Strategiatyöryhmä / Lauri Luoto YHTEENVETO STRATEGIAKYSELYSTÄ 11.12.2013 1
Kyselyn tausta Suomalaisen partioliikkeen strategiasta päätetään jäsenkokouksessa marraskuussa 2014 Strategian valmistelu alkoi syys-lokakuussa 2013, jolloin luottamushenkilöpäivillä ja SP:n hallituksen iltakoulussa käsiteltiin toimintaympäristöstä nousevia tarpeita ja niistä mahdollisesti seuraavia strategisia valintoja. Strategiakyselyn tavoitteena on saada piirien näkemyksiä strategian suunnasta ja siihen liittyvistä valinnoista. Kysely sisälsi 15 sanaparia, joiden välillä piti tehdä valinta 7-portaisella asteikolla. Lisäksi kyselyyn sisältyi 5 avokysymystä. Kysely toteutettiin sähköisesti marraskuussa 2013. Kysely oli suunnattu piireille ja heille tarjottiin myös mahdollisuus avata se oman alueensa lippukunnille. Eri vastaajaryhmät ovat eroteltavissa aineistosta. Teemaa on käsitelty samoilla kysymyksillä myös keskustoimiston henkilökunnan ja valiokuntien kesken. Kyselyn tulosten jatkohyödyntämistä ohjaa strategiatyöryhmä. 11.12.2013 2
Aineiston käsittely Vastauksia kyselyyn tuli 194 (piirit: 67 / lippukunnat: 119 / SP: 8) Monivalintakysymysten lisäksi valtaosa antoi sanallisia kommentteja. Niitä tuli yhteensä 547. Avokommenteissa kerrottiin paikallista ongelmista, hyvistä käytännöstä ja näkemyksistä ja ne antavat tärkeää tietoa johtopäätöksiä varten. Avovastaukset teemoiteltiin analyysiä varten. Numeerinen aineisto klusteroitiin käyttäen SPSS 22 ohjelmistoa. Tavoitteena oli tavoittaa yleisempiä ilmiöitä, joita ei ole suoraan kysytty kyselyssä. Teksti- ja numeroaineistoa yhdistämällä syntyi neljä erilaista klusteria eli tulevaisuuskuvaa. Jokainen vastaus on jäsenenä yhdessä klustereista. Analyysin tarkoituksena on kuvata erilaisia valintoja ja yhteen sovitettavia tarpeita. Sen perusteella ei voida päätellä eri näkemysten yleisyyttä koko suomalaisessa partiokentässä. Eri tulevaisuuskuvat eivät jakaudu organisaatiotasoittain. Jos lippukunnat jätettäisiin pois tarkastelusta, klusterit 1-3 olisivat suhteellisen muuttumattomia ja vain klusterin 4 sisältö muuttuisi olennaisesti. 11.12.2013 3
Tulevaisuuskuva 1: Alueelliset joustavat mallit Tämän tulevaisuuskuvan olennainen piirre on herkkyys tunnistaa paikallisia mahdollisuuksia ja tarpeita. Järjestöorganisaation tehtävä on mahdollistaa kullekin alueelle sopiva toiminta vaikka ratkaisut sitten olisivat erilaisia kuin jollakin toisella alueella. Paikalliset olosuhteet muodostavat jokaiselle lippukunnalle uniikin ympäristön, jossa toimimista piirin ja keskusjärjestön pitäisi ohjata mahdollisimman vähän. Päätöksentekijöiden oleminen mahdollisimman lähellä peruspartiotoimintaa tuottaa toiminnan kannalta parempia päätöksiä. Paikallisten ratkaisujen tekeminen vaatii hyvää piirin/keskusjärjestön tukea, joka keventää taakkaa hyvinkin käytännönläheisesti ja vapauttaa resursseja oman toiminnan kehittämiseen. Ylhäältä ei pidä tulla sanelua, vaan mahdollisimman hyvää tukea. Valtakunnallisia avauksia uusien toimintamuotojen suhteen tulisi tehdä säästeliäästi. Keskusjärjestöltä on usein paikallisen toiminnan tuntemus kateissa, ja siitä syntyy kummalliselta tuntuvia painotuksia. Esimerkiksi monikulttuurisuuden osalta paikkakunnan tilanne pitäisi huomioida, onko maahanmuuttajia ja kuinka paljon. Se mikä toimii maaseutulippukunnassa ei välttämättä toimi kaupunkilippukunnassa ja toisin päin. Silloin kun resurssit ovat tiukassa, panostukset on suunnattava kaikkein tärkeimpiin asioihin. Tuntuu, että nyt on kehitetty taas tarpeeksi vähäksi aikaa. On aika toteuttaa sitä, mitä on suunniteltu. 11.12.2013 Kursivoidut tekstit on koottu avovastauksista 4
Tulevaisuuskuva 2: Huomio aikuisiin Tämän tulevaisuuskuvan olennainen viesti on aikuisresurssin rajallisuus, joka on pullonkaulana kasvulle ja kehittymiselle. Sudareita olisi tulossa huomattavasti enemmänkin mutta aikuisten määrä ei sitä salli. Kysymys on osittain markkinoinnista ja imagotyöstä. Markkinoinnissa pitäisi lisätä reilusti mainontaa aikuisille niin että he oikeasti näkisivät kuuluvansa kohderyhmään ja osallistuisivat eivätkä vain ajattele että partio on vain lapsille ja nuorille. Laadun ylläpito nähdään tärkeänä tavoitteena ja se kuvautuu etenkin aikuisresurssin kautta. Laadukkaan partiotoiminnan tae on riittävä määrä aikuisia johtajia. Monellakaan lippukunnalla ei ole riittävästi tekijöitä. Partio-ohjelman tai ainakin oman toiminnan laajentaminen myös aikuisille nähdään tärkeänä tavoitteena. Aikuisohjelman puute on epäkohta: aikuisen partiolaisen pitäisi myös pystyä kasvamaan ja kehittymään partiolaisena ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Aikuisohjelmaa voisivat olla esimerkiksi palvelutehtävät, itsensä haastaminen, projektit ulkomailla ja kurssikouluttautuminen. Aikuisille suunnattua partio-ohjelmaa on kehitelty lippukunnissa itsenäisesti. Sillä voisi houkutella aikuisia mukaan toimintaan. Oman ohjelman lisäksi aikuisuuden tukemisessa on kyse myös tuesta. Kaipaan keskusjärjestöltä aitoa kiinnostusta aikuisten tukemiseen ja koordinointia aiheesta. Mikäli toimii lippukunnassa ainoana aikuisena voi olla että vertaisten puute lopettaa harrastuksen. Heille voisi tarjota koulutuksia joiden osana olisi myös verkostoitumista. Kun kerta ohjelmamme vaatii aikuisen mukana oloa, niin aikuisellakin saa ja täytyy olla jotain omaa juttua. Tarve panostaa aikuisiin korostuu alueilla, jossa mahdollisuudet rekrytoida uusia aikuisia ovat rajallisemmat. Pitää ottaa huomioon pienet paikkakunnat ja turvata partiotoiminta niissä, joista "kaikki" lähtevät muualla opiskelemaan. 11.12.2013 Kursivoidut tekstit on koottu avovastauksista 5
Tulevaisuuskuva 3: Mahdollistetaan partioon tuleminen Tämän tulevaisuuskuva lähtee siitä, että avaintekijä on luoda lapsille ja nuorille mahdollisuuksia partioon tulemiseen ja karsia tähän liittyviä esteitä. Uusien jäsenten saaminen luo dynamiikkaa, joka ratkaisee muita kysymyksiä. Kasvu parantaa laatua välillisesti paljon tehokkaammin kuin suorat toimet. Markkinoissa keskittyminen lasten ja nuorten tavoittamiseen vaikuttaa epäsuorasti myös aikuisten saatavuuteen. Lasten vanhemmat ovat todella tärkeä voimavara, jotka tavoitetaan juuri markkinoimalla mielekästä toimintaa nuorille ja lapsille. Jäsenten tavoittamisessa voidaan käyttää hyväksi myös aikaisemmin hyödyntämättömiä resursseja. Koulujen lisäksi nuorisotilat, rippikoulut yms. nuorten omat paikat on käytettävä hyödyksi. Koska uusien jäsenten saaminen on avainkysymys panostukset pitää tehdä tasaisesti koko maahan sen mukaan miten paljon asukkaita missäkin on. Lippukunnissa tehtävän kansainvälisyyskasvatuksen ja uusien jäsenten saamisen välillä on myös selvä yhteys. Kansainvälisyys on kasvummekin kannalta erittäin tärkeää. Tarvitsemme uusia ryhmiä ja lippukuntia joihin voimme ottaa mukaan vieraskielisiä tai -taustaisia lapsia. 11.12.2013 Kursivoidut tekstit on koottu avovastauksista 6
Tulevaisuuskuva 4: Yhteistyöllä tehoa ja laatua Tämän tulevaisuuskuvan mukaan toimintaa pitäisi yhtenäistää ja päällekkäisiä tekemisiä karsia. Järjestö olkoon yhtenäinen rintama. Senkin voi toteuttaa moniäänisesti. Pyrkimyksenä ei ole saada aikaan mitään tiettyjä muutoksia vaan yleisesti parantaa resurssien käyttöä kaikilla tasoilla. Päällekkäistä hallintoa ja byrokratiaa olisi syytä karsia. Yhtenä tavoitteena on, että partion on oltava tasalaatuista huolimatta siitä, missä päin Suomea asut. Työnjakoa tarkastelemalla olisi mahdollisuus saada aikaan parannuksia, sillä piireissä on paljon halua ja potentiaalia tehdä asioita. Tämä resurssi vain olisi pystyttävä valjastamaan yhteiseksi hyväksi sen sijaan että jokainen keksii pyörää uudestaan. Samoin yhteistyötä ja avoimuutta tulisi lisätä, jottei jokaisen piirin tarvitse tehdä kaikkia mainoslappusia erikseen. Näkemys välittyy kaikille toiminnan tasoille. Keskusjärjestön kannattaisi keskittyä valtakunnalliseen kehittämistoimintaan, esim. hakemalla RAY-rahoitteisia kehittämishankkeita, joissa tarpeen mukaan piirejä voisi olla mukana. Lippukunnissa tulisi tukea ja edistää piirien toimintaan osallistumista. Onhan se aina helpompaa osallistua jonkun toisen järjestämään ohjelmaan kuin järjestää itse. 11.12.2013 Kursivoidut tekstit on koottu avovastauksista 7
Tulevaisuuskuville yhteisiä piirteitä Muutamat teemat herättivät paljon ajatuksia tasaisesti eri klustereissa. Kansainvälisyyden vahvistaminen ja muovaaminen käytännöllisempään suuntaan oli varsin jaettu näkemys. Kehy-hankkeiden lisäksi toivottiin kontakteja (esim. ystävälippukunta, johon pidetään yhteyttä sähköisillä välineillä), monikulttuurista jäsenrekrytointia ja piirien / järjestön tukea ulkomaanmatkojen järjestämiseen. Aikuisten rekrytointi herätti paljon kommentteja ja siinä nähtiin tarvetta aktivoitua. Yleisimmin hyväksi havaituksi etenemistavaksi nähtiin ennestään tunnettujen henkilöiden (lasten vanhemmat, entiset partiolaiset) rekrytoiminen. Partiotoiminnan ulottaminen alle 7-vuotiaisiin jakoi mielipiteitä. Selvä enemmistö ei nähnyt tätä tarpeellisena joko lpk:n resurssien riittävyyden tai osaamisen vuoksi tai siksi että heille ei voitaisi tarjota partiomaista ohjelmaa. Ajatuksen kannattajatkaan eivät yleensä tukeneet viikoittaista toimintaa vaan esimerkiksi perhepartiota, josta osalla olikin hyviä kokemuksia. Aktiivisempi kannan ottaminen ajankohtaisissa asioissa herätti paljon, mutta ei kovin voimakkaita näkemyksiä. Useimmat näkivät, että partiolaisia tai nuoria yleisemmin koskevissa asioissa voidaan ottaa kantaa nykyistä aktiivisemmin kunhan liike ei kannanotoillaan aiheuta ristiriitaa avoimuutensa kanssa (esim. poliittinen leimautuminen). 11.12.2013 8
Liite: Klusterijako 11.12.2013 9