EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 13. kesäkuuta 2001 VÄLIAIKAINEN 2001/2047(COS) MIETINTÖLUONNOS Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille yhteisön maahanmuuttopolitiikasta (KOM(2000) 757 C5-0100/2001 2001/2047(COS)) Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta Esittelijä: Hubert Pirker PR\441706.doc PE 302.262

PE 302.262 2/13 PR\441706.doc

SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY... 4 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 5 PERUSTELUT... 10...... ULKOASIOIDEN, IHMISOIKEUKSIEN SEKÄ YHTEISEN TURVALLISUUDEN JA PUOLUSTUSPOLITIIKAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO... OIKEUDELLISTEN JA SISÄMARKKINA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO... TYÖLLISYYS- JA SOSIAALIVALIOKUNNAN LAUSUNTO... VETOOMUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO... PR\441706.doc 3/13 PE 302.262

ASIAN KÄSITTELY Komissio välitti 24. marraskuuta 2000 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamentille tiedonantonsa yhteisön maahanmuuttopolitiikasta (KOM(2000) 757 2001/2047(COS)). Parlamentin puhemies ilmoitti 15. maaliskuuta 2001 pidetyssä istunnossa lähettäneensä kyseisen tiedonannon asiasta vastaavaan kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaan sekä lausuntoa varten ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokuntaan, oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokuntaan, teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokuntaan, työllisyys- ja sosiaalivaliokuntaan ja vetoomusvaliokuntaan (C5-0100/2001). Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta oli nimittänyt 16. tammikuuta 2001 pidetyssä kokouksessa esittelijäksi Hubert Pirkerin. Valiokunta käsitteli komission tiedonantoa ja mietintöluonnosta 11. kesäkuuta 2001 pitämässään kokouksessa. Tässä kokouksessa / viimeksi mainitussa kokouksessa se hyväksyi päätöslauselmaesityksen äänin puolesta, vastaan ja tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet:... (puheenjohtaja/puheenjohtajana),... (varapuheenjohtaja),... (varapuheenjohtaja),... (esittelijä),...,... (puolesta...),... ( puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja.... Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunnan, oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan, työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan ja vetoomusvaliokunnan lausunnot ovat tämän mietinnön liitteenä. Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta päätti 27. helmikuuta 2001 olla antamatta lausuntoa. Mietintö jätettiin käsiteltäväksi... Tarkistusten jättämisen määräaika ilmoitetaan sen istuntojakson esityslistaluonnoksessa, jonka aikana mietintöä käsitellään. / Tarkistusten jättämisen määräaika on klo. PE 302.262 4/13 PR\441706.doc

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitys komission tiedonannosta neuvostolle ja Euroopan parlamentille yhteisön maahanmuuttopolitiikasta (KOM(2000) 757 C5-0100/2001 2001/2047(COS)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(2000) 757 C5-0100/2001), ottaa huomioon, että yhteisön toimivalta maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa perustuu Amsterdamin sopimukseen, jossa siitä määrättiin ensimmäisen kerran, ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan, jonka Euroopan yhteisön toimielimet julistivat 7. joulukuuta 2000, 15 artiklan 3 kohdan mukaan kolmansien maiden kansalaisilla, joilla on lupa tehdä työtä jäsenvaltioiden alueella, on oikeus samanlaisiin työehtoihin kuin unionin kansalaisilla, ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan, ottaa huomioon neuvoston säädöksen kolmansien maiden kansalaisten jäsenvaltioihin pääsyn sääntöjä koskevan yleissopimuksen tekemisestä (KOM (1997) 387 1, ottaa huomioon neuvoston päätöksen, annettu 11. kesäkuuta 1992, turvapaikka-asioiden tiedotus-, tarkastelu- ja tietojenvaihtokeskuksen (CIREA) perustamisesta, ottaa huomioon neuvoston päätöslauselman, annettu 4. maaliskuuta 1996, jäsenvaltioiden alueella pitkäaikaisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten asemasta, 2 ottaa huomioon neuvoston päätöslauselman, annettu 20. kesäkuuta 1994, työskentelyä varten jäsenvaltioiden alueelle saapuvien kolmansien maiden kansalaisten maahantulon sallimisen rajoittamisesta 3, ottaa huomioon neuvoston päätöslauselman, annettu 30. marraskuuta 1994, jäsenvaltioiden alueelle itsenäisinä ammatinharjoittajina toimimista varten saapuvien kolmansien maiden kansalaisten maahantulon sallimisen rajoituksista 4, ottaa huomioon 8. lokakuuta 1998 antamansa päätöslauselman yhteistyöstä Välimeren alueen maiden kanssa siirtolaisasioissa (B4-0961, 0962, 0963, 0964, 0965/98), 1 EYVL C 337, 7.11.1997, s. 9. 2 EYVL C 80, 18.3.1996, s. 2. 3 EYVL C 274, 19.9.1996, s. 3. 4 EYVL C 274, 19.9.1996, s. 7. PR\441706.doc 5/13 PE 302.262

ottaa huomioon neuvoston suosituksen, annettu 27. syyskuuta 1996, kolmansien maiden kansalaisten laittoman työnteon torjumisesta 1, ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen neuvoston direktiiviksi oikeudesta perheiden yhdistämiseen (KOM (2000) 624) 2, ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston direktiiviksi pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta (KOM (2001) 127), ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta (KOM (2001) 157), ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (ja ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunnan (sekä oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan lausunnon (lausunnot)) (A5-.../2000), A. katsoo, että väestönkehitykselle on tunnusomaista väestönkasvun hidastuminen, työikäisen väestön väheneminen ja yli 65-vuotiaiden osuuden kasvaminen, B. katsoo, että tämän väestönkehityksen vaikutukset herättävät huolta sosiaaliturvajärjestelmien ylläpitämisestä sekä taloudellisista vahingoista, joita pula koulutetusta ja kouluttamattomasta työvoimasta aiheuttaa, C. katsoo, että EU:n jäsenvaltioihin suuntautuvaa laillista maahanmuuttoa koskevat tällä hetkellä hyvin erilaiset kansalliset järjestelyt ja että laillinen maahanmuutto on lisääntynyt voimakkaasti 1990-luvun alusta lähtien; maahanmuuttajien määrää lisäävät myös laiton maahanmuutto, ihmiskauppa ja ihmisten salakuljetus, D. katsoo, että muutamat jäsenvaltiot ovat alkaneet värvätä työvoimaa kolmansista maista kattaakseen tiettyjä ammattiryhmiä koskevan työvoiman tarpeen työmarkkinoillaan, E. katsoo, että kansallisten työmarkkinoiden tilanne ja jäsenvaltioiden maahanmuuttopolitiikka poikkeavat toisistaan niin merkittävästi, että Euroopan tasolla ei voida sopia yksityiskohtaisista järjestelyistä ja että myös tulevaisuudessa jäsenvaltiot päättävät, mitä ja miten paljon työvoimaa saa tulla asianomaisen jäsenvaltion alueelle ja oleskella siellä, F. katsoo, että ongelmia, joita väestönkehitys aiheuttaa EU:n jäsenvaltioille, ei voida ratkaista pelkästään maahanmuutolla. Väestönkehitystä on tuettava perhemyönteisemmällä politiikalla, EU:n henkilöresurssien kehittämistä koskevilla parannetuilla toimilla sekä sosiaali- ja työllisyyspoliittisilla rakenneuudistuksilla, 1 EYVL C 304, 14.10.1996, s. 1. 2 EYVL C 62 E, 27.2.2001, s. 99. PE 302.262 6/13 PR\441706.doc

G. katsoo, että Tampereella 15. 16. lokakuuta 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti tarvetta muuttovirtojen hallintaan (päätelmien 22 kohta), H. katsoo, että hallittu maahanmuuttopolitiikka yhdistettynä työvoimamuuttajien lähtömaissa toteutettaviin tiedotuskampanjoihin myötävaikuttaa laittoman maahanmuuton torjumiseen, I. katsoo, että maahanmuuton tehokas hallinta edellyttää, että käytettävissä on luotettavia ja yksityiskohtaisia unioniin suuntautuvaa maahanmuuttoa koskevia tietoja, 1. toteaa, että Amsterdamin ja Nizzan sopimusten sekä Tampereen huippukokouksen tuloksen mukaisesti työvoimamuuttajia, turvapaikanhakijoita ja tilapäistä suojelua tarvitsevia varten on suunniteltava erilaisia toimia ja oikeudellisia välineitä EU:n ja/tai jäsenvaltioiden tasolla, 2. toteaa siksi, että komission "tiedonantoon yhteisön maahanmuuttopolitiikasta" (KOM(2000) 757) sisältyvät pohdinnat eroavat turvapaikkapolitiikkaa ja tilapäistä suojelua tarvitsevien siirtymään joutuneiden henkilöiden maahanpääsyä koskevista pohdinnoista ja että niissä pitäisi käsitellä työvoimamuuttajien maahanpääsyä, oleskelua ja kotouttamista, 3. pitää "työvoimamuuttajana" kolmannen maan kansalaista, joka tulee jäsenvaltioiden alueelle toimiakseen laillisesti palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, mutta korostaa samalla, että maahanmuutto-oikeutta ei ole, 4. pitää myönteisenä, että komissio yrittää käsitellä "tiedonannossaan yhteisön maahanmuuttopolitiikasta" ensimmäistä kertaa maahanmuuton koko monitahoisuutta ja valottaa siinä yhteydessä pääasiassa taloudellisista syistä johtuvan maahanmuuton näkökulmaa sekä ehdottaa jäsenvaltioiden tarpeisiin ja mahdollisuuksiin perustuvaa työvoimamuuttajien hallittua maahanpääsyä, 5. toteaa lisäksi, että maahanmuutto voi tosin myötävaikuttaa lyhyellä aikavälillä alakohtaisen työvoimapulan poistamiseen ja väestönkasvuun mutta ei kykene kuitenkaan pitkällä aikavälillä lieventämään väestömuutoksia ja niistä aiheutuvia ongelmia kuten sosiaalijärjestelmien turvaamista, - Maahanmuuton hallinta 6. katsoo, että yksittäisten jäsenvaltioiden erilaiset historialliset, taloudelliset ja sosiaaliset olot eivät anna mahdollisuutta määritellä kolmansista maista tulevan työvoiman tarvetta yhtenäisesti koko unionin alueella eikä unionilla ole tässä myöskään oikeudellista toimivaltaa, 7. pitää myönteisenä toimia, joiden tarkoituksena on taata kolmansien maiden kansalaisille oikeus matkustaa unioniin, mutta korostaa, että kolmansien maiden kansalaisten työlupa ja lupa asettautua maahan pätee vain kyseisessä jäsenvaltiossa, PR\441706.doc 7/13 PE 302.262

8. toteaa, että maahanmuuttajilta odotetaan arvoyhteisön tunnustamista kuten EU:n perusoikeuskirjaan on kirjattu sekä valmiutta kotoutua jäsenvaltioiden yhteiskuntaan, 9. katsoo, että perheiden yhdistämistä koskevan oikeuden ja maahanmuuttovirtojen hallinnan tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään ja että järkevä tasapaino saavutetaan rajoittamalla oikeus perheiden yhdistämiseen koskemaan ydinperhettä (aviopuoliso ja huollettavat, alaikäiset lapset), - Euroopan tason lainsäädännölliset puitteet 10. pyytää siksi komissiota ja neuvostoa määrittelemään yhtenäisen eurooppalaisen lainsäädännön, joka kattaa ainakin a) työvoimamuuttajien maahantulon ja oleskelun edellytykset, b) viisumin myöntämistä koskevan yhtenäisen toimintaperiaatteen, c) työvoimamuuttajien oleskelulupia koskevan porrastetun järjestelmän, d) sellaisten kolmansien maiden kansalaisten liikkuvuuden, joilla on oleskelupa yhdessä jäsenvaltiossa, 11. vaatii konkreettisesti, että komission ja neuvoston on määriteltävä työvoimamuuttajan maahanmuutolle tiettyjä vähimmäisedellytyksiä, mukaan luettuna todiste työpaikasta tai menestyksellistä yritystoimintaa koskevasta suunnitelmasta, johon sisältyy riittävä rahoitus, 12. vaatii siksi, että jokainen jäsenvaltio voi määritellä jatkossakin etsimänsä työvoiman pätevyysvaatimukset ja määrän työmarkkinoidensa tarpeiden, väestönkehityksensä ja kotouttamismahdollisuuksiensa perusteella, 13. odottaa neuvostolta ja komissiolta, että tuleva laajentuminen ja sen mahdolliset vaikutukset jäsenvaltioiden työmarkkinoihin otetaan huomioon maahanmuuttopolitiikan suunnittelussa ja että tukitoimenpiteenä lähtömaissa tiedotetaan unionin jäsenvaltioiden todellisista mahdollisuuksista ja tarpeista sekä toteutetaan laittoman maahanmuuton torjumista koskevia strategioita, - Hienosäätö kansallisella tasolla 14. pyytää jäsenvaltioita sovittamaan maahantulon ja alueellaan oleskelun omien työmarkkinoidensa tarpeiden mukaan siten, että tätä maahanmuuttoa rajoittavat jäsenvaltion omat mahdollisuudet ja työvoimamuuttajien kotouttamisen pitkäaikainen tavoite, 15. odottaa siksi jäsenvaltioilta, että ne ottavat työvoimamuuttajien kotouttamisen edun mukaisesti oleskelulupien myöntämisen edellytyksenä huomioon sellaisia tekijöitä kuin olemassa oleva työpaikka, asunto ja lasten koulutusmahdollisuus; tässä yhteydessä vain kotoutumista edistävien tekijöiden pitäisi olla ratkaisevassa asemassa, PE 302.262 8/13 PR\441706.doc

16. kehottaa jäsenvaltioita tekemään päätöksen oleskeluluvan myöntämisestä kolmannen maan kansalaisen sukupuolesta, rodusta, etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta, 17. kehottaa jäsenvaltioita lisäksi täyttämään avoimet työpaikat ensi sijassa jo EU:n jäsenvaltioissa elävin kolmansien maiden kansalaisin ja rekrytoimaan vain tukitoimenpiteenä uusia maahan muuttavia työntekijöitä, 18. pyytää jäsenvaltioita lisäksi antamaan työvoimamuuttajille kotouttamisen ensimmäisen vaiheen jälkeen mahdollisuuden ydinperheen (aviopuoliso ja huollettavat, alaikäiset lapset) maahanmuuttoon sikäli kuin perheen majoitus ja ylläpito on turvattu; avoliittojen osalta perheenjäsenten maahantulossa on määrä noudattaa kunkin jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä, 19. kehottaa jäsenvaltioita lopuksi seuraamaan tarkasti alueelleen suuntautuvaa maahanmuuttoa yhtenäisen tietojenkeruujärjestelmän avulla ja välittämään tiedot komissiolle vuosittain muuttovirtojen seurantaa varten, 20. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden parlamenteille. PR\441706.doc 9/13 PE 302.262

PERUSTELUT I. Maahanmuuttopolitiikan uudelleen suuntaaminen Aiemmin toimet unionin jäsenvaltioihin suuntautuvan maahanmuuton kohdalla tähtäsivät ensi sijassa maahanmuuton pysäyttämiseen. Jäsenvaltioiden muuttuneet taloudelliset, sosiaaliset ja väestöolot ovat kuitenkin johtaneet sittemmin sen tiedostamiseen, että nämä toimet eivät ole enää tarkoituksenmukaisia. Ratkaisevia maahanmuuttopolitiikan uudelleen suuntaamista koskeville pohdinnoille ovat seuraavassa käsitellyt näkökohdat. 1. Väestönkehitys EU:ssa Tarkasteltaessa EU:n väestötilannetta näkyvissä on kaksi selvää trendiä: väestönkasvun hidastuminen ja väestön keski-iän selvä nousu. Eurostatin keräämistä luvuista käy ilmi, että vuodesta 1975 vuoteen 1995 EU:n väestö kasvoi 349 miljoonasta 372 miljoonaan ja vanhusten (yli 65-vuotiaiden) osuus kasvoi 13 prosentista 15,4 prosenttiin. Eurostat arvioi, että 15 jäsenvaltion EU:n väestö kasvaa vuodesta 1995 vuoteen 2025 hitaammin, 372 miljoonasta 386 miljoonaan, ja alkaa sen jälkeen laskea. Työikäisen väestön (20 64 - vuotiaat) määrä alkaa kuitenkin laskea seuraavien kymmenen vuoden aikana (vuonna 1995 määrä oli 225 miljoonaa ja vuonna 2025 määrän on arvioitu olevan 223 miljoonaa), kun taas yli 65-vuotiaitten osuus kasvaa, ja osuuden on arvioitu saavuttavan 22,4 prosenttia vuonna 2025. Tämä väestönkehitys herättää huolta sosiaaliturvajärjestelmien ylläpitämisestä ja unionin taloudellisesta vakaudesta. Siksi pitäisikin pohtia uutta maahanmuuttopolitiikan toimintaperiaatetta, jossa otetaan huomioon laillisen maahanmuuton vaikutukset. Samalla on kuitenkin korostettava, että laillista maahanmuuttoa ei voida pitää pitkällä aikavälillä tehokkaana keinona torjua väestömuutoksia, koska maahanmuuttajilla on tapana omaksua vastaanottajamaan "lisääntymismalli". 2. Laittoman maahanmuuton lisääntyminen Laiton maahanmuutto unionin jäsenvaltioihin lisääntyy jatkuvasti, ja muuttajien määrää nostavat ihmiskauppa ja ihmisten salakuljetus. Doverissa kesäkuussa 2000 tapahtunut murhenäytelmä osoitti selvästi laittoman maahanmuuton mahdolliset kohtalokkaat vaikutukset ja laittoman maahanmuuton torjumisen välttämättömyyden. Hallittu maahanmuuttopolitiikka yhdistettynä työvoimamuuttajien lähtömaissa toteutettaviin tiedotuskampanjoihin myötävaikuttaa laittoman maahanmuuton torjumiseen. 3. Laillisen maahanmuuton lisääntyminen Samoin lisääntyvää laillista maahanmuuttoa koskevat tutkimukset ovat osoittaneet, että ennen kaikkea paikallisella tasolla on nähtävissä sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Ongelmallista kuitenkin on, että osittain puuttuvien tai hyvin erilaisten PE 302.262 10/13 PR\441706.doc

kansallisten maahanmuuttoa koskevien määräysten vuoksi jäsenvaltioiden tiedot eivät ole vertailukelpoisia. Myös tästä käy ilmi tarve toteuttaa tarkempia tutkimuksia ja luoda sääntelymekanismi Euroopan tasolla. Laillisesti maahan muuttaneiden kolmansien maiden kansalaisten osuus EU:ssa kasvoi joka tapauksessa Eurostatin mukaan 8,9 miljoonasta vuonna 1989 13,1 miljoonaan vuonna 1998. Suurin määrä kolmansien maiden kansalaisia on Itävallassa (7,9 prosenttia) ja Saksassa (6,7 prosenttia), pienin Irlannissa (0,7 prosenttia) ja Espanjassa (0,9 prosenttia). 4. Alakohtainen työvoimapula Tiettyjä ammattiryhmiä koskevan työvoimapulan vuoksi eri jäsenvaltiot ovat alkaneet värvätä työvoimaa kolmansista maista. Tämä selittää sen, että jäsenvaltiot suorastaan toivovat tietyn työvoiman maahanmuuttoa. Siksi on harkittava, missä määrin hallittu maahanmuutto voi myötävaikuttaa osittain olemassa olevan alakohtaisen työvoimapulan vähentämiseen. Näiden muuttuneiden olosuhteiden vuoksi Euroopan unioni sai toimeksiannon kehittää yhteinen maahanmuuttopolitiikka. Sekä EY:n perustamissopimuksen 63 artiklaan että Tampereen Eurooppa-neuvoston päätelmiin sisältyy muuttovirtojen hallintaa koskeva vaatimus (päätelmien 22 kohta). II. Eri maahanmuuttajaryhmien erottaminen Jo Tampereen Eurooppa-neuvoston päätelmissä erotetaan selvästi työvoimamuuttajat, turvapaikanhakijat ja tilapäistä suojelua tarvitsevat. Siinä on kyse maahanmuuttajaryhmistä, jotka tulevat yhteen unionin jäsenvaltioon eri syistä (humanitaariset syyt, kriisitilanne, taloudelliset syyt). Vastaavasti jokaista maahanmuuttajaryhmää varten tarvitaan erilaisia oikeudellisia järjestelyjä, joita on ehdotettu ja joista on päätetty osittain jo direktiivien ja puitepäätösten muodossa. Tämä eri maahanmuuttajaryhmien rajaaminen on hallitun maahanmuuttopolitiikan kulmakivi, ja siitä pitäisi vallita siksi yksimielisyys koko unionissa. Yksimielisyyden pitäisi koskea myös sitä, että perheiden yhdistäminen johtaa kaikissa ryhmissä maahanmuuton tehostumiseen ja perheiden yhdistämistä on käsiteltävä sikäli kaikkia maahanmuuttajaryhmiä koskevana tekijänä. III. Komission ehdotuksen arviointi Unionille annetun toimeksiannon täytäntöönpanon yhteydessä komissio on nyt esittänyt ehdotuksen, jonka on määrä myötävaikuttaa yhteisön maahanmuuttopolitiikan luomiseen. Kun otetaan huomioon maahanmuuttopolitiikan ja sen moniin eri asioihin (taloudellisiin, sosiaalisiin ja oikeudellisiin) kohdistuvien vaikutusten monitahoisuus, käy välittömästi ilmi, että yksittäisiin toimiin perustuva lähestymistapa ei ole tarkoituksenmukainen EY:n perustamissopimuksen 63 artiklassa määrätyn lainsäädäntöohjelman toteuttamiseen. Esittelijä pitää siksi myönteisenä, että komissio yrittää käsitellä "tiedonannossaan yhteisön maahanmuuttopolitiikasta" ensimmäistä kertaa maahanmuuton koko monitahoisuutta. Hän PR\441706.doc 11/13 PE 302.262

pitää edelleen myönteisenä, että siinä yhteydessä valotetaan pääasiassa taloudellisista syistä johtuvan maahanmuuton näkökulmaa sekä ehdotetaan jäsenvaltioiden tarpeisiin ja mahdollisuuksiin perustuvaa työvoimamuuttajien hallittua maahanpääsyä. Esittelijä pitää myös myönteisenä komission suunnittelemaa yhteistyötä lähtömaiden kanssa, jotta mahdollisille muuttajille annetaan tietoa laillisista mahdollisuuksista muuttaa jäsenvaltioiden alueelle. Esittelijä arvostelee kuitenkin sitä, että komissio ei noudata yllä kuvattua eri maahanmuuttajaryhmien rajaamista eikä sen tiedonannossa keskitytä käsittelemään taloudellisista syistä muuttavia. Komission luokituksesta tekee epäselvän tämän lisäksi tiettyjen käsitteiden epäyhtenäinen käyttö, siten esimerkiksi käsitteitä "työvoimamuuttajat" ja "taloudellisista syistä muuttavat" käytetään kerran vastakkaisessa ja kerran samassa merkityksessä. Esittelijä arvostelee lisäksi sitä, että komissio luokittelee perheiden yhdistämisen omaksi maahanmuuttoluokakseen sen sijasta, että käsittelisi sitä kaikkia maahanmuuttajaryhmiä koskevana tekijänä. Vaikka perheiden yhdistämistä on säänneltävä eri tavalla maahanmuuttajaryhmästä riippuen, kyse on kuitenkin maahanmuuton laaja-alaisesta näkökulmasta, johon maahanmuuttosyy ei vaikuta. Esittelijä pitää lisäksi kielteisenä sitä, että unionin ja jäsenvaltioiden toimivaltaa ei rajata selvästi, vaikka Amsterdamin sopimuksessa on muotoiltu selkeä toimeksianto Euroopan unionille. IV. Eurooppalaiset puitteet yhdistettynä kansalliseen hienosäätöön EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 3 a) kohdan mukaan tämä toimeksianto kuuluu niin, että neuvosto päättää maahanmuuttopolitiikkaa koskevista toimenpiteistä seuraavilla aloilla: maahantuloa ja oleskelua koskevat edellytykset sekä menettelyt ja määräykset pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien myöntämisessä jäsenvaltioissa, mukaan luettuna perheiden yhdistäminen. Siksi esittelijä odottaa, että EU:n tasolla luodaan yleiset puitteet, joihin kuuluvat yhteiset standardit ja menettelyt sekä mekanismi, jolla asetetaan päämäärät. Näissä puitteissa pitäisi määritellä erityisesti työvoimamuuttajien maahantulon ja oleskelun edellytykset, ja niiden pitäisi kattaa viisumien myöntämistä koskeva yhtenäinen toimintaperiaate, oleskelulupien porrastettu järjestelmä sekä sellaisten kolmansien maiden kansalaisten, joilla on oleskelulupa yhdessä jäsenvaltiossa, liikkuvuutta koskevat säännöt. Sitä vastoin jokaisen jäsenvaltion tehtäväksi on jätettävä etsityn työvoiman pätevyysvaatimusten ja määrän määritteleminen omien työmarkkinoidensa tarpeiden, väestönkehityksensä ja kotouttamismahdollisuuksiensa perusteella. Samalla oleskelulupien myöntäminen pitää esittelijän mielestä sitoa maahanmuuttajan kotoutumismahdollisuuksiin, ja siinä on otettava huomioon sellaisia tekijöitä kuin jo olemassa oleva työpaikka, asunto sekä lasten koulutusmahdollisuudet. Esittelijä antaa erityistä arvoa maahanmuuttovirtojen seurannalle. Tehokas maahanmuuton hallinta edellyttää, että käytettävissä on luotettavia ja yksityiskohtaisia unioniin PE 302.262 12/13 PR\441706.doc

suuntautuvaa maahanmuuttoa koskevia tietoja. Jäsenvaltioita vaaditaan siksi seuraamaan tarkasti alueelleen suuntautuvaa maahanmuuttoa yhtenäisen tietojenkeruujärjestelmän avulla ja välittämään tiedot komissiolle vuosittain muuttovirtojen seurantaa varten. PR\441706.doc 13/13 PE 302.262