Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma hallituksen kehittämiskärkenä Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys ja kulttuuripalvelut
Lapsiperheet, % perheistä vuonna 2014 0 10 20 30 40 50 60 70 KOKO MAA KESKI-SUOMI PIRKANMAA POHJOIS-SAVO VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-POHJANMAA Hailuoto Vaala Taivalkoski Pyhäjärvi Pudasjärvi Siikalatva Utajärvi Kuusamo Pyhäjoki Kärsämäki Pyhäntä Kalajoki Raahe Oulainen Reisjärvi Siikajoki Haapajärvi Haapavesi Alavieska Merijärvi Ylivieska Nivala Oulu Ii Lumijoki Sievi Muhos Kempele Tyrnävä Liminka 25,2 (Lähde: THL, Sotkanet 2016, indikaattori 179) 28 38,9 37,9 39,2 36,1 38,2 42,5 30,8 32 32,1 32,8 33,4 34,6 35,4 37 38,1 38,5 38,5 39,1 39,2 39,3 40,2 40,7 42 42,6 42,9 43,5 43,7 44,9 46,8 47 47,1 50,9 53,8 61,5 3
Lastensuojelun piirissä olleet vuonna 2014, % 0-17-vuotiaasta väestöstä 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0 KOKO MAA KESKI-SUOMI PIRKANMAA POHJOIS-SAVO VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-POHJANMAA Pyhäntä Kalajoki Muhos Liminka Merijärvi Kempele Pyhäjoki Sievi Raahe Taivalkoski Lumijoki Oulainen Siikajoki Tyrnävä Ii Pudasjärvi Haapavesi Alavieska Siikalatva Nivala Reisjärvi Kuusamo Ylivieska Oulu Hailuoto Pyhäjärvi Haapajärvi Utajärvi Vaala Kärsämäki 7,5 1,4 8,9 1,5 7,8 1,3 9,3 6,7 7,2 1,4 1,2 2,0 0 2,1 0,5 2,7 0,6 3,6 0,3 4,7 4,7 5,4 5,5 5,2 4,8 6,9 6,3 6,0 6,9 6,8 6,3 6,4 6,9 6,9 7,8 7,9 7,6 8,5 8,5 0 0,6 0 0,7 1,4 2 0 0,8 1,1 0,5 0,7 1,3 1,2 0,8 1 1,1 1 1,5 1 1,5 11,7 10,9 11,4 12,7 13,1 17,1 1,8 1 0 0,9 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 1 2,9 1,8 (Lähde: THL, Sotkanet 2016, indikaattorit 191 ja 1245) 4
Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 7-12-, 13-17- ja 18-24-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä v. 2014 0 500 1000 1500 2000 2500 KOKO MAA KESKI-SUOMI PIRKANMAA POHJOIS-SAVO VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-POHJANMAA Hailuoto Pyhäntä Lumijoki Reisjärvi Pudasjärvi Kärsämäki Kalajoki Muhos Merijärvi Taivalkoski Pyhäjoki Tyrnävä Pyhäjärvi Raahe Oulu Alavieska Kuusamo Haapajärvi Ii Utajärvi Nivala Haapavesi Siikajoki Oulainen Siikalatva Liminka Kempele Vaala Ylivieska Sievi 122 291 312 71 123 183 203 325 251 181 439 361 76 217 247 163 345 336 0 0 0 85 69 188 0 159 130 0 291 12 19 265 73 158 45 121 290 147 0 189 244 94 163 0 412 0 623 28 85 539 150 168 352 158 290 0 111 622 0 262 633 386 221 65 331 672 52 977 149 253 178 67 71 169 293 188 94 621 315 254 596 468 0 262 342 594 32 346 73 800 1 006 1 070 997 913 848 546 1378 892 487 1 107 (Lähde: THL, Sotkanet 2016, indikaattorit 2565, 2566, 2567) 449 262 7-12- vuotiaat 13-17- vuotiaat 5
Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria / 1000 vastaavanikäistä vuonna 2014 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 KOKO MAA KESKI-SUOMI PIRKANMAA POHJOIS-SAVO VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-POHJANMAA Kuusamo Haapavesi Merijärvi Oulainen Raahe Lumijoki Pyhäjoki Taivalkoski Pyhäntä Haapajärvi Nivala Tyrnävä Pudasjärvi Siikajoki Pyhäjärvi Sievi Muhos Ylivieska Kalajoki Siikalatva Oulu Liminka Reisjärvi Ii Alavieska Kempele Hailuoto Utajärvi Kärsämäki Vaala 249 973 158 1062 319 725 326 1504 224 818 114 260 28 59 50 18 94 126 90 93 89 96 72 118 186 51 107 131 0 254 33 237 65 206 62 248 36 275 189 158 48 306 13 344 113 275 43 350 55 355 147 272 132 288 239 227 105 364 168 312 42 503 135 413 368 205 308 266 71 509 570 942 (Lähde: THL, Sotkanet 2016, indikaattorit 2483, 2484) Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / 1 000 0-12-vuotiasta Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1 000 13-17-vuotiasta 6
Lapsiperheiden muutosohjelman haasteet 1) palvelurakenteen ongelma sekä johtamisen ja koordinaation vaje palveluiden pirstaleisuus, hallinnonalojen rajat, organisaatioiden joustamattomuus, eri ammattilaisten erilaiset työkulttuurit, tiedonkulku) ja 2) lasten, nuorten ja perheiden sekä ammattilaisten välisen kohtaamisen vaje vuorovaikutuksen vajeet, ammattilaisten osaamisen haasteet, erilaisten perheiden avuntarpeisiin vastaamattomuus, avun ja tuen hakemisen ja saamisen vaikeudet
Nykyinen Palvelurakenne Lasten suojelu Nuoriso työ Lähiverkos to Vanhemm an mt- ja päihdepal velut Toimeen tulotuen palvelut Erikoissairaanhoi to Perheiden kotipalvelut varhaiskasvatus Lapsi, vanhempi perhe Koulu Työvoima palvelut Perhe neuvola Neuvolan ja koulun thpalvelut Seurakunta Järjestöt, palveluntuottajat Perusthpalvelut
Vapaaaika Koulu Varhais- kasvatus Lapsi, vanhempi perhe Seura- kunta Neuvolan ja koulun thpalvelut Perusthpalvelut Sis. mt- ja päihdepalvel ut Työvoimapalvelut Nuoriso työ Perheiden kotipalvelut Järjestöt, Vapaa- ehtoistyö Sosiaali- palvelut Taloudellis en tuen palvelut Somaattin en erikois- sairaanhoi to Perhekesk us Lastensuo jelu Lähiverkos to Vammaispalvelut Sähköinen palvelutarjotin Yksityiset palvelun- tuottajat Sijais- huolto Sos. huoltolain mukaiset palvelut Esh, psykiatria erikoisalat Vaativat erit. palvelut Tavoitteena Kehitys- ympäristöjä tukeva palvelurakenne Palveluohjaus
LAPE muutoksen suunta Hallintokuntaisista -> lapsi- ja perhelähtöisiin Hajanaisista -> yhteensovitettuihin Byrokraattisista tai vakioratkaisuista -> tarpeen mukaisiin Palokuntatoimista -> oikea-aikaisiin Hankeähkystä-> pysyvään muutoksen
Muutosohjelman odotetut tulokset lasten hyvinvoinnissa vuonna 2025 Erilaisten lasten ja nuorten sekä monimuotoisten perheiden yhdenvertaisuus lisääntyy ja eriarvoisuus vähenee. Lasten, nuorten ja perheiden omat voimavarat, elämänhallinta sekä osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemukset ovat vahvistuneet.
Lape- hankekokonaisuus TOIMINTA- KULTTUURI NYKY- TILA KEHITTÄ- MISTARPEET JA SISÄLLÖT Toimenpiteet HYVINVOINTITIEDOLLA JOHTAMINEN PERHEKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN NYKY- TILA ERITYIS- JA VAATIVIMMAN TASON PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN NYKY- KEHITTÄ- TILA MISTARPEET JA SISÄLLÖT KEHITTÄ- MISTARPEET JA SISÄLLÖT HYVINVOINTITIEDOLLA JOHTAMINEN VAKA JA KOULU HYVINVOINNIN TUKENA NYKY- TILA KEHITTÄ- MISTARPEET JA SISÄLLÖT Toimenpiteet Toimenpiteet JÄRJESTÖYHTEISTYÖ SÄHKÖISET PALVELUT
MAAKUNTA TOIMINTA- KULTTUURI Lapsiystävällinen kunta Lapsivaikutusten arviointi Lapsilähtöinen budjetointi Perheystäväll. työpaikka KAUPUNKI ALUEET Lape- hankekokonaisuus ERITYIS- JA VAATIVIMMAN TASON PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN 1. Integratiivisten toimintamallien kehittäminen yhdessä perustason palveluiden kanssa 2. Lastensuojelun kehittäminen 3. Erityistason palveluiden uudistaminen 4. Vaativimman tason palveluiden uudistaminen HYVINVOINTITIEDOLLA JOHTAMINEN PERHEKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN 1. Toimintamalli 2. Osakokonaisuudet -Vanhemmuus/parisuhde -Erotilanteiden tuki -Näyttöön perustuvat työkalut -Maahanmuuttajien matalan kynnyksen palvelut HYVINVOINTITIEDOLLA JOHTAMINEN VAKA JA KOULU HYVINVOINNIN TUKENA -Hyvinvoinnin tukena -Valmistautuminen SOTE uudistuksen tuomiin muutoksiin -Hyvinvoinnin edistäminen ml. yksilö- ja yhteisöllinen opiskelijahuolto ERITYINEN Huolenpitoasiakkaat TEHOSTETTU Tukiasiakkaat PERUSPALVELUT Yhteistyöasiakkaat ENNAKOIVA JÄRJESTÖYHTEISTYÖ SÄHKÖINEN PALVELUTARJOTIN Pärjääjäasiakkaat OMAEHTOINEN
Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Järjestöt ja seurakunta Lapset puheeksi Lapsi ja perhe Lasten erityispalvel ut Pärjäävyys Toimiva arki Suojaavat tekijät Lähiverkosto Kaikki palvelut ja maakunnalliset toimijat Perheiden palvelut Aikuisten erityispalvelut Yhteiset toimintamallit Erityispalvelut ja osaaminen tukemassa
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Pohjois-Pohjanmaalla VISIO Perheet saavat tarvitsemansa palvelut lapsen kasvuja kehitysympäristössä, lähellä perheen arkea. Perheet määrittelevät itse palvelutarpeensa ja osallistuvat palveluiden suunnitteluun. Erityisosaamisella tuetaan tarpeen mukaan toimivan arjen sujuvuutta ja koko perheen pärjäävyyttä. Erityisen ja vaativan tason palveluiden saatavuus kohdennetaan perheiden tarpeiden mukaan.
1. Toimintakulttuurin muutos Tavoitteet -> Lasten ja perheiden palveluiden johtaminen on sitoutunutta, tietoon ja vaikuttavuuteen sekä yhtenäiseen lapsi- ja perhelähtöiseen toimintakulttuuriin perustuvaa. Palveluohjaus on toimivaa myös sote-maakunnan ja peruskunnan palveluiden välillä. -> Perheet saavat tarvitsemansa palvelut ja arjen tuen ensisijaisesti kasvu- ja kehitysympäristössään onnistuneen palveluohjauksen turvin. -> Lapset, nuoret ja perheet osallistuvat palveluiden suunnitteluun ja määrittelevät palvelutarpeensa sekä tuovat kokemuksiaan kehittämistyöhön ja toisille perheille.
2. Perhekeskus-toimintamalli Tavoitteet -> Perheet saavat toimivaa arkea ja vanhemmuutta tukevat ja tarvitsemansa palvelut siellä, missä elävät arkeaan - varhaiskasvatus ja koulu ovat oleellinen osa tätä kasvu- ja kehitysympäristöä. -> Erityispalvelut ja -osaaminen tukevat perustason palveluita sekä perheiden hyvinvointia joustavalla konsultaatiolla ja etäpalveluin. -> Sähköiset palvelut mahdollistavat nopean yhteydenoton ja matalan kynnyksen tiedonhaun. -> Perheet saavat arjen ja vanhemmuuden tukeen vahvistusta myös järjestöjen, vapaaehtois- ja vertaistoimijoiden ja kokemusosaajien kautta.
3. Varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena - Tavoitteet -> Lapset puheeksi toimintakokonaisuus on juurtunut maakuntaamme ja se tukee varhaiskasvatuksen, koulun ja perheiden yhteistyötä ja arkea, sekä näiden yhteistä kasvu- ja kehitysympäristöjen toimintakulttuurin muutosta. -> Perheet osallistuvat yhteiseen arjen tuen ja konkreettisten toimien suunnitteluun sekä päättävät tarvitsemistaan palveluista. -> Olemassa olevia näyttöön perustuvia hyviä ennaltaehkäiseviä käytänteitä levitetään maakunnassa toimijoilta toiselle, osaamisverkostojen kautta, sekä hyödyntäen myös kolmannen sektorin toimijoiden vahvaa osaamista ja kokemusta.
4. Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen - Tavoitteet -> Erityispalvelut ja osaaminen toimivat joustavammin lähempänä perheiden arkea ja kasvu- ja kehitysympäristöjä, ja sen myötä myös perustason osaaminen vahvistuu. -> Hoitoon pääsy nopeutuu ja pth-eshsosiaalipäivystys muodostavat yhtenäisen toimintakokonaisuuden. -> Erityis- ja vaativamman tason palveluiden asiakaslähtöisyys paranee sisältöjen kehittämisen ja tutkimus- ja palveluprosessien yhtenäisten suunnitelmien ja toimintamallien myötä.
Kansallisesti tuloksia mitataan seuraavilla indikaattoreilla: 1. Lasten/nuorten ja vanhempien välinen vuorovaikutus on parantunut 2. Lasten/nuorten yksinäisyys vähenee 3. Jokaisella lapsella on vähintään yksi turvallinen ja pysyvä aikuissuhde 4. Kiusaaminen (varhaiskasvatuksessa ja koulussa) vähenee 5. Jokaisella lapsella/nuorella on harrastus 6. Koulupudokkuus vähenee /minimoituu (sekä perus- että toisen asteen koulutuksessa) 7. Lasten ja nuorten kiinnittyminen kouluun vahvistuu 8. Lasten kokema väkivalta vähenee 9. Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien aiheuttamat haitat lapsille vähenevät 10. Vanhempien erojen aiheuttamat haitat lapsille vähenevät 11. Lasten, nuorten ja vanhempien kokemus osallisuudesta palveluissa (varhaiskasvatus, koulu, lastensuojelu, terveyspalvelut jne.) paranee 12. Vanhempien työstä aiheutuvan kuormituksen kokemus perheessä vähenee, mikä lisää voimavaroja vanhemmuuteen ja työelämään.
lape- hankkeen eteneminen Maakunnallinen hakemus jätetty 4.11. haettu 2 milj, päätökset joulukuussa hankeaika 01/2017-12/2018 Muutosagentiksi valittu Tuomo Lukkari aloitta 1.12 tukee muutosohjelman toteuttamista Jokaisessa kunnassa oma Lape-tryhmä