Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 1(22) Kelan kuntoutuksena toteutettava AURA-KUNTOUTUS vuosina 2016 2019 Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa kaikki nämä tarjouskilpailukohtaiset kysymykset ja vastaukset, jotka koskevat ajalla 7.4. 19.5.2015 tarjouskilpailussa olevia Kelan kuntoutuksena toteutettavaa AURA-kuntoutusta. Tässä esitettyihin kysymyksiin annettuja vastauksia voi käyttää vain kyseisellä ajanjaksolla järjestettävässä AURAkuntoutuksen tarjouskilpailussa. Esitetyt kysymykset ja niihin annetut vastaukset ovat tarjouskilpailukohtaisia ja niitä ei saa käyttää muissa sairausryhmäkohtaisissa kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien tarjouskilpailuissa ajalla 7.4. 19.5.2015. Tarjouspyyntö ja kelpoisuusehdot: Kysymys 1: Henkilöstökortti: Ilmoitetaanko tunnit lääkäri 12, fysioterapeutti 100, työelämäasiantuntia 100 ja psykologi 100 sekä erityistyöntekijät työfysioterapeutti 34, ravitsemusterapeutti 34, toimintaterapeutti 34 ja sosionomi 34. Tällöin kelpoisuusehdot täyttyvät, mutta standardin mukaan tuntien joustava vaihtelu huomioiden yksilön tai ryhmän tarpeet ei toteudu. Kysymys 2: Tehdäänkö tarjous yhdellä erityistyöntekijöiden kokoonpanolla? Jos tehdään yhdellä, voiko käytännössä käyttää muutakin neljän ammattilaisen kokoonpanoa, esimerkiksi tarjouksessa terveydenhoitaja, ravitsemusterapeutti, toimintaterapeutti ja sosionomi. Voiko toteutuksessa käyttää työfysioterapeutti, ravitsemusterapeutti, toimintaterapeutti ja sosionomi ryhmän/yksilön tarpeen mukaan? Vastaus kysymyksiin 1 2: Tarjous annetaan tarjouspyynnön kohdan 2.3 mukaisesti mallikurssitarjouksesta ja mallikurssitarjouksen mukaisesta henkilöstöstä ja henkilöstön tunneista. Henkilöstön tunnit on määritelty palvelulinjakohtaisen standardin kohdassa 8 Henkilöstö sekä liitteessä 2. Tarjouspyynnön kohdan 7 mukaan Sopimuskaudella palveluntuottaja voi tarjouskilpailussa hyväksytyn mallikurssitarjouksen lisäksi toteuttaa kursseja palvelulinjakohtaisen standardin sallimissa rajoissa. Tämän lisäksi AURA-kuntoutuksen standardin kohdan 8 Henkilöstö mukaan kerrotaan henkilöstön käytöstä tarkemmin sopimuskaudella seuraavasti: Jos yksilöllisiä käyntikertoja ja avopäiviä toteutetaan enemmän tai vähemmän palvelulinjakohtaisen standardin sallimissa rajoissa palveluntuottaja suhteuttaa vähimmäistuntimäärän toteutettavien yksilöllisten käyntikertojen ja avopäivien mukaisesti. Kysymys 3: Mitä tarkoitetaan seuraavassa lauseessa sanalla kaikki kurssit: Palveluntuottaja vie kaikki tarjoamansa AURA- kurssit suoraan Kuntoutuskurssijärjestelmän Extranettiin 7.4.-19.5.2015? Kysymys 4: Aura -kuntoutuksessa tarjoajaa koskevissa kelpoisuusehdoissa sanotaan, että palveluntuottajalla on kuntoutuksen toteuttamiseen yksi avoyksikkö tai laitosyksikkö. Jos palveluntuottajalla on samalla erva-alueella useita rekisteröityjä toimipisteitä, voiko se hakea Aura-kuntoutuksen suomenkielisiä kursseja (kurssityyppi a) kaikkiin toimipisteisiinsä?
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 2(22) Jos palveluntuottajalla on rekisteröityjä toimipisteitä useammalla erva-alueella, voiko se hakea Aura-kuntoutuksen suomenkielisiä kursseja (kurssityyppi a) usealle erva-alueelle ja useisiin toimipisteisiin? Vastaus kysymyksiin 3 4: Tarjouspyynnön kohdan 2.1 kohdassa Palveluntuottaja vie kaikki tarjoamansa AURA-kurssit suoraan Kuntoutuskurssijärjestelmän Extranetiin 7.4. 19.5.2015 tarkoitetaan tarjouspyynnössä kohdassa 1.1.annetua ohjeistusta tarjousten tekemiseen. Tarjouspyynnössä ko. kohdassa on kerrottu, että Tarjouksen voi tehdä joko yhdessä tai useammasta kurssityypistä. Jokaisesta kurssityypistä ja jokaisen kurssityypin tarjouksen toimipisteestä (avo- tai laitosyksikkö) on tehtävä erillinen oma tarjouksensa. Kysymys 5: Tarjouspyyntö: Mikä on AURA-kuntoutuksen oletettu kuntoutujamäärä kullakin ERVA-alueella? Tarjouspyynnössä kohdassa 1.4. kerrotaan seuraavasti: Alueellista suomenkielisiä AURA -kuntoutusta tullaan järjestämään alustavasti arvioiden noin 27,5 miljoonan euron vuosittaisella rahamäärällä. Tästä on varattu HYKS erva-alueelle noin 33,4 prosentin osuus, KYS erva-alueelle noin 16 prosentin osuus, OYS erva-alueelle noin 13,8 prosentin osuus, TAYS erva-alueelle noin 21,2 prosentin osuus ja TYKS erva-alueelle noin 15,6 prosentin osuus. Hankittavaan kuntoutujamäärään vaikuttaa tarjoajien tarjoamat hinnat, näin ollen kuntoutujamäärää ei voida ilmoittaa. Kysymys 6: Voidaanko toteuttaa yksilöauroja (vrt. yksilötyk)? Sisältyvätkö myös nämä kurssit %-kiintiöön? Aura-kuntoutuksen tarjouspyynnön mukaan kohta 1.1. Hankittavat palvelut hankinta tehdään erikseen suomenkielisistä kursseista, ruotsinkielisistä kursseista sekä saamenkielisille tarkoitetuista AURA -palvelulinjakohtaisesta kuntoutuspalvelusta. AURA-kuntoutuksen palvelulinjakohtaisen standardin mukaan kappaleessa 5 Kuntoutuksen rakenne kerrotaan, että kuntoutus toteutetaan ryhmämuotoisena ja yksilöllisten avopäivien sekä yksilöllisten käyntikertojen yhdistelmänä ja kaikki tämä kuntoutus sisältyy tarjouspyynnössä kohdassa 1.4 ilmoitettuihin prosentteihin. Kokonaan yksilöllisesti toteutettava AURA-kuntoutus ei ole standardin mukaan mahdollista. Kysymys 7: Miten asiantuntijan käyntikerran hinta on muodostettu? Asiantuntijan käyntikerran kesto 3-4h on aivan liian pitkä suhteutettuna 150 euron hintaan. Esimerkki: Jos käyntikerta on 4 h ja matka-aika alle 100 km. => matka-aikaa 1,5 h, kilometrit n. 40 e, työajan korvaus 35e/h tunti (yht 192, 50 e/ sis. käyntikertaan kuluva aika + matka-aika)=> Asiantuntijan käyntikerran hinta on siis palveluntuottajalle 232,5 euroa! Jos haluatte, että Aura toteutetaan lähempänä työpaikkoja, tällä hinnalla ei onnistu. Tarjouspyynnön kohdan 3.2. mukaan käyntikerroista korvataan seuraavasti: Käyntikerrat Kaikki kurssityypit (a c)
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 3(22) Asiantuntijan käyntikerta kesto 3 4 tuntia Käyntikerta ilman matkoja 150,00 euroa Käyntikerrasta aiheutuu alle 100 km matkat 205,00 euroa Käyntikerrasta aiheutuu yli 100 km matkat 305,00 euroa Käyntikerrasta aiheutuu yli 300 km matkat 405,00 euroa Käyntikerran korvaava videoneuvottelu/ puhelinneuvottelu kesto 3 4 tuntia Videoneuvottelu/puhelinneuvottelu 150,00 euroa Muut kysymykset eivät liity tarjousten antamiseen, joten niihin ei tässä yhteydessä anneta vastausta. Kysymys 8: Tarkoittaako asiantuntijan käyntikerta sitä, että tuo 3-4 tuntia käytetään pelkästään kuntoutujan ja esimiehen ja työterveyshuollon kanssa käytävään keskusteluun? Saako aikaa käyttää kirjaamiseen? Vai sisältyykö siihen kenties matkat? Kysymys 9: Tarjouspyynnössä sivun 10 esimerkissä asiantuntija toteuttaa samana päivänä kaksi käyntikertaa. Jos käyntikerta on 2x 3 tuntia palaverina ja matkat esim. 3-4 tuntia päälle, tulee päivästä tosi rankka. Voisiko käyntikerta/ videoneuvottelu olla kestoltaan lyhyempi. Palveluntuottajan kannalta useamman käyntikerran yhdistäminen samalla päivälle olisi parempi. Vastaus kysymyksiin 8 9: Kela on määritellyt asiantuntijan käyntikertaan liittyvät hinnat tarjouspyynnön kohdassa 3.2., jossa kerrotaan että käyntikerran kesto on 3-4 tuntia ja tämän lisäksi hinnoitteluun on porrastettu käyntikerrasta aiheutuneet matkat. Matkat eivät sisälly käyntikerran 3-4 tuntiin. Tarjouspyynnön ko. kohdan mukaan käyntikerran korvaava videoneuvottelu/ puhelinneuvottelu kesto on 3 4 tuntia. Käyntikertaan liittyvään kirjaamiskysymykseen on vastattu standardin palvelulinjakohtaisissa kysymyksissä. Muut kysymykset eivät liity tarjousten antamiseen, joten niihin ei anneta vastausta tässä yhteydessä. Kysymys 10: AURA-kuntoutuksen standardi s. 4 käyntikerran kestoksi määritetään 3-4 tuntia. Liitteessä 2 vähimmäistunneissa laskennassa on käytetty 4 tuntia. Kelpoisuusehdoissa edellytetään käyntikerran kestoksi 3 tuntia. Kumpaa tuntimäärää tarjouksessa käytetään? Tarjous annetaan tarjouspyynnön kohdan 2.3 mukaisesti mallikurssitarjouksesta ja mallikurssitarjouksen mukaisesta henkilöstöstä ja henkilöstön tunneista. Henkilöstön tunnit on määritelty palvelulinjakohtaisen standardin kohdassa 8 Henkilöstö sekä standardin liitteessä 2. Liitteessä 2 on tuntien laskennan perusteena käyntikertojen toteuttaminen maksimipituisena eli käyntikerran kesto on 4 tuntia. Tarjouspyynnön kohdan 1.2 Kelpoisuusehdot mukaisesti tarjoajan ja palvelun on täytettävä Kuntoutuskurssijärjestelmän Extranetissä ja tarjouspyynnön liitteessä (Liite 3 a-c) määritellyt kelpoisuusehdot tullakseen valituksi. Palvelua koskevissa kelpoisuusehdoissa on edellytetty, että käyntikertojen (asiantuntija, yksilöllinen ja korvaava video- tai puhelinneuvottelu tai puhelinkokous) kesto on vähintään 3 tuntia. Tarjoajan on vastattava kelpoisuusehtoihin Kyllä tai Ei. Tarjouspyynnön kohdan 7 mukaan Sopimuskaudella palveluntuottaja voi tarjouskilpailussa hyväksytyn mallikurssitarjouksen lisäksi toteuttaa kursseja palvelulinjakohtaisen standardin sallimissa rajoissa. Tämän lisäksi AURA -kuntoutuksen standardin kohdan 8 Henkilöstö mukaan kerrotaan hen-
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 4(22) kilöstön käytöstä tarkemmin sopimuskaudella seuraavasti: Jos yksilöllisiä käyntikertoja ja avopäiviä toteutetaan enemmän tai vähemmän palvelulinjakohtaisen standardin sallimissa rajoissa palveluntuottaja suhteuttaa vähimmäistuntimäärän toteutettavien yksilöllisten käyntikertojen ja avopäivien mukaisesti. Kysymys 11: Miksi hinnat annetaan koko sopimuskaudelle eikä niitä koroteta välillä? Tämä ei todellakaan ole reilua palveluntuottajia kohtaan eikä mahdollista palvelun tuottamista ja kehittymistä sopimuskauden ajalla Tarjouspyynnön kohtien 3.1. ja 3.2. mukaan sekä tarjottuja hintoja että kiinteitä hintoja noudatetaan koko sopimusajan, eikä niitä koroteta sopimuskauden aikana. Muut kysymykset eivät liity tarjousten antamiseen, joten niihin ei anneta vastausta tässä yhteydessä. Kysymys 12: Tarjouspyynnön liite 3 a-c Tarjoajaa koskevat kelpoisuusehdot: AURA -kuntoutuksessa kuntoutuksessa käytettävät allastilat, kuntosali ja majoitustilat voivat sijaita enintään 20 minuutin tai 20 kilometrin päässä palveluntuottajan yksiköstä. Palveluntuottaja järjestää kuljetuksen kaikkiin kuntoutuksen toteutukseen käytettäviin tiloihin. Minkä pituinen matka vaatii kuljetuksen? Mikäli allastilat sijaitsevat esimerkiksi 500 metrin päässä yksiköstä, täytyykö kuntoutujille järjestää kuljetus tiloihin? Jos matkan voi kävellä, hyväksytäänkö kävely kuntoutusohjelmaksi ohjaajan ollessa mukana? Voiko julkista linja-autoliikennettä hyödyntää kuntoutujien kuljetuksiin, jos palveluntuottaja huolehtii kustannuksista? Mikä voi olla käveltävä matka pysäkille esimerkiksi erillisistä majoitustiloista? Tähän kysymykseen on annettu vastaus Aura-kuntoutuksen palvelulinjakohtaisessa standardin kysymyksissä. Kysymys 13: Kilpailutuksen perusteena on hinta. Hinta annetaan kolmesta eri palvelun osasta. Miten vertailu tapahtuu? Lasketaanko kaikki kolme hintaa yhteen, jotka muodostaa vertailuhinnan? Eli (yhden kuntoutujan avom. ryhmäjakson hinta x16) + (yhden kuntoutujan avom. yksilö x 3) + (yhden kuntoutujan käyntikerta x 3) = vertailuhinta? Tarjouspyynnössä kohdassa 1.3 on kerrottu, että vertailuhinta lasketaan tarjottujen kuntoutujahintojen yhteenlasketusta hinnasta eli: Vertailuhintana kurssityypeissä a c= tarjottu yhden kuntoutujan avomuotoinen (ryhmäjakson) hinta x16+tarjottu yhden kuntoutujan avomuotoinen (yksilö) hinta x 3+tarjottu yhden kuntoutujan käyntikerta (yksilö) hinta x 3. Kysymys 14: Tarjouspyynnössä pyydetään hinta kolmesta eri palvelun osasta. Kolmas näistä on.. yksi kuntoutujan hinta yksilöllinen käyntikerta. Annetaanko tässä hinta vain siitä käyntikerrasta kun kuntoutuja käy palveluntuottajan luona käyntikerralla? Kysymys 15: Mitkä käyntikerrat kuuluvat Kelan määrittelemien kiinteiden hintojen piiriin ja mitkä käyntikerrat hinnoitellaan itse. Onko yksilöllisen osan palveluntuottajan kuntoutuksen palaveri työpaikalla (AURAstandardi 7.6.) asiantuntijan käyntikerta vai hinnoitellaanko se itse?
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 5(22) Kysymys 16: Standardissa ja tarjouspyynnössä käytetään sekä käyntikerta että asiantuntijan käyntikerta. Tarjouspyynnössä asiantuntijan käyntikerta on sijoitettu käyntikerrat otsikon alle. Tarkoittaako tämä, että silloin kuin palveluntuottajan työryhmän jäsen lähtee käyntikerralle työntekijän työpaikalle tai työterveyshuoltoon silloin käyntikerta on aina asiantuntijan käyntikerta ja silloin myös laskutetaan asiantuntijan käyntikerran mukaan, riippumatta siitä missä vaiheessa kuntoutusprosessia (tilanteen arviointi tai yksilöllinen osa tai päätösvaihe) ja kuinka monta kertaa asiantuntijan käyntikerta toteutetaan työpaikalle? Vastaus kysymyksiin 14 16: Tarjouspyynnön kohdan 3.2 Hintatarjous vuosille 2016-2019 kerrotaan että käyntikertojen osalta hintatarjous annetaan vain kuntoutujan käyntikerran toteutuessa palveluntuottajan AURA - kuntoutuksen standardin kohdassa 9 määritellyissä kuntoutustiloissa eli yksi kuntoutujan hinta yksilöllinen käyntikerta (aikuinen) euroa/krt. Tarjouspyynnössä kohdassa 3.2.on kerrottu, että Kela on määritellyt kiinteät hinnat asiantuntijan käyntikerralle eli asiantuntijan käyntikertaan ei anneta hintatarjousta. Asiantuntijan käyntikerta tarkoittaa käyntikertaa, jolloin palveluntuottajan asiantuntija lähtee toteuttamaan kuntoutusta esimerkiksi työpaikalle tai työterveyshuoltoon. Asiantuntijan käyntikertojen toteuttaminen on määritelty AURA -kuntoutuksen palvelulinjakohtaisessa standardissa. Kysymys 17: Tarjouspyyntö ja standardi: Jos yksilöllinen käyntikerta toteutetaan työterveyshuollon tai työnantajan tiloissa, onko laskutusperuste sama kuin asiantuntijan käyntikerran kiinteinä hintoina annetut hinnat? Tarjouspyynnössä määriteltyä asiatuntijan käyntikerran hinnoittelua noudatetaan aina silloin kun asiantuntijan käyntikerta AURA- kuntoutuksen standardin sallimissa rajoissa tapahtuu työterveyshuollon tai työnantajan tiloissa. Kysymys 18: Tarjouspyyntö ja standardi: koskeeko käyntikerran korvaavan videoneuvottelun kiinteä hinta sekä asiantuntijan käyntikertaa että yksilöllistä käyntikertaa? Tarjouspyynnössä kohdassa 3.2. Kelan määrittelemät kiinteät hinnat on määritelty käyntikerran korvaava videoneuvottelu/puhelinneuvottelu kiinteää hintaa, joka on 150, 00 euroa. Kyseessä olevaa videoneuvottelun hintaa käytetään käyntikertaa korvaavassa videoneuvottelussa / puhelinneuvottelussa. Edellä mainittua hintaa käytetään kaikissa niissä AURA-kuntoutuksen yksilöllisen osan käyntikerroissa, jotka AURA-kuntoutuksen standardin perustella voidaan toteuttaa video tai puhelinneuvotteluna. Kysymys 19: Tarjouspyyntö: Jos tarjoajalla ei ole olemassa tarjouksen jättöhetkellä kaikkia palvelun tuottamisen edellytyksiä, tulee tarjouksessa antaa kirjallinen erillinen dokumentti eli luotettava selvitys (esim esisopimus) siitä, että edellä mainitut hankinnan ehdot toteutuvat viim. 1.1.2015 mennessä.. Koskeeko tämä alihankintasopimuksia vrt. Tarjouspyyntö kappale 4 ja Extranetin luettelotuloste? Tarjouspyynnön kohdan 4 mukaan hankittavan palvelun voi tuottaa alihankintana. Jos tarjoukseen sisältyy alihankintaa, tarjoajan tulee muun ohella ilmoittaa Kuntoutuskurssijärjestelmän Extranetin Luettelotulosteella alihankkija ja alihankintana tuotettava palvelu sekä sitoutua tekemään tarjoukseen sisältyvän alihankinnan osalta kirjallinen alihankintasopimus tarjouspyynnössä ilmoitettuun hankintojen ehtojen toteutumispäivämäärään mennessä. Tarjouspyynnön kohdan 1.2 mukaisesti hankinnan ehtojen on toteuduttava viimeistään 1.11.2015 mennessä. Luettelotulosteella on ilmoitet-
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 6(22) tu, että alihankintasopimuksia ei liitetä tarjoukseen. Tarjouspyynnöllä ei ole pyydetty muita selvityksiä alihankinnasta. Kysymys 20: Tarjouspyyntö: Kelan myöntämien avustusten huomioiminen. Jos avustusten poistoaika päättyy hankinta-aikana, kuinka tämä otetaan huomioon tuen määrän kohdentamisessa tarjottuun hintaa? Tarjouspyynnön kohdan 3.3 mukaisesti hankintayksikkö lisää Kelalta saadun tuen (Kelan myöntämät perusparannusavustukset) laskennallisesti palvelun hintaan tarjousvertailuvaiheessa. Kysymyksessä olevan tarjouspyynnön kohdan mukaan perusparannusinvestointeihin annettu tuki kohdistetaan perusparannuksen poistoajalle. Mikäli poistoaika päättyy sopimuskauden aikana, hankintayksikkö voi huomioida tämän laskennallisesti tarjousten vertailussa, jos poistoajan päättyminen on tarkasti kuvattu tarjouksessa Kelan myöntämiin perusparannusavustuksiin liittyvät tiedot -lomakkeella. Kysymys 21: Miten valtakunnallisten suomenkielisten AURA-kuntoutuskurssien palveluntuottajat valitaan? Viite: tarjouspyynnön kohtaa 7. Kohdassa 1.4 Palveluntuottajien valinta puitejärjestelyyn kurssityyppi a kerrotaan ainoastaan alueellisen hankinnan palveluntuottajien valinnasta. Kysymys 22: Puitejärjestelyn mukaan Aura-kurssit jaetaan palveluntuottajille %-osuuksien suhteessa. Koskeeko tämä myös täysin ammatillisena kuntoutuksena toteutettavia Auroja? Eli ovatko ammatillisena kuntoutuksena toteutettavat Aurat samassa %-kiintiössä? Sisältyvätkö %-kiintiöön myös valtakunnalliset Aurat? Kysymys 23: Tarjouspyyntö: Paljonko järjestetään valtakunnallista suomenkielistä AURA-kuntoutusta ja miten valtakunnalliset kurssit jaetaan puitejärjestelyyn päässeiden palveluntuottajien kesken? Vastaus kysymyksiin 21 23: Aura kuntoutuksen tarjouspyynnön mukaan kohta 1.1. Hankittavat palvelut on kerrottu, että hankinta tehdään erikseen suomenkielisistä kursseista, ruotsinkielisistä kursseista sekä saamenkielisille tarkoitetuista kursseista Tarjouspyynnössä kohdassa 1.4 Palveluntuottajan valinta puitejärjestelyyn on erikseen palvelulinjoittain kerrottu puitejärjestelyn rakentaminen alueellisesti hankittavasta suomenkielisestä AURA - kuntoutuksesta ja sen jälkeen valtakunnallisesti hankittavasta ruotsinkielisestä (kurssityyppi b) ja saamenkielisille kuntoutujille hankittavasta AURA kuntoutuksesta (kurssityyppi c). AURA - kuntoutuksen standardin kappaleessa 1 Yleistä kerrotaan, että kuntoutus on työpaikkakohtaista tai ammattialakohtaista ja kuntoutusta järjestetään alueellisesti ja valtakunnallisesti. Eli hankittavat palvelut % osuuksineen sisältävää aina sekä työpaikkakohtaiset että ammattialakohtaiset kurssit sekä alueellisesti että valtakunnallisesti toteutettavat kurssit. Kysymys 24: Tarjouspyynnössä kohdassa 1.4 kuvataan hankinnan tapahtuvan puitejärjestelyin siten, että kurssimäärät jaetaan tarjousvertailun paremmuus järjestyksessä. AURA -kuntoutuksen standardin kohdassa 7.1 kuitenkin todetaan että: Kuntoutuksen suunnittelu aloitetaan viimeistään kuukauden kuluessa siitä kun kurssin hakijataho on valinnut kuntoutuksen palvelun tuottajan.. Tarkoittaako tämä sitä, että mikäli palvelun tuottaja on saanut puitejärjestelyin esimerkiksi 5 kurssia ja on jo ko. vuonna nämä 5 kurssia toteuttanut on hakijatahon valittava jokin muu palveluntuottaja, vai määrääkö Kela tässä tilanteessa palveluntuottajan?
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 7(22) Kysymys 25: Varaako Kela valtakunnallisten suomenkielisten AURA kuntoutusten osalta jo valmiiksi valituksi tulleilta palveluntuottajilta ammattialakohtaisia kursseja vai haetaanko myös kaikki valtakunnalliset kurssit erikseen eri toimijoiden toimesta (liitot, yhdistykset yms)? Kysymys 26: 7.1 Kuntoutuksen suunnittelu ja aikatauluista sopiminen. Tässä kohdassa, toinen kappale; sanotaan..."kurssin hakijataho on valinnut kuntoutuksen palveluntuottajan ja kun Kela on hyväksynyt kuntoutuksen toteuttamisen." Eli tässä annetaan ymmärtää, että hakijataho saa päättää missä kuntoutus toteutetaan, mikä on ristiriidassa tarjouspyynnössä ilmoitettuun valintaperusteeseen. Siellä sanotaan, että kurssit myönnetään ja ostetaan valituilta palveluntuottajilta tarjousvertailun mukaisessa paremmuusjärjestyksessä suhteessa palveluntuottajien määrään ja alueen määrärahaan. Tarkoittaako tämä sitä, että esim yritys tai ammattiliitto joka on varhain liikkeellä AURA kuntoutuksen hakemisessa pystyy valtsemaan palveluntuottajan, mutta kun tietyn palveluntuottajan "kiintiö" on täynnä, kurssi ohjataan johonkin muualle. Vastaus kysymyksiin 24 26: Kurssien toimeenpanosta sopimuskaudella on kerrottu tarjouspyynnössä kohdassa 7 seuraavasti: Kela ilmoittaa syksyllä 2015 palveluntuottajille puitejärjestelyn mukaisen vuosittaisen kurssimäärän. Hyväksyttyä tarjousta vastaava määrä kursseja voidaan ostaa vuosittain 2016 2019 puitejärjestelyn mukaisesti käytettävissä olevista varoista ja työterveyshuoltojen yms. hakijatahojen hakemusten määrästä riippuen. AURA-kursseissa on työterveyshuolloille yms. hakijatahoille jatkuva haku, joten Kela vapauttaa kurssien toimeenpanoa varten palveluntuottajan vuosittaista puitejärjestelyn mukaista kurssikapasiteettia kurssitarpeen perusteella. Tarjouspyynnössä edellä mainitussa kohdassa on annettu tietoa tarjoajalle AURA-kurssien toimeenpanosta ja AURA -kuntoutuksen standardissa on puolestaan kerrottu kurssien toteuttamisen prosessista sen jälkeen kun hakijataho on valinnut palveluntuottajan. Tarjouspyynnössä on kerrottu ne asiat, jotka tarjoajan on hyvä tietää tarjousta antaessaan. Muut kysymykset eivät liity tarjousten antamiseen, joten niihin ei anneta vastausta tässä yhteydessä. Kysymys 27: AURA tarjouskurssin jaksoja tehdessäni huomasin, että kahdeksannen jakson ajaksi oli tarjouspyynnössä taulukossa 2.3 mallikurssi ilmoitettu 1.10.-31.11.2016.! marraskuussa vain 30pvää! Eli ei hyväksy ilmoitettua. Extranet hyväksyi päivämääräksi 30.11.2016 Kysymys 28: Tarjouspyynnön kohta 2.3. Mallikurssitarjouksen antaminen: Tarjous annetaan taulukossa esitetyn mallikurssitarjouksen toteutuksesta. Taulukossa on virhe yksilöllisen käyntikerran 1.10. 31.11.2016 päättymispäivämäärässä, jota Extranet ei hyväksy. Onko oikea päivämäärä 31.10.2016 vai 30.11.2016? Vastaus kysymyksiin 27 28: Asiasta on annettu tiedote 21.4.2015 Kelan internetsivuilla www.kela.fi/kuntoutuspalvelut kohdassa Ajankohtaistiedotteet > Hankinnat. Kysymys 29: Kelpoisuusehdoissa määritellään allastiloja käytettäessä, että niissä on oltava valvoja, olla on st. yleisen osan mukainen pätevyys. Yleisessä osassa viitataan TUKES:in päivittämään ohjeeseen allasvalvonnasta. Lisäksi teidän ajankohtaistiedotteissa on tiedote, jossa viitataan tähän TUKES:n ohjeeseen. TUKE:sin ohjeessa on liite 5, jossa kuvataan esim. fysioterapeutille vaadittava pelastustaito altaalla. Kysymys: Noudatammeko nyt siis tätä liitettä 5 esim. silloin jos fysioterapeutti vetää al-
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 8(22) lasryhmää esim. AURA-kuntoutujille? Tiedotteessanne viittaatte liitteisiin 3 ja 4, joissa vaaditaan ns. uinninvalvojan pätevyyttä. Liitteessä viisi riittää ns. trimmi-kurssin pätevyys. Kysymys: Minkä liitteen mukaan toimimme? TUKES:in ohjeessa mainitaan s. 18 että erityisryhmien ollessa allasalueella uinninvalvojien tulee aina olla fyysisesti läsnä tämä selvä! Erityisryhmiksi määritellään lapset, liikuntarajoitteiset henkilöt ja muut vastaavat mahdollisesti erityisapua ja valvontaa tarvitsevat henkilöt. Valvojaa ei tarvita, jos asiakkailla on oma pelasstustaitoinen ohjaaja mukana. Kysymys: Kuuluvatko AURA-kuntoutujat näihin erityisryhmiin? Kaiken kaikkiaan toivoisimme näistä allasvalvonnan ohjeistuksista vielä tarkempaa ohjetta koskien nimenomaan Kelan kuntoutujia. Asiasta on annettu tiedote 21.4.2015 Kelan internetsivuilla www.kela.fi/kuntoutuspalvelut kohdassa Ajankohtaistiedotteet > Hankinnat. Palvelulinjakohtainen standardi: Kysymys 1: Saako yksilöllisessä avopäivässä olla yksilöllisesti soveltuvaa ryhmäohjelmaa, vai koostuko yksilöllinen avopäivä pelkästään yksilötapaamisista? Kysymys 2: Onko avopäivän kuntoutusohjelma kokonaan yksilöllistä vai voiko osallistua ryhmämuotoiseen ohjaukseen? Vastaus kysymyksiin 1 2: Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 7.6 mukaan Yksilöllisten käyntikertojen tai avopäivien toteutukseen osallistuu vähintään kaksi työryhmän jäsentä tai erityistyötekijää. Kuntoutuja tapaa yksilöllisessä osassa tarvittaessa työryhmän lääkärin, jos kuntoutuksen aikana muut työryhmän jäsenet tai erityistyöntekijät tuovat esiin että tarvitaan kuntoutujakohtainen lääketieteellinen lisäarvio kuntoutuksen suunnitelman tueksi.kuntoutujan yksilöllinen osa täydentää koko ryhmälle suunnattuja ryhmämuotoisia kuntoutusjaksoja. Yksilöllinen osa tarjoaa kuntoutujalle erityisiä, ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa huomiota vaille jääviä hänen tarpeitaan vastaavia tutkimuksia ja testejä. Lisäksi yksilöllinen osa tarjoaa harjoittelua, tukea ja ohjausta. Yksilölliseen kuntoutukseen kuuluu myös kuntoutujan työn ja työtilanteen tarkastelu, joka tarvittaessa tapahtuu kuntoutujan työpaikalla työryhmän jäsenen ohjauksessa. Yksilöllisten avopäivien ryhmäohjelmaa ei ole standardissa määritelty tarkemmin, mutta yksilöllisessä avopäivässä on mahdollista olla myös yksilöllisesti soveltuvaa ryhmäohjelmaa. Kysymys 3: Fyysisen kunnon testeistä on sivulla 12 teksti: Kuntoutujan kurssivastaava selvittää, onko kuntoutujan fyysinen kunto testattu työterveydenhuollossa tai terveydenhuollossa noin kolmen viime kuukauden sisällä, ja hankkii tiedot tuloksista. Jos tuoreita testituloksia ei ole saatavilla, palveluntuottaja tekee fyysisen kunnon testit joko tilannearvioinnin yhteydessä tai ensimmäisen ryhmäjakson aikana. Seurantatesti tehdään viimeisen ryhmän jakson yhteydessä ennen päätösosan käyntikertaa. Jos on tehty 3 kk sisällä testit ei testejä ilmeisesti tehdä? Kuitenkin s. 9 pakollisissa mittaus- ja arviointimenetelmissä on mainittu testit. Eli ovatko testit AINA pakollisia sekä alussa että lopussa? Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 6.4. mukaan Pakolliset mittaus- ja arviointimenetelmät määritellyt fyysisen kunnon testit ovat aina pakollisia kuntoutuksen alussa ja lopussa. Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 7.4 mukaan Kuntoutujan kurssivastaava selvittää, onko kuntoutujan fyysinen kunto testattu työterveydenhuollossa tai terveydenhuollossa noin kolmen viime
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 9(22) kuukauden sisällä, ja hankkii tiedot tuloksista. Jos tuoreita testituloksia ei ole saatavilla, palveluntuottaja tekee fyysisen kunnon testit joko tilannearvioinnin yhteydessä tai ensimmäisen ryhmäjakson aikana. Kysymys 4: sivu 11. Kuntoutujan tilanteen arvionnissa työryhmä:-, -, -,- suunnitelman perusteella määrittää GAS-menetelmällä kuntoutuksen toteuttamiseksi tarpeelliset osatavoitteet ja toimenpiteet sekä näiden toteuttamista koskevat tavoitteet. > Saisiko tähän lauseeseen tarkennusta tai konkreettisen esimerkin selventämään lauseen merkitystä Tilanne arvioinnissa määritellään GAS-menetelmää hyödyntäen kuntoutujalle sekä osa-tavoitteet ja toimenpiteet. Tavoitteiden saavuttaminen voi edellyttää monia välivaiheita ja sen mukaista toimenpidettä. Kts. kohta Yleinen osa kohta 3.5.2. Arviointi. Kuntoutujan tavoitteiden saavuttamista arvioidaan GAS-menetelmällä (Goal Attainment Scaling, www.kela.fi/lomakkeet). Menetelmän käyttö yhtenäistää kuntoutuksen toimintatapoja, täsmentää kuntoutuksen tavoitteita ja selkiyttää kuntoutujalle ja kuntoutustyöryhmälle, mihin kyseisellä kuntoutuksella pyritään. Kuntoutuksen tavoitteet laaditaan yhdessä kuntoutujan, palveluntuottajan ja muiden kuntoutuksen kannalta merkittävien yhteistyötahojen, kuten hoitavan tahon kanssa. Kuntoutuksen tavoitteet ovat olla asiakkaalle realistisia, aikataulutettuja, mitattavia, kirjattavia ja tarkoituksenmukaisia. Tavoitteet laaditaan kuntoutuksen alussa ja niitä tarkistetaan kuntoutuksen aikana ja arvioidaan kuntoutuksen päättyessä. Kysymys 5: Onko fyysisen kunnon kävelytestille tarkempia määrittely AURA-standardin kohta 6.4 Arviointi (Pakolliset mittaus- ja arviointimenetelmät). Tarkoitetaanko kohdassa UKK:n kävelytestiä? Käytettävää kävelytestiä ei ole palvelulinjakohtaisessa standardissa tarkemmin määritelty. Kts. kohta 3.5.2. Arviointi. Arviointi ja mittaamismenetelmät ovat päteviä, perusteltuja ja luotettavia arviointeja ja perustuvat TOIMIA-verkoston suosituksiin (www.toimia.fi). Kysymys 6: Käyntikerran kesto on 3-4 tuntia. Jos toteutetaan palveluntuottajan tiloissa, onko tarkoitus, että kuntoutuja on osan päivästä työssä. Tätä on edellytetty Tules-avokurssin vastaavissa tilanteissa. Palvelulinjakohtaisen standardin kohta 7 Kuntoutuksen toteutus Yksilöllisen osan käyntikerta/- kerrat voidaan pitää palveluntuottajan, työterveyshuollon tai työnantajan tiloissa. Yksilöllisen osan käyntikerta/-kerrat voidaan toteuttaa myös videoneuvotteluna tai puhelimitse". Standardissa ei ole määritelty tarkemmin kuntoutujan työssäoloa yksilöllisten käyntikertojen aikana. Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista määrittelee kuntoutujan osakuntoutusrahan myöntämisen perusteet. Kysymys 7: AURA-kuntoutuksen standardi s. 4 käyntikerran kestoksi määritetään 3-4 tuntia. Liitteessä 2 vähimmäistunneissa laskennassa on käytetty 4 tuntia. Kelpoisuusehdoissa edellytetään käyntikerran kestoksi 3 tuntia. Kumpaa tuntimäärää tarjouksessa käytetään. Edelleen virhe tunneissa: käyntikerrat on laskettu 4 tunnin mukaan, vaikka standardissa on 3-4 h. Korjataanko tämä virhe? -
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 10(22) Kysymykseen on vastattu tarjouspyyntöön liittyvissä kysymyksissä. Kysymys 8: sivu 4. 3-5 yksilöllistä käyntikertaa (joista yksi asiantuntijan käyntikerta) > mihin asiantuntijaan tässä viitataan, vs. sivu 11, jossa puhutaan vain työryhmän jäsenistä Palvelulinjakohtaisen standardin kohta 7.4. Kuntotutujan tilanteen arviointi Asiantuntijan käyntikerran toteuttaa yksi työryhmän jäsen. Palvelulinjakohtaisen standardin kohta 8 Henkilöstö mukaan Työryhmän muodostaa työelämän asiantuntija, fysioterapeutti, erikoislääkäri ja psykologi. Palvelulinjakohtaisessa standardissa kohta 7.6. mukaan Kuntoutuksen yksilöllisen osan toteutukseen osallistuvat työntekijät määritellään kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan. Työntekijät voidaan valita työryhmän jäsenistä ja erityistyöntekijöistä. Tämä tarkoittaa sitä, että erityistyöntekijät voivat toteuttaa muita asiantuntijan käyntikertoja, mutta eivät edellä mainittuun tilanteenarviointiin liittyvää asiantuntijan käyntikertaa. Yksilöllisten käyntikertojen tai avopäivien toteutukseen osallistuu vähintään kaksi työryhmän jäsentä tai erityistyötekijää. Erityistyöntekijät on kerrottu palvelulinjakohtaisessa standardissa kohta 8 Henkilöstö. Kysymys 9: Onko niin, että Aura-kuntoutuksessa asiantuntijan käyntikertoja voi olla vain yksi (tilannearviossa)? Voiko muita käyntikertoja toteuttaa asiantuntijan käyntikertoina? Liian alhainen hinta ei kannusta hakeutumaan yhä tiiviimpään yhteyteen työpaikkojen kanssa, mikä kuitenkin ilmeisesti on ollut tarkoitus auran kehittämisessä. Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 7.4 mukaan kuntoutujan tilanteen arviointi kohdan mukaan käyntikerran työpaikalla tai videokokouksena toteuttaa yksi työryhmän jäsen ja kyseinen käyntikerta on pakollinen. Muut yksilölliset käyntikerrat toteutetaan standardin kohdan 7 Kuntoutuksen toteutus mukaan. Yksilöllisen osan käyntikerta/-rat voidaan pitää palveluntuottajan, työterveyshuollon tai työnantajan tiloissa. Voidaan toteuttaa myös videoneuvotteluna tai puhelimitse. Muihin esitettyihin kysymyksiin ei vastata tässä yhteydessä. Kysymys 10: Onko 3-4 tunnin käyntikerran kesto tullut osakuntoutusrahan edellyttämästä aikavaatimuksesta? Voisiko palaveri on napakampi/kestoltaan lyhyempi, ja silloin osakuntoutusrahaa ei haettaisi, varsinkin jos käyntikerta on työpaikalla. Kysymys 11: Tuo käyntikerran 3 h aika on liian pitkä sekä tapaamisena että puhelin-videokeskusteluna esimiehelle/työnantajalle sekä työterveyshuollollekin. Se voi verottaa osallistumishaluja. Työnantajan/esimiehen ja työterveyshuollon osallistumismahdollisuudet vahvistuisivat, jos aika olisi lyhyempi. Samalle päivälle saataisiin sovituksi useampi käyntikerta, jos kyseessä työpaikkakohtainen kurssi eikä tulisi turhaa kalliita matkoja. Huom. että vastaavasti kurssin yhteistyökokous voi olla vähimmillään 2 tuntia, mikä on vastaavasti lyhyt aika verrattuna käyntikertaan/videoneuvotteluun. Vastaus kysymyksiin 10 11: Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 5 Kuntoutuksen rakenne mukaan käyntikerta kestää 3-4 tuntia. Yhteistyökokous toteutetaan kuntoutuspäivän aikana. Muut esitetyt kysymykset eivät liity tarjousten antamiseen, joten niihin ei vastata tässä yhteydessä.
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 11(22) Kysymys 12: Tarkoittaako asiantuntijan käyntikerta sitä, että tuo 3-4 tuntia käytetään pelkästään kuntoutujan ja esimiehen ja työterveyshuollon kanssa käytävään keskusteluun? Saako aikaa käyttää kirjaamiseen? Vai sisältyykö siihen kenties matkat? Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 7.4 Kuntoutujan tilanteen arviointi mukaan kysymyksessä on tilanne arvioinnin yhteydessä mainittu asiantuntijan käyntikerta. Tällä tarkoitetaan seuraavaa: Kuntoutujan tilanteen arvioinnissa työryhmä: muodostaa kokonaiskuvan kuntoutuksen tarpeeseen johtaneista, kuntoutujan työhön ja ammatillisen uran vaiheeseen ja terveyteen liittyvistä syistä auttaa kuntoutujaa hahmottamaan omaa ammatillista tilannettaan ja sen vaikutusta hänen työkykyynsä ja työssä jaksamiseensa sekä hänen tilanteeseensa sisältyviä työn hallinnan ja työkyvyn vahvistamisen mahdollisuuksia luo edellytyksiä kuntoutujan, esimiehen ja työterveyshuollon yhteistyölle vahvistaa kuntoutujan motivaatiota ja sitoutumista kuntoutukseen rakentaa kuntoutujalle konkreettisen kuntoutuksen suunnitelma suunnitelman perusteella määrittää GAS-menetelmällä kuntoutuksen toteuttamiseksi. Palvelulinjakohtaisen standardin mukaan työterveyshuoltoa ei edellytetä osallistumaan tilanne arvioinnin työpaikalla tapahtuvaan käyntikertaan. Jos asiantuntijan käyntikerralla sovitaan ja kirjataan yhdessä esim. työnantajan ja työterveyshuollon kanssa, niin kirjaaminen voidaan toteuttaa asiantuntijakäyntikerran aikana. Asiantuntijan käyntikerran hinnoittelukysymykseen on vastattu tarjouspyyntöön liittyvissä kysymyksissä. Kysymys 13: Aura-standardi kohta 5 Kuntoutuksen rakenne mukaan Käyntikerta kestää 3-4 tuntia. Kuinka paljon tulee sisältyä ohjattua ohjelmaa käyntikertaan? Palvelulinjakohtaisen standardin kohta 5 Kuntoutuksen rakenne Kuntoutujan käyntikerta kestää 3-4 tuntia. Kuntoutujan yksilöllinen osa täydentää koko ryhmälle suunnattuja ryhmämuotoisia kuntoutusjaksoja. Yksilöllinen ohjelma on määritelty kohdassa 7.6. yksilöllinen osa ja ohjelma sisältää harjoittelua, tuke ja ohjausta ja siihen osallistuu vähintään 2 työryhmän jäsentä ja eritystyöntekijää. Standardin yleisen osan Kohta 3.5.4. Ravinto mukaan Käyntikertoina toteutettavassa kuntoutuksessa, joka kestää yli 2 tuntia, kuntoutujalle tarjotaan välipala tai yksittäinen ateria. Asiantuntijan käyntikertaan ei sisälly ruokailua. Kysymys 14: Voiko päätösosan käyntikerta olla videoneuvottelu, siten että kuntoutuja on omalla työpaikallaan yhdessä esimiehensä ja tth:n kanssa? Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 7.7. mukaan kuntoutuksen päätösosa voidaan toteuttaa yksilöllisenä käyntikertana palveluntuottajan tiloissa tai video- tai puhelinneuvotteluna. Kysymys 15: Voiko kuka tahansa työryhmän jäsenistä olla se, joka soveltuvimpana haastattelee kuntoutujan ja toteuttaa tavoitekeskustelun ryhmäjaksoilla? vrt. Standardin Liite 2 jossa puhutaan kurssivastaavan tunneista, jotka ymmärtääkseni ovat nuo yksilölliset tavoitekeskustelun tunnit.
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 12(22) Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 8 Henkilöstö mukaan kurssivastaava on työryhmän työelämän asiantuntija, fysioterapeutti tai psykologi. Kurssivastaava käynnistää ryhmän toiminnan ja varmistaa työskentelyn sujuvuuden standardin mukaisesti. Hänen tehtävänään on huolehtia yhteistyöstä työnantajan ja työterveyshuollon tai terveyshuollon kanssa. Kuntoutuja voi ottaa yhteyttä kurssivastaavaan kuntoutuksen tarpeidensa mukaan kuntoutuksen aikana. Kurssivastaava koordinoi kuntoutujan yksilölliseen tarpeeseen perustuvaa kuntoutusta. Kurssivastaava huolehtii siitä, että yksilöllinen kuntoutus nivoutuu ryhmäjaksojen toteutukseen ja tekee yhteistyötä työterveyshuollon, terveydenhuollon ja työnantajan kanssa. Haastattelut ryhmäjaksoilla on määritelty standardin kohdassa 7.5. Jokaisen ryhmäjakson aikana työryhmän jäsenistä soveltuvin haastattelee kuntoutujan ja toteuttaa yksilöllisen GAS-menetelmän mukaisen tavoitekeskustelun. Palvelulinjakohtaisen standardin liitteessä 2 on ryhmäjakson yksilölliset haastattelut kirjattu kurssivastaavan haastattelu/ kuntoutuja, ei erikseen työryhmän jäsenen haastattelu tai kurssivastaavan haastattelu, koska tuntimääriä laskettaessa työryhmän jäsenen tai kurssivastaavan haastatteluun käytettävä aika on sama. Kysymys 16: Miten ammattialat on määritelty, millaisiin kategorioihin? Kysymys 17: Mikä taho tulkitsee, mikä ammattinimike /-ryhmä kuuluu mihinkin ammattialaan? Vastaus kysymyksiin 16 17: Kysymys ei liity tarjousten antamiseen, joten siihen ei anneta vastausta tässä yhteydessä. Kysymys 18: Esivalinta Kuka määrittelee, milloin osassa työpaikkakohtaisissa on tai ei ole esivalintaa? (AURa kuntoutuksen standardi sivu 3, kohta 4.2.1 esivalinta) Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 4.2.1 Esivalintatahona voi olla työterveyshuollot. He määrittelevät ja esittävät tarvittaessa, onko kysymyksessä esivalintakurssi. Kysymys 19: Työnantajan rooli kuntoutuksessa Voiko työnantaja edelleen valita maksaako vai ei kuntoutuksen ajalta palkkaa ja maksaessaan hakea kuntoutusrahaa itselleen? Kysymys ei liity tarjousten antamiseen, joten siihen ei anneta vastausta tässä yhteydessä. Kysymys 20: Työterveyshuollon rooli Jos kuntoutuja ei kuulu työterveyshuollon piiriin, voiko hän hakeutua kuntoutukseen, esim. maatalousyrittäjä? Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 3 Kuntoutuja mukaan kuntoutuksen kohderyhmänä ovat työssä olevat alle 67-vuotiaat henkilöt ja tämä käsittää myös yrittäjät.
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 13(22) Kysymys 21: Kuntoutuksen rakenne Voiko yhteistyökokous sijoittua mille tahansa ryhmäjaksoista Yhteistyökokouksen varsinaista paikkaa ei ole määritelty palvelulinjakohtaisessa standardissa. Kysymys 22: Kuntoutuspalaute Lähetetäänkö kuntoutuspalaute päätösosan jälkeen? Palvelulinjakohtaisessa standardissa kohta 11 Kuntoutuspalaute mukaan Palveluntuottajan moniammatillinen työryhmä laatii kuntoutujakohtaisen kuntoutuspalautteen pääsääntöisesti viimeisen kuntoutusjakson päätyttyä. Palvelulinjakohtaisessa standardissa kohta 7.7. Päätösosa Päätösosassa kuntoutujan kanssa käydään läpi yksilöllisesti kuntoutumisen eteneminen ja tavotteiden saavuttaminen. Tavoitteen saavuttaminen merkitään GAS-tavoitteen asettaminen lomakkeelle. Lisäksi pohditaan mahdollisesti tarvittavia jatkotoimenpiteitä ja seuraavia tavoitteita sekä käydään läpi kuntoutusselosteeseen kirjattavat asiat. Kysymys 23: Toteuttaako ryhmäjakson yksilöllisen haastattelun työryhmän jäsenistä soveltuvin (AURA-standardin kohta 7.5.) vai kurssivastaava (AURA-standardin liite 2). Palvelulinjakohtaisessa standardissa kohta 7.5. Ryhmäjaksot Jokaisen ryhmäjakson aikana työryhmän jäsenistä soveltuvin haastattelee kuntoutujan ja toteuttaa yksilöllisen GAS-menetelmän mukaisen tavoitekeskustelun. Kysymys 24: Työryhmän erikoislääkärin osuus kurssin toteutuksesta on vähintään 12 tuntia. Tarkoittaako koko ryhmän yhteenlaskettuja yksilö- ja ryhmätunteja? Palvelulinjakohtaisessa standardissa kohta 8 Henkilöstö Työryhmän erikoislääkärin osuus kurssista on vähintään 12 tuntia. Lääkärin tuntimäärään sisältyvät sekä yksilö ja ryhmätunnit. Kysymys 25: sivu 6. Moniammatillisen työryhmäyhteistyön ja päätöksenteon avulla selvitetään, ratkaistaan tai päätetään kuntoutuksen välisiä haasteita asiakkaan eduksi. > Mitä tarkoitetaan kuntoutuksen välisillä haasteilla? Saisiko jonkin esimerkin täsmentämään ko. lauseen merkitystä? Kuntoutuksen välisillä haasteilla tarkoitetaan sitä, että asiantuntijat tekevät yhdessä suunnitelman toimintatavoista ja keskustelevat keskenään kuntoutujan tilanteesta ja tekevät yhdessä päätökset kuntoutujan eduksi ja yhteistyössä kuntoutujan kanssa (asiakaslähtöisyys). Asiantuntijoiden yhteistyö ei ole luonteeltaan pelkästään kokoavaa. Muut esitetyt kysymykset eivät liity tarjousten antamiseen, joten niihin ei vastata tässä yhteydessä.
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 14(22) Kysymys 26: sivu 7. etnografiset havainnointimenetelmät > tarkoitetaan ihan vain ryhmän havainnointia ja siitä johtopäätösten tekemistä? Onko tarkoitus ruveta tekemään tutkimustekstejä? Mitä koulutusta havannoijilta ja johtopäätösten tekijöiltä edellytetään. Vs. seuraava määrittely Yleistä etnografiasta Etnografia on yksi laadullisen tutkimuksen tutkimusmenetelmä, jota käytetään useilla eri tieteenaloilla tutkimaan erilaisten yhteisöjen kulttuurillisia järjestelmiä. Sana etnografia tulee sanoista etno(=ihminen, kansa, heimo, yhteisö) ja grafia(=kirjoitus). Etnografia tarkoittaa ihmisistä kirjoittamista. Sen tutkimuksellisena tarkoituksena on osallistuvan havainnoinnin keinoin ymmärtää ja kuvata analyyttisesti tutkittavaa yhteisöä ja/tai ihmisryhmää. Etnografiaa on perinteisesti käytetty antropologiassa ja sosiaalitieteissä. Etnografisen tutkimuksen nousu kasvatustieteen alueella alkoi 1960- ja 1970-luvun vaihteessa (Syrjäläinen 1997, 72.). Etnografista tutkimusmetodia voidaan soveltaa kun halutaan kuvata ja ymmärtää jonkin tietyn asian toimintaa, sen ihmissuhteita tai toiminnan organisoitumista. Kapeasti ymmärrettynä etnografialla viitataan tutkimusmetodiin, menetelmään tai joukkoon menetelmiä, johon kuuluu tutkijan osallistuminen tutkittavien arkeen. Menetelmänä etnografia käsittää tutkijan avoimen tai peitetyn osallisuuden ihmisten arkielämässä tiettynä ajanjaksona (Hammersley & Atkinson 1995, 1.). Etnografia on aikaan, paikkaan, toimijoihin ja tilanteisiin sitoutunutta tutkimusta. Sen avulla voidaan tuota esiin myös yleisiä kulttuurisia uskomuksia, käsityksiä ja toimintoja (Tedlock 2000.). Palvelulinjakohtainen standardi ei edellytä tutkimustekstin tekemistä. Kysymys 27: Standardi: Millä kursseilla ei tarvitse olla suunnittelukokousta? Missä tilanteessa kuntoutuksen suunnittelukokousta ei tarvitse pitää? Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 7.1 mukaan kursseissa, joissa ei ole hakijatahoina työterveyshuollot, työnantajat, ammattiliitot tai yhdistykset ei ole suunnittelukokousta. Kysymys 28: sivu 14. Stressinhallintakeinoina opetellaan kuntoutusprosessin aikana ohjatun rentoutumismenetelmän sovellusta. > Tarkoitetaanko sovellettua rentoutus menetelmää (applied relaxation) vai minkä tahansa rentousmenetelmän soveltamista? Palvelunlinjakohtaisessa standardissa kohta 7.5. ryhmäjaksot Stressinhallintakeinoina opetellaan kuntoutusprosessin aikana ohjatun rentoutumismenetelmän sovellusta. Standardissa ei ole määritelty tai nimetty tarkkaan eri stressinhallintakeinoja. Kohderyhmän tarkoituksenmukaiset stressinhallintakeinon menetelmät ovat sallittuja ko. kohderyhmälle. Kysymys 29: sivu 19. erityistyöntekijöissä ei mainita puheterapeuttia, joka on mm. opettajille äärimmäisen keskeinen osa kuntoutusta > onko mahdollista vielä lisätä listaan? Palvelunlinjakohtaisen standardin kohta 8 Henkilöstö, kohdassa Erityistyöntekijät on luettelo AURAkuntoutuksen erityistyöntekijöistä. Luettelo on tyhjentävä. Kurssin toteutukseen ei osallistu muita erityistyöntekijöitä.
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 15(22) Kysymys 30: sivu 22. tuntitaulukossa puhutaan työparista. Missään muualla standardissa ei puhuta työparista. > Mihin tällä viitataan? Kysymys 31: Haluaisin tarkennusta pienryhmätyöskentelyyn. Standardissa on teksti: Pienryhmätyöskentelyä AURA-kuntoutuksessa toteutetaan 1/5 ryhmäjaksoista. Esimerkiksi 16 vuorokauden ryhmäjaksoista pienryhmätyöskentelyä on 16 tuntia. Pienryhmätoteuttajina on moniammatillisen työryhmän jäseniä tai erityistyöntekijöitä. Tässä ei ole mainintaa työparityöskentelynä tehtävästä pienryhmätoiminnasta. Liitteen 2 (s. 22) taulukossa on kuitenkin pienryhmätyöskentelyn kohdalla teksti toinen henkilö eli vaikuttaisi työparityöskentelyltä. Eli kysymykseni on, tehdäänkö pienryhmätyöskentely työparin kanssa vai yksin? Vastaus kysymyksiin 30 31: Taulukossa liitteessä 2 mainittu työparin toinen henkilö tarkoitetaan niitä tilanteita, joihin osallistuu samanaikaisesta kaksi työryhmän jäsentä tai erityistyöntekijää. Pienryhmätoteuttajina on moniammatillisen työryhmän jäseniä tai erityistyöntekijöitä, jotka ohjaavat kahta pienryhmää erikseen AURA-kuntoutuksessa. Aura-kuntoutuksessa ei ole työparia kuntoutuksen toteuttamisessa. Kysymys 32: Onko tilannearvioinnin käyntikerrassa mukana työterveyshuollon edustaja, vrt. standardi s. 11 työpaikalla tapahtuvaan käyntikertaan tai videokokoukseen osallistuu myös kuntoutujan esimies. Standardissa ei siinä kohtaa puhuta mitään työterveyshuollosta Palvelulinjakohtaisen standardi ei edellytä tilanne arvioinnin käyntikerrassa työterveyshuollon edustajan osallistumista. Kysymys 33: Jos työryhmän työelämäasiantuntija on työfysioterapeutti, saako eri henkilö, mutta työfysioterapeutin koulutuksella toimia erityistyöntekijöiden työfysioterapeuttina, koska työryhmässä työfysioterapeutti ei ole ammattinimike vaan tehtävänimike. Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 8 henkilöstö mukaan työryhmään kuuluu 4 jäsentä, kts. s. 18. Erityistyöntekijät on mainittu sivulla 19. Erityistyöntekijät ovat eri henkilöitä ja edustavat eri ammattinimikkeitä, eivätkä he kuulu työryhmään. Esim. Jos työryhmän jäsen työelämän asiantuntija on työfysioterapeutti ja erityistyöntekijänä on työfysioterapeutti, nämä ovat eri henkilöitä. Kysymys 34: Kuntoutuksen ryhmämuotoisiin jaksoihin osallistuu 10 kuntoutujaa. > Onko määrä ehdoton? Voiko olla esim. 8? Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 3 Kuntoutuja mukaan kurssin ryhmäkoko on 10 Standardin yleisen osan kohdan 3.8 mukaan Aura -kurssi tulee toteuttaa vähintään 7 kuntoutujalla. Palveluntuottaja voi kuitenkin toteuttaa kurssin, jos kuntoutujia on vähintään kolme.
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 16(22) Kysymys 35: Jos AURA-kurssin osallistujamäärä jää vajaaksi, ryhmäkoko esim. 7 kuntoutujaa? Onko tällöinkin ryhmä jaettava kahtia? Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 7.5 Pienryhmätyöskentelyä AURA-kuntoutuksessa toteutetaan 1/5 ryhmäjaksoista. Esimerkiksi 16 vuorokauden ryhmäjaksoista pienryhmätyöskentelyä on 16 tuntia. Kysymys 36: Standardin kohdassa 5. Kuntoutuspäivän pituus kerrotaan Työryhmän ja/tai erityistyöntekijöiden toteuttama kuntoutusohjelma on avomuotoisessa kuntoutuspäivässä keskimäärin 5 tuntia Toisaalta standardin liitteessä 2. (Työryhmän ja erityistyöntekijöiden vähimmäistunnit) avokuntoutuspäivän ohjelman (yksilö- ja ryhmäohjelma) muodostuu vähintään 5 ¼ tuntia. Onko liitteen 2. vähimmäistunnit ehdottomasti toteuduttava vai onko keskimäärin 5 tuntia ohjelmaa/päivä riittävä? Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 5 Kuntoutuksen rakenne mukaan kuntoutusohjelman pituus on keskimäärin 5 tuntia. Standardin liite 2 on malli Aura kurssista, joka koostuu16 ryhmämuotoisesta avovuorokaudesta, 4 yksilöllisestä käyntikerrasta, 3 yksilöllisestä avopäivästä. Aura standardin kohdassa 8 Henkilöstö Jos yksilöllisiä käyntikertoja ja avopäiviä toteutetaan enemmän tai vähemmän palvelulinjakohtaisen standardin sallimissa rajoissa palveluntuottaja suhteuttaa vähimmäistuntimäärän toteutettavien yksilöllisten käyntikertojen ja avopäivien mukaisesti. Muut esitetyt kysymykset eivät liity tarjousten antamiseen, joten niihin ei vastata tässä yhteydessä. Kysymys 37: Standardin kohta 7.4. Kuntoutujan tilanteen arviointi: Riittääkö, että tilannearviointiin osallistuu käyntikertana työpaikalla tai videokokouksena yksi työryhmän jäsen ja avopäivänä palveluntuottajan tiloissa työryhmän lääkäri ja kaksi muuta työryhmän jäsentä? Tarvitseeko tilannearviointiin osallistua erityistyöntekijöitä kuten kohdassa 7.4 (Yksilölliset haastattelut ja tavoitteiden asettaminen) todetaan. Palvelulinjakohtaisessa standardissa kohta 7.4 Kuntoutujan tilanteen arviointi Kuntoutujan tilanteenarviointiin osallistuu aina työryhmän lääkäri ja kaksi muuta työryhmän jäsentä. Kuntoutujan tilanteen arviointi järjestetään seuraavasti: Käyntikerta työpaikalla tai videokokouksena: yksi työryhmän jäsen ja Avopäivänä palveluntuottajan tiloissa: kolme työryhmän jäsentä. Kysymys 38: AURA-kuntoutuksen standardi kohta 9 Kuntoutustilat: Mitkä ovat esteettömän uima-altaan vaatimukset? Täytyykö inva-wc sijaita allasosastolla? Edellytetäänkö AURA-kuntoutuksessa esteettömältä uima-altaalta, että siellä on nosturi/hissi? AURA-kuntoutuksen standardissa ei ole tarkempia määrittelyjä ko. asiasta. Kysymys 39: Tarjouspyynnön liite 3 a-c Tarjoajaa koskevat kelpoisuusehdot: AURA-kuntoutuksessa kuntoutuksessa käytettävät allastilat, kuntosali ja majoitustilat voivat sijaita enintään 20 minuutin tai 20 kilometrin päässä palveluntuottajan yksiköstä. Palveluntuottaja järjestää kuljetuksen kaikkiin kuntoutuksen toteutukseen käytettäviin tiloihin. Minkä pituinen matka vaatii kuljetuksen? Mikäli allastilat sijaitsevat esimerkiksi 500 metrin päässä yksiköstä, täytyykö kuntoutujille järjestää kuljetus tiloihin? Jos matkan voi kävellä, hyväksytäänkö kävely kuntoutusohjelmaksi ohjaajan ollessa mukana?
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 17(22) Voiko julkista linja-autoliikennettä hyödyntää kuntoutujien kuljetuksiin, jos palveluntuottaja huolehtii kustannuksista? Mikä voi olla käveltävä matka pysäkille esimerkiksi erillisistä majoitustiloista? Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 9 Kuntoutustilat mukaan muuna kuntoutuksena käytettävät allastilat ja kuntosali sijaitsevat enintään 20 minuutin tai 20 km:n etäisyydellä palveluntuottajan kyseisestä yksiköstä Tämän lisäksi Palveluntuottajalla on Aura kuntoutukseen osallistujille (vähintään 10 kuntoutujalle kerrallaan) järjestetty majoitus laitosyksikössä tai erillisissä majoitustiloissa, joka sijaitsee enintään 20 minuutin tai 20 km:n etäisyydellä palveluntuottajan kyseessä olevasta yksiköstä. Matka-aika lähtee siitä kun lähdetään palveluntuottajan tiloista ja saavutaan toiseen palveluntuottajan tilaan eli esimerkiksi lähdetään avoyksiköstä erillisiin majoitustiloihin. Kulkemiseen käytettäviä välineitä ei ole määritelty standardissa. Matkan voi toteuttaa kävellen, jos kävelyyn käytettävä aika on enintään 20 minuuttia ja tätä noudatetaan myös allastilojen osalta. Siirtymät tiloista toiseen eivät ole ohjattua kuntoutusohjelmaa. Palvelulinjakohtaisessa standardissa kohta 9 Kuntoutustilat mukaan Palveluntuottaja järjestää kuntoutujille edestakaiset kuljetukset kaikkiin kuntoutuksen toteuttamisessa käytettäviin tiloihin. Kysymys 40: Millä tavalla yksilö- Auraan hakevat kuntoutujat ohjautuvat palveluntuottajalle? Kysymys 41: Standardin sivu 3: Esivalinta: Mihin kuuluvat yksittäiset kuntoutustarpeessa olevat henkilöt, joille ei ole varsinaista ammattialakohtaista tai työpaikkakohtaista AURA-kuntoutusta? Vastaus 40 41: Palvelulinjakohtaisessa standardissa kohta 5 Kuntoutuksen rakenne Aura-kuntoutus toteutetaan ryhmämuotoisena kuntoutuksena. Palvelulinjakohtaisessa standardissa kohta 3 Kuntoutuja mukaan Kohderyhmänä ovat työssä olevat alle 67-vuotiaat henkilöt, jotka ovat vakituisessa työsuhteessa tai jotka työskentelevät määräaikaisissa, toistuvissa työsuhteissa. Tämä käsittää myös yrittäjät. Kuntoutusperusteen määrittää henkilön ajankohtainen yksilöllinen kuntoutustarve. Muihin kysymyksiin ei vastata tässä yhteydessä. Kysymys 42: 2. Standardin LIITE 2, s. 22: Miksi tilannearvion käyntikerta on kuntoutujan käyntikerta, eikö tämä ole asiantuntijan käyntikerta? Lasketaanko asiantuntijan käyntikerran tunnit vähimmäistuntimäärään? Palvelulinjakohtaisen standardin liitteessä 2, s. 22 on yksilöllisten tapaamisten tunnit kirjattu käyntikertoina eli ei erikseen tilannearvioissa asiantuntijan käyntimääränä, koska tuntimääriä laskettaessa asiantuntijan käyntikerran tai kuntoutujan käyntikerran kesto on sama eli 4 tuntia. Kysymys 43: Tarkoittaako ryhmämuotoinen aloitus- ja loppukeskustelu keskimäärin 2 tuntia jokaista ryhmäjaksoa kohti? Standardin s. 13: ensimmäisen ryhmäjakson alussa vähintään yhteinen 2 tuntia kestävä ryhmäkeskustelu. Onko loppukeskustelu myös keskimäärin 2 tuntia