva 11) on esitetty suunnittelualueen hulevesien hallintaratkaisut. Maaperäolosuhteista ja pohjavesialueesta johtuen imeyttäminen ei suuressa mittakaavassa ole mahdollista, joten hulevesivirtaamaa pyritään suodattamaan/viivyttämään ja tasaamaan ennen johtumista vastaanottavaan vesistöön. Kuva 11. Hulevesien hallintasuunnitelma (Liite 1).
2.1.2017 14 (17) 4.5.1 Hulevesien hallintaratkaisuiden kuvaus Valuma-alueiden 1A-D hulevedet esitetään johdettavaksi idän suuntaan olemassa olevaan hulevesiverkostoon. Hulevedet johtuvat avo-ojia pitkin Kylävuorentien kohdalta alkavaan Paippistentietä kohti kulkevaan hulevesiviemäriin (DN200). Hulevesiviemärin kapasiteetti on rajoittunut, minkä johdosta idän suuntaan laskevan valuma-alueen esitetään pienenevän tulevassa tilanteessa. Tällöin myös idän suuntaan johtuva hulevesimäärä pienenee. Hulevedet suositetaan johdettavaksi nykyisestä valuma-aluerajasta osittain poiketen lännen suuntaan. Valuma-alueiden 2A-H hulevedet esitetään johdettavaksi uuteen hulevesilinjaan, joka purkaa hulevedet suunnittelualueen länsipuolella biosuodatuspainanteelle, ja siitä edelleen olemassa olevaan avo-ojaan. Suodattavalla painanteella saavutetaan viivytyksen lisäksi positiivinen vaikutus katualueen hulevesien laatuun. Hulevesiviemärin purkukohtaan tehdään eroosiosuojaus. Biosuodatuspainanteen mitoitus on laskettu 5 mm sateelle, jolloin sen tilavuus kattaa yli 80 % vuotuisista sateista. Tällöin biosuodatuspainanteen tulisi viivyttää 26 m³ vettä, jolloin sen pinta-ala 0,5 m vesisyvyydellä olisi 52 m 2. Valuma-alueella 2I ei ole hulevesien laadullista kuormitusta tai määrää lisäävää tekijää, mikä edellyttäisi hulevesien käsittelyä. Alueen hulevedet suositetaan viivyttämään ja ohjaamaan niskaojalla tulevien tonttien ohitse, ja niskaoja laskee vedet lännen suuntaan johtuvaan avo-ojaan. Jatkosuunnittelussa tarkennetaan tulevia valuma-aluerajauksia sekä hulevesien johtamissuuntia maastonmuotojen ja tulevan rakentamisen puitteissa. Biosuodatuspainanne voidaan rakentaa jo ennen tonttien rakentumista, jolloin sitä voi hyödyntää myös rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelyssä. Alueen rakentumisen jälkeen on rakenne suositeltavaa huoltaa, ja poistaa rakentamisen aikana kertynyt kiintoaines, jotta biosuodatuspainanne toimii jatkossakin asianmukaisesti eikä tukkeudu. Mikäli kaava-alueen rakentuminen jatkuu tässä suunnitelmassa esitetyn maankäyttöluonnoksen (kuva 8) eteläpuolelle, tulee hulevedet johtaa siltä osin kuin maastonmuotojen ja tasauksen puitteissa on mahdollista uuteen pohjoisen/luoteeseen kulkevaan hulevesiviemäriin. Loput alueesta johdetaan sijainnin ja tasauksen mukaan joko idän suuntaan ja siitä olemassa olevaan pohjoisen suuntaan kulkevaan avo-ojaan ja siitä edelleen olemassa olevaan itään päin kulkevaan hulevesiviemäriin tai etelän suuntaan joko itään tai länteen päin kulkevaan avo-ojaan. Uoman ylivirtaamia tulee tulevaisuudessa kasvattamaan myös valuma-alueelle suunnitellut muut kaavahankkeet ja maankäytön tiivistyminen. Ollbäckeniin laskevan sivuuoman mitoitusvirtaaman on arvioitu olevan 2,3 m³/s sadetapahtumalla 100 l/s*ha (FCG Finnish Consulting Group 2012). Tämän työn suunnittelualueen rakentumisen myötä uoman virtaama kasvaa 0,05 m³/s kun ei huomioida suunniteltuja viivyttäviä hulevesirakenteita, jolloin mitoitusvirtaama tulevassa tilanteessa olisi 2,35 m³/s. Suuntaa antava kiinteistökohtainen hulevesien hallinta on mitoitettu esimerkkitontin (Kuva 12) mukaan. Tontin pinta-ala on 870 m 2. Tontilla on arvioitu olevan 73 % pihaaluetta ja loput 27 % läpäisemätöntä pintaa (kattopintaa 18 %, ajotietä 6 %, pihakiveystä 3 %). Jos tontilla viivytetään hulevesiä 0,5 m 3 jokaista vettä läpäisemätöntä 100 m 2 kohti, on hulevesien viivytystarve tällöin 1,2 m 3. Sadepuutarhan laskennallinen vesisyvyys on 0,2 m, jolloin rakenteen mitoituspinta-alaksi saadaan 5,9 m 2.
2.1.2017 15 (17) Kuva 12. Esimerkki tonttikohtaisen hulevesirakenteen sijoittelusta ja koosta. Suunnittelualueen tonttipihojen ja katujen suunnittelussa tulee huomioida riittävät pinnankallistukset hulevesien johtamiseksi sekä tulvareittien toimiminen. Samoin Kylävuorentien alittava rummun toimivuus avo-ojien purkupisteessä tulee tarkistaa. 4.5.2 Tulvareitit Tulvatilanteessa esitettyjen hulevesien hallintarakenteiden mitoitustilavuuden ylittyessä tulvavesi johdetaan hallitusti maanpäällisiä tulvareittejä pitkin korttelialueelta tonttien ja tonttikatujen tasausten avulla toteutettuihin luontaisiin purkusuuntiin. Tulvareitit on esitetty hulevesien hallintasuunnitelmapiirroksessa, ja ne tulee huomioida suunnittelualueen tasaussuunnittelussa. Alueelle rakentuvan kadun tasauksella voidaan laajentaa länteen laskevaa valuma-aluetta ja parantaa tulvareitin toimivuutta. 4.6 Suunnitellun maankäytön hydrologiset vaikutukset Suunniteltu maankäyttö ja esitetty hulevesien hallintajärjestelmä muuttavat valumaaluerajoja siten, että idän suuntaan olemassa olevaan hulevesiviemäriin (DN200) laskeva valuma-alue pienenee hiukan. Valuma-alueen mittakaavassa muutos on vähäinen, mutta kaavan vaikutusten minimoimisen kannalta ratkaisulla on merkitystä olemassa olevan verkoston toimivuuteen myös tulvatilanteessa. Suunnittelualueen rakentuminen vaikuttaa vesitaseeseen pääasiallisesti paikallisesti. Tässä työssä esitettyjen hulevesien hallintarakenteiden toteutuessa tulevan maankäytön aiheuttamat muutokset hulevesien määrään ja laatuun jäävät hyvin vähäisiksi.
2.1.2017 16 (17) 5 Yhteenveto Suunnittelualueen maankäyttö tulee muuttamaan alueen hydrologisia olosuhteita paikallisesti. Hulevesien hallinnalla pyritään minimoimaan näiden maankäytöllisten muutosten negatiivisia vesitaloudellisia vaikutuksia. Kaava-alueelle rakennetaan hulevesiviemäriverkosto, jolla saadaan suurin osa rakentuvan alueen hulevesistä johtumaan lännen suuntaan avouomaan. Hulevesiviemäri purkaa hulevedet kaava-alueen länsipuolella biosuodatuspainanteeseen, joka viivyttää hulevesiä ja parantaa hulevesien laatua suodattamalla esimerkiksi kiintoainesta ja epäpuhtauksia vesistä. Biosuodatuspainanteesta vedet puretaan olemassa olevaan avouomaan. Pieni osa kaava-alueen hulevesistä johdetaan edelleen idän suuntaan olemassa olevaan hulevesiverkostoon. Kaava-alueen tonttien sekä katujen tasaussuunnittelussa tulee huomioida tulvareittien toimiminen sekä riittävät pinnankaltevuudet hulevesien johtamiseen sekä hulevesien hyödyntäminen kiinteistökohtaisesti istutusten kasteluvetenä. 5.1 Ehdotus kaavamääräykseksi Korttelialueelle suositellaan kaavaan sisällytetyksi joko määräys tai suositus hulevesien kiinteistökohtaisesta hallinnasta: hulevesien viivytysrakenteiden mitoitustilavuuden tulee olla 0,5 m³ jokaista vettä läpäisemätöntä 100 m² kohti. Viherkattoja ei tarvitse laskea viivytettävään pinta-alaan. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12-24 h kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla hallittu ylivuoto. Viivytysrakenteet voivat olla esimerkiksi sadepuutarhoja. Korttelikokonaisuus tulee suunnitella yhtenäisenä niin, ettei tonttijako vaikuta vesien hallintaan. Sito Oy LIITTEET Liite 1. Valuma-aluekartta (2.1.2017) Liite 2. Hulevesien hallintasuunnitelma (2.1.2017)
2.1.2017 17 (17) Lähteet: Aaltonen, Hohti, Jylhä, Karvonen, Kilpeläinen, Koistinen, Kotro, Kuitunen, Ollila, Parvio, Pulkkinen, Silander, Tiihonen, Tuomenvirta, Vajda: Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU) 2008 FCG Finnish Consulting Group: Kartanon kaavarunkoalueen hulevesiselvitys, 15.2.2012. Sipoon kunta, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, Uudenmaan ympäristökeskus: Sipoon kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, 15.1.2009. Suomen kuntatekniikan yhdistys ry: Katu 2002 Kadunrakennuksen tekniset ohjeet, 2003.