Kanta-Kokkolan kyläasutuksen rakentamispaineselvitys - Öja ja Knivsund - - Vitsari - Kokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut Kevät 2016
Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. ÖJA JA KNIVSUND... 2 2.1. SELVITYSALUEEN INDEKSIKARTTA... 2 2.2. ÖJAN JA KNIVSUNDIN KYLÄALUEET... 3 1. MJOSUND... 3 2. BODÖ... 5 3. NÄCKSUND... 7 4. LÅNGÖ... 9 5. LÅNGÖBACKEN... 11 6. BACKA... 13 7. LASSFOLKSHAGEN... 15 8. DJUPSUND... 17 9. TALLBACKA... 19 3. VITSARI... 21 3.1. SELVITYSALUEEN INDEKSIKARTTA... 21 3.2. VITSARIN KYLÄALUEET... 22 1. RAJLOT... 22 2. KALLOT... 24 3. VESSI... 26
1. JOHDANTO Kanta-Kokkolan kyläasutuksen rakentamispaineselvitys on laadittu Kanta-Kokkolan kyläasutuksen vaiheyleiskaavan kaavaratkaisun tueksi. Tässä Öjan ja Knivsundin sekä Vitsarin kyläalueita koskevassa osaselvityksessä tutkitaan alueen kylien asuntorakentamisen alueellista ja ajallista kehitystä. Tutkituilla kyläalueilla asuntorakentamisen sijoittumisella on oma kehityskulkunsa, jota kartat ja taulukot havainnollistavat. Selvityksen pohjamateriaalina on käytetty Kokkolan kaupungin paikkatietoaineistoja sekä Maanmittauslaitoksen peruskarttoja. Kokkolan kaupungin paikkatietopalvelut ylläpitävät rakennustietokantaa, johon Kokkolan alueen rakennukset on tallennettu pistemuotoisena paikkatietona. Rakennustietokanta sisältää rakennusten sijainnin lisäksi rakennusten ominaisuustietoja, kuten kiinteistötunnuksen, osoitteen, rakentamisvuoden, käyttötarkoituksen ym. Tässä selvityksessä vertailtiin käyttötarkoitukseltaan asuinrakennuksiksi luokiteltuja rakennuksia niiden rakentamisvuoden perusteella. Tietokannassa on suuri määrä asuinrakennuksia, joiden rakentamisvuotta ei ole tiedossa. Näiden asuinrakennusten likimääräinen rakentamisvuosi on määritetty vertailemalla eri peruskarttoja keskenään. Peruskarttamateriaali on saatu Kokkolan kaupungin paikkatietopalveluista sekä Maanmittauslaitoksen web-palvelusta (http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi). Kylät sijaitsevat peruskarttalehtien 232207 ja 232208 alueella. Keskenään vertaillut peruskartat ovat vuosilta 1951, 1972, 1987, 1993, 2007 ja 2014. Selvityksessä jokaisesta kylästä on laadittu kaksisivuinen kyläkortti ja kylät on numeroitu järjestysnumeroilla. Kyläkortin ensimmäisellä sivulla on kuvattu, millä peruskarttojen julkaisuvuosien välisellä aikajaksolla asuinrakennukset on rakennettu. Kartan alla taulukossa on merkitty uusien asuinrakennusten määrä. Kyläkortin toisella sivulla on havainnollistettu samalla tavalla jokainen aikajakso ja uudet rakennukset on merkitty karttaan vihreillä pisteillä. Karttojen lisäksi jokaisen kylän asuntotuotannosta on laadittu kaksi taulukkoa, joista ensimmäinen kuvaa rakennusten absoluuttisen määrän kehitystä kullakin tutkitulla kyläalueella. Toinen taulukko taas kuvaa asuntotuotannon suhteellista kasvua, jolloin rakennusten määrää verrataan aiemmin tapahtuneeseen rakentamiseen. Lisäksi on mitattu etäisyydet lähimpään alakouluun, päiväkotiin ja elintarvikekauppaan. Yleiskuvausosio täydennetään rakennusinventoinnin valmistuttua. Kanta-Kokkolan kyläasutuksen vaiheyleiskaavan kaavaratkaisu täsmentyy ja muodostuu kaavaprosessin aikana. 1
2. ÖJA JA KNIVSUND 2.1. SELVITYSALUEEN INDEKSIKARTTA 2
2.2. ÖJAN JA KNIVSUNDIN KYLÄALUEET KOKKOLAN KYLÄALUEIDEN ASUNTOTUOTANTO 1. MJOSUND 3
1. MJOSUND 1952 1959 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 14,0 15,0 km Alakoulu (ruots.): 2,0 3,0 km Yläkoulu: (suom.): 15,5 16,5 km Yläkoulu (ruots.): 17,0 18,0 km Päiväkoti (suom.): 14,0 15,0 km Päiväkoti (ruots.): 6,5 7,5 km Kauppa: 6,0 7,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,60 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,1 kpl / vuosi 4
2. BODÖ 5
2. BODÖ 1952 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 11,0 13,0 km Alakoulu (ruots.): 0 1,5 km Yläkoulu (suom.): 12,0 14,0 km Yläkoulu (ruots.): 14,0 16,0 km Päiväkoti (suom.): 11,0 13,0 km Päiväkoti (ruots.): 3,5 5,5 km Kauppa: 4,0 5,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,78 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 1,1 kpl / vuosi 6
3. NÄCKSUND 7
3. NÄCKSUND 1952 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 14,0 15,0 km Alakoulu (ruots.): 2,0 3,0 km Yläkoulu: (suom.): 15,5 16,5 km Yläkoulu (ruots.): 17,0 18,0 km Päiväkoti (suom.): 14,0 15,0 km Päiväkoti (ruots.): 6,5 7,5 km Kauppa: 6,0-7,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,66 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,2 kpl / vuosi 8
4. LÅNGÖ 9
4. LÅNGÖ 1952 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 11,0 13,0 km Alakoulu (ruots.): 3,0 4,5 km Yläkoulu (suom.): 11,0 13,0 km Yläkoulu (ruots.): 14,0 15,5 km Päiväkoti (suom.): 9,0-10,5 km Päiväkoti (ruots.): 1,5 3,5 km Kauppa: 1,0 2,5 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,66 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,2 kpl / vuosi 10
5. LÅNGÖBACKEN 11
5. LÅNGÖBACKEN 1952 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 13,5 14,0 km Alakoulu (ruots.): 4,5 5,0 km Yläkoulu (suom.): 13,0 13,5 km Yläkoulu (ruots.): 15,5 16,0 km Päiväkoti (suom.): 10,5 11,0 km Päiväkoti (ruots.): 3,5 4,0 km Kauppa: 2,5 3,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,35 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,1 kpl / vuosi 12
6. BACKA 13
6. BACKA 1952 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 8,0 9,5 km Alakoulu (ruots.): 3,0 4,5 km Yläkoulu (suom.): 9,0 10,5 km Yläkoulu (ruots.): 14,5 16,0 km Päiväkoti (suom.): 8,0 9,5 km Päiväkoti (ruots.): 0,5 2,0 km Kauppa: 0,5 2,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,67 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,4 kpl / vuosi 14
7. LASSFOLKSHAGEN 15
7. LASSFOLKSHAGEN 1952 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 8,0 8,5 km Alakoulu (ruots.): 4,0 4,5 km Yläkoulu (suom.): 9,0 9,5 km Yläkoulu (ruots.): 11,5 12,0 km Päiväkoti (suom.): 7,5 8,0 km Päiväkoti (ruots.): 0 0,5 km Kauppa: 0 0,5 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,77 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,1 kpl / vuosi 16
8. DJUPSUND 17
8. DJUPSUND 1952 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 7,0 8,0 km Alakoulu (ruots.): 5,0 6,5 km Yläkoulu (suom.): 8,0 9,0 km Yläkoulu (ruots.): 12,0 13,0 km Päiväkoti (suom.): 7,0 8,0 km Päiväkoti (ruots.): 0,5 2,5 km Kauppa: 0,5 2,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,57 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,3 kpl / vuosi 18
9. TALLBACKA 19
9. TALLBACKA 1952 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 6,5 7,0 km Alakoulu (ruots.): 5,5 6,0 km Yläkoulu (suom.): 7,5 8,0 km Yläkoulu (ruots.): 10,5 11,0 km Päiväkoti (suom.): 6,5 7,0 km Päiväkoti (ruots.): 1,5 2,0 km Kauppa: 1,5 2,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 1,01 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,1 kpl / vuosi 20
3. VITSARI 3.1. SELVITYSALUEEN INDEKSIKARTTA 21
3.2. VITSARIN KYLÄALUEET KOKKOLAN KYLÄALUEIDEN ASUNTOTUOTANTO 1. RAJLOT 22
1. RAJLOT 1952 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 2,0 2,5 km Alakoulu (ruots.): 0 1,0 km Yläkoulu: (suom.): 4,0 5,0 km Yläkoulu (ruots.): 4,5 5,5 km Päiväkoti (suom.): 2,5 3,0 km Päiväkoti (ruots.): 2,5 3,5 km Kauppa: 3,0 4,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 1,06 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,4 kpl / vuosi 23
2. KALLOT 24
2. KALLOT 1952 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 1,5 2,0 km Alakoulu (ruots.): 1,0 1,5 km Yläkoulu: (suom.): 4,5 5,0 km Yläkoulu (ruots.): 5,0 5,5 km Päiväkoti (suom.): 2,5 3,0 km Päiväkoti (ruots.): 2,5 3,0 km Kauppa: 3,0 3,5 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,87 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,1 kpl / vuosi 25
3. VESSI 26
3. VESSI 1952 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 2,5 3,0 km Alakoulu (ruots.): 1,0 2,0 km Yläkoulu: (suom.): 3,5 4,5 km Yläkoulu (ruots.): 5,5 6,0 km Päiväkoti (suom.): 2,5 3,0 km Päiväkoti (ruots.): 2,5 3,0 km Kauppa: 3,5 4,5 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 1,60 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,3 kpl / vuosi 27