Kanta-Kokkolan kyläasutuksen. rakentamispaineselvitys. Öja ja Knivsund. Vitsari. Kvikant Sokoja

Samankaltaiset tiedostot
Kanta-Kokkolan kyläasutuksen. rakentamispaineselvitys. Öja ja Knivsund. Vitsari. Kvikant

Kanta-Kokkolan kyläasutuksen rakentamispaineselvitys - Öja ja Knivsund - - Vitsari -

Kanta-Kokkolan kyläasutuksen. rakentamispaineselvitys. Öja ja Knivsund. Vitsari. Kvikant Sokoja Rödsö Lahnakoski

Ruotsalon kyläasutuksen rakentamispaineselvitys

Kälviän kirkonkylän lievealueen kyläasutuksen rakennuspaineselvitys

Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa / Luokkala Joonas ja Anniina

Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa / Honga Christer

Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa / Luokkala Joonas ja Anniina

Kaupungin omistamien tonttien luovutus Öjassa ja Knivsundissä


Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys)

BRUNKOM. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme

Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa / Kankkonen Niklas

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

KANTA-KOKKOLAN KYLÄASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Vantaan kaupungin Future City Challenge -haasteet

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show

Paikkatieto kyläsuunnittelun apuna

Kiinteistönmuodostamislain (KmL) 4 luvun mukaisesta tontin lohkomisesta suoritetaan perushinta /tontti:

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä

Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Pykälä Hakija Luvan tunnus

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45


SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola

Liite 2. Maisema- ja kulttuuriympäristön karttatarkastelu, näkemäalueanalyysien tulokset ja kuvasovitteet

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä

Mahdollisuuksien maakunta

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus / luonnos. Vaalan kunta

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa / Lahti Heidi ja Toni

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Oulu

Rakentaminen Helsingissä 2014 sekä rakentamisen aikasarjoja

Ajankohtaista osoitteista. Kunta-skype Paula Ahonen-Rainio, MML

Ranta10 -rantaviiva 1: ja uomaverkosto

Isännöintitodistuksen osana annettavan energiatodistuksen lähtötietolomake.

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä

Varsinais-Suomen palveluverkkotyöryhmä. Aloituskokous Varsinais-Suomen liitto

VYYHTI II. Paikallisen kunnostajan karttapalvelu

Multakaarronnevan alue. Esitys Pohjois-Pohjanmaan liitolle

Vapaa-ajan asunto Kirkkonummi, Veikkola Kohdenumero h,k,kph,s,erill. wc, autokatos ja varastohuone, 87,0 m²/107,0 m² Kov.

104,0 m², 3h, k,

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus. Vaalan kunta

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella

Personal Navigation Phone

Mahdollisuuksien maakunta

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

FLIC ja PTA yhteinen työpaja rakennusten sijaintitietojen ylläpitomenettelyistä. Rakennusten sijaintitietojen käsittelystä kuntien prosesseissa

Osoitetiedot kuntoon!

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Raahen kaupunki Kopsa III -tuulipuisto. LIITE 4: Havainnekuvat

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

Tilastokeskuksen postinumeroalueittaisen avoimen tiedon käyttäminen ArcGIS Onlinessa

LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

SAUKO-MUSTAKARTA-KOIVUNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2

KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

Tuntisuunnitelma: Teema 3

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN KAUPUNKI KYLÄASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA KAAVAEHDOTUS

Asumisen suunnittelun työkalu, Kassu2. Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, Yhdyskuntien uudistaminen -laivaseminaari, 5.11.

JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta Liite I: Esimerkkejä mitattavien laatutekijöiden osatekijöiden sovelluskohteista. 1. Johdanto...

Paikkatiedon mahdollisuudet

SUUNNITTELUKESKUS OY MELUSELVITYS 1 (2) Helsinki/ M. Koivisto C6009

Varsinais-Suomen palveluverkkotyöryhmä. Kokous II Varsinais-Suomen liitto

Asuinalueluokitusaineiston hyödyntäminen riskien arvioinnissa. Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Kati Tillander

Kylätietojen täyttöohje. Sisällys

Mökkien maksut Kunta-/aluekohtaisesti päätettävät maksut

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

Keljonkankaan keskusta

KOULUJEN TURVALLISET SAATTOLIIKENNEJÄRJESTELYT; ESIMERKKIRATKAISUJA

ESITYS ITÄISEN RAJOITUSALUEEN EF R28 KORVAAMISESTA EF R100 ALUEELLA

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä

Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio: BIM & GIS

Paikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke

Varsinais-Suomen keskusverkko. Antti Vasanen

Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

I L M A N L A A D U N H U O M I O I N T I L Ä N S I V Ä Y L Ä N V A R R E N K A A V O I T U K S E S S A

Transkriptio:

Kanta-Kokkolan kyläasutuksen rakentamispaineselvitys Öja ja Knivsund Vitsari Kvikant Sokoja Kokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut Syksy 2016

Sisältö 1. JOHDANTO... 3 2. ÖJAN JA KNIVSUNDIN KYLÄALUEET... 4 2.1. MJOSUND... 4 2.2. BODÖ... 6 2.3. NÄCKSUND... 8 2.4. LÅNGÖ... 10 2.5. LÅNGÖBACKEN... 12 2.6. BACKA... 14 2.7. LASSFOLKSHAGEN... 16 2.8. DJUPSUND... 18 2.9. TALLBACKA... 20 3. VITSARIN KYLÄALUEET... 22 3.1. RAJLOT... 23 3.2. KALLOT... 25 3.3. VESSI... 27 4. KVIKANTIN KYLÄALUE... 29 5. SOKOJAN KYLÄALUEET... 31 5.1. KOIVISTO... 32 5.2. RASMUS... 34 5.3. VENTJÄRVI... 36 5.4. SOKOJAN KYLÄ... 38 5.5. YLI-SOKOJA... 40 5.6. ÅIVOBÄCKEN... 42

1. JOHDANTO Kanta-Kokkolan kyläasutuksen rakentamispaineselvitys on laadittu Kanta-Kokkolan kyläasutuksen vaiheyleiskaavan kaavaratkaisun tueksi. Tässä Öjan ja Knivsundin, Vitsari, Kvikantin sekä Sokojan kyliä koskevassa osaselvityksessä tutkitaan alueen kylien asuntorakentamisen alueellista ja ajallista kehitystä. Tutkituilla kyläalueilla asuntorakentamisen sijoittumisella on oma kehityskulkunsa, jota kartat ja taulukot havainnollistavat. Selvityksen pohjamateriaalina on käytetty Kokkolan kaupungin paikkatietoaineistoja sekä Maanmittauslaitoksen peruskarttoja. Kokkolan kaupungin paikkatietopalvelut ylläpitävät rakennustietokantaa, johon Kokkolan alueen rakennukset on tallennettu pistemuotoisena paikkatietona. Rakennustietokanta sisältää rakennusten sijainnin lisäksi rakennusten ominaisuustietoja, kuten kiinteistötunnuksen, osoitteen, rakentamisvuoden, käyttötarkoituksen ym. Tässä selvityksessä vertailtiin käyttötarkoitukseltaan asuinrakennuksiksi luokiteltuja rakennuksia niiden rakentamisvuoden perusteella. Tietokannassa on suuri määrä asuinrakennuksia, joiden rakentamisvuotta ei ole tiedossa. Näiden asuinrakennusten likimääräinen rakentamisvuosi on määritetty vertailemalla eri peruskarttoja keskenään. Peruskarttamateriaali on saatu Kokkolan kaupungin paikkatietopalveluista sekä Maanmittauslaitoksen web-palvelusta (http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi). Kylät sijaitsevat peruskarttalehtien 232207 ja 232208 alueella (Öja ja Knivsund); peruskarttalehden 232210 alueella (Kvikant ja Sokoja) sekä peruskarttalehden 232402 alueella (Vitsari). Keskenään vertaillut peruskartat ovat vuosilta 1951, 1972, 1987, 1993, 2007 ja 2014. Selvityksessä jokaisesta kylästä on laadittu kaksisivuinen kyläkortti ja kylät on numeroitu järjestysnumeroilla. Kyläkortin ensimmäisellä sivulla on kuvattu, millä peruskarttojen julkaisuvuosien välisellä aikajaksolla asuinrakennukset on rakennettu. Kartan alla taulukossa on merkitty uusien asuinrakennusten määrä. Kyläkortin toisella sivulla on havainnollistettu samalla tavalla jokainen aikajakso ja uudet rakennukset on merkitty karttaan vihreillä pisteillä. Karttojen lisäksi jokaisen kylän asuntotuotannosta on laadittu kaksi taulukkoa, joista ensimmäinen kuvaa rakennusten absoluuttisen määrän kehitystä kullakin tutkitulla kyläalueella. Toinen taulukko taas kuvaa asuntotuotannon suhteellista kasvua, jolloin rakennusten määrää verrataan aiemmin tapahtuneeseen rakentamiseen. Lisäksi on mitattu etäisyydet lähimpään alakouluun, päiväkotiin ja elintarvikekauppaan. Yleiskuvausosio täydennetään rakennusinventoinnin valmistuttua. Kanta-Kokkolan kyläasutuksen vaiheyleiskaavan kaavaratkaisu täsmentyy ja muodostuu kaavaprosessin aikana.

2. ÖJAN JA KNIVSUNDIN KYLÄALUEET KOKKOLAN KYLÄALUEIDEN ASUNTOTUOTANTO 2.1. MJOSUND

2.1. MJOSUND 1947 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 14,0 15,0 km Alakoulu (ruots.): 2,0 3,0 km Yläkoulu: (suom.): 15,5 16,5 km Yläkoulu (ruots.): 17,0 18,0 km Päiväkoti (suom.): 14,0 15,0 km Päiväkoti (ruots.): 6,5 7,5 km Kauppa: 6,0 7,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,60 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,1 kpl / vuosi

2.2. BODÖ

2.2. BODÖ 1947 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 11,0 13,0 km Alakoulu (ruots.): 0 1,5 km Yläkoulu (suom.): 12,0 14,0 km Yläkoulu (ruots.): 14,0 16,0 km Päiväkoti (suom.): 11,0 13,0 km Päiväkoti (ruots.): 3,5 5,5 km Kauppa: 4,0 5,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,78 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 1,1 kpl / vuosi

2.3. NÄCKSUND

2.3. NÄCKSUND 1947 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 14,0 15,0 km Alakoulu (ruots.): 2,0 3,0 km Yläkoulu: (suom.): 15,5 16,5 km Yläkoulu (ruots.): 17,0 18,0 km Päiväkoti (suom.): 14,0 15,0 km Päiväkoti (ruots.): 6,5 7,5 km Kauppa: 6,0 7,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,66 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,2 kpl / vuosi

2.4. LÅNGÖ

2.4. LÅNGÖ 1949 1972 1987 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 11,0 13,0 km Alakoulu (ruots.): 3,0 4,5 km Yläkoulu (suom.): 11,0 13,0 km Yläkoulu (ruots.): 14,0 15,5 km Päiväkoti (suom.): 9,0 10,5 km Päiväkoti (ruots.): 1,5 3,5 km Kauppa: 1,0 2,5 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,66 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,2 kpl / vuosi

2.5. LÅNGÖBACKEN

2.5. LÅNGÖBACKEN 1949 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 13,5 14,0 km Alakoulu (ruots.): 4,5 5,0 km Yläkoulu (suom.): 13,0 13,5 km Yläkoulu (ruots.): 15,5 16,0 km Päiväkoti (suom.): 10,5 11,0 km Päiväkoti (ruots.): 3,5 4,0 km Kauppa: 2,5 3,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,35 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,1 kpl / vuosi

2.6. BACKA

2.6. BACKA 1949 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 8,0 9,5 km Alakoulu (ruots.): 3,0 4,5 km Yläkoulu (suom.): 9,0 10,5 km Yläkoulu (ruots.): 14,5 16,0 km Päiväkoti (suom.): 8,0 9,5 km Päiväkoti (ruots.): 0,5 2,0 km Kauppa: 0,5 2,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,67 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,3 kpl / vuosi

2.7. LASSFOLKSHAGEN

2.7. LASSFOLKSHAGEN 1949 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 8,0 8,5 km Alakoulu (ruots.): 4,0 4,5 km Yläkoulu (suom.): 9,0 9,5 km Yläkoulu (ruots.): 11,5 12,0 km Päiväkoti (suom.): 7,5 8,0 km Päiväkoti (ruots.): 0 0,5 km Kauppa: 0 0,5 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,77 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,03 kpl / vuosi

2.8. DJUPSUND

2.8. DJUPSUND 1949 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 7,0 8,0 km Alakoulu (ruots.): 5,0 6,5 km Yläkoulu (suom.): 8,0 9,0 km Yläkoulu (ruots.): 12,0 13,0 km Päiväkoti (suom.): 7,0 8,0 km Päiväkoti (ruots.): 0,5 2,5 km Kauppa: 0,5 2,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi : Asuinrakennustiheys on 0,57 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,3 kpl / vuosi

2.9. TALLBACKA

2.9. TALLBACKA 1949 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 6,5 7,0 km Alakoulu (ruots.): 5,5 6,0 km Yläkoulu (suom.): 7,5 8,0 km Yläkoulu (ruots.): 10,5 11,0 km Päiväkoti (suom.): 6,5 7,0 km Päiväkoti (ruots.): 1,5 2,0 km Kauppa: 1,5 2,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 1,01 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,1 kpl / vuosi

3. VITSARIN KYLÄALUEET

3.1. RAJLOT

3.1. RAJLOT 1952 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 2,0 2,5 km Alakoulu (ruots.): 0 1,0 km Yläkoulu: (suom.): 4,0 5,0 km Yläkoulu (ruots.): 4,5 5,5 km Päiväkoti (suom.): 2,5 3,0 km Päiväkoti (ruots.): 2,5 3,5 km Kauppa: 3,0 4,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 1,06 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,3 kpl / vuosi

3.2. KALLOT

3.2. KALLOT 1947 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 1,5 2,0 km Alakoulu (ruots.): 1,0 1,5 km Yläkoulu: (suom.): 4,5 5,0 km Yläkoulu (ruots.): 5,0 5,5 km Päiväkoti (suom.): 2,5 3,0 km Päiväkoti (ruots.): 2,5 3,0 km Kauppa: 3,0 3,5 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,87 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,03 kpl / vuosi

3.3. VESSI

3.3. VESSI 1947 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 2,5 3,0 km Alakoulu (ruots.): 1,0 2,0 km Yläkoulu: (suom.): 3,5 4,5 km Yläkoulu (ruots.): 5,5 6,0 km Päiväkoti (suom.): 2,5 3,0 km Päiväkoti (ruots.): 2,5 3,0 km Kauppa: 3,5 4,5 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 1,60 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,3 kpl / vuosi

4. KVIKANTIN KYLÄALUE KOKKOLAN KYLÄALUEIDEN ASUNTOTUOTANTO 4.1. KVIKANT

4.1. KVIKANT 1951 1972 1986 1993 2006 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 1,5 4,5 km Alakoulu (ruots.): 2,0 3,0 km Yläkoulu: (suom.): 4,5 7,5 km Yläkoulu (ruots.): 7,0 9,0 km Päiväkoti (suom.): 1,0 4,0 km Päiväkoti (ruots.): 5,0 8,0 km Kauppa: 1,5 4,5 km Analyysi kaavamarkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on noin 0,5 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,70 kpl / vuosi

5. SOKOJAN KYLÄALUEET

5.1. KOIVISTO

5.1. KOIVISTO 1952 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 3,0 7,0 km Alakoulu (ruots.): 2,0 5,0 km Yläkoulu: (suom.): 5,0 9,0 km Yläkoulu (ruots.): 5,5 9,5 km Päiväkoti (suom.): 4,0 8,0 km Päiväkoti (ruots.): 2,0 5,0 km Kauppa: 3,5 7,5 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,49 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,67 kpl / vuosi

5.2. RASMUS

5.2. RASMUS 1952 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 4,0 7,0 km Alakoulu (ruots.): 0,5 3,5 km Yläkoulu: (suom.): 6,0 9,5 km Yläkoulu (ruots.): 6,5 10,0 km Päiväkoti (suom.): 3,5 6,5 km Päiväkoti (ruots.): 0,5 3,5 km Kauppa: 5,5 9,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,66 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,80 kpl / vuosi

5.3. VENTJÄRVI

5.3. VENTJÄRVI 1952 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 9,0 12,0 km Alakoulu (ruots.): 0,5 3,0 km Yläkoulu: (suom.): 10,0 12,0 km Yläkoulu (ruots.): 10,0 12,5 km Päiväkoti (suom.): 9,0 12,0 km Päiväkoti (ruots.): 0,5 3,0 km Kauppa: 10,0 13,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,60 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,07 kpl / vuosi

5.4. SOKOJAN KYLÄ

5.4. SOKOJAN KYLÄ 1952 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 8,0 10,0 km Alakoulu (ruots.): 0,0 3,0 km Yläkoulu: (suom.): 10,5 12,5 km Yläkoulu (ruots.): 10,0 12,0 km Päiväkoti (suom.): 8,0 10,0 km Päiväkoti (ruots.): 0,0 1,5 km Kauppa: 8,0 10,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,63 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,73 kpl / vuosi

5.5. YLI-SOKOJA

5.5. YLI-SOKOJA 1952 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 10,0 11,5 km Alakoulu (ruots.): 1,5 3,0 km Yläkoulu: (suom.): 13,0 14,5 km Yläkoulu (ruots.): 12,5 14,0 km Päiväkoti (suom.): 14,0 15,0 km Päiväkoti (ruots.): 1,5 3,0 km Kauppa: 10,0 11,5 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,49 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,40 kpl / vuosi

5.6. ÅIVOBÄCKEN

5.6. ÅIVOBÄCKEN 1952 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 11,0 12,0 km Alakoulu (ruots.): 2,0 3,0 km Yläkoulu: (suom.): 12,0 13,0 km Yläkoulu (ruots.): 11,0 12,0 km Päiväkoti (suom.): 11,0 12,0 km Päiväkoti (ruots.): 2,0 3,0 km Kauppa: 9,0 10,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,43 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,07 kpl / vuosi