1399R0001 53 11.10.2001 Yhteysviranomaisen lausunto Suurikuusikon kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta JOHDANTO Riddarhyttan Resources AB on toimittanut 6.6.2001 Lapin ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja asetuksen (YVA laki ja asetus) tarkoittaman ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA selostus, arviointiselostus), joka koskee Suurikuusikon kultakaivoshanketta. YVA lain 4 :n ja YVA asetuksen 6 :n perusteella kyseiseen hankkeeseen tulee soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA menettely). Ympäristövaikutusten arviointiselostus on hankkeesta vastaavan laatima asiakirja, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Se laaditaan YVA lain ja asetuksen, arviointiohjelman sekä siitä annetun yhteysviranomaisen lausunnon pohjalta. Tarkemmin selostuksen sisällöstä on säännelty YVAasetuksen 12 :ssä, jonka sisältö on esitetty jäljempänä kohdassa yhteysviranomaisen lausunto (sivu 11). Tämä lausunto on YVA lain 12 :n tarkoittama yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. Lausunnossa esitetään arviointiselostuksen perusteella laadittu lyhyt tiivistelmä hankkeesta, arviointiselostuksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden keskeiset kohdat sekä yhteysviranomaisen näkemykset arviointiselostuksesta. HANKKEESTA VASTAAVA Hankkeesta vastaavana toimii tässä tapauksessa Riddarhyttan Resources Ab (Aururum 30, 97775 Luleå, Sverige). Hankkeesta vastaavan yhteyshenkilöiksi on nimetty toimitusjohtaja Lars Göran Ohlsson (puh. +46 920 75899) ja teknillinen johtaja Thomas Lindholm (puh. +46 920 75895). Riddarhyttan Resources Ab:n tytäryhtiö Riddarhyttan Resources Oy on hoitanut YVA menettelyyn liittyviä käytännön asioita. HANKE JA SEN VAIHTOEHDOT
Hankekuvaus Suurikuusikon kultamalmiesiintymä sijaitsee Kittilän Kiistalan kylän alueella Kittilä Inari maantien läheisyydessä noin 35 km Kittilästä koilliseen. Taloudellisesti hyödynnettäviä malmeja on Suurikuusikon alueella tämän hetkisen tiedon mukaan noin 5,8 milj. t, josta on arvioitu voitavan rikastaa kultaa noin 30 t sekä pieni määrä hopeaa.. Perustettavan kaivospiirin pinta ala tulee olemaan noin 850 ha. Sille on tarkoitus sijoittaa kaikki keskeiset kaivos ja rikastamotoiminnat. Vain tieliittymä Kittilä Inari maantieltä kaivosalueelle sekä voimalinja jäävät kaivospiirin ulkopuolelle. Suurikuusikon alueelle on tarkoitus perustaa kaksi louhosta: Suurikuusikon päälouhos ja Rouravaaran sivulouhos. Noin seitsemän ensimmäisen toimintavuoden aikana niistä tullaan louhimaan avolouhintana malmia noin 750 000 t vuodessa. Avolouhintavaiheen jälkeen louhinta jatkuu Suurikuusikon päälouhoksella maanalaisena vielä noin neljä vuotta. Tällöin vuosittainen louhinta on noin 300 000 t malmia. Suuremman avolouhoksen pinta ala tulee olemaan louhinnan loppuvaiheessa noin 35 ha ja syvyys noin 200 m. Malmin lisäksi louhitaan yhteensä noin 54 milj. t sivukiveä, joka läjitetään kaivospiirin alueelle. Päälouhoksen sivukivikasa tulee louhinnan loppuvaiheessa olemaan pinta alaltaan noin 120 ha (1500x800 m) ja korkeudeltaan noin 30 m. Vastaavasti sivulouhoksen sivukivikasasta tulee noin 4 ha:n (200x200 m) laajuinen ja 20 m:n korkuinen. Suurikuusikon malmioissa kulta on suurimmaksi osaksi sitoutunut sulfidimineraaleihin (kiisut). Noin 71 % kullasta on sitoutunut arseenikiisun hilaan ja 22 % rikkikiisun hilaan Vain noin 10 % on ns. vapaata kultaa. Siten painovoimaan perustuva rikastus ei tule kyseeseen. Kultahiukkaset täytyy vapauttaa kiisujen mineraalihilasta sen jälkeen kun kiisut on erotettu vaahdotuksella rikastusprosessin alkuvaiheessa. Tämä on tarkoitus toteuttaa ns. bakteerihapetuksen avulla. Suunnitellussa rikastusprosessissa on kaikkiaan kuusi eri päävaihetta: murskaus, jauhatus, vaahdotus, bakteerihapetus, syanidiliuotus sekä elektrolyysi. Rikastuksen eri vaiheissa tarvitaan erilaisia kemikaaleja. Vaahdotus ja ph:n säätö ja/tai neutralointikemikaalit sekä syanidiliuotuksessa tarvittava natriumsyanidi ja bakteerihapetuksessa bakteeritoiminnan ylläpitämiseen tarvittavat ravinteet ovat niistä käyttömääriltään merkittävimmät. Rikastusprosessi kuluttaa myös verrattain paljon sähköä. Maksimitehontarve on 12 14 MW. Sähköntarpeen tyydyttämiseksi alueelle joudutaan rakentamaan uusi, todennäköisimmin 110 kv:n sähkölinja. Toisaalta bakteerihapetuksessa muodostuu runsaasti lämpöä, enimmillään lämpöä muodostuu noin 19 MW:n teholla. Rikastuksen vaahdotus, bakteerihapetus ja syanidiliuotusvaiheessa muodostuu rikastushiekkoja ja sakkoja, jotka sijoitetaan
rikastushiekka altaisiin (A, B ja C). Rikastushiekka altaat on tarkoitus rakentaa samalle rikastushiekka alueelle siten, että välipadot erottavat altaat toisistaan. Rikastushiekka alueen laajuus tulee olemaan noin 55 ha. Pääpadon korkeus tulee loppuvaiheessa olemaan noin 20 m. Yhteensä rikastushiekkoja muodostuu toiminnan aikana noin 6 milj. t. Valtaosa tästä on vaahdotusrikastuksen rikastushiekkaa, joka sijoitetaan altaaseen A. Bakteerihapetuksessa ja sen jälkeisessä neutraloinnissa muodostuu kalsiumferriarsenaattisakkaa, joka sijoitetaan altaaseen B. Neutraloinnissa tarvitaan runsaasti kalkkia. Vaahdotus ja bakteerihapetusvaiheen rikastushiekat ja sakat on arvioitu voitavan sijoittaa myös samaan rikastushiekka altaaseen (A+B). Syanidiliuotusvaiheen sakkaa varten varataan oma allas (C), jonka pohja on tarkoitus tiivistää. Rikastuksessa tarvittava vesi kierrätetään takaisin prosessiin rikastushiekka altaiden A ja B (tai A+B) loppupäästä, mikä pienentää tarvittavan raakaveden sekä vesistöön johdettavien jätevesien määrää ja kuormitusta. Syanidiliuotus toteutetaan ns. suljetun syanidikierron avulla, mikä vähentää käytettävän natriumsyanidin määrä. Syanidin vesistöön pääsyn estämiseksi syanidikierrosta poistuvassa vedessä oleva syanidi on tarkoitus poistaa voimakkaiden hapettimien (esim. rikkihappo vetyperoksidi seos) avulla. Myös syanidiliuotuksen sakkojen altaasta (C) vesi kierrätetään syanidin poistoyksikön kautta ennen vesistöön johtamista. Kaivostoiminnan päätyttyä rakennukset ja maanpäälliset rakenteet puretaan. Louhosten annetaan täyttyä vedellä ja niiden reunat muotoillaan loivapiirteisiksi. Sivukivikasat peitetään ensin moreenilla ja turpeella sen jälkeen ne kasvetetaan. Rikastushiekan päälle tehdään pintarakenne, joka estää sadeveden pääsyn rikastushiekkaan. Pintarakenteeseen istutetaan kasveja. Maan ja veden pinnan yläpuolelle jäävät kulkemiselle vaarallisen jyrkät rinteet loivennetaan. Vaihtoehdot YVA selostuksessa tarkastellaan päävaihtoehtoina hankkeen toteuttamista kokonaisuudessaan Suurikuusikon alueella sekä hankkeen toteuttamatta jättämistä. Tähän liittyen on tarkasteltu malmin rikastamista Rautuvaaran kaivoksen alueella Kolarissa, mitä vaihtoehtoa on esitetty YVA prosessin kuluessa. Päävaihtoehdon "hankkeen toteutus kokonaisuudessaan Suurikuusikon alueella" sisällä on vertailtu rikastamon, päälouhoksen sivukivikasan, rikastushiekka altaan ja sähkölinjan eri sijoitusvaihtoehtoja sekä prosessija jäähdytysveden oton, jäteveden johtamisen ja prosessin jäähdytyksen eri toteutusvaihtoehtoja. Lisäksi on tarkasteltu sitä, miksi malmin rikastuksessa sulfidin hapetus on päätetty toteuttaa bakteerihapetusmenetelmällä ja kullan erotus syanidiliuotuksella eikä muilla mahdollisilla menetelmillä. Eri rikastusprosesseja ei kuitenkaan tarkastella
varsinaisina toteutusvaihtoehtoina HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN Kittilän Sodankylän alueella on useita tunnettuja kultaesiintymiä. Suurikuusikon lähialueella sijaitsee mm. Iso Kuotkon kultaesiintymä. Suurikuusikon rikastamolla voidaan mahdollisesti rikastaa Suurikuusikon alueen ulkopuolelta louhittavia malmeja. Mitään varmuutta tästä ei kuitenkaan ole eikä muiden esiintymien hyödyntämistä ole otettu mukaan kyseiseen YVA menettelyyn. Siten YVA menettely koskee ainoastaan Suurikuusikon kultaesiintymän hyödyntämistä ja suuruusluokaltaan noin 750 000 tonnin vuosittaista malmin louhintaa. Suunnitellun Suurikuusikon kaivoksen ja rikastamon toiminta edellyttää uuden, todennäköisimmin 110 kv:n, voimalinjan rakentamista lähimmältä noin 10 km Suurikuusikosta etelään sijaitsevalta 110 kv:n voimalinjalta. Arviointiohjelma pitää sisällään uuden voimalinjan sijoitusvaihtoehtojen ja niiden vaikutusten tarkastelun. Suurikuusikon malmin rikastusprosessissa tarvitaan kalkkikiveä vuosittain noin 25 000 tonnia. Kalkkiesiintymien kartoituksen tuloksena on päädytty siihen, ettei uutta kalkkikaivosta tulla tätä varten perustamaan. Kalkki pyritään hankkimaan joltain jo olevalta kaivokselta, esim. Kolarin Äkäsjoensuun kalkkikaivokselta. Näin ollen mahdollisen uuden kalkkikaivoksen perustamista ei ole sisällytetty kyseiseen YVA menettelyyn. Kittilän kunnalla on Pohjois Suomen vesioikeuden lupa Lintulan kylässä Seurujoen varressa sijaitsevan kalanviljelylaitoksen toimintaan. Laitoksen toiminnan käynnistämisestä on tiettävästi kuitenkin ainakin toistaiseksi luovuttu. Suurikuusikon kaivoshanke saattaa vaikuttaa kalanviljelytoimintaan, jos se käynnistetään. ARVIOINTIMENETTELYN YHDISTÄMINEN MUIDEN LAKIEN MUKAISIIN MENETTELYIHIN Kyseistä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei yhdistetty muiden lakien mukaisiin menettelyihin. ARVIOINTISELOSTUKSESTA KUULEMINEN JA TIEDOTTAMINEN Tarkasteltavana oleva arviointiselostus liiteaineistoineen ja niitä koskeva kuulutus ovat olleet virallisesti nähtävillä 20.6. 7.8.2001 välisenä aikana
Kittilän kunnan kunnanvirastolla ja Lapin ympäristökeskuksessa. Lisäksi selostus on ollut nähtävillä Kittilän pääkirjastossa ja Kiistalan koululla. Nähtävillä oloa koskeva kuulutus on julkaistu Lapin Kansa sanomalehdessä 17.6.2001. Arviointiselostuksen esittelytilaisuudet on pidetty 27.6.2000 Kittilän kunnanvirastolla ja Kiistalan koululla sekä 28.6.2001 Kuivasalmen koululla. Lapin ympäristökeskus on pyytänyt arviointiselostuksesta lausunnon Kittilän kunnalta. Lisäksi ympäristökeskus on varannut erikseen lausunnonantomahdollisuuden seuraaville tahoille: Kauppa ja teollisuusministeriö (kaivosasiat), Turvatekniikan keskus (kaivosasiat), Lapin liitto, Lapin lääninhallituksen sosiaali ja terveysosasto, Lapin TE keskuksen eri osastot, Geologisen tutkimuskeskuksen Pohjois Suomen aluetoimisto, Metsähallitus (Metsätalous, Länsi Lappi), Lapin tiepiiri, Lapin maakuntamuseo, Lapin luonnonsuojelupiiri ry ja Paliskuntain yhdistys. ANNETUT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET Lausunnot ja mielipiteet tuli toimittaa Lapin ympäristökeskukseen viimeistään 7.8.2001. Osa lausunnoista ja mielipiteistä on tullut annetun määräajan jälkeen. Ne on kuitenkin otettu yhteysviranomaisen lausunnossa huomioon. Lausuntoja ja mielipiteitä saapui yhteensä 17 kpl. Seuraavassa on esitetty tiivistelmä lausunnoista ja mielipiteistä niiltä osin kuin ne koskevat itse hanketta ja arviointiselostusta. Tiivistelmät on laatinut esittelijä Sakari Murtoniemi. Kauppa ja teollisuusministeriö (KTM, kaivosasiat) Rikastusprosessin suurin massa, rikastushiekka, on pitoisuuksiltaan ympäristöhaitallisten aineiden suhteen matalaa. Rikastushiekan kalkkimineraalit toimivat rikastehiekassa neutraloivasti estäen happamoitumisefektin syntymisen. Rikastushiekka altaan pohjarakennelmat voidaan siten tehdä KTM:n mielestä Suomen kaivostoiminnassa sovellettujen perinteisten ratkaisujen mukaisesti. Bakteerihapetuksessa syntyvä neutralointisakka sisältää pääosan malmin arseenista ja rikistä. Sakassa oleva arseeni on hyvin pysyvänä ja vaikealiukoisena yhdisteenä (kalsiumferroarsenaattina). Selostuksesta ei käy ilmi, minkälaisena yhdisteenä rikki esiintyy. Selostuksessa tuodaan esiin se, että neutralointisakan sijoituspaikka (A+B) päätetään ja neutralointisakka altaan (B allas) rakennelmat suunnitellaan sitten, kun sakan liukoisuustestit ovat valmistuneet. Syanidiliotuksen rikastushiekan varastoinnissa (allas C) on jo suunnitteluvaiheessa varauduttu asianmukaisesti varotoimenpiteisiin, jos syanidin suhteen tapahtuu jotain yllätyksellistä. Kaivospiirialueeseen ja sen ympäristön nykyiseen luonnontilaan
kohdistuvat selvitykset täydentävät aikaisemmin suoritettuja selvityksiä. Ne antavat luotettavan kuvan ja tausta arvot luonnontilasta, kun kaivostoiminnan aikana ja sen jälkeen suoritetaan vertailevaa analysointia nykyiseen luonnontilaan. Kaivoshankkeen ympäristösuojelullisten vaikutusten arviointiin on paneuduttu seikkaperäisesti. Varsinkin kaivostoiminnan vaikutuksia luonnonvesiin on selvitetty erittäin perusteellisesti ja on voitu esittää, kuinka käyttämällä parasta mahdollista tekniikkaa vaikutukset vesiin jäävät vähäisiksi. Myrkyllisimmän prosessissa käytettävän aineen syanidin pitoisuudet ovat kaivokselta johdettavissa jätevesissä huomattavasti alhaisemmat kuin esim. kanadalaisilla ja yhdysvaltalaisilla kultakaivoksilla, koska Suurikuusikossa syanidi on suunniteltu tuhottavaksi jo rikastamolla eikä ulkoisissa altaissa. Kaivostoiminnan haittavaikutukset ilman laatuun, kasvillisuuteen, linnustoon, porotalouteen ja maatalouteen jäävät vähäisiksi. Natura 2000 verkostoon ehdotettujen Lankisen latvasuon ja Ounasjoen kohteiden suojelu ei vaarannu. Sosiaalis taloudellinen arviointi on suoritettu perusteellisesti. Lähiasukkaille aiheutuvaa melua, pölyä ja uhkaa henkilökohtaiselle turvallisuudelle pidetään kaivoksen haittapuolina. Nämä ovat tekijöitä, jotka tulevat yleensä vastaan kaikkialla missä on teollista toimintaa. Toteuttamisvaihtoehtojen vertailu on kaikkien kaivoksen eri toimintahaarojen ja muiden tekijöiden osalta suoritettu mahdollisimman kattavasti. Varsinkin vertailutaulukot rikastamon, sivukivikasan, rikastushiekkavaraston, prosessin jäähdytyksen, prosessivesiin liittyvien toimintojen ja voimalinjojen sijoituspaikkojen osalta antavat havainnollisen kuvan vertailupaikkojen erilaisuudesta ja valituksi tulleet vaihtoehdot käytetyillä pisteytyksillä erottuvat useimmissa tapauksissa toisia vaihtoehtoja selvästi edullisimmiksi. Lopuksi KTM:n esittää käsityksenään, että Suurikuusikon kultamalmin kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi ja siitä tehty selostus on suoritettu asiantuntevasti ja erittäin perusteellisesti. Epävarmuustekijöinä pidettävät seikat ovat pääosin luonteeltaan sellaisia, että ne voidaan täsmentää vasta varsinaisen kaivostoiminnan aikana. Oleellista on, että nämä asiat on esitetty YVA:ssa ja että niiden painoarvo YVA kokonaisuudessa on vähäinen. Suoritettu arviointi ja siinä esitetty kaivoshanke on toteuttamiskelpoinen ja hankkeen toteuttamiselle ei ole esteitä kaivostoiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten osalta.arviointiselostus antaa luotettavan arvion siitä, kuinka kaivostoiminta nykytekniikalla toteutettuna tuottaa vain vähäisiä haittavaikutuksia ympäristöönsä. Lapin liitto Lausunnon mukaan arviointiselostuksessa on käsitelty monipuolisesti ja
perusteellisesti hankkeen sisältöä, alueen nyktilaa, hankkeen ympäristövaikutuksia, toteuttamisvaihtoehtoja, epävarmuustekijöitä, haitallisten vaikutusten rajoittamista, toiminnan jälkeistä aikaa ja vaikutusten seurantaa. Sen sijaankaivoksen vaikutuksia laajempaan yhdyskuntarakenteeseen käsitellään hyvin vähän. Liitto esittää, että ympäristövaikutusten arviointia täydennetään yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvien vaikutusten tarkastelulla. Lausunnon mukaan hankkeen aiheuttamia sosiaalisia ja terveysvaikutuksia on arvioitu selostuksessa kattavasti. Tosin kaivoshankkeen mahdollisesti aiheuttamaa tärinähaittaa ja sen estämistä ei ole arvioitu selostuksen kohdassa 10.3. Kohdassa 10.1 on kuitenkin mainittu, että asuinympäristölle aiheutuvia melu, pöly, haju ja tärinähaittoja pitäisi teknisin keinoin yrittää vähentää mahdollisimman paljon. Ennen kaivoshankkeen toteutumista tulisi kaivoksen laatia kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa suunnitelma, jossa on varauduttu onnettomuuksien tai vastaavien tilanteiden aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi tarvittaviin valmius ja varotoimenpiteisiin. Lapin TE keskus, kalatalousyksikkö Lausunnon mukaan kaivoksen sivukivi ja rikastushiekka alueet ovat merkittävä osa kaivostoimintaa. Oikealla tavalla hoidettuna niillä on kuitenkin vähäinen vaikutus vesistöön ja kalastoon. Rikastamon jätevesien tulva aikainen purkaminen Seurujokeen on järkevä vaihtoehto. Sen sijaan Rautuvaaran vanhan kaivosalueen käyttäminen rikastuksessa on kalataloudellisesti huono ratkaisu eikä kalatalousyksikkö puolla sitä. Siinä toimittaisiin lisäksi rajavesistön alueella. Mahdollisen kaivostoiminnan toteutuessa on tarpeen suorittaa taimenkannan tukemista istuttamalla 5000 kpl/v 1 v paikallisen taimenen poikasia Seurujokeen Loukiseen. Tämän lisäksi tulee kalastusta ja kalastoa tarkkailla Lapin TE keskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Lapin TE keskus, työvoimaosasto Lausunnon mukaan tehdyssä arvioinnissa, erityisesti sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on käsitelty monipuolisesti kaivoshankkeen hyvinvointivaikutusta ihmiseen, yhteisöön ja yhteiskuntaan. Talous ja työllisyysvaikutukset on tarkasteltu erikseen rajattuina. YVA prosesissa on otettu huomioon matkailun, maatalouden, porotalouden ja muiden elinkeinojen tarpeet ja yhteensovitettu esille tulleita näkemyksiä. Perustilaselvitys on laaja alainen.talous ja työllisyysvaikutukset arvioiden hanketta voidaan pitää sosiaalisilta vaikutuksiltaan positiivisena elinkeinoja työllisyyspoliittisena kasvusykäyshankkeena. Metsähallitus, Metsätalous Länsi Lappi
Lausunnossa todetaan, ettei YVA selostuksessa ole esitetty riittävän yksityiskohtaisia tietoa suunnitelmassa mainitusta toisesta (Rouravaaran) avolouhoksesta ja sen sivukivikasasta eikä niiden ympäristövaikutuksista. Korkeakuusikon eteläpuolelle sijoittuvan sivukivikasan alueelta tuhoutuu lettosaran esiintymisalue. Kaivospiirin alueella muutoin esiintyvät lettosaraesiintymät tulee varjella. Rouravaaran avolouhoksen sivukivikasa tulee sijoittaa siten, että se ei aiheuta vaaraa kaivospiirin jäljellä oleville lettosaraesiintymisille. Kaivosyhtiön tulee huolehtia siitä, ettei sivukivikasoista pääse liukenemaan maaperään haitallisia aineita, kuten arseenia. Asian seuraamisen kannalta on välttämätöntä olla riittävä tarkkailuohjelma kaivostoiminnan ja sen jälkeisenä aikana. Lisäksi sivukivikasat tulee muotoilla yleiseen maisemaan sopivaksi sekä peittää moreenilla ja turpeella. Lisäksi ne tulee metsittää. Metsityksen onnistumista tulee seurata ja tarvittaessa metsitys tulee uusia. Kaivostuotannon tarkoitus on kestää noin 10 vuotta. Sivukivestä muodostuva uusi "mäki" kasvaa maisemaan vuosien aikana osissa ja se muuttaa alueen maisemakuvaa merkittävästi.yleisen maisemakuvan ja turvallisuuden kannalta sivukivikasaa tulisi muotoilla ja kasvettaa jo kaivostoiminnan aikana sopivaksi katsotuissa osissa. Maisemointiin ja muihin kaivoksen jälkitöihin tulee muutenkin kiinnittää erityistä huomiota. Kaivosyhtiön tulee laatia jälkitöiden osalta yksityiskohtainen toteutussuunnitelma kustannusarvioineen. YVA selvityksessä jälkitöiden osuudesta on mainittu vain yleisellä tasolla. Kaivosyhtiön on ennen toiminnan aloittamista esitettävä riittävä rahallinen vakuussumma jälkitöiden hoitamista varten. Jälkitöiden toteutusohjelma ja rahavakuus tulisi kirjata osaksi ympäristölupaa. Metsähallituksen maalle mahdollisesti sijoitettavien pintavalutuskenttien toimivuuden varmistamiseksi tulee tarkkailun olla säännöllistä. Samoin tarkkailulla tulee selvittää, mitä jäämiä mahdollisesti muodostuu pintavalutuskentän maaperään. Kaivostoiminnan päätyttyä on kaivosyhtiön saatettava alue yleisen turvallisuuden vaatimalle tasolle. Arviointiselvityksessä on esitetty kolme eri vaihtoehtoa sähkölinjan osalta. Linjan sijoittaminen jo olemassa olevan linjan viereen on paras vaihtoehto (arviointiselvitys VE3). Vaihtoehtoa VE1 ei pitäisi toteuttaa, koska linja sijoittuisi osin Natura ohjelmassa olevalle soidensuojelualueelle. Mikäli selvityksessä mainittu 110 kv:n sähkölinja rakennetaan, sitä ei tule sijoittaa VE1 vaihtoehdon mukaisesti, koska tällöin linja jouduttaisiin sijoittamaan edellä mainitulle soidensuojelualueelle. Tulevan kaivostoiminnan osalle liittyy vielä joukko epävarmuustekijöitä mm. kalkkikiven käyttömäärä. Kalkkikiven määrä vaikuttaa mm. syntyvän pölyn määrään. Mikäli kaivostoiminnasta aiheutuu ympäröivään luontoon haittoja (esim. metsän kasvulle) tulee ne kaivosyhtiön korvata Metsähallitukselle täysimääräisesti. Tiehallinto, Lapin tiepiiri
Lausunnon mukaan liikennemäärien lisääntymisen kannalta on parempi, että malmin rikastaminen tapahtuu kaivosalueella kuin että malmi kuljetettaisiin kauemmaksi jalostettavaksi. On myös hyvä, että Kiistala Pokka maantien varrella oleva yhtenäinen metsävyöhyke Suurikuusikon alueella säilyy ja muodostaa luonnollisen suojavyöhykkeen kaivostoiminnasta aiheutuvan maisemakuvan muutoksen, melun ja pölyn suhteen. Arviointiselostuksessa ei ole kerrottu, minkälaisia vaikutuksia avolouhoksen räjäytystöistä on yleisen tien liikenteelle. Räjäytystyöt tulisi toteuttaa siten, ettei räjäytyksistä aiheudu vaaraa tai kohtuutonta haittaa yleisen tien liikenteelle. Selostuksen sivulla 10 lueteltuihin haettaviin lupiin kuuluu myös kaivoksen tieliittymää varten tarvittava liittymälupa. Kaivosliikenteestä mahdollisesti aiheutuvista tiestön parantamistarpeista tulee neuvotella tiepiirin kanssa erikseen. Tiepiiri on myös valmis yhteistyössä kaivosyhtiön kanssa siirtämään maantien 9552 uuteen paikkaan, jos kaivostoiminta esim. jatkotutkimusten jälkeen vaatii tien siirtoa Suurikuusikon eteläpuolella. Kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa varsinaisen arviointiselostuksen suhteen. Kunnanhallitus esittää kuitenkin, että Lapin ympäristökeskus antaessaan lausuntoaan arviointiselostuksesta ottaa huomioon Kittilän kunnan rakennuslautakunnan, teknisen lautakunnan sekä sosiaali ja terveyslautakunnan ympäristöjaoston lausunnoissaan esille ottamat seikat eli, että kaivostoiminnan tavalla tai toisella loputtua lopullinen maisemointityö suoritetaan siten, että ympäristö jää mahdollisimman luonnonmukaiseksi ja että vakuudet ja pankkitakuu ympäristön kunnostamiseen takaisin mahdollisimman luonnonmukaiseen tilaan määrätään riittäviksi huomioiden myös kaivostoiminnan keskeytyminen ja että kaivokselta vesistöön johdettavat rikastamon eri vaiheiden jätevedet sekä sulamisvedet käsitellään siten, että niistä ei missään olosuhteissa aiheudu haittaa alueen vesistölle. Lisäksi kunnanhallitus toteaa, ettei kaivosalueen ulkopuolelle ole tarpeellista laatia laajempaa yhdyskuntarakennesuunnitelmaa, vaan kaivoksen työtekijöiden asumis ja muut palvelut hoidetaan jo olemassa olevia palveluja hyväksi käyttäen. Lausunnossa Paliskuntain yhdistys viittaa YVA ohjelmasta antamaansa lausuntoon ja toteaa, että kaivostoiminnasta aiheutuvia vaikutuksia porotalouteen ei ole selvitetty riittävän monipuolisesti. Yhdistys pitää hyvänä, että paikallista porotaloutta on kuultu YVA selostuksen laadinnassa ja sitä, että toiminnan päättymisen jälkeen alueella on oltava sekä tekniset että taloudelliset resurssit ja valmiudet lopputöihin alueen palauttamiseksi mahdollisimman vähän muita häiritseväksi. YVA selostuksessa esitetty korvausperiaate on yhdistyksen mukaan liian kaavamainen eikä huomioi niitä mahdollisia lieveilmiöitä, mitä esim.
Paliskuntain yhdistys esitti ohjelmassa tutkittavaksi. Porotalouteen kohdistuvat vaikutukset tulee kokemusperäisesti ja tapauskohtaisesti selvittää vuosittain, jolloin negatiivisten vaikutusten minimointi jatkossa olisi mahdollista. Porotaloudelle syntyvät haitat on korvattava täysimääräisinä vuosittain ottaen huomioon myös kaivosalueen ulkopuolelle olevat mutta kuitenkin kaivoksen vaikutuspiiriin kuuluvat alueet ja toiminnot. Tätä toimintamallia todetaan esitetyn toimitusmiesten toimesta Vuotos hankkeen kohdalla. Yhdistys esittää myös, että kaivostoiminnan vaikutuksia seuraamaan asetetaan kaivosyhtiön kustannuksella työryhmä, johon kuuluu myös Kuivanimen paliskunnan nimeämä porotalouden edustaja. Kuivasalmen palkisen hallituksella on ollut neljä keskustelutilaisuutta Suurikuusikon kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen liittyen. Niissä on keskusteltu mm. kaivoshankkeesta porotaloudelle aiheutuvista ongelmista. Lausunnossa mainitaan, että kaivostoiminnan ja poronhoidon yhteen sovittaminen ei ole ongelmatonta ja että kaivostoimintaan liittyy yllätystekijöitä ja haittavaikutuksia, jotka voivat tulla esille kymmeniä vuosia toiminnan alkamisen jälkeen. Arviointiselostuksessa on esitetty palkiselle aiheutuvien haittojen korvaamisen pohjaksi vuonna 1992 Vuotoksen tekojärven haittojen korvauslaskelmaa. Paliskunnan mielestä korvaussumman tulisi olla Riddarhyttan Recource Ab:n ja Kuivasalmen palkisen keskinäisten neuvottelujen tulos eikä kymmenen vuotta vanha allasalueiden kertakorvauskaava, lisättynä puolisummittaisilla luvuilla. Luonnonsuojelupiirillä ei ole erityistä huomautettavaa arviointiselostukseen.se kannattaa "takuumaksua", jolla katetaan kaivosalueen ympäristötyöt, mikäli toiminnanharjoittaja ei siihen pysty toiminnan loputtua tai keskeytettyä. Ounasjoen kalastusalue Lausunnon mukaan lähtökohtana on pidettävä sitä, että kaivoksen jätevesien käsittelyyn on sovellettava parhaan käytössä olevan tekniikan periaatetta, jolloin jätevesien käsittely tapahtuisi täysin suljetussa järjestelmässä. Kaivostoiminnan seurauksena mahdollisesti syntyvä vahinko kalataloudelle on korvattava vesilain säännösten mukaan, odotusarvot mukaan lukien. Kompensaatioiden lähtökohtana on pidettävä perusteellisiin selvityksiin tukeutuvaa kalanhoito ja vesiensuojelumaksua. Lisäksi olisi nyt selvitettävä millä tavalla kaivoksen toiminnan aikaisia vaikutuksia tullaan seuraamaan ja raportoimaan niistä asianosaisille. YVA menettelyn yhteydessä tulisi esitellä kaikki turvallisuussuunnitelmat niin, että asianosaiset voivat lausua niistä mielipiteensä. Nyt esitetty riskiarvio on kalastusalueen mukaan puutteellinen. Riskinarvion tulee tehdä valvontaviranomainen eikä hakijayhtiö. Riskinarvion tulee sisältää myös teoreettiset riskit todellisten riskien lisäksi sekä menettelyt riskeihin varautumisesta.
Teollinen kehittäminen tulee tapahtua siten, että toiminnassa otetaan huomioon myös muut elinkeinot. Hankkeen valmisteluvaiheessa tulee kuullaa erityisesti alueen matkailuyrittäjiä ja matkailualan järjestöjä. Lisäksi lausunnossa todetaan, että kaivoksen elinkaari on usein vaikeasti arvioitavissa. Sen vuoksi on tärkeää, että nyt tehtävät kaivostoiminnan rajaukset ovat selvät ja mikäli kaivostoiminta myöhemmin laajenee, on sitä koskevista lupamenettelyistä tiedotettava tehokkaasti, avoimesti ja varattava kaikille asianosaisille mahdollisuus lausua mielipiteensä asiassa. Ylä Ounasjoen ja Kiistalan kalastuskunta (allekirjoittajina Reijo Eira ja 5 muuta henkilöä) Lausunnossaa todetaan mm., että kaivosalueelta mahdollisesti tulevat myrkyt ja saasteet vaikuttavat luonnon tasapainoon ja niillä on vaikutusta aina Ounasjokea myöten. Käytettävät suuret räjähdysainemäärät aiheuttavat vaaran ympäristölle. Kaivosalueen öljyt ja raskasmetallit valuvat aina Loukiseen ja siitä edelleen, josta on haittaa myös lomamökkiläisten vedenotolle. Kevätaikana suoritettavat ylijuoksutukset ja saasteet haittaavat kalan nousua ja kutua ja tuhoavat kalojen asuin ja kutupaikkoja. Tulvajuoksutukset aiheuttavat myös Rastinjärven saastumista.vesistöjen pilaantuminen aiheuttaa kotitarvekalastajille taloudellisia menetyksiä ja terveysriskin. Kaivosyhtiöllä ei ole suunnitelmia ehkäistä vahinkoja eikä rahastoa korvata haittoja. Allekirjoittaneet vastustavat ympäristöluvan myöntämistä esitetylle kaivoshankkeelle. Kiistalan kyläyhdistys Lausunnossa toivotaan hankkeen lupa asioiden järjestyvän ja kaivostoiminnan alkavan mahdollisimman nopeassa aikataulussa. Hankkeen tuomia työpaikkoja pidetään tärkeänä hankkeella katsotaan olevan vaikutusta koko kunnan työllisyyteen useiksi vuosiksi. Tärkeänä pidetään myös jälkihoitoa kaivoshankkeen loputtua. Tämä asia kuten vesien ja ilman laadun seuranta on otettu arviointiselostuksessa riittävästi huomioon. Kuivasalmen kylätoimikunta Lausunnon mukaan tällaista kaivosprojektia ei tulisi käynnistää. Sillä on kielteisiä vaikutuksia alueen matkailulle, porotaloudelle, marjastukselle, perunanviljelylle sekä virkistyskalastukselle. Seurujoen veden käyttö vaikuttaa virtaamien vähenemiseen ja rantojen vyörymät lisääntyvät. Kaivostoiminnasta aiheutuu myös pöly ja meluhaittaa. Lisäksi tuodaan esiin huoli arseenista ja syanidin käytöstä sekä tiedustellaan, mitä tapahtuu alueen ennallistamistoimenpiteille kaivoksen lopetettua tai keskeytettyä toimintansa. Muistutetaan myös siitä, että Ounasjoki on Valtioneuvoston päätöksellä suojeltu ja suojelupäätös tulisi huomioida suunnitellussa kaivoshankkeessa. Henkilöt A ja B
Lausunnon esittäjät edustavat kaivoshankkeen välittömässä läheisyydessä olevia tiloja sekä Suurikuusikon ojitusyhtiötä. Lausunnon mukaan tässä vaiheessa voidaan ottaa kantaa vain nyt arviointiselostuksessa esitettyihin arvioihin, prosesseihin ja alueen käyttöön. Mikäli kaivoksen suunnittelussa tulee jatkossa radikaaleja muutoksia nyt esitettyyn, on heillä oltava mahdollisuus ottaa siihen kantaa myöhemmin. Vastaavasti myös mikäli kaivoshanke laajenee arvoidusta, on alueiden asukkailla oltava mahdollisuus esittää mielipiteensä sen vaikutuksista. Arviointiselostuksen keskeisenä puutteena pidetään sitä, ettei siinä ole tarkempaa karttaa kaivospiiristä, sen sisäisestä liikenteestä, meluvallien sijoituspaikoista, sähköjohdon kulkemisesta Rouravaaran kylän kohdalla, kaivosalueen ja Kiistala Pokka tien yhtymäkohdasta ja muista yksityiskohdista. Pitkässä lausunnossa tarkastellaan laajasti kaivoshankkeen vaikutuksia erityisesti kaivoksen lähialueella sekä niiden estämistä. Lisäksi otetaan kantaa eri toteutusvaihtoehtoihin. Kaikki aiheutuvat haitat vaaditaan korvattaviksi. Lausunnossa todetaan mm. että rikastushiekka altaiden on oltava sellaisia, että ympäristöön ja pohjavesiin ei pääse vaarallisia aineita. Lisäksi olisi selvitettävä, onko turvallisempaa pitää vaahdotuksen rikastushiekka (allas A) ja bakteerihapetuksen ja neutraloinnin sakka (allas B) erillään toisistaan eri altaissa. Kaivostoiminnan jälkeen varastoaltaat on maisemoitava ja suojattava siten, ettei niissä pääse tapahtumaan vuotoja ilmaan tai maaperään. Kaivospiirin alueelta tulevien vesien johtamisesta ei arviointiselostuksessa ole selvää kuvaa. Kaivosalueelta tulevien valuma/pintavesien pääseminen Suurkuusikon ojaan tulee estää, jotta kaivosalueelta ei kulkeudu vesiä Leppäojan suuntaan. Myös jos pohjaveden väheneminen on hiemankaan todennäköistä hankkeen johdosta, on kaivosyhtiön harkittava veden toimittamista runkolinjalla lähitaloihin jo etukäteen. Myös pohjaveden laatu tulee lupamenettelyssä turvata. Myöskään sähkölinjan kulusta ei ole tarkkaa tietoa Rouravaaran kylän kohdalla. Kaivoksen aiheuttama melu tulee olemaan yksi merkittävimmistä ympäristöhaitoista alueen lähiasutukselle Kaivosyhtiön tulee eliminoida melu samoin kuin pölyäminen sekä myös mahdolliset hajuhaitat etukäteen mahdollisimman pieneksi, jottei yritystoiminta heikenny ja asumisviihtyvyys vaarannu. Arviointiselostuksesta ei käy ilmi, aiheuttaako pöly vaaraa maidon ja lihan tuotantoon tai maku ja laatuvirheitä eläinten rehulle. Lisäksi lausunnossa todetaan mm., että Koivuniemi nimisen tilan lisämaan mahdollinen raivaaminen ja tilan metsien metsätaloudellinen hyödyntäminen kaivoksen suunnassa estyy kaivoshankkeen vuoksi. Kaivos tulee myös vaikuttamaan negatiivisesti alueella oleviin kiinteistöihin. Lähellä olevat luonnontuotteiden keruualueet tullaan menettämään hankkeen seurauksena. Hanke saattaa heikentää myös Lintulan kylän arvoa arvokkaana kulttuuriympäristönä ja valtakunnallisesti merkittävänä
kulttuurihistoriallisena ympäristönä. Henkilöt C ja D Lausunnon esittäjien mielestä paras sähkölinjavaihtoehdoista on itäinen vaihtoehto Hanhilaen itäpuolitse Kilpivuoman, Leppäojansuunvuoman ja Rimpivuoman kautta kulkevana. Tällöin linja kulkee kaukana asutuksesta joutomaan kaltaisia suoalueita pitkin eikä aiheuta maanomistajille eikä siitä ole huomattavaa haittaa arvokkaan metsämaan menettämisen ja maiseman rikkoutumisen johdosta kuten toisissa sähkölinjavaihtoehdoissa Kiistalan kylän talojen ja asutuksen läheisyydessä kulkevana tulisi käymään. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Arviointiselostuksessa on tarkasteltu päävaihtoehtoina hankkeen toteuttamista kokonaisuudessaan Suurikuusikon alueella ja hankkeen toteuttamatta jättämistä. Lisäksi on tarkasteltu myös Suurikuusikon malmin rikastamista Rautuvaaran kaivoksen alueella Kolarissa. Tämä vaihtoehto tuotiin esiin YVA menettelyn aikana. Jo alustavien selvitysten jälkeen hankkeesta vastaava on todennut, ettei Suurikuusikon malmin rikastamista Rautuvaarassa tai ylipäätään jossain muualla kuin Suurikuusikossa voida pitää realistisena vaihtoehtona. YVA menettelyssä on siten keskitytty nimenomaan Suurikuusikon alueella toteutettavan kaivoshankkeen (louhinta ja rikastus) vaikutusten arviointiin. Ympäristökeskus pitää ratkaisua perusteltuna ja hyväksyttävänä. Näin ollen seuraavassa arviointiselostusta tarkastellaan tästä lähtökohdasta. YVA asetuksen 12 mukaan hankkeesta tehtävässä arviointiselostuksessa tulee olla esitettynä tarpeellisessa määrin seuraavat tiedot: 1.Arviointiohjelmassa esitetyt tiedot tarkistettuina. 2.Hankkeen suhde maankäyttösuunnitelmiin sekä hankkeen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin 3.Hankkeen keskeiset ominaisuudet ja tekniset ratkaisut, kuvaus toiminnasta (raaka aineet, tuotteet ja niiden määrät, päästöt, jätteet jne.) ottaen huomioon hankkeen suunnittelun ja toteutuksen vaihe 4.Arvioinnissa käytetty keskeinen aineisto. 5.Selvitys ympäristöstä sekä arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista, käytettyjen tietojen mahdollista puutteista ja keskeisistä epävarmuustekijöistä, mukaan lujien arvio mahdollisista ympäristöonnettomuuksista ja niiden seurauksista. 6.Selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta. 7.Ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään ja rajoitetaan haitallisten ympäristövaikutuksia 8.Ehdotus seurantaohjelmaksi. 9.Yleistajuinen ja havainnollinen yhteenveto esitetyistä tiedoista.
Seuraavassa esitetään Lapin ympäristökeskuksen näkemys arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. Erityisesti keskitytään tuomaan esiin selostuksen puutteita sekä asioita, joihin hankkeesta vastaavan tulee kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Selostuksen hyvien puolien tarkastelu jää näin suhteellisen vähälle huomiolle, mikä lukijan on syytä tiedostaa. Tarkastelussa edetään pääosin edellä esitetyn YVA asetuksen asialuettelon mukaisessa järjestyksessä. Arviointiohjelman rakenteesta Tarkasteltavana oleva ympäristövaikutusten arviointiselostus koostuu varsinaisesta arviointiselostuksesta (180 s.) sekä liiteaineistosta (1 mappi), jossa on 20 liitettä. Liiteaineisto kostuu pääasiassa vaikutusten arviointiraporteista (mm. sosiaalisten vaikutusten arviointitutkimus), Suurikuusikon alueella toteutettujen perustilaselvitysten raporteista sekä muusta keskeisestä taustamateriaalista, johon varsinainen arviointiselostus pohjautuu. Liiteaineiston liitteet on lueteltu arviointiselostuksen lopussa (s. 181). Itse arviointiselostus muodostuu kolmesta osasta: A (lähinnä YVA menettelyn ja ko. hankeen kuvaus), B (alueen nykytila sekä hankkeen ympäristövaikutukset) ja C (toteuttamis vaihtoehtojen vertailu, arvioinnin epävarmuustekijät, haitallisten vaikutusten rajoittaminen, toiminnan jälkeinen aika ja vaikutusten seurantaohjelma). Arviointiselostuksessa käsitellään samaa aihetta tai asiakokonaisuutta monesti useammassa osassa ja luvussa. Asioiden käsittelyjärjestys ei ole kaikilta osin johdonmukainen. Toisaalta asioiden käsittelytapa on melko vaihteleva ja paikoin vaikeaselkoinen. Arviointiselostuksessa on myös useampia kohtia, jotka eivät ole selvässä yhteydessä käsiteltävään aiheeseen ja joiden ajatus jää siten epämääräiseksi. Nämä seikat vaikeuttavat selostuksen läpikäyntiä ja esitetyn suuren asiamäärän omaksumista. Pääasiat eli kaivoshanke ja sen keskeiset vaikutukset käyvät selostuksesta kuitenkin kohtuullisen hyvin ilmi Arviointiohjelmassa esitetyt tiedot tarkistettuina Suurikuusikon kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma oli monelta osin puutteellinen mm. siksi, että hankkeen suunnittelu oli ohjelman laatimisen aikaan vielä alkuvaiheessaan. Arviointiohjelman tiedot on arviointiselostuksessa esitetty päivitettyinä ja täydennettyinä Arviointiselostuksen tiedot ovat oleellisesti kattavammat ja yksityiskohtaisemmat kuin arviointiohjelman tiedot erityisesti hankkeen ja sen vaihtoehtojen sekä aineiston hankinnan ja tehtyjen arviointien kuvauksen osalta. Arviointiselostuksen arviointiohjelmaan nähden runsas kuva ja karttamateriaali edesauttaa merkittävästi asioiden omaksumista Kaivoshankkeen toteuttamisen edellyttämien suunnitelmien, lupien ja niihin rinnastettavien päätösten kuvaamisen osalta arviointiselostus (s. 10) on arviointiohjelman lailla hieman pelkistetty. Tässä yhteydessä olisi voinut mm. olla selvitys siitä, millaisessa prosessissa hankkeesta mahdollisesti
aiheutuvien haittojen korvaaminen on ajateltu käsiteltävän eri tapauksissa. Haittojen korvaamiskäsittelystä on ollut epätietoisuutta mm. maanomistajien ja poromiesten keskuudessa. Arviointiselostuksen sivun 10 luettelossa mainittujen lupien lisäksi kaivos tulee tarvitsemaan ympäristökeskuksen käsityksen mukaan mm. vesilain mukaisen luvan pohjaveden muuttamiseen (VL 1:18 ) ja ilmeisesti myös VL 9:7 :ssä tarkoitetun luvan pohjaveden pumppaamiseen. Hankkeen kuvausta, vaihtoehtotarkasteluja, tehtyjä perustilaselvityksiä ja vaikutusarviointeja ym. jo arviointiohjelmissa esitettyjä asioita käsitellään tarkemmin jäljempänä ao. kohdissa. Hankkeen suhde maankäyttösuunnitelmiin sekä luonnonvarojen käyttöä että ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin Kohdealueen maankäyttöä on tarkasteltu arviointiselostuksen liitteenä 11 olevassa Suurikuusikon maankäytön yleissuunnitelmassa. Siinä ei kuitenkaan ole juurikaan käsitelty kaivoksen vaikutuksia laajempaan yhdyskuntarakenteeseen ko. alueella. Tämä on tuotu esiin myös Lapin liiton lausunnossa. Siinä ei ole myöskään pohdittu sitä, millaisessa prosessissa alueen maankäytöstä päätetään. Arviointiselostuksen sivulla 10 hankkeen edellyttämien lupien yhteydessä kuitenkin mainitaan, että maankäyttö ja rakennuslain mukainen suunnittelutarveratkaisu ja rakennuslupa haetaan Kittilän kunnalta. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kaivosaluetta on pidettävä maankäyttö ja rakennuslain 16 :n 1 momentin tarkoittamana suunnittelutarvealueena. Siten rakennusten rakentamiseen tarvittavan rakennusluvan myöntäminen edellyttää ainakin mainitun lain 137 :n 1 momentissa tarkoitettua kunnan asianomaisen viranomaisen tekemää suunnit telutarveratkaisua. Suunnittelutarveratkaisun myöntämisen edellytyksistä on säädetty lain 137 :n1 ja 4 momenteissa. Arviointiselostuksessa kuvatun kaivoshankkeen toteuttamisella ei ilmeisesti vaikuteta heikentävästi minkään suojelualueen tai suojeluohjelmaan ehdotetun alueen luonnoravoihin edellyttäen, että hanke toteutetaan asianmukaiseti ja että tarvittava sähkölinja jää selvästi Natura 2000 verkostoon esitettyjen alueiden ulkopuolelle. Tästä huolimatta hankkeen ja sen eri toteutusvaihtoehtojen (mm. sivukivikasan ja sähkölinjan sijoitusvaihtoehdot Suurikuusikon alueella) suhdetta luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin olisi ollut aiheellista tarkastella ainakin jossain määrin seikkaperäisemmin kuin mitä arviointiselostuksessa on tehty. Esimerkiksi hankkeen merkitystä kohdealueella tai sen lähellä esiintyvien uhanalaisten ja erityisen tärkeiden luontotyyppien/elinympäristöjen (erityisesti vaateliaan lajiston omaavat suotyypit) ja lajien suojelun kannalta olisi voitu selvittää laajemmin. Arviointiselostuksen osan B lopussa on muualla selostuksessa esitettyyn tietoon perustuva yhteenvedonomainen
katsaus hankkeen vaikutuksesta lähimpiin Natura 2000 verkostoon ehdotettuihin kohteisiin (Loukisen latvasuot ja Ounasjoki). Tähän yhteyteen liitetty kartta näiden kohteiden sijainnista olisi mm. edesauttanut asian ymmärtämistä. Muutenkin yksityiskohtaisempi ja jäsennellympi tarkastelu olisi ollut paikallaan. Esimerkiksi sitä, että tarkasteltu itäisin sähkölinjavaihtoehto (VE 1) sijaitsee hyvin lähellä Natura 2000 verkostoon kuuluvaa aluetta ei selostuksessa mainita. Kuvaus hankkeesta ja sen keskeisistä ominaisuuksista (raaka aineet, tuotteet, päästöt, jätteet jne.) Arviointiselostuksessa on selvästi todettu hankkeen jakautuvan neljään eri vaiheeseen: 1) malmin etsintä, valtaus ja kaivospiiriksi hakemisen vaihe, 2) rakennusvaihe, 3) tuotantovaihe ja 4) tuotannon jälkeinen vaihe. Selostuksessa on keskitytty kaivoksen tuotantovaiheen kuvaamiseen. Suunniteltu rikastusprosessi on selostuksessa kuvattu hyvin prosessin suunnittelun vaihe huomioonottaen. Lukuisat kuvat ja prosessikaaviot helpottavat suhteellisen monimutkaisen prosessin ymmärtämistä. Rikastusprosessin kuvaus antaa pohjaa hankkeen vaikutusten ymmärtämiselle. Toisaalta kaivoksen tuotantovaiheen yleiskuvaukseen on jäänyt joitakin epätäsmällisyyksiä, jotka vaikeuttavat kokonaiskuvan muodostamista. Ne selittyvät paljolti hankkeen suunnittelun jatkuvalla "elämisellä". Rouravaaran sivulouhoksen käsittely on tästä selkein esimerkki. Rouravaaran sivulouhoksen toteutus tuli mukaan YVA menettelyn loppuvaiheessa, kun tiedot Suurikuusikon esiintymästä täydentyivät. Itse selostuksessa sivulouhosta ja sen sivukivikasaa ei ole kunnolla kuvattu eikä niitä myöskään ole otettu vaikutusarvioissa selkeästi huomioon. Sanallisesti Rouravaaran sivulouhos on mainittu oikeastaan vain YVA selostuksen tiivistelmässä. Sivulouhoksen sijainti näkyy arviointiselostuksen sivuilla 31 ja 74 olevissa kartoissa. Muissa vastaavalle karttapohjalle laadituissa kartoissa sitä ei esiinny. Arviointiselostuksessa esitetyn tiedon perusteella Rouravaaran sivulouhos sivukivikasoineen ei ratkaisevasti lisää hankkeen haitallisia vaikutuksia. Suurikuusikon päälouhokseen ja sen sivukivikasan vaikutuksiin verrattuna Rouravaaran louhoksen ja sen sivukivikasan vaikutukset tulevat olemaan suhteellisen vähäiset. Siten niiden epätäsmällistä kuvausta ja käsittelyä voidaan pitää tässä vaiheessa hyväksyttävänä. Jatkovaiheissa esim. ympäristölupahakemuksessa mm. Rouravaaran louhos on syytä kuvata yksityiskohtaisesti. Kaivoksen ja rikastamon toiminnan aikaisista jätevesipäästöistä ja ilmaan kohdistuvista päästöistä on selostuksessa esitetty verrattain pitkälle menevää tietoa. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan ne antavat varsin hyvän perustan arvioida kyseisten päästöjen ympäristövaikutuksia ja niiden merkitystä. Tämä pätee mm. rikastamon prosessivesien sekä
louhosten kuivanapitovesien aiheuttamaan syanidikuormitukseen ja arseenikuormitukseen, joihin YVA menettelyn aikana on kohdistunut kaikkein suurin mielenkiinto. Päästötiedot tarkentuvat entisestään lähtötietojen täsmentyessä suunnitteluprosessin edetessä Sen sijaan selostuksessa ei ole esitetty kattavaa aineistoa sivukiven ja eri rikastushiekkojen ominaisuuksista eikä myöskään niiden raskasmetalliym. ympäristölle haitallisten aineiden pitoisuuksista ja liukenevuuksista eri olosuhteissa. Mm. nämä tiedot samoin kuin tiedot maaperän veden läpäisevyydestä ja muista ominaisuuksista ovat olennaisia arvioitaessa esim. raskasmetallien mahdollista mobilisoitumista sivukiven läjitysalueilta ja rikastushiekka altailta sekä tarkasteltaessa tarvittavia teknisiä ratkaisuja maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Tätä asiaa käsitellään jäljempänä vaikutusarvioinnin tarkastelun yhteydessä. Merkittävänä puutteena on pidettävä myös sitä, että muita kaivoshankkeen vaiheita kuin tuotantovaihetta on arviointiselostuksessa kuvattu vain lyhyesti. Erityisesti selostuksessa olisi ollut aiheellista kuvata oleellisesti laajemmin ja yksityiskohtaisemmin tuotannon jälkeistä vaihetta eli sitä, millaiseksi kaivosalue jää kaivos ja rikastustoiminnan loputtua. Tässä tapauksessahan on kyse suhteellisen lyhytaikaisesta kaivostoiminnasta, jonka aikana kohdealue muuttuu monelta osin pysyvästi hyvin erilaiseksi kuin se nykyisin on. Arvioinnissa käytetty keskeinen aineisto Tehtyjen selvitysten ja vaikutusarviointien toteutuksen sekä käytettyjen menetelmien kuvaus vaihtelee arviointiselostuksessa ja/tai sen liiteaineistossa tapauskohtaisesti varsin paljonkin. Eräiltä osin toteutus ja menetelmät on selvitetty hyvinkin yksityiskohtaisesti sekä liiteaineistossa että myös itse selostuksessa (esim. sosiaalisten vaikutusten arviointia koskeva selvitys sekä kalasto ja kalastusselvitys). Joiltakin osin ne on puolestaan kuvattu hyvin yleispiirteisesti ja epämääräisestikin. Esimerkiksi maisemavaikutusten ja kasvillisuuteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin perusteita ei ole juurikaan selvitetty. Näytteenottopaikat ja niiden sijainti sekä näytemäärät on jäänyt mainitsematta useammankin selvityksen kohdalla (mm. kerrossammalten metallipitoisuudet) Kokonaisuutena tarkasteltuna arviointiselostuksesta käy kuitenkin kohtuullisen hyvin ilmi se, miten selvitykset ja arvioinnit on toteutettu. Selostuksessa on yleensä myös selvitetty, mistä arvioinneissa käytetyt lähtötiedot ovat peräisin ja mitä olettamuksia on tehty. Tiedon lähde mainitaan useimmiten. Tosin viittausten käyttö jonkin verran vaihtelee selostuksen eri osissa. Selvitys ympäristöstä, arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista, epävarmuustekijät sekä arvio ympäristöonnettomuuksista Selvitys ympäristöstä
Kaivoshankkeen vaikutusalueella on tehty hyvin monipuoliset nykytilaselvitykset. Mukana on ollut monia sellaisiakin selvityksiä, joita ei ole aiemmin tehty vastaavien hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Niiden tarkoituksena on ollut luoda hyvä perusta hankkeen vaikutusten arvioinnille, toteutuksen suunnittelulle sekä vaikutusten seurannalle. Kokonaisuutena tarkasteltuna tässä on myös hyvin onnistuttu. Nykytilaselvitysten tärkeys on selvästi tiedostettu ja sisäistetty. Myös itse arviointiselostuksessa on alueen nykytilaa kuvattu laajasti ja monipuolisesti. Kuten edellä on todettu mm. nykytilaselvitysten käytännön toteutuksen kuvaus on jäänyt osittain puutteelliseksi tai epämääräiseksi. Onkin tärkeää, että selvitysten toteutus ja tulokset dokumentoidaan yksityiskohtaisesti, jotta tulevaisuudessa vastaavat selvitykset voidaan toteuttaa vastaavalla tavalla tai perustellusti muunnetulla tavalla. Toisaalta kun on kyse näinkin mittavan hankkeen vaikutusalueen nykytilan selvittämisestä, tulisi tehtävien selvitysten olla alueellisesti kattavat sekä riittävän tarkat ja yksityiskohtaiset. Esimerkiksi eliöstömääritykset tulisi viedä lajistotasolle asti, jotta saataisiin mahdollisimmat monipuoliset ja käyttökelpoiset vertailuaineistot hankkeen vaikutusten seuraamiseksi. Tämä on tuotu esiin myös ympäristökeskuksen lausunnossa hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Esim. tehtyä pohjaeläinselvitystä tulisi täydentää ottaen huomioon mainitut näkökohdat. Myös muidenkin selvitysten riittävyyttä on aiheellista tarkastella kriittisesti mm. päästötietojen edelleen tarkentuessa. Arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista Hankkeen ympäristövaikutuksia on arviointiselostuksessa tarkasteltu verrattain laaja alaisesti. Pääpaino on ollut toisaalta kaivoksen lähialueen ihmisiin ja rakennettuun ympäristöön sekä yleensä ihmisiin kohdistuvien (sosiaalisten) vaikutusten ja toisaalta maa ja vesiympäristöihin kohdistuvien vaikutusten selvittämisessä. Kun asiaa tarkastellaan vaikutuksia aiheuttavien toimintojen ja/tai tekijöiden näkökulmasta on selostuksessa painotettu jätevesien ja ilmaan kohdistuvien päästöjen vaikutusten tarkastelua. Kuten arviointiselostuksesta annetuissa lausunnoissa ja mielipiteissä on tuotu esiin vaikutusten arviointia ei voida pitää kaikilta osin kattavana. Seuraavassa keskitytään niiden puutteiden tarkasteluun, jotka ympäristökeskuksen mielestä ovat keskeisimpiä. Kaivospiirin alue muuttuu toiminnan aikana monelta osin erilaiseksi kuin mitä se nykyisin on. Esimerkiksi sivukivikasat ja rikastushiekka altaat jäävät alueelle ikuisesti. Maisemoinnilla ja muilla jälkihoitotoimenpiteillä voidaan lieventää esim. niistä aiheutuvia maisema ja kulkuhaittoja sekä varmistaa se, ettei niistä tuotantovaiheen jälkeen aiheudu lisää haitallisia ympäristövaikutuksia, esim. raskasmetallien huuhtoutumista ja suotautumista pohjaveteen. Ei kuitenkaan ole realistista odottaa, että
tehtävillä jälkihoitotoimenpiteillä alue saataisiin palautettua entiselleen. Fyysisen ympäristön pysyvä muuttuminen onkin yksi merkittävimmistä nykyaikaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutuksista. Kaivosalueen muuttuminen vaikeuttaa usein pysyvästi mm. paikallisten asukkaiden virkistyskäyttöä ja poronhoitoa. Kaivosalueen muuttumista ei arviointiselostuksessa ole kunnolla kuvattu eikä sen merkitystä tarkasteltu, mitä on pidettävä keskeisenä puutteena. Alueen muuttumisen havainnollistaminen olisi ollut hyvin mahdollista nykyisin verrattain yleisesti käytössä olevin keinoin. Esimerkiksi sivukivikasojen ja rikastushiekka altaiden vaikutusta alueen maisemakuvaan oltaisiin voitu havainnollistaa erilaisten kuvasovitteiden avulla. Toisaalta toteutettavat jälkihoitotoimenpiteet esitellään kovin yleispiirteisesti. Näyttääkin siltä, ettei jälkihoitotoimenpiteitä olla vielä kovinkaan paljon pohdittu. Näin ollen lukijalle ei muodostu selkeää käsitystä siitä, millaiseksi kaivospiirin alue tulee jäämään. Tarkasteltaessa maaperään kohdistuvia vaikutuksia on selostuksessa arvioitu lähinnä kaivosalueella ilmaan pääsevän pölyn ja se sisältämän arseenin laskeuman vaikutusta. Pohjavesien osalta on tarkasteltu lähinnä pohjavesiolosuhteiden muuttumista. Muilta osin maaperään ja pohjavesiin potentiaalisesti kohdistuvia vaikutuksia on tarkasteltu suppeasti. Kuten edellä on todettu selostuksessa ei ole esitetty tarvittavaa taustatietoa sivukiven ja rikastushiekkojen raskasmetalli ym. haitallisten aineiden pitoisuuksista eikä näiden aineiden liukenevuudesta ja mahdollisesta mobilisoitumisesta. Siinä ei myöskään ole kuvattu niitä teknisiä ratkaisuja, joiden avulla maaperän ja pohjaveden pilaantuminen on ajateltu estää kuten ympäristönsuojelulain 7 :ssä ja 8 :ssä edellytetään. Selostuksessa on kuitenkin mainittu useammassakin kohdassa, että tarvittavat taustatiedot sekä selvitys maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämisestä tullaan esittämään mm. ympäristölupakäsittelyn yhteydessä. Tällä hetkellä tarvittavaa tietoa vielä tuotetaan. Tietojen puuttuminen arviointiselostuksesta selittyykin hankkeen toteutuksen suunnittelun keskeneräisyydellä. Arviointiselostuksessa esitettyä selvitystä hankkeen vaikutuksesta kasvillisuuteen ei voida pitää varsinaisena vaikutustarkasteluna. Kyseisessä kohdassa (7.8) on lähinnä selvitetty, mitkä uhanalaiset kasvilajit esiintyvät Suurikuusikon alueella ja sen läheisyydessä. Se miten kaivoshanke vaikuttaa näihin esiintymiin ja kyseisten kasvilajien kantoihin alueellisella ja valtakunnan tasolla, on yleispiirteistä päättelyä. Hankkeen vaikutusta alueella esiintyvien uhanalaisiin elinympäristöihin ei tässä yhteydessä ole tarkasteltu lainkaan. Konkreettisimmin hankkeen keskeisiä vaikutuksia kasvillisuuteen on itse arviointiselostuksessa tuotu esiin toteutusvaihtoehtojen, erityisesti päälouhoksen sivukivikasan sijoitusvaihtoehtojen, tarkastelun yhteydessä. Kaiken kaikkiaan selkeimmän käsityksen hankkeen vaikutuksesta kasvillisuuteen ja uhanalaisiin elinympäristöihin saa arviointiselostuksen