Ruukkuatsalen viljely Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto, Mäntsälä Saari
Ruukkuatsalean biologiaa Ruukkuatsalea (Rhododendron Simsii-Ryhmä) kuuluu kanervakasvien (Ericaceae) heimoon Kotoisin Itä-Aasiasta, jossa se kasvaa ainavihantana pensaana viileissä, kosteissa vuoristometsissä happamassa maaperässä Tuotiin Eurooppaan 1800-luvulla Sukua puistoissa kasvaville alppiruusuille
Viljely Suomessa Ruukkuatsaleoja hyödetään marraskuulta alkaen, sesongit ovat joulu ja äitienpäivä Atsaleat tuodaan hyötövalmiina taimina Keski-Euroopasta (Belgia ja Saksa) Vuonna 2015 meillä hyödettiin 180 000 ruukkuatsaleaa, vuonna 1988 n. 1,0 milj.
Lajikkeet Jaetaan aikaisuuden mukaan eri ryhmiin: - aikaiset lajikkeet - myöhäiset lajikkeet Aikaisuuteen vaikuttaa lajikkeiden kylmäkäsittelyajan tarve Lajikkeiden hyötöaikaan vaikuttavat: - lajikeominaisuudet - viljelytekniset toimenpiteet - kylmäkäsittelyjakson pituus -> nämä toimenpiteet ajoittuvat varsinaiseen viljelyaikaan, jotka hyötökuntoisille taimille on tehty jo kasvatusmaassa http://www.gartenbau-risse.de/azaleen/rhododendron-simsii.php
Lajikkeita Punakukallisia: Hellmut Vogel, Nordlicht, Otto, Nazarena, Tamira, Melanie pun. Vaaleanpunakukallisia: Rosa Vogel, Terra Nova, Janique, Melanie vaal.pun Ruusunpunainen: Kosmos, Rosali Lila: Desiree, Ostalett, Merv. J. Heursel, Valkoinen: Mevrow Edmond Troch, Aline, Stella Maris, Melanie valk. Kaksivärisiä: Inga, Sima, Madame Auguste Haerens, Panifilia
Ruukkuatsalean viljelyn eri vaiheet 1. Monistus - tehdään pistokkaista 2. Taimien kasvuvaihe - taimet viljellään halutun kokoisiksi 3. Kukkanuppujen muodostuminen - viimeisen latvonnan jälkeinen nuppujen kehittyminen 4. Kylmäkäsittely - nuput valmistuvat hyötökuntoisiksi 5. Hyötö
1. Monistus Pistokkaat puoliksi puutuneet kasvulliset versot - emokasveista tai latvonnan yhteydessä poistettavia versoja Sopiva pituus 2,5-4 cm Kasvualusta miedosti lannoitettu turpeen ja perliitin seos, ph 4,5-5,0 Pistetään joko vapaasti alustaan tiheään (800-1000 kpl/m²) tai harvaan (300-400 kpl/m²) tai kennoihin Juurrutuslämpötilat: - kasvualusta +22-24 C, ilma +20-22 C Pistokkaiden sumutus
1. Monistus Juurten kasvu alkaa n. 4 vk:n päästä pistämisestä Tiheään pistetyt taimet ruukutuskuntoisia 1,5-2 kk:n kuluttua Harvaan pistetyt ja kennotaimet ovat ruukutuskuntoisia n. 3 kk:n kuluttua Kennotaimet voidaan latvoa ensimmäisen kerran ennen ruukutusta
2. Taimien kasvuvaihe, ruukutus Kasvualusta: - peruslannoitettu, karkea kasvuturve, ph 4,5 Ruukkukoko valitaan sen mukaan, kuinka isoja yksilöitä halutaan kasvattaa, halk. 10-12 cm Istutetaan 1 taimi/ruukku -> pienet yksilöt Istutetaan esim. 3-4 tainta/ruukku -> isot yksilöt
2. Taimien kasvuvaihe, hoito Lannoitus laimeilla ravinneliuoksilla 0,2-0,3 promillea - jatkokasvatuksen aikana typen suhde kaliumiin kolminkertainen
2. Taimien kasvuvaihe, latvonta Latvontojen avulla taimi saadaan haaroittumaan ja siitä tulee hyvänmuotoinen ja tuuhea Latvontojen määrä vaikuttaa taimen kokoon 1. latvonta 6 lehden yläpuolelta (kork. 4-5 cm), pistämisestä 10-12 vk:n kuluttua Seuraavat latvonnat 4-5 cm edellisen latvonnan yläpuolelta kasvupistelatvontana -> viljelyaika lyhenee Jos otetaan latvonnasta pistokkaita, niin latvontojen väli 2 kk
Taimien kasvuvaihe, latvonta Viimeisen latvonnan ajankohta on kukinnan ajoituksen kannalta tärkeä, koska sen mukaan määräytyy nuppujen muodostus ja kylmäkäsittelyn alku Viimeisestä latvonnasta kylmäkäsittelyn alkuun kuluu n. 12 vk -> taimilla tulee olla hyvät kasvuolosuhteet -> luontaiset edellytykset tälle vaiheelle ovat kesä ja alkusyksy
3. Kukkanuppujen muodostuminen Vaihe alkaa viimeisestä latvonnasta ja kestää siihen, kun nuput ovat selvästi silmin havaittavissa, n. 12 vk Lpt +20-22 C ja lyhyt päivä, päivän pituus 12 h - lyhytpäiväkäsittely aloitetaan 5-6 vk viimeisen latvonnan jälkeen jatketaan nupunmuodostuksen loppuun saakka Kasvunsäädekäsittelyt joko daminotsidilla (B-nine) tai klormekvattikloridilla (CCC) -> lisää nuppujen muodostusta -> lyhentää versoja -> tuuheammat kasvit
4. Kylmäkäsittely Kun nuput ovat täysikokoisia, ne menevät lepotilaan Kylmäkäsittely murtaa nuppujen lepotilan ja ne ovat valmiita kukkimaan Lpt +2 - +10 C, 4-6 vk lajikkeesta riippuen -> mitä myöhäisempi lajike, sitä pidempi kylmäkausi (jopa 3-5 kk) Kylmäkäsittelyn aikana kasveja kastellaan pelkällä vedellä
Tilantarve Kasvatetaan kohtalaisen tiheässä -> hyvämuotoiset yksilöt Alkuvaiheessa ruukkutiheydessä ja harvennetaan tarpeen mukaan Pienet yksilöt 45 kpl/m² lopputiheys Suuret yksilöt 25 kpl/m² lopputiheys Pienten yksilöiden viljely hyötövalmiiksi taimiksi kestää n. 6kk ja isojen yksilöiden viljely 1-2 vuotta.
4. Hyötö Sopiva hyötölpt +18 -+20 C - korkea lpt nopeuttaa kukkien kehitystä - alhainen lpt pidentää hyötöaikaa Aikaisessa kukinnassa hyötöaika 4-6 vk Myöhempään kukkivilla erillä lyhyempi hyötöaika Valotus 16 h/vrk 40-75 W/m² - nopeuttaa kehitystä - parantaa laatua
4. Hyötö Hyödön aikana huolehditaan tasaisesta kastelusta Lannoitetaan moniravinnelannoksella Ennen nuppujen avautumista suihkutellaan kasveja Kun kukat ovat puoliksi avautuneet voidaan kasvit varastoida viileässä +10 C
Kauppakunnostus Keltaiset lehdet pois Ruukussa mullan pinnalla olevat lehdet pois Nuppujen vierestä lähtevät sivuversot poistetaan
Kasvintuhoojia Harmaahome - hyötövaiheessa liian kostea kasvihuoneilma -> nuput - varastointivaiheessa viileää ja kosteata -> kukat Ansarijauhiainen Kirvat
Lähteet Ruukkukasvien viljely, Kristiina Antonius-Kleemola (toim.), Kauppapuutarhaliitto 2001 Prydnadsväxter i växthus, Peggi Alnås, Krister Bundy, Gunnel Larsson, Leif Olsson, Finn Rehnström, Folke Wandås, LTs Förlag Ab, Stockholm, 1996