Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

Samankaltaiset tiedostot
Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

BioTar-hankkeen yleisesittely

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

Kosteikot vesienhoidossa

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

HUJA/pajukosteikkopuhdistus

Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari Loppuyhteenveto Raimo Ihme

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 132/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 379 Annettu julkipanon jälkeen

Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen käsittely (TuKos)

Turvetuotannon kuormitukseen vaikuttavat tekijät

Turvetuotannon vesiensuojelun kehittäminen. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Rauta ja fosfori turvemaissa. Björn Klöve Oulun yliopisto/vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Oulun yliopiston ja hankkeen toteuttaneiden tutkimusyksikköjen esittely

Turvetuotannon vesiensuojelu

Kunnostuskonkarit Jäälistä auttavat myös muita kunnostajia

METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELU

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 106/2013/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

VESITALOUS Sisältö 1/2009

Puula Forum Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T.

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Metsätalouden ja turvetuotannon vesienhoitotoimenpiteiden oppaiden päivitystilanne

Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen. Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8.

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

PÄÄTÖS Nro 63/2012/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE

Valosta vetovoimaa Elämyksellisen kaupunkivalaisun mahdollisuudet

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Puula-forum Kalevi Puukko

Turvetuotannon vesistökuormitus

Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa

Vesiensuojelu on oleellinen osa nykyaikaista turvetuotantoa


Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

TASO-hankkeen esittely

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 33/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 19 Annettu julkipanon jälkeen

Pikku-Kerusnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnan aloittamislupahakemus, Ilmajoki

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Hakemus kuulutetaan uudelleen hakemuksen muutoksen ja täydennysten johdosta. Vapo Oy, PL 22, Jyväskylä, puh

Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje

Turvemaiden kuivatukseen. ja ympäristönsuojeluun. liittyviä tutkimuksia Oulun. yliopistolla. Björn Klöve, Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikka

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

Ylen Turvekysely, kevät vastauskoonti OSA 1 PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Vesiruton hyötykäyttö riesasta raakaaineeksi

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 24/2014/1 Dnro PSAVI/337/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun

Puula-forum Kalevi Puukko

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

Vesisammalmenetelmän käyttö turvevaltaisissa latvavesissä

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

PÄÄTÖS Nro 84/07/1 Dnro Psy-2007-y-18 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Turvetuotannon vesiensuojelu tapaus Jukajoki SciFest tiedekahvila Hilkka Heinonen

Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa

Viitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys esimerkkinä vesienhoidon toteuttamisesta

Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen käsittely pintavalutuskentillä ja muilla kosteikoilla

TEHOkkaita tuloksia. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Loppuseminaari Turku

Kokkosuon vesiensuojelusuunnitelma Kiuruvesi

Kasvillisuuskentät ja kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TASO

Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 25/11/1 Dnro PSAVI/344/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Tarkkailuvelvolliset. Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy, Kokkolan Energia Oy ja Keski- Pohjanmaan Turvetuotanto Oy. Asian vireilletulo

PÄÄTÖS Nro 2/05/2 Dnro Psy-2004-y-124 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta

TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella

Turvetuotanto ja. vesistövaikutukset

Transkriptio:

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Seminaarin avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen äi käsittely (TuKos) - hanke Toteutusaika 1.1.2009-31.12.2011, budjetti 400 000 Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta Tutkimus- ja toteuttajatahot: Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Suomen ympäristökeskus, Oulun toimipaikka Yhteistyö ja rahoittajatahot: Vapo Oy Turveruukki Oy Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulun kaupunki Jyväskylän energia Oy Kuopion energia Oy Suomen turvetuottajat ry. Pohjois-Pohjanmaan liitto Keski-Suomen liitto

Hankkeen taustaa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat turvetuotantoa jo ojitetulle t suoalueelle ll Ojitetulle suoalueelle ei voi sijoittaa pintavalutuskenttää normaalien mitoitus- ja suunnitteluohjeiden mukaisesti Tällaiselle alueelle on kehitettävä uusi vesiensuojelurakenne Taustaa: Ojitettujen alueiden eroavuus Pintavalutusmenetelmässä Valumavesi virtaa pinnaltaan koskemattoman suoalueen yli Ravinteita, kiintoainetta, humusta ja rautaa pidättyy suoekosysteemin eri osiin fysikaalis-kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena Ojitetuilla alueilla Vanhat ojat muodostavat potentiaalisia oikovirtausuomia Turpeen ominaisuudet ovat muuttuneet hapettumisen seurauksena maatuneempaa turvetta pinnassa mahdollisesti heikompi vedenläpäisevyys ja turpeen kontakti valumaveden kanssa puhdistustulos voi heikentyä Voi esiintyä veden puhdistustulokseen vaikuttavaa mineraalimaakontaktia, jos ojat mineraalimaassa asti Vesi puhdistunee pääasiassa samojen prosessien tuloksena kuin pintavalutusmenetelmässä

Taustaa: kosteikkojen ympärivuotinen käyttö Ympärivuotista käyttöä eli veden pumppaamista kosteikkorakenteisiin ympärivuotisesti edellytetään entistä useammin uusissa turvetuotantohankkeissa Kosteikkojen ympärivuotisesta käytöstä ei kuitenkaan ole vielä riittävästi tietoa Ongelmia voi aiheuttaa mm. paannejään muodostuminen talvisen vedenpumppauksen seurauksena. Tämä voi aiheuttaa kosteikon rakenteiden rikkoutumisen. Turvetuotannon vesienkäsittely on tehostunut 2006 2008 Tuotanto- ja kuntoonpanovaiheen vesienkäsittelyratkaisut (%) vuosina 2006 ja 2008 Suomessa. Tiedot: VAHTI, 2008 ja 2010.

TuKos -projektin tutkimuksen osa-alueet ja tavoitteet Osatehtävä 1: Tavoitteena oli selvittää, millaisin edellytyksin ojitetulle suoalueelle voidaan rakentaa turvetuotannon valumavesiä tehokkaasti puhdistava vesiensuojelukosteikko Osatehtävä ä 2: Tavoitteena oli tutkia, miten vesiensuojelukosteikon toimintaa voidaan parantaa esim. sorptiomateriaalien avulla Osatehtävä 3: Tavoitteena oli selvittää miten erilaiset pumppaus- ja vedenjakoratkaisut soveltuvat ympärivuotiseen vesienkäsittelyyn Osatehtävä 4: Tavoitteena oli laatia menetelmille mahdollisimman kattavat mitoitus- ja suunnitteluohjeet. Yhdeksi tavoitteeksi otettiin lisäksi tietojen levittäminen menetelmien kehitystyöstä t tä ja projektin tuloksista t vuorovaikutteisen suunnittelun avulla OJITETUT KOSTEIKOT TURVETUOTANNON VALUMAVESIEN PUHDISTUKSESSA TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Oulun yliopistossa (Sali YB210) Ohjelma 9.00 Kahvi 9.30 Seminaarin avaus Prof. Raimo Ihme (seminaarin pj.) 9.40 Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Erikoistutkija Kaisa Heikkinen 10.00 Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle Tutkija Heini Postila Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa 10.20 Ojitetuilla kosteikoilla saavutetut puhdistustulokset Tutkija Heini Postila 10.40 Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Tutkija Jaakko Saukkoriipi 11.00 Lounastauko Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa jatkuu 12.00 Kenttäkerroksen kasvillisuuden ja puuston merkitys kosteikkojen toimivuudelle Tutkija Minna Kuoppala 12.2020 Kosteikkojen puhdistustehokkuuden t h d parantaminen sorptiomateriaaleilla t i ill Biologi Satu Maaria Karjalainen 12.40 Ojitettujen kosteikkojen mitoitus- ja suunnitteluohjeista Prof. Björn Klöve 13.00 Keskustelu 13.20 Kahvi Pyydetyt kommenttipuheenvuorot 13.50 Kirsi Kalliokoski, ylitarkastaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 14.00 Jaakko Soikkeli, projektipäällikkö, Vapo Oy 14.10 Mauri Huhtala, varapuheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri 14.20 Raija Aaltonen, ympäristöneuvos, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 14.30-15.00 Muut kommentit, keskustelu ja loppuyhteenveto Prof. Raimo Ihme

Tervetuloa seminaariin!