Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.04.2015 Sivu 1 / 1 1804/10.02.03/2015 65 Espoonlahden keskustan kaupunkirakenteellinen kokonaistarkastelu Valmistelijat / lisätiedot: Patrik Otranen, puh. 043 825 0799 Juhani Lehikoinen, puh. 046 877 3669 Juho Kiuru, puh. 043 825 5228 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi Espoonlahden keskustan kaupunkirakenteellisen kokonaistarkastelun. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Espoonlahti, alustava kokonaistarkastelu ja suuntaa-antava kerrosalatarkastelu Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 26.11.2014 merkitä tiedoksi selvityksen Espoonlahden kaupallisista palveluista sekä kaupunkirakenteellisen kokonaistarkastelun. Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta kehotti tarkentamaan kaupunkirakenteellista kokonaistarkastelua siten, että arvioidaan rakentamisen vaiheistus ja tarkastelualueen maankäytön kehittämisen mahdollisuudet vuoteen 2050 saakka. Tarkennettu tarkastelu kehotettiin tuomaan kaupunkisuunnittelulautakuntaan kevätkaudella 2015. Laadittu kokonaistarkastelu esittää lisärakentamisen potentiaalin Espoonlahden keskustassa. Lähtökohtana on ollut helmikuussa 2015 valmistunut Espoon kasvu ja maankäytön vaihtoehdot selvitys, jossa on arvioitu erilaisten Espoon kasvu- ja väestön sijoittumisskenaarioiden pohjalta metrovyöhykkeen eri asemanseutujen kasvumahdollisuuksia vuoteen 2050 mennessä. Selvitys pohjautuu koko metropolialueelle laadittuun maankäytön suunnitelmaan (MASU) ja siinä esitettyihin alueellisiin väestö- ja työpaikkaprojektioihin. Niissä varaudutaan siihen, että Espoossa on vuonna 2050 noin 400 000 asukasta ja kasvusta noin puolet eli noin 70 000 asukasta sijoittuu metron kasvukäytävään.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.04.2015 Sivu 2 / 2 Espoonlahden metroaseman välittömään läheisyyteen on tavoitteena saada noin 8 700 uutta asukasta ja 1 400 uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä noin 600 metrin vyöhykkeelle Espoonlahden metroasemasta. Espoonlahden keskustan kehittämisen ensimmäinen merkittävä vaihe on kauppakeskus Lippulaivan ja Espoonlahden metroaseman asemakaavan muutos, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi ehdotuksena nähtäville. Ehdotus on nähtävillä 30.3. 30.4.2015. Espoonlahden kokonaistarkastelun lähtöaineistona on ollut kaupunkisuunnittelulautakunnan 19.12.2007 ja kaupunginhallituksen elinkeino- ja työllisyysjaoksen 23.1.2008 linjaama Espoonlahden keskustan kehittämissuunnitelma Alueen kaupalliset mahdollisuudet Espoonlahden kaupallinen selvitys esiteltiin ja merkittiin tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnassa 26.11.2014. Espoonlahden keskustaan esitetään päivittäistavaran kaupan osalta nykyiseen tarjontaan kasvua vähintään 10 000 k-m 2 vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa kokonaisuudessaan noin 18 000 k-m 2 päivittäistavarakaupan kerrosalatarvetta, mikä tulee täytetyksi jo Lippulaivan laajennuksen myötä, kun sinne sijoittuu kaksi yli 5 000 k-m 2 :n ja yksi yli 2 000 k-m 2 :n hypermarket-kokoluokan päivittäistavarakauppa. Kaupan kysyntään vastataan myös Espoonlahdenkadulle ja Ulappakadulle mahdollistettavilla kivijalkamyymälätiloilla. Kaupalle tulee jättää riittävästi kasvuvaraa myös vuoden 2030 jälkeen ja osoittaa sijainti kokonaistarkastelussa. Mahdollinen kaupan lisäkerrosala vuoden 2030 jälkeen ei saa estää tai vaikeuttaa Espoonlahden keskustan rakentumista ennen sitä. Kaupan myöhempi laajentumisvara esitetään keskustan laidoille siten, että keskeisimpien alueiden tehokas asumispainotteinen maankäyttö on mahdollista toteuttaa valmiiksi riippumatta kauppahankkeiden aikatauluista jo vuosien 2016 2030 välillä. Kaupan kasvun paikat esitetään Kivenlahdentien ja Länsiväylän väliselle vyöhykkeelle sekä Maininkipuiston ja Espoonlahdenranta-kadun risteyksen länsipuolelle siten, että niihin voidaan rakentaa uutta liiketilaa tai nykyiset kaupan tilat voivat laajentua yli 5 000 k-m 2 :n päivittäistavaran kaupan yksiköiksi. Liikenteen ja erityisesti joukkoliikenteen toimivuuden vuoksi ei ole tarkoituksen mukaista ohjata kaikkea kauppaan ohjautuvaa liikennettä Espoonlahdenkadulle. Tämä tukee myös kävelypainotteisen metrokeskustan kehittämistä. Osa-alueittaiset tarkastelut Lippulaivan kortteli on esitetty kokonaistarkastelussa siinä muodossa ja niillä kerrosaloilla, kuin se on asemakaavan muutosehdotuksessa esitetty. Korttelin kokonaiskerrosalaksi muodostuu 80 800 k-m 2, joista kaupan osuus on 46 500 k-m 2 ja asumisen 29 800 k-m 2. Lippulaivan kortteli
Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.04.2015 Sivu 3 / 3 rakentuu todennäköisesti tarkastelualueesta ensimmäisenä, joten se myös määrittää osaltaan jatkossa muuta rakentamista. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen nähtäville 25.3.2015. Mårtensbron koulun kortteli on Espoonlahden keskustan kehittämisen kannalta erittäin tärkeä. Korttelia esitetään keskustamaiseksi suurkortteliksi. Jotta Espoonlahden keskustan kaupunkirakenne jatkuu luontevasti keskustan reunoille, tulee maantasokerroksiin ja paikoin myös ylempiin kerroksiin sijoittaa liike-, palvelu- ja työtiloja. Espoonlahdenkadun länsipäähän olisi hyvä saada toiminnallisesti tavanomaisesta asumisesta poikkeavaa sisältöä, esimerkiksi palveluasumista. Sen oheispalvelut, kuten ruokala-, kahvila- ja kuntoutuspalvelut sekä kokoontumistilat voivat olla myös muiden kuin asukkaiden käytössä. Mårtensbron kortteli on pinta-alaltaan suurin yhtenäinen kehitettävissä oleva osakokonaisuus Espoonlahden keskustan alueella. Kortteli toteutetaan toiminnoiltaan monipuoliseksi, keskustamaiseksi ja maamerkkimäiseksi. Korttelimitoitus mahdollistaa tehokkaiden pihakannen alaisten pysäköintilaitosten toteuttamisen. Mårtensbron korttelin kokonaisuuteen liittyy myös Ulappakadun itäpuolella oleva Kongsberginpuistoon liittyvä pienempi kortteli. Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti Mårtensbron asemakaavaehdotuksen valmisteluun 15.10.2013. Muita kokonaistarkastelun osa-alueita ovat Maininkipuisto (kaupungin omistama), ns. Yrityspuiston alue (kaupungin ja Asuntosäätiön omistama), Länsiväylän ja Kivenlahdentien välinen vyöhyke (kaupungin ja yksityisten omistama, Ulappatorin itäreuna ja Espoonlahdenkadun etelä- ja itäpääty sekä Ankkurin kiinteistö (Espoonlahden vanha liiketalo) ja siihen liittyvä toteuttamaton kaupungin Y-tontti. Espoonlahden kokonaistarkasteluun ei ole otettu mukaan Amiraalinmäkeä, eikä sen itäpuolisia 2000-luvun alkupuolella rakentuneita asuinkortteleita, vaikka ne sijoittuvatkin 600 metrin vyöhykkeelle metroasemasta. Myös osa Länsiväylää reunustavasta vyöhykkeestä on tässä vaiheessa jätetty tarkastelun ulkopuolelle, mikä on tulevaisuudessa täydennysrakentamisen potentiaalina. Julkinen tila, jalankulku- ja pyöräily-yhteydet ja viherympäristö Toimivan ja viihtyisän keskustan aikaan saamiseksi tarvitaan laaja ja laadukas jalankulku- ja pyöräily-ympäristö. Espoonlahdenkadun, Ulappatorin ja Lippulaivan aluetta kehitetään kivijalkakauppojen jalankulkukaupungiksi. Monipuoliset jalankulku- ja polkupyöräreitit mahdollistavat houkuttelevien ja toiminnallisesti erilaisten kaupunkitilojen ja aukioiden muodostumisen verkoston sisälle. Rakennettu kaupunkitila on toiminnallisesti monipuolinen ja korkealuokkainen. Erityisesti Espoonlahdenkatu ja siihen liittyvien yhteyksien asema painottuu verkostossa. Espoonlahdenkadun jalankululle ja pyöräilylle tarkoitetut vyöhykkeet mitoitetaan riittävän leveiksi siten, että ne muodostuvat houkutteleviksi jalankulku- ja oleskelupaikoiksi.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.04.2015 Sivu 4 / 4 Tehokkaaseen kaupunkikeskustaan ei voida sijoittaa laajoja puistoalueita, joten tärkeää on kehittää laadullisesti pienempiä puistoja ja julkisen tilan alueita, jotka linkittyvät toisiinsa kaupunkitilojen sarjoiksi. Kirjasto- ja kulttuuritila Kokonaistarkastelu sisältää vaihtoehtoisia paikkoja kirjasto- ja kulttuuritilojen sijoittamiseksi. Lippulaivan kaavaehdotuksen mukaisen sijainnin lisäksi vaihtoehtoina on esitetty Ulappatorin itäpuolinen puistoalue sekä Espoonlahdenreitin ja kirkon vieressä oleva rakentamaton Y-tontti. Tilakeskuksen tilaamaan aluekirjaston vaihtoehtojen selvitykseen on annettu lähtömateriaaliksi tarkastelu, johon on liitetty kaikki sivistystoimen kahdeksan alustavaa aluekirjaston sijaintivaihtoehtoa. Kulttuurilautakunta ei ole vielä tehnyt päätöstä tulevan aluekirjaston ja kulttuuritilan sijoituspaikasta. Työpaikat Työpaikat ovat pääsääntöisesti kaupan ja palvelualojen työpaikkoja. Perinteiset toimistotyöpaikat on luontevinta sijoittaa sellaisille alueille, joille ei voida sijoittaa asumista, kuten Länsiväylän ja Kivenlahdentien väliselle vyöhykkeelle. Myös metroaseman ja Lippulaivan läheisyyteen on hyvä osoittaa harkitusti paikkoja työpaikkarakentamiselle, siten että ne voivat toteutua omassa aikataulussaan ja ne voidaan tarpeen vaatiessa muuttaa joustavasti myös asumiskäyttöön, mikäli kysyntää ei tule. Uusista työpaikoista noin 75 % on kaupan- ja palvelualan työpaikkoja. Espoonlahden kokonaistarkastelussa esitetään arvio toteutusvaiheista aikajänteellä 2015 2050. Kokonaistarkastelua tarkennetaan ja pidetään ajan tasalla jatkossa sitä mukaa kuin erilliset kaavahankkeet etenevät. Toteutus ja taloudellisuus Kokonaistarkastelun ratkaisut ovat suuntaa-antavia ja alustavia. Jatkossa asemakaavoituksen yhteydessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratkaisuja esimerkiksi pysäköinnin ja rakennusmassoittelun toteuttamiseksi. Todennäköisesti alueen rakentuminen alkaa kauppakeskus Lippulaivan laajennuksesta ja siihen liittyvästä asuntorakentamisesta. Mårtensbron korttelit lähtenevät myös rakentumaan alkuvaiheessa. Alueen kaavataloutta seurataan kokonaisuutena eri suunnitteluvaiheissa
Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.04.2015 Sivu 5 / 5