Opintopolut, opintomenestys ja työmarkkina-tulemat: Havaintoja Jyväskylän yliopiston opiskelijoista

Opintopolut, opintomenestys ja työmarkkina-tulemat: Havaintoja Jyväskylän yliopiston opiskelijoista Student Life raportti 2.1.2017 Hannu Karhunen, Jaakko Pehkonen ja Susanne Syrén Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MUUTTUJAT... 4 3. OPINTOPOLUT, OPINTOMENESTYS JA TYÖMARKKINATULEMAT... 5 3.1 Opintopolut ja opintomenestys yliopistossa... 11 3.2 Opintopolut ja työmarkkinatulemat... 13 4. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET... 18

3 1. Johdanto Tässä raportissa kuvataan Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden opintopolkuja, opintomenestystä (yliopisto-opintojen arvosanat ja opintopistemäärät) ja opintojen jälkeisiä työmarkkinatulemia (työllistyminen ja palkkaus). Raportissa hyödynnetään Jyväskylän yliopiston opiskelijarekisteriä, joka sisältää opiskelijakohtaisia tietoja opintomenestyksestä, opinto-oikeuksista ja opintojen kestosta. Tarkastelun kohteena ovat vuosina 1998 2007 Jyväskylän yliopistossa aloittaneet, Suomessa syntyneet, opintonsa 18 35- vuotiaana aloittaneet henkilöt, joilla ei ole aiempaa yliopistotutkintoa. Aineistossa olevien opiskelijoiden määrä on 14 619. Heistä 8 240 (56.6 %) ei ollut valmistunut maisteriksi Jyväskylän yliopistosta kuuden vuoden kuluessa opintojen aloittamisesta. Opiskelijarekisteriaineistoon on yhdistetty Tilastokeskuksen rekisteritiedot opiskelijoiden peruskoulu- ja ylioppilaskirjoitusarvosanoista sekä taustatiedot heidän vanhempiensa koulutuksesta. Raportissa tarkastellaan kolmea opintopolkua: koulutusalan vaihto yliopiston sisällä, opintojen keskeyttäminen ja siirtyminen ammattikorkeakouluun. Lisäksi tarkastellaan välilukukausien yleisyyttä yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Verrattuna opiskelijoihin, jotka suorittavat tutkinnon ensimmäisellä valitsemallaan koulutusalalla, edellä esitettyjä opintopolkuja pidetään usein valmistumista hidastavina. Siksi on tärkeää tietää mitä vaikutuksia opintopolkuvalinnoilla on, miten eri opintopolkuvalintoja tehneet opiskelijat eroavat toisistaan, ja tulisiko opintopolkuvalintoja joustavoittaa. Raportin rakenne on seuraava. Osiossa 2 esitellään lyhyesti tutkimuksessa käytettyä aineistoa ja muuttujia. Osiossa 3 kuvataan ensin opintopolkuja tiedekunnittain, jonka jälkeen tarkastellaan keskeisten taustamuuttujien kuten sukupuolen, koulumenestyksen ja vanhempien koulutuksen yhteyttä opintopolkuvalintoihin. Lopuksi kuvataan opintopolkuvalintojen yhteyttä opintomenestykseen sekä työllistymiseen ja palkkoihin kuusi ja kymmenen vuotta opintojen aloittamisen jälkeen. Raportin viimeinen osio kokoaa keskeiset havainnot ja niihin perustuvat suositukset.

2. Aineisto ja muuttujat Raportissa hyödynnetään Jyväskylän yliopiston opiskelijarekisteriä, joka sisältää opiskelijakohtaisia tietoja opintomenestyksestä, opinto-oikeuksista ja opintojen kestosta. Tarkastelun kohteena ovat vuosina 1998 2007 Jyväskylän yliopistossa aloittaneet, Suomessa syntyneet, opintonsa 18 35-vuotiaana aloittaneet henkilöt, joilla ei ole Tilastokeskuksen tutkintorekisterin mukaan aiempaa yliopistotutkintoa. Opiskelijarekisteriaineistoon on yhdistetty Tilastokeskuksen rekisteritiedoista taustamuuttujia, mukaan lukien vanhempien koulutus sekä peruskoulu- ja ylioppilaskirjoitusarvosanat. Peruskouluarvosanat ovat toisen asteen yhteishakurekisteristä ja ylioppilasarvosanat ylioppilastutkintolautakunnanrekisteristä. Tilastokeskuksen työssäkäyntiä koskevat rekisteritiedot olivat saatavilla 2013 vuoteen asti, joten vuonna 2007 Jyväskylän yliopistossa aloittaneita opiskelijoita voidaan seurata kuuden vuoden ajan. Otoskoko on 14 619 opiskelijaa, kun työmarkkinatulemia tarkastellaan kuusi vuotta valmistumisen jälkeen (1998 2007 aloittaneet), ja 8 641 tai 8 126 opiskelijaa, kun työmarkkinatulemia tarkastellaan kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen (1998 2003 aloittaneet). Taulukko 1 kokoaa tarkasteltavat opintopolut. Kontrolliryhmän muodostavat opiskelijat, jotka eivät ole vaihtaneet koulutusalaa, keskeyttäneet opintoja tai siirtyneet ammattikorkeakouluun (AMK). Kontrolliryhmään kuuluvat opiskelevat edelleen Jyväskylän ylipistossa tai ovat valmistuneet maistereiksi kuudessa vuodessa opintojen aloittamisesta. Taulukossa 1 on kuvattu myös välilukukauden pitäjät. Taulukko 1 Opintopolkujen kuvaukset ja välilukukauden pitäjät Opintopolku Kuvaus Opintojen keskeytys Opiskelija ei ole opiskelijarekisterissä, eikä ole aloittanut opintoja uudessa oppilaitoksessa tai valmistunut maisteriksi kuusi vuotta opintojen aloittamisen jälkeen. Yliopiston vaihto Opiskelija on vaihtanut yliopistoa kuusi vuotta opintojen aloittamisen jälkeen, eikä ole valmistunut maisteriksi. Ammattikorkeakouluun siirtyminetojen aloittamisen jälkeen, eikä ole valmistunut maisteriksi. Opiskelija on siirtynyt ammattikorkeakouluun kuusi vuotta opin- Koulutusalan vaihto Opiskelija on vaihtanut koulutusalaa Jyväskylän yliopiston sisällä kuusi vuotta opintojen aloittamisen jälkeen, eikä ole valmistunut maisteriksi. Välilukukausi Opiskelija on ollut poissa ainakin yhden syyslukukauden ajan (ei ilmoittautunut läsnä olevaksi), eikä ole lopettanut opintojaan kuusi vuotta opintojen aloittamisen jälkeen.

5 3. Opintopolut, opintomenestys ja työmarkkinatulemat Taulukko 2 raportoi Jyväskylän yliopistossa vuosina 1998 2002 ja 2003 2007 aloittaneiden opiskelijoiden määrät, kuudessa vuodessa maistereiksi valmistuneiden osuudet, sekä ei-tyypillisten opintopolkujen (keskeytys, yliopiston vaihto, ammattikorkeakouluun siirtyminen, koulutusalan vaihto) valinneiden opiskelijoiden osuudet tiedekunnan mukaan. Havainnot voidaan tiivistää seuraavasti. Ensiksi, tiedekuntakohtaiset erot kuudessa vuodessa valmistuvissa ovat huomattavia, vaihdellen 63 ja 24 prosentin välillä. Kuudessa vuodessa valmistuvien osuus kaikista aloittaneista ylittää 60 prosentin tason keskimäärin vain kolmessa tiedekunnassa (JKK, KTK, ja LTK). Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa osuus on keskimäärin 49 %, humanistisessa tiedekunnassa 37 %, matemaattis-luonnontieteellisessä 35 % ja informaatioteknologian tiedekunnassa 26 %. Toiseksi, kuudessa vuodessa maisteriksi valmistuneiden osuus on laskenut kaikissa tiedekunnissa ajanjaksolla 2003-2007 kasvatustieteiden tiedekuntaa lukuun ottamatta. Muutokset ovat olleet erityisen suuria matemaattis-luonnontieteellisessä (42 prosentista 28 prosenttiin) ja yhteiskuntatieteellisessä (53 prosentista 45 prosenttiin) tiedekunnassa. Kolmanneksi, välilukukauden pitäminen on tyypillistä kaikissa tiedekunnissa, keskimäärin 47-48 prosenttia opiskelijoista pitää välilukukauden. Vähiten välilukukausia pidetään informaatioteknologian tiedekunnassa (1998 2002: 36 % ja 2003 2007: 34 %) ja eniten kasvatustieteiden (59 % ja 62 %) sekä liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa (62 % ja 61 %). Neljänneksi, opinnot keskeytyvät keskimäärin 11-12 prosentilla opiskelijoista. Keskeyttäneitä on suhteellisesti eniten informaatioteknologian tiedekunnassa (22 % ja 22 %) ja vähiten yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa (6 % ja 6 %). Viidenneksi, opiskelijoista noin joka kymmenes (11 %) on vaihtanut yliopistoa ja keskimäärin 3-6 prosenttia on siirtynyt ammattikorkeakouluun. Toiseen yliopiston tai ammattikorkeakouluun siirtyminen on tyypillisintä matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa, jossa yliopiston vaihtajia on 20-22 prosenttia ja ammattikorkeakouluun siirtyjiä 6-11 prosenttia. Koulutusalaa vaihtaneita opiskelijoita on aineistossa keskimäärin 7-8 prosenttia. Vähiten heitä on kauppakorkeakoulun opiskelijoissa, vain noin 2 prosenttia. Rekisteriaineiston havainnot indikoivat mittavasta opintopolkuliikkuvuudesta. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta toimii tässä yhtenä esimerkkinä. Vuosina

1998 2007 tiedekunnassa aloitti yhteensä 3 348 opiskelijaa. Kuudessa vuodessa heistä valmistui 1 176. Aloittaneista opiskelijoista 8-9 prosenttia on keskeyttänyt opintonsa, 20-22 prosenttia on vaihtanut yliopistoa, 6-11 prosenttia on siirtynyt ammattikorkeakouluun ja 10 prosenttia on vaihtanut alaa yliopiston sisällä. Yhteensä tiedekunta on menettänyt 44-52 prosenttia kaikista aloittaneista opiskelijoistaan kuudennen vuoden loppuun mennessä. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan lukuja voi osaltaan selittää lääketiedettä opiskelemaan pyrkivät opiskelijat, jotka opiskelevat tiedekunnassa ennen lääketieteen opintoja. Opintopolkuvaihtuvuus on pienintä kauppakorkeakoulussa, jossa 595 eli 59 prosenttia vuosina 1998-2007 aloittaneista 1 006 opiskelijasta valmistui kuudessa vuodessa, 9-11 prosenttia keskeytti opintonsa, 5 prosenttia siirtyi toisen yliopistoon ja 2 prosenttia vaihtoi koulutusalaa yliopiston sisällä. Taulukko 3 raportoi tutkimusaineiston opiskelijoiden taustatietoja opintopoluittain. Taulukossa on dokumentoitu yhdeksännen luokan arvosanojen keskiarvot, ylioppilaskirjoitusten äidinkielen ja pitkän matematiikan arvosanojen osuudet sekä ylioppilaskirjoituksissa pitkän matematiikan kirjoittaneiden osuudet (1998-2003 aloittaneet). Taulukon keskeinen viesti on, että yhdeksännen luokan keskiarvot ovat korkeimmat yliopistoa ja koulutusalaa vaihtaneilla, ja vastaavasti heikoimmat opinnot keskeyttäneillä. Kaikki keskiarvot ovat arvosanan kahdeksan yläpuolella, mikä kuvaa sitä, ettei yliopistoon joko haeta tai päästä heikoilla arvosanoilla. Pitkän matematiikan kirjoittaneita on eniten ammattikorkeakouluun siirtyneissä, mutta tämä ryhmä on lukumäärältään varsin pieni. Pitkän matematiikan ja äidinkielen kirjoituksissa parhaiten menestyvät yliopistoa ja koulutusalaa vaihtaneet. Heikoiten menestyvät keskeyttäjät. Ammattikorkeakouluun siirtyneissä on suhteessa eniten keskitasoisia, äidinkielen ja pitkän matematiikan kirjoituksissa C ja M arvosanoja saaneita opiskelijoita.

7 Taulukko 2 Aloittaneet (lkm) ja kuudessa vuodessa valmistuneet (%) opiskelijat, opiskelijoiden jakaantuminen opintopolkuihin (%) tiedekunnittain (vuodet 1998 2002 ja 2003 2007) Opinnot kesken kuusi vuotta aloittamisen jälkeen Aloittaneet, lkm (Valm.%) Välilukukausi, % Humanistinen tiedekunta (HTK) Keskeytys, % Yliopiston vaihto, % AMK:hon siirtyminen, % 1998 2002 1722 (39) 42 10 12 3 9 2003 2007 1966 (35) 44 10 11 7 9 Informaatioteknologian tiedekunta (ITK) 1998 2002 898 (28) 36 22 7 5 10 2003 2007 687 (24) 34 22 6 8 8 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JKK) 1998 2002 484 (61) 61 11 5 0 2 2003 2007 522 (58) 53 9 5 0 2 Kasvatustieteiden tiedekunta (KTK) 1998 2002 962 (60) 59 16 7 1 7 2003 2007 951 (61) 62 13 6 1 6 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta (LTK) 1998 2002 632 (63) 62 11 5 1 6 2003 2007 712 (61) 61 13 6 1 5 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (MLTK) 1998 2002 1683 (42) 45 9 20 6 10 2003 2007 1665 (28) 41 8 22 11 10 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (YTK) 1998 2002 887 (53) 49 6 10 2 6 2003 2007 848 (45) 46 6 11 2 6 Yhteensä 1998 2002 7268 (46) 48 12 11 3 8 2003 2007 7351 (41) 47 11 11 6 7 Alan vaihto, %

Taulukko 3 Yhdeksännen luokan keskiarvot, osuudet ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan ja äidinkielen arvosanoista sekä pitkän matematiikan kirjoittaneista opintopoluittain (1998 2003 aloittaneet) Kaikki Kuudessa vuodessa valmistuneet 9. luokan keskiarvot (asteikko 4-10) Opinnot kesken kuusi vuotta aloittamisen jälkeen Keskeytys Yliopiston vaihto AMK:hon siirtyminen Alan vaihto Matematiikka, fysiikka ja kemia 8.68 8.71 8.30 8.84 8.86 8.88 Historia, maantieto ja biologia 8.84 8.91 8.49 9.01 8.77 8.99 Liikunta 8.69 8.80 8.48 8.75 8.67 8.81 Musiikki 8.83 8.88 8.62 8.94 8.72 8.96 Kuvaamataito 8.62 8.66 8.47 8.75 8.54 8.67 Kotitalous ja käsityö 8.65 8.74 8.47 8.75 8.54 8.71 Osuudet pitkän matematiikan kirjoittaneista, äidinkielen ja pitkän matematiikan arvosanoista Pitkä matematiikka 0.50 0.42 0.37 0.54 0.62 0.54 Matematiikka Hylätty tai ei arvosanaa 0.18 0.17 0.30 0.16 0.12 0.11 A 0.06 0.06 0.08 0.05 0.04 0.04 B 0.11 0.11 0.12 0.08 0.09 0.08 C 0.18 0.18 0.20 0.16 0.20 0.17 M 0.21 0.20 0.17 0.24 0.30 0.27 E 0.18 0.19 0.08 0.24 0.19 0.23 L 0.08 0.08 0.06 0.08 0.07 0.10 Äidinkieli Hylätty tai ei arvosanaa 0.03 0.02 0.11 0.02 0.03 0.01 A 0.01 0.01 0.02 0.01 0.01 0.01 B 0.04 0.04 0.07 0.03 0.05 0.03 C 0.20 0.21 0.23 0.17 0.23 0.16 M 0.34 0.36 0.32 0.34 0.38 0.34 E 0.23 0.24 0.14 0.27 0.22 0.27 L 0.14 0.14 0.11 0.16 0.09 0.18 Havaintoja 8641 3972 905 957 305 695

9 Taustamuuttujien (sukupuoli, aikaisempi koulutus ja koulumenestys, vanhempien koulutus) yhteyttä opintopolkuvalintaan voidaan tarkastella multinomisella logitmallilla. Malliin perustuvat tulokset on raportoitu taulukossa 4. Empiirisen mallin mukaan naisilla on 5.3 prosenttia suurempi todennäköisyys vaihtaa yliopistoa kuin miehillä. Aikaisempi koulutus on puolestaan yhteydessä kaikkiin opintopolkuvalintoihin: Lukion (2.0 %) ja ammattikoulun (5.8 %) suorittaneilla on pienempi opintojen keskeyttämistodennäköisyys kuin ammattikorkeakoulun suorittaneilla, kun taas ammattikorkeakouluun siirrytään luonnollisesti todennäköisemmin lukiosta (5.2 %) ja ammattikoulusta (5.3 %) kuin ammattikorkeakoulusta. Lisäksi lukiosta valmistuneet vaihtavat ammattikorkeakoulusta valmistuneita todennäköisemmin yliopistoa (6.5 %). Myös vanhempien koulutus on yhteydessä opintopolkuun. Opiskelijat, joiden vanhemmilla on peruskoulupohja (6.9 %) tai toisen asteen koulutus (2.0 %) keskeyttävät opinnot todennäköisemmin kuin opiskelijat, joiden vanhemmilla on korkeakoulututkinto. Yliopiston ja koulutusalan vaihto on puolestaan vähemmän todennäköistä, jos vanhemmilla on peruskoulu- tai toisen asteen tutkinto (1.9-4.2 %) kuin jos vanhemmilla on korkeakoulututkinto. Lukion pitkä matematiikka on positiivisesti yhteydessä yliopiston vaihtoon: pitkän matematiikan kirjoittaneet vaihtavat yliopistoa 1.9 prosenttia todennäköisemmin kuin muut. Sekä matematiikasta että äidinkielestä B:n kirjoittaneet jättävät opinnot useammin kesken (1.9-2.9 %) kuin M:n kirjoittaneet. Samoin äidinkielestä ilman arvosanaa tai hylätyn saaneet opiskelijat jättävät M arvosanan saaneita useammin opinnot kesken (7.6 %). A:n ja B:n matematiikasta saaneet vaihtavat yliopistoa harvemmin (3.0-3.2 %), ja hylätyn, A:n tai B:n saaneet vaihtavat koulutusalaa harvemmin (2.3-3.5 %)) kuin arvosanan M saaneet. Lisäksi sekä äidinkielessä ja matematiikassa L:n kirjoittaneet siirtyvät ammattikorkeakouluun vähemmän todennäköisesti kuin M:n kirjoittaneet (2.0-2.5 %).

Taulukko 4 Taustamuuttujat ja opintopolkuvalinnat, multinominen logitmalli Keskeytys Yliopiston vaihto AMK:hon siirtyminen Nainen -0.015* 0.053*** -0.003 0.007 Aiempi koulutus Lukio -0.020* 0.065*** 0.052*** 0.017 Alan vaihto Ammattikoulu -0.058*** 0.009 0.053*** -0.000 Ammattikorkeakoulu REF. REF. REF. REF. Vanhempien korkein koulutus Peruskoulu 0.069*** -0.042*** 0.010-0.019* Toinen aste 0.020*** -0.025*** 0.006-0.021*** Korkeakoulu REF. REF. REF. REF. Pitkä matematiikka, matematiikan ja äidinkielen arvosanat ylioppilaskirjoituksissa Pitkä matematiikka lukiossa -0.006 0.019* -0.001 0.005 Matematiikka (lyhyt/pitkä) Äidinkieli Hylätty tai ei arvosanaa 0.008 0.015 0.011-0.032*** A 0.016-0.030* -0.009-0.035** B 0.019* -0.032** -0.009-0.023** C 0.007-0.013-0.007-0.013 M REF. REF. REF. REF. E -0.022* 0.012-0.009 0.000 L -0.005 0.000-0.020** 0.006 Hylätty tai ei arvosanaa 0.076*** 0.006 0.015-0.002 A 0.020 0.038-0.020 0.002 B 0.029** -0.014 0.007-0.014 C 0.002-0.005-0.004-0.003 M REF. REF. REF. REF. E -0.006-0.008-0.005 0.006 L 0.015 0.014-0.025** 0.006 Keskimääräinen todennäköisyys 0.112 0.113 0.045 0.077 Havaintoja 14 619 14 619 14 619 14 619 Huomio: Mallissa mukana ikä, ikä^2, vuosi ja tiedekunta, sekä peruskoulun 9. luokan arvosanat.

11 3.1 Opintopolut ja opintomenestys yliopistossa Aiemman opintomenestyksen lisäksi opiskelijoiden opintomenestys yliopisto-opintojen alkuvaiheessa voi tuottaa kiinnostavaa lisätietoa opintopoluista. Kuvio 1 kuvaa tätä raportoimalla ensimmäisen ja toisen vuoden kurssiarvosanojen jakaumat opintopoluittain. Kuvio 2 esittää ensimmäisen lukukauden opintopistekertymän eri opintopoluille. Kontrolliryhmän (ks. Taulukko 1) jakaumat on esitetty katkoviivalla. Arvosanajakaumien perusteella kontrolliryhmän opiskelijat ovat menestyneet parhaiten opinnoissaan: jakauman huippu on arvosanan 3.43 kohdalla ja jakauma on vasemmalle vino siten, että hyviä arvosanoja on huonoja enemmän. Kontrolliryhmään verrattuna opinnot keskeyttäneiden arvosanat ovat painottuneet heikompiin arvosanoihin: opinnot keskeyttäneillä arvosanojen keskiarvo on 3.2, ja arvosanoja 1 ja 2 on enemmän opintonsa keskeyttäneillä. Ammattikorkeakouluun siirtyneiden arvosanajakauma on matalampi kuin kontrolliryhmällä, ja arvosanojen keskiarvo on 2.99. Ammattikorkeakouluun siirtyneillä on selvästi enemmän heikkoja ja vähemmän hyviä arvosanoja kuin kontrolliryhmällä. Koulutusalaa tai yliopistoa vaihtaneiden arvosanajakaumien huiput sijoittuvat kolmosen yläpuolelle. Heikkoja arvosanoja on hieman enemmän kuin kontrolliryhmässä, mutta yli arvosanan neljä osalta jakaumat muistuttavat kontrolliryhmän jakaumia. Myös suoritetuilla opintopisteillä mitattuna kontrolliryhmän opiskelijat ovat menestyneet opinnoissa parhaiten (ks. Kuvio 2). Kontrolliryhmässä suoritettujen pisteiden keskiarvo ensimmäisen lukukauden aikana on 29.68. Vähiten opintoja ensimmäisen lukukauden aikana on opintonsa kesken jättäneillä (ka 23.45) ja ammattikorkeakouluun siirtyneillä (ka 16.51). Yliopistoa vaihtaneet suorittavat ensimmäisen lukukauden aikana keskimäärin 23.57 pistettä ja koulutusalaa vaihtaneet vastaavasti 25.21 pistettä. Koulutusalaa ja yliopistoa vaihtaneiden opiskelijoiden arvosanoja ja opintopistekertymää saattaa laskea valmistautuminen uusiin pääsykokeisiin. Opiskelumotivaatio voi myös heiketä, jos opiskelija tietää jo opintojen alussa tähtäävänsä toiselle alalle tai toiseen yliopistoon.

Kuvio 1 Arvosanajakaumat opintopoluittain (asteikolla 1-5 arvostellut ensimmäisen ja toisen vuoden kurssit). Katkoviiva kuvaa kontrolliryhmän arvosanajakaumaa (Kontrolliryhmän keskiarvo=3.43). Kuvio 2 Suoritetut opintopisteet ensimmäisenä opintolukukautena opintopoluittain. Katkoviiva kuvaa kontrolliryhmän suorittamien opintopisteiden määrää (Keskiarvo=29.68). Huomio: yli 100 opintopisteen havainnot rajattu tarkastelusta pois.

13 3.2 Opintopolut ja työmarkkinatulemat Opintopolkujen ja työmarkkinatulemien välistä yhteyttä tarkastellaan ensin työllisyystilanteen näkökulmasta. Taulukossa 5 kuvataan tiedekunnittain opiskelijoiden lukumäärät, osuudet työllisistä ja työttömistä opiskelijoista kuusi vuotta opintojen aloittamisen jälkeen. Vastaavat tiedot kuvataan opintonsa keskeyttäneille ja jo valmistuneille opiskelijoille. Kaikista opiskelijoista suhteessa eniten työllisiä on liikunta- ja terveystieteiden (84 %) sekä kauppakorkeakoulun opiskelijoissa (80 %). Työttömien osuudet ovat suurimpia humanistisessa ja matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa (5 %). Opinnot keskeyttäneistä työllisten osuus on suurin liikunta- ja terveystieteiden (81 %) sekä informaatioteknologian (75 %) tiedekunnissa, ja työttömien osuus matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa (8 %) 1. Kuudessa vuodessa valmistuneista parhaiten työllistyvät kauppakorkeakoulun sekä liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan opiskelijat (89 %). Eniten työttömiä on matemaattis-luonnontieteellisen ja humanistisen (10 %) tiedekunnan opiskelijoissa. Työttömien osuuksissa ei ole merkittäviä eroja opintonsa keskeyttäjien ja kuudessa vuodessa valmistuneiden kesken. Työllisten suhteellisissa osuuksissa erot opintonsa keskeyttäneiden ja valmistuneiden välillä näkyvät jo selvästi, eli valmistuneet työllistyvät keskeyttäjiä paremmin. Esimerkiksi 76 prosenttia humanistisesta ja 78 prosenttia matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnasta valmistuneista on töissä, kun taas keskeyttäneiden vastaavat prosentit ovat 54 ja 62. Valmistumien on kannattavaa myös aloilla joilla opintonsa keskeyttäjät työllistyvät hyvin. Informaatioteknologian opiskelijoilla tämä ero on 13 prosenttiyksikkö (keskeyttäjät 75 %, valmistuneet 88 %) ja liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa 8 prosenttiyksikköä ( 81% ja 89%). Taulukko 6 raportoi keskiarvopalkat kuusi ja kymmenen vuotta opintojen aloittamisen (1998 2003). Keskeinen havainto paneelista A on, että kuudessa vuodessa valmistuneiden ja opintonsa keskeyttäneiden ansiot ovat keskimäärin samalla tasolla, ja ne huomattavasti korkeammat kuin yliopistoa vaihtajilla, AMK:hon siirtyvillä tai yliopistossa tutkintoalaa vaihtaneilla. Keskeyttäjien ansiot ovat suuremmat informaatiotekno- 1 Havaintojen lukumäärän jäädessä alle kolmeen, lukuja ei raportoida tietosuojasyistä.

logian, kauppakorkeakoulun ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla. Tämä voi kertoa siitä, että opinnot ovat jääneet kesken hyvän työpaikan takia. Tilanne muuttuu oleellisesti kun tilannetta tarkastellaan kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen (paneeli B). MLTK:a ja LTK:a lukuun ottamatta keskiansiot ovat korkeimmat kuudessa vuodessa valmistuneilla, eivätkä keskeyttäneiden ansiot ole missään tiedekunnassa opintopolkuvaihtoehtojen keskipalkkojen kärjessä. Kauppakorkeakoulusta ja yhteiskuntatieteistä koulutusalaa vaihtaneilla sekä liikunta- ja terveystieteistä ja matemaattis-luonnontieteellisestä yliopistoa vaihtaneilla on keskimäärin muita opintopolkuja suuremmat ansiot. On hyvä huomata, että koulutusalaa ja yliopistoa vaihtaneet opiskelijat ovat tyypillisesti menestyneet parhaiten aiemmissa opinnoissaan (ks. taulukot 3 ja 4). Havainto saattaa siten kertoa palkkatasoon vaikuttavasta luontaisesta kyvykkyydestä tai motivaatiosta. Taulukko 7 laajentaa analyysiä raportoimalla tuloksia empiirisestä mallista, jossa työllistymistä ja palkkoja kymmenen vuotta opintojen aloittamisen jälkeen selitetään opintopolkuvalinnoilla ja taustamuuttujilla. Sarakkeessa 1 työllistymistä on selitetty ilman kouluarvosanakontrolleja. Opintopoluista opintojen keskeyttäminen on negatiivisesti yhteydessä työllistymiseen: keskeyttäneellä opiskelijalla on 6.6 prosenttia pienempi todennäköisyys työllistyä kuin kontrolliryhmään kuuluvalla opiskelijalla. Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekuntaa lukuun ottamatta muista tiedekunnista työllistytään humanistista tiedekuntaa todennäköisemmin. Opintojen aloittamisikä on negatiivisesti yhteydessä työllistymiseen: yksi lisävuosi opintojen aloittamisiässä laskee työllistymistodennäköisyyttä 4.7 prosentilla. Kun malliin lisätään aikaisempaa koulumenestystä mittaavat kontrollimuuttujat (sarake 2), tulokset muuttuvat naisten työllistymisen ja tiedekuntien osalta: naisten työllistyminen on 1.7 prosenttia miehiä epätodennäköisempää, ja kauppakorkeakoulun opiskelijoiden työllistyminen ei eroa tilastollisesti merkitsevästi humanistisen tiedekunnan opiskelijoiden työllistymisestä. Opintopolkuvalinnat ovat työllistymistä selvemmin yhteydessä palkkoihin (sarake 3). Yliopistoa vaihtaneet opiskelijat ansaitsevat keskimäärin 2631 euroa enemmän ja ammattikorkeakouluun siirtyneet noin 5589 euroa vähemmän kuin kontrolliryhmän opiskelijat. Opintojen keskeyttäminen ei ole tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä alhaisempaan vuosipalkkaan. Opintojen keskeyttäminen näyttäisi näin liittyvän työllistymisen vaikeuteen, mutta palkkavaikutus ei ole keskimäärin tilastollisesti merkitsevä.

15 Humanistiseen tiedekuntaan verrattuna muissa tiedekunnissa ansaitaan keskimäärin enemmän. Tuloksista nähdään myös selvä ero naisten ja miesten vuosiansioissa: Naiset ansaitsevat keskimäärin 6927 euroa vähemmän kuin miehet. Tämä on ymmärrettävää, sillä tässä elämän vaiheessa naiset ovat usein ainakin osittain työvoiman ulkopuolella. Aloittamisikä on negatiivisesti yhteydessä työllistymisen lisäksi myös palkkoihin, mikä voi olla indikaattori negatiivisesta valikoitumisesta. Henkilöt, jotka aloittavat yliopisto-opintonsa myöhäisessä iässä, voivat olla nuoriin ominaisuuksiltaan erilaisia. Aikaisempaa koulumenestystä mittaavien kontrollien lisääminen ei muuta merkitsevästi tuloksia (sarake 4). Taulukko 5 Aloittaneiden (1998 2007) opiskelijoiden pääasiallinen toiminta kuusi vuotta aloittamisvuoden jälkeen Kaikki Työlliset Työttömät Kaikki lkm lkm osuus lkm osuus HTK 3688 2353 0.64 181 0.05 ITK 1585 1181 0.75 48 0.03 JKK 1006 800 0.80 35 0.03 KTK 1913 1513 0.79 81 0.04 LTK 1344 1128 0.84 42 0.03 MLTK 3348 2112 0.63 153 0.05 YTK 1735 1199 0.69 70 0.04 Keskeyttäjät HTK 374 203 0.54 28 0.07 ITK 351 263 0.75 24 0.07 JKK 98 59 0.60 6 0.06 KTK 276 199 0.72 14 0.05 LTK 159 129 0.81... MLTK 284 175 0.62 22 0.08 YTK 103 46 0.45 5 0.05 Kuudessa vuodessa valmistuneet HTK 1355 1024 0.76 139 0.10 ITK 411 362 0.88 20 0.05 JKK 595 529 0.89 28 0.05 KTK 1155 1018 0.88 66 0.06 LTK 830 740 0.89 39 0.05 MLTK 1176 914 0.78 116 0.10 YTK 857 717 0.84 59 0.07

Taulukko 6 Palkat 6 ja 10 vuotta opintojen aloittamisen (1998-2003) jälkeen. Palkat deflatoitu käyttäen vuoden 2014 hintoja (Kuluttaja-hintaindeksi) Kuudessa Opinnot kesken kuusi vuotta aloittamisen jälkeen vuodessa Kontrolli- Yliopiston AMK:hon Alan valmistuneet ryhmä Keskeytys vaihto siirtyminen vaihto Vuositulot 6 vuotta opintojen aloittamisen jälkeen HTK 21708 17580 19965 12861 14670 13810 ITK 34521 28494 39918 23616 15765 25507 JKK 35166 31392 40874 25677 32715 KTK 27178 24535 21691 22157 16279 18028 LTK 28773 26967 28318 17287 20510 23398 MLTK 23232 19138 26559 16964 18405 18277 YTK 25267 21539 18736 15841 13775 16721 Vuositulot 10 vuotta opintojen aloittamisen jälkeen HTK 30599 27247 24479 25663 21078 27588 ITK 46156 40519 45861 40176 30899 39777 JKK 43774 42981 42285 40135 47533 KTK 30919 29851 25614 29767 23715 30246 LTK 33293 32321 34652 36958 24104 34934 MLTK 33970 29757 34970 36281 25744 31475 YTK 30557 29380 26022 28614 20813 32223

17 Taulukko 7 Työmarkkinatulemat 10 vuotta opintojen aloittamisen jälkeen Työllinen Vuosipalkka euroina (1) (2) (3) (4) Nainen -0.007-0.017** -6927*** -6986*** (0.007) (0.008) (506) (576) Opintojen aloittamisikä -0.047*** -0.046*** -2736** -2300** (0.012) (0.012) (880) (910) Opintopolku Keskeytys -0.066*** -0.065*** -1169-1221 (0.013) (0.013) (801) (810) Yliopiston vaihto 0.002 0.001 2631*** 2456*** (0.010) (0.011) (757) (749) AMK:hon siirtyminen -0.006-0.017-5589*** -5798*** (0.018) (0.019) (990) (981) Alan vaihto 0.004 0.011 1218 931 (0.011) (0.012) (767) (767) Kontrolliryhmä Ref. Ref. Ref. Ref. Tiedekunta ITK 0.033*** 0.034** 9404*** 8623*** (0.012) (0.013) (838) (870) JKK 0.034** 0.020 13890*** 12556*** (0.014) (0.014) (1208) (1216) KTK 0.068*** 0.054*** 2025*** 920 (0.010) (0.010) (591) (615) LTK 0.064*** 0.039*** 4068*** 1931** (0.012) (0.012) (826) (854) MLTK 0.004 0.001 2587*** 1374** (0.010) (0.012) (605) (676) YTK 0.025** 0.025*** 1777*** 1514** (0.011) (0.011) (672) (675) HTK Ref. Ref. Ref. Ref. Vakio 1.542*** 1.54*** 69211*** 63536*** (0.153) (0.162) (11164) (11583) Aikaisempi koulutus Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Vanhempien koulutus Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kouluarvosanat Ei Kyllä Ei Kyllä R^2 0.015 0.029 0.120 0.139 Havaintoja 8641 8641 8126 8126 Merkitsevyystasot *** p<0.01, ** p<0.05, * p<0.1. Huomio: Kaikki mallit sisältävät myös ikä^2. Robustit keskivirheet on esitetty suluissa.

4. Johtopäätökset ja suositukset Tässä raportissa tarkastellaan taustatekijöiden yhteyttä opintopolkuvalintoihin, ja edelleen opintopolkuvalintojen yhteyttä menestymiseen yliopisto-opinnoissa ja työelämässä. Opintopolku valintoja selittävät opiskelijan oma aikaisempi koulutus ja koulumenestys, sekä vanhempien koulutus. Aikaisemmissa opinnoissaan parhaiten menestyneet opiskelijat valmistuvat nopeasti, vaihtavat yliopistoa tai koulutusalaa yliopiston sisällä. Yliopistotasolla onkin tärkeää tunnistaa nämä opiskelijaryhmät, ja miettiä keinoja, joilla heidän sitoutumistaan opintoihin Jyväskylässä voitaisiin entisestään lisätä. Heikko koulumenestys aiemmissa opinnoissa on puolestaan yhteydessä opintojen keskeyttämiseen. Siksi on perusteltua pitää aiempaa koulumenestystä yhtenä keskeisenä opiskelijavalintakriteerinä. Kontrolliryhmään kuuluvat opiskelijat menestyvät yliopisto-opintojen alussa parhaiten sekä kurssiarvosanoilla että opintopisteillä mitattuna. Heikointa suoriutuminen opintojen alkuvaiheessa on opintonsa keskeyttäjillä ja ammattikorkeakouluun siirtyjillä. Yliopisto-opinnot eroavat toisen asteen opinnoista, ja opiskelija saattaa kohdata haasteita opintojen alkuvaiheessa: opiskelu muuttuu itsenäiseksi ja opiskelijan tukiverkko voi olla kaukana opiskelukaupungista. Onkin syytä pohtia, voiko voimakkaammalla tuella opintojen alussa parantaa opintomenestystä ja samalla vähentää opintojen keskeyttämistä. Myös raportin havainnot sosiaalisen perhetausta yhteydestä opintojen todennäköiseen keskeytykseen tukevat alkuvaiheen tuen merkityksestä. Raportin tulokset viittaavat siihen, että opintopolun valinta on yhteydessä sekä työllistymiseen että palkkoihin. Keskeyttäneet opiskelijat työllistyivät kontrolliryhmää huonommin, kun taas yliopistoa vaihtaneet ansaitsivat enemmän ja ammattikorkeakouluun siirtyneet vähemmän kuin kontrolliryhmän opiskelijat. Opintojen keskeyttäminen saattaa olla työnantajalle kielteinen signaali ja siksi se voi hankaloittaa työllistymistä. Toisaalta on hyvä havaita, että yliopistoa vaihtaneet opiskelijat ovat menestyneet jo aikaisemmissa opinnoissa hyvin. Tämä voi kertoa kyvykkyydestä ja motivaatiosta, joka vaikuttaa myönteisesti työmarkkinatulemiin. Opintopolkujen yhteys työmarkkinatulemiin korostaa opintopolkuvalinnan tärkeyttä. Erityisesti opintojen keskeyttämistä tulisi pyrkiä vähentämään, sillä keskeyttämisellä on kielteinen vaikutus työllistymiseen. Palkkojen osalta yhteyttä ei havaittu, mikä

19 saattaa johtua siitä, että keskeyttäneiden opiskelijoiden palkat ovat lyhyellä aikavälillä osin valmistuneiden palkkoja korkeampia. Pitkällä aikavälillä valmistuneet opiskelijat ansaitsevat keskimäärin keskeyttäjiä paremmin, ja niissäkin tiedekunnissa, joissa keskeyttäjät ansaitsevat valmistuneita paremmin, erot pienenevät ajan myötä. Siten opiskelijoiden olisi tärkeää ymmärtää, että pitkällä aikavälillä koulutus on kannattava investointi.