SUOMALAISEN PAINOALAN TILA JA KEHITYS VUONNA 2010 Suomalaisen painoalan päämarkkina-alue on kotimaassa ja valtaosa toimialan yrityksistä on edelleen puhtaasti kotimarkkinoilla toimivia pieniä, alle viisi henkilöä työllistäviä, mikroyrityksiä. Toimialan yritysten kansainvälistyminen ei ole edennyt toivotulla tavalla ja merkittävää vientiä harjoittavien yritysten määrä on pysynyt pienenä. Toimialalle on kuitenkin osittain myös vientiä silmällä pitäen rakennettu tuotantokapasiteettia, jota vientivaikeuksien myötä on yritetty täyttää kotimaisilla töillä. Tätä kautta painotuotteiden vientivaikeuksien vaikutukset ovat heijastuneet myös pelkästään kotimarkkinoilla toimivien, erityisesti keskisuurten, painojen toimintaedellytyksiin. Toimialan ylikapasiteetti on johtanut siihen, että valtaosa painoalan yrityksistä on keskittynyt epäterveeseen hintakilpailuun, joka vahvistaa toimialan polarisaatiokehitystä. Jo pitkään on ennustettu, että toimialalla todennäköisesti pärjäävät pienet, erikoistuneet toimijat ja suuret, vakavaraiset kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä toimivat yritykset. Nykyisessä tilanteessa on kuitenkin merkkejä myös siitä, että markkinoille mahtuu myös joukko hyvämaineisia palvelun laatuun, juostavuuteen ja luotettavuuteen panostavia keskisuuria kirjapainoja. Painotuotteiden kauppatase pysyi selvästi alijäämäisenä Suomalaisten painojen viime vuosien vaikeudet vientimarkkinoilla jatkuivat edelleen. Vuonna 2008 viennin arvo 1 oli 264,9 miljoonaa euroa, josta se romahti 35 prosenttia ja oli vain 170,9 miljoonaa euroa vuonna 2009. Taloudellisen tilanteen parantumisesta huolimatta painotuotteiden viennin arvo kasvoi vuonna 2010 vain 0,9 prosenttia 172,4 miljoonaan euroon. Painotuotteiden tuonnin sen sijaan kasvoi 7,5 prosenttia hieman alle 180 miljoonasta eurosta lähes 193 miljoonaan euroon. Vuonna 2009, ensimmäisen kerran sitten vuoden 1977, negatiiviseksi kääntynyt 1 Tulliryhmä 49 yhteensä. Tavaroiden tilastointi perustuu EU:n yhdistettyyn tavaranimikkeistöön (Combined Nomenclature, CN). Vienti tilastoidaan määrämaittain FOB-arvon ("free on board") mukaan ja tuonti alkuperämaittain CIF-arvon ("cost, insurance and freight") mukaan.
painotuotteiden kauppataseen alijäämä kasvoi viime vuonna 8,6 miljoonasta eurosta 20,6 miljoonaan euroon. Painotuotteiden kauppatase on vuosikymmenessä painunut hieman yli 200 miljoonaa euroa ylijäämäisestä selvästi alijäämäiseksi. Viime vuonna painotuotteiden vienti tonneissa mitattuna kasvoi 5,6 prosenttia 78 998 tonnista 84 382 tonniin. Talouden osittaisesta elpymisestä huolimatta painoalan yritysten vientinäkymät ovat edelleen varsin haasteelliset. Toimialalla on edelleen runsaasti ylikapasiteettia ja monet suurimmista vientipainoista ovat irtisanoneet työntekijöitä. Samanaikaisesti painoviestintään käytettävät mainospanostukset eivät kasva muun mainonnan mukana. Tämä heijastuu väistämättä myös painojen toimintaympäristöön ja -edellytyksiin lähitulevaisuudessakin. Suomalaisen painoalan tärkeimmät ulkomaiset vientimarkkinat ovat perinteisesti olleet maantieteellisesti lähellä olevat Pohjoismaat ja Venäjä. Painotuotteiden viennin maakohtaisessa rakenteessa ei ole viimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtunut merkittäviä siirtymiä eikä suomalaisille painotuotteille ole pystytty avaamaan merkittäviä uusia kasvavia vientimarkkinoita, jotka olisivat korvanneet perinteisillä vientimarkkinoilla menetettyjä markkinaosuuksia. Painotuotteiden viennin kehityksessä oli edelleen huolestuttavia piirteitä. Suomen painotuotteiden viennin arvo, ei taloudellisen tilanteen parantumisesta huolimatta, kääntynyt kasvuun (-0,3 %). EU:n jäsenmaiden ja Norjan painotuotteiden viennin arvon kasvun keskiarvo oli 9,2 prosenttia ja mediaani 3,6 prosenttia. Pohjoismaista sekä Tanskan (4,7 %) että erityisesti Ruotsin (16,4 %) painotuotteiden viennin arvo kasvoi vuonna 2010. Eräs mielenkiintoinen seikka on myös se, että parantuneesta taloudellisesta tilanteesta huolimatta Saksan painotuotteiden viennin arvo laski vajaan prosentin verran. Painoalan toisen mahtimaan, Ison-Britannian painotuotteiden viennin arvo kasvoi vajaat 5 prosenttia. Baltian maista Viron painotuotteiden viennin arvo kasvoi 22,2 prosenttia, Liettuan 42,5 prosenttia ja Latvian 81,9 prosenttia.
Luxembourg Kreikka Norja Portugali Slovenia Tsekin tasavalta Saksa Espanja Suomi Bulgaria Ranska Itävalta Belgia Iso-Britannia Tanska Slovakia Kypros Italia Alankomaat Ruotsi Unkari Viro Romania Irlanti Liettua Latvia Malta Poland -21,6-13,2-6,1-4,9-4,7-2,8-0,6-0,5-0,3 2,7 2,8 3,0 n/a n/a 3,3 3,8 4,7 7,8 8,6 9,6 11,4 16,4 21,4 22,2 24,3 27,0 42,5 81,9 Kuvio 1. Painotuotteiden viennin arvon kehitys EU 27-maissa 2009 2010 (Lähde: United Nations Commodity Trade Statistics Database) 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 % 35 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30-35 -40 * Vaihtokursseina on käytetty vuosien 2009 ja 2010 Yhdysvaltain dollarin keskikursseja Painotuotteiden vientinäkymät ovat erittäin haasteelliset, sillä suomalaiset painot joutuvat taistelemaan yhä enemmän asemistaan sekä paikallisten että kolmansista maista tulevien toimijoiden kanssa kaikilla perinteisillä vientimarkkinoillaan. Yksi toimialan suurista haasteista onkin se, miten kansainvälisessä kilpailussa voidaan pärjätä. Ulkomaankauppatilaston mukaan painotuotteiden vienti kasvoi kuluvan vuoden tammi-heinäkuun välisenä aikana 8,6 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vastaavana ajanjaksona painotuotteiden tuonti sen sijaan laski 6,4 prosenttia. Tämä merkitsi sitä, että painotuotteiden kauppatase oli vuoden 2011 tammi-heinäkuussa enää noin 311 000 euroa alijäämäinen. Viime vuonna painotuotteiden kauppatase oli vastaavana ajanjaksona jo yli 15 miljoonaa euroa alijäämäinen. Halvemman kustannustason maissa toimivat painot kohdistavat kuitenkin yhä enemmän omia markkinointipanoksiaan myös Suomen markkinoille.
Vaikeuksista huolimatta konkurssien määrä jäi viime vuonna selvästi odotettua vähäisemmäksi. Toimialalla on vuosien 2003 ja 2010 välisenä aikana ollut keskimäärin 24 konkurssia vuodessa. Näiden konkurssien kautta hieman alle 200 työntekijää on vuosittain menettänyt työpaikkansa. Viime vuonna konkurssien määrä laski 31:stä 21:een 2. Konkurssiyritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä kuitenkin nousi 132 henkilöstä 154 henkilöön. Voidaankin sanoa, että viime vuonna tapahtuneet konkurssit koskettivat lähinnä toimialan pieniä yrityksiä. Edellisen, 1990-luvun alkupuolen, laman aikana graafisen alan yritysten konkurssien määrä nousi noin 160 kappaleeseen kolmena vuotena peräkkäin ja alan työttömyys oli korkeimmillaan vuonna 1994 vajaat 20 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan painoalan työttömyysaste on koko kuluvan vuoden ajan pysynyt hyvin lähellä 1990-luvun alkupuolen laman tasoa eli 20 prosenttia. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2011 Suomessa pantiin kaiken kaikkiaan vireille 2 862 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 13 759, mikä on noin 1 100 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Viimeisimmän saatavilla olevan tiedon mukaan tammi-elokuun 2011 välisenä aikana haettiin vain kolme painamista ja siihen liittyvää palvelua harjoittavaa yritystä konkurssiin. Nämä yritykset työllistivät yhteensä 7 henkilöä. Toimialan kokonaishenkilöstömäärä laskee edelleen Huolimatta painokoneiden kehittymisestä ja automaation lisääntymisestä on painamisessa ja siihen liittyvissä palveluissa työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrän välinen suhde pysynyt lähes muuttumattomana 1990-luvun puolivälistä lähtien. Painamista ja siihen liittyviä palveluita harjoittavissa yrityksissä kolme neljäsosaa henkilökunnasta on työntekijöitä ja yksi neljäsosa toimihenkilöitä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2009 toimialan kokonaishenkilöstömäärä laski noin 9 prosenttia ja oli enää 10 054 henkilöä. Vuoden 2010 aikana painoalalla käytiin edelleen melko runsaasti yt-neuvotteluja eikä irtisanomisiltakaan vältetty. Toimialan 2 Uuden tilastollisen toimialaluokituksen TOL 2008 toimialaluokka 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut.
kokonaishenkilöstömäärä on todennäköisesti vuoden 2010 aikana paininut jo laskenut selvästi alle 10 000 henkilön. Painojen liikevaihdot pysyivät edelleen laskussa Painojen liikevaihdon muutosprosentin mediaani pysyi vuonna 2010 edelleen negatiivisena 3. Painojen liikevaihdon muutosprosentin mediaani oli -1,8 4 prosenttia ja noin 60 prosentilla painoista liikevaihto pieneni viime vuonna 5. Painojen liikevaihdon muutosprosentin yläkvartiili nousi jo 7,1 prosenttiin. Toisaalta on muistettava, että pelkkä liikevaihdon kasvattaminen ei ole itseisarvo vaan liikevaihdon kasvattamisen olisi myös tapahduttava kannattavasti. Painoalan eri alatoimialojen liikevaihdon muutosprosentin mediaanin kehityksessä oli myös jonkin verran eroja. Vuonna 2010 arkkipainojen liikevaihdon muutosprosentin mediaani oli -1,4 prosenttia. Heatset - rotaatiopainoista puolet pystyi kasvattamaan liikevaihtoaan ja huonoimmalla neljänneksellä liikevaihdon pudotusta tuli vähintään 13 prosenttia. Heatset -rotaatiopainojen liikevaihtojen kehitykseen on vaikuttanut sekä kotimaisen kysynnän heikkeneminen että merkittävät vaikeudet vientimarkkinoilla. Coldset -rotaatiopainojen liikevaihdot laskivat viime vuonna edelleen jonkin verran, sillä liikevaihdon muutosprosentin mediaani oli -5,2 prosenttia ja lähes kaikkien rotaatiopainojen liikevaihto pieneni. Arvioitaessa coldset-rotaatiopainojen liiketaloudellista menestystä ja kehitystä on huomioitava se tosiasia, että merkittävä osa suomalaisista sanomalehdistä painetaan edelleen coldset-rotaatiopainoissa, joita ei ole eriytetty omaksi yhtiökseen. Niiden liiketoiminta on kustannustoiminnan 3 Syyskuussa 2011 julkaistujen Tilastokeskuksen Teollisuuden alue- ja toimialatilaston ennakkotietojen mukaan painamisen ja siihen liittyvien palveluiden (TOL2008 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut) kokonaisliikevaihto laski 2,6 prosenttia ja tuotannon jalostusarvo pieneni 3,1 prosenttia. 4 Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2010. 5 Tilastokeskuksen teollisuuden alue- ja toimialatilaston ennakkotietojen mukaan alan (TOL 181) tuotannon bruttoarvo laski viime vuonna 4,2 prosenttia. Koko teollisuuden tuotannon arvo nousi vuonna 2010 hieman yli 10 prosenttia.
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010-18,4-10,3-4,6-6,3-7,4-0,2-2,0-2,6-4,0-4,5-5,2-2,6-2,9-0,3-1,7-1,4 0,9 0,4 0,0 2,6 0,4 1,4 0,6 2,1 3,0 2,4 1,1 4,2 3,5 4,0 5,2 4,3 3,8 5,2 12,2 15,1 alla ja ne harjoittavat sanomalehtien painamisen lisäksi esimerkiksi kaupallista suoramainontamateriaalin painamista. Kuvio 2. Painojen liikevaihdon muutosprosentin kehitys 1999 2010 (Lähde: Graafisen alan taloustilastot 2000-2010) 20 15 10 5 % 0-5 -10-15 -20-25 Heatset Coldset Arkkipainot Mediamainonta kääntyi jälleen kasvuun Painoviestinnän kehitys viimeisten yli viidenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut oloissa, joita leimaa mediamainonnan ja mainostulojen huomattava kasvu. Uusien medioiden syntymisen myötä painoviestintä on menettänyt asemiaan, mutta vielä viime vuonnakin painettujen medioiden osuus oli edelleen yli puolet (58,0 %) ja sähköisten medioiden yksi kolmasosa (42,0 %). Suomessa painoviestinnän osuus mediamainonnasta on edelleen selvästi suurempi kuin globaalissa mediaympäristössä, jossa televisiomainonnan volyymi yksistään ohitti painoviestinnän volyymin jo vuonna 2002. Tämän jälkeen ero on jatkuvasti kasvanut televisiomainonnan hyväksi.
Markkinointiviestinnän määrä -selvityksen mukaan markkinointiviestinnän määrä Suomessa vuonna 2010 oli 3 223 miljoonaa euroa. Tämä oli 4,6 prosenttia eli noin 142 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna, mutta vielä selvästi vähemmän kuin vuonna 2008 (noin 3,6 miljardia euroa). Markkinointiviestinnän panostuksista noin kaksi viidesosaa (41,8 %) on mediamainontaa. Tämä oli hieman suurempi osuus kuin vuonna 2009, mutta tulevaisuudessa yhä suuremman osan markkinointiviestinnän investoinneista ennustetaan kohdistuvan muihin keinoihin kuin mediamainontaan. Muista markkinointiviestinnän keinoista suurin oli suoramarkkinointi. Suoramarkkinointiin käytettiin vuonna 2010 noin 713 miljoonaan euroa eli 22,1 prosenttia koko markkinointiviestinnästä. Vuonna 2008 TNS Gallup Oy uudisti Mediamainonnan määrä tutkimustaan vastaamaan paremmin nykyistä mediakenttää. Verkkomediamainontaan lisättiin banner- ja luokitellun verkkomainonnan ohella myös sähköiset hakemistot ja hakusanamainonta. Painetut hakemistot otettiin mukaan uutena ryhmänä ja kaupunki- ja noutopistelehtien tiedonkeruuta laajennettiin. Vuodesta 2008 eteenpäin Mediamainonnan määrä tutkimuksen luvut eivät siis ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa. Mediamainonnan määrä ilman suunnittelu- ja tuotantokustannuksia kasvoi 4,8 prosenttia 1 347 miljoonaan euroon vuonna 2010. Valtakunnallisella tasolla mainontaan käytetyn rahamäärän alueelliseen jakautumiseen vaikuttaa sekä päätöksentekotaso että mainonnan jakautuminen eri medioihin. Alueellisesti mainosmedioiden tuottoihin ja kannattavuuteen vaikuttavat kaikkein eniten alueen taloudellinen kokonaisaktiviteetti ja sen kehitys sekä eri mainosvälineiden välinen kilpailu. Paikallisten medioiden mainostuottoihin vaikuttaa sekä mainonnan kokonaismäärä alueella että alueellinen kilpailutilanne. Tämä kaksoisvaikutus toimii sekä positiivisen että negatiivisen markkinakehityksen kautta. Kasvavien markkinoiden vallitessa mainostajien keskinäinen kilpailu kasvaa, mikä vahvistaa paikallisten mainosvälineiden neuvotteluasemaa suhteessa mainostajiin. Tällaisessa tilanteessa mainosvälineet hyötyvät paitsi kasvavista kokonaismarkkinoista, myös asiakkaiden keskinäisen kilpailun tuomasta
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 hinnan-noususta. Laskevilla markkinoilla vaikutus on samanlainen, mutta saattaa yksittäisen mainosvälineen osalta olla jyrkempi. Valtakunnallisesti ja osin myös alueellisesti mainonnan määrään mainosvälineittäin ja maakunnittain vaikuttaa jonkin verran eri tuoteryhmien suhteellisten osuuksien muutos mainonnan kokonaispanostuksissa. Tällaista muutosta edustaa esimerkiksi mainonnan kasvu vapaa-aika- ja urheilutuotteissa, joiden mainonnan kasvu on lähes kokonaan kohdentunut valtakunnallisiin medioihin. Jonkin verran mainonnan kohdentumiseen vaikuttaa myös aikajänne, jolla mainostajat haluavat tuloksia mainonnastaan. Tavoiteltaessa myynnillisiä tuloksia lyhyemmällä aikavälillä ovat käytetyt mainosvälineet erilaisia kuin panostaessa strategiseen mainontaan. Kaupan keskittyminen ja ketjuuntuminen lisää myös pyrkimyksiä mainonnan tehokkuusetujen etsimiseen keskitettyjen mainosstrategioiden ja sopimusten avulla. Kuvio 3. Mediamainonnan jakautuminen eri medioihin 1980 2010 (Lähde: TNS Gallup Oy) 100% 90% 80% 70% 3 3 3 2 2 3 2 3 3 3 3 0 3 3 3 3 3 4 1 4 4 4 4 4 2 5 3 3 4 3 3 4 4 4 4 4 2 4 4 2 3 3 4 3 3 4 3 4 4 4 4 16 16 17 16 16 15 4 4 15 15 14 14 14 16 19 19 20 22 22 22 21 20 19 18 19 19 20 19 20 17 16 16 16 14 13 13 12 12 11 11 11 11 13 13 14 15 16 17 17 16 16 17 17 16 9 9 10 8 8 10 13 15 3 3 4 4 18 18 60% 16 16 19 20 50% 14 14 12 11 40% 30% 65 66 65 66 67 69 69 68 70 69 67 66 63 61 60 58 57 56 56 57 57 56 55 55 55 54 53 20% 48 46 43 42 10% 0% Sanoma- ja ilmaislehdet Aikakauslehdet Televisio Radio Verkkomedia Muut
* Vuonna 2008 TNS Gallup Oy uudisti Mediamainonnan määrä tutkimustaan, jonka seurauksena vuosien 2007 ja 2008 jakaumat eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien eri medioiden osuuksien osalta. Nykyisessä tutkimuksessa kokonaismediamainonta jakautuu useampaan lohkoon kuin aikaisemmin. Vuosien 2007, 2008 ja 2009 osalta ryhmä Muut sisältää myös painetut hakemistot. Siitä huolimatta, että sanomalehtimainonnan kehitys jäi jälkeen mainonnan kokonaiskehityksestä, käytettiin siihen edelleen hieman yli 36 prosenttia mediamainonnasta. Kuvio 4. Mediamainonnan jakautuminen eri medioihin 2010 (Lähde: TNS Gallup Oy) Verkkomedia 15,3 % Radio 3,9 % Elokuva 0,2 % Ulko- ja liikennemainonta 2,9 % Sanomalehdet 36,1 % Televisio 19,7 % Painetut hakemistot 5,1 % Aikakauslehdet 11,4 % Kaupunki- ja noutolehdet 5,4 % Television osuus mediamainonnasta on pysytellyt noin viidenneksessä viimeiset puolitoista vuosikymmentä. Vuonna 2010 televisiomainonnan osuus oli 19,7 prosenttia. Aikakauslehtiin käytetty mainonta laski edelleen 2,2 prosenttia ja niiden osuus mediamainonnasta laski 11,4 prosenttiin.
Aikakauslehtien joukossa suurimpia häviäjiä olivat yleisölehdet (-3,3 %). Sen sijaan asiakaslehdet pystyivät kasvattamaan (0,5 %) hieman mainostulojaan. Suurin voittaja mediamainontamarkkinoilla oli verkkomediamainonta, jonka määrä kasvoi 14,7 prosenttia ja sen osuus nousi jo 15,3 prosenttiin. Verkkomediamainonnassa kasvua tapahtui erityisesti display- ja luokitellussa verkkomainonnassa (28,5 %). Hakusanamainonnassa ja sähköiset hakemistot kasvoivat 4,1 prosenttia. Vuoden 2011 tammi-elokuussa TNS Media Intelligencen seurannassa olevissa medioissa mainostettiin 10,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Varsinaisten sanomalehtien euromääräinen muutos oli 6,8 prosenttia, kaupunki- ja nouto-pistelehtien 7,4 prosenttia ja aikakauslehtien 4,6 prosenttia. Televisiomainonta kasvoi 11,9 prosenttia. Tämän hetkisestä kehityksestä näyttäisi edelleen hyötyvän erityisesti verkkomediamainonta, joka kasvoi vastaavana ajanjaksona lähes 30 prosenttia (29,4 %). Ennustukset mainonnan kehityksestä eivät lupaa dramaattisista muutoksia markkinointiviestinnän kokonaispanostuksiin ensi vuonna. Mainostajien Liiton elokuussa 2011 toteuttaman Mainosbarometrin saldoluku oli 16. Sen mukaan 32 prosenttia yrityksistä aikoi lisätä mainostamista ensi vuonna. Vajaa viidennes yrityksistä (17 %) yrityksistä oli edelleen vähentämässä mainospanostuksiaan kuluvan vuoden aikana. Sanoma- ja aikakauslehtimainonnan merkittävää piristymistä ei vieläkään ole odotettavissa, vaan niiden näkymät ovat entisestään synkistyneet. Sanomalehtien saldoluku oli -31 ja aikakauslehtien -9. Painotuotteiden hintojen ja kysynnän kehitys pitää kannattavuuden parantamisen haasteellisena Painojen varsinaisen toiminnan kannattavuutta mittaavan käyttökateprosentin pitkän aikavälin trendi on laskeva. Keskeisin syy tähän on painotuotteiden negatiivinen hintakehitys. Vuodesta 2002 vuoteen 2007 painojen käyttökateprosentin mediaani pysyi 10 prosentin tietämillä. Vuonna 2009 painojen käyttökateprosentin mediaani laski 7,3 prosenttiin, josta se viime vuonna nousi vain hieman 7,9 prosenttiin. Toimialan
parhaimman neljänneksen käyttökateprosentti on viime vuosina ollut yli 15 prosenttia ja viime vuonnakin se pysyi 13,6 prosentissa. Vastaavana ajankohtana painojen käyttökateprosentin alakvartiili on ollut koko ajan laskussa, mutta viime vuonna se nousi hieman 1,3 prosentista 2,5 prosenttiin. Painojen käyttökateprosentin alakvartiili on kuitenkin edelleen erittäin alhainen. Arkkipainojen käyttökateprosentin mediaani nousi 6,8 prosentista 7,5 prosenttiin eli niiden varsinaisen toiminnan kannattavuus parani aavistuksen verran. Arkkipainojen parhain neljännes pääsi kohtuulliseen hieman yli 13 prosentin käyttökatteeseen. Heatset -rotaatiopainoilla tilanne kehittyi samaan suuntaan, sillä käyttökateprosentin mediaani nousi 6,4 prosentista 7,1 prosenttiin. Coldset -rotaatiopainoilla tilanne oli hieman erilainen, sillä liikevaihdon jatkuneesta pienenemisestä huolimatta niiden varsinaisen toiminnan kannattavuus pysyi edelleen hyvänä. Coldset - rotaatiopainojen käyttökateprosentin mediaani oli selvästi muita painoalan yritysryhmiä parempi eli 17,5 prosenttia. Coldset rotaatiopainojen varsinaisen toiminnan kannattavuudessa on edelleen suuria eroja. Parhaimman neljänneksen käyttökateprosentti oli viime vuonnakin lähes 25 prosenttia. Huonoimman neljänneksen käyttökateprosentti jäi viime vuonna pienestä noususta huolimatta 10,9 prosenttiin. Yrityksen toimintaa voidaan pitää kannattavana vain jos yrityksen nettotulos on positiivinen. Nettotuloksen riittävyys ja vaadittava vähimmäistaso määräytyvät muun muassa pääomanrakenteen vahvistamispyrkimysten ja voitonjakotavoitteiden mukaan. Vuonna 2010 painojen nettotulosprosentin mediaani oli vain 0,9 prosenttia eli painojen kannattavuus parani haasteellisesta johtuen vain hieman. Kaksi viidestä painosta oli viime vuonna tappiollisia. Painojen kannattavin neljännes teki kuitenkin vuonna 2010 kohtuullista tulosta, sillä painojen nettotulosprosentin yläkvartiili oli 4,9 prosenttia. Toimialan huonoimmassa neljänneksessä toiminta oli edelleen selvästi tappiollista, sillä nettotulosprosentin alakvartiili oli -3,9 prosenttia. Arkkipainojen nettotulosprosentin mediaani nousi 0,2 prosentista 0,7 prosenttiin vuonna 2010. Arkkipainojen kannattavimman neljänneksen tulos oli kohtuullinen, sillä nettotulosprosentin yläkvartiili oli 4,0 prosenttia. Arkkipainojen huonoiten kannattavassa neljänneksessä toiminta on
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010-1,3-0,5-0,5-0,1 0,1 0,1 0,2 1,2 0,8 0,7 1,4 1,6 1,6 1,3 1,3 2,2 2,4 2,8 1,7 1,8 1,7 2,2 2,9 2,9 2,9 3,1 2,8 2,5 2,8 3,1 3,9 6,8 6,8 8,9 8,6 8,3 edelleen selvästi tappiollista, sillä nettotulosprosentin alakvartiili oli -4,5 prosenttia. Vuosina 2006 ja 2007 heatset -rotaatiopainojen nettotulosprosentin mediaani oli juuri ja juuri positiivinen (0,1 %). Vuonna 2008 nettotulosprosentin mediaani nousi tyydyttävään 3,1 prosenttiin. Vuonna 2009 heatset -rotaatiopainojen nettotulosprosentin painui negatiiviseksi (-0,1 %), josta se viime vuonna laski edelleen -0,5 prosenttiin. Heatset -rotaatiopainojen kannattavimman neljänneksen nettotulosprosentti oli vähintään 4,3 prosenttia. Vuonna 2010 coldset rotaatiopainojen nettotulosprosentin mediaani oli edelleen hyvä eli 8,3 prosenttia. Coldset -rotaatiopainojen menestyneimmän neljänneksen kannattavuus oli erittäin hyvä, sillä nettotulosprosentin yläkvartiili oli 10,6 prosenttia. Vain muutama coldset -rotaatiopaino oli tappiollinen viime vuonna, sillä nettotulosprosentin alakvartiilikin nousi 1,7 prosenttiin. Kuvio 5. Painojen nettotulosprosentin kehitys 1999 2010 (Lähde: Graafisen alan taloustilastot 2000-2010) 10 8 6 4 % 2 0-2 -4 Heatset Coldset Arkkipainot
Vakavaraisuuden puuttuminen monen painon ongelmana Painojen pääomarakenne oli pitkään hitaasti vahvistumassa. Vuonna 2007 painojen omavaraisuusasteen mediaani kääntyi kuitenkin uudelleen hienoiseen laskuun ja vuonna 2008 kirjapainojen omavaraisuusasteen huononeminen kiihtyi ja se putosi jälleen selvästi alle hyvänä pidettävän 40 prosentin rajan (31,3 %). Painojen heikko pääomarakenne on seurausta toimialalle tyypillisistä suurista investoinneista sekä viime vuosina heikentyneestä kannattavuudesta. Vuonna 2009 painojen omavaraisuusasteen mediaani kääntyi kuitenkin uudelleen hienoiseen nousuun, joka jatkui myös vuonna 2010. Painojen omavaraisuusasteen mediaani oli 35 prosenttia. Viime vuosina tapahtuneen pääomarakenteen vahvistumisen syynä lienee ensisijaisesti ollut investoinneista pidättäytyminen, sillä painojen keskimääräinen kannattavuushan on edelleen melko huono. Painoalan vakavaraisimman neljänneksen omavaraisuusaste on viimeiset pari kolme vuotta ollut jo yli 60 prosenttia ja vuonna 2010 se nousi 65,7 prosenttiin. Vastaavana ajankohtana painojen omavaraisuusasteen alakvartiili on ollut vain hieman yli 10 prosenttia. Vuonna 2010 painoalan omavaraisuusasteen alakvartiili pysyi edelleen selvästi heikolla, alle 20 prosentin tasolla, sillä se oli vain 9,5 prosenttia. Vakavaraisuuden puute onkin edelleen uhka yli kolmannekselle painoista (36,5 %), sillä alhainen omavaraisuusaste heikentää yrityksen tappionsietokykyä ja mahdollisuuksia selviytyä haasteellisesta taloustilanteesta. Arkkipainojen omavaraisuusasteen mediaani oli pitkään vajaat 25 prosenttia eli tyydyttävä. Vuosina 2006 ja 2007 arkkipainojen omavaraisuusasteen mediaani nousi 35 prosenttiin. Vuonna 2009 omavaraisuusasteen mediaani oli 33,1 prosenttia, josta viime vuonna painui hieman 29,6 prosenttiin. Pääomarakenteeltaan heikoimpien arkkipainojen omavaraisuusaste on sen sijaan pysynyt heikolla tasolla jo pitkän aikaa ja kahdelle viidestä (41,9 %) arkkipainoista heikko pääomarakenne on edelleen todellinen riskitekijä. Arkkipainojen vakavaraisimman neljänneksen omavaraisuusaste on viime vuosina taas ollut 60 prosentin tasolla, joten niiden vakavaraisuus on kunnossa. Viime vuonna arkkipainojen omavaraisuusasteen mediaani oli 64,9 prosenttia. Heatset -rotaatiopainojen omavaraisuusasteen mediaani laski vuonna 2008 ensimmäisen kerran tällä vuosituhannella alle 30 prosentin. Viime
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 vuonna omavaraisuusasteen mediaani pysyi parin edellisen vuoden tasolla ja oli noin 30 prosenttia. Joka viidennen heatset -rotaatiopainon vakavaraisuus on huono. Coldset-rotaatiopainojen omavaraisuusasteen mediaani nousi hyvälle tasolle 6 vuonna 2005. Vuonna 2010 coldsetrotaatiopainojen omavaraisuusasteen mediaani pysyi edellisvuotisella tasolla ja oli 51,0 prosenttia. Kuvio 6. Painojen omavaraisuusasteen kehitys 1999 2010 (Lähde: Graafisen alan taloustilastot 2000-2010) 70 60 50 40 % 30 20 10 0 > 40 % = hyvä < 20 % = heikko Heatset Coldset Arkkipainot 6 Vuonna 2005 tapahtunut huomattava mediaanin nousu selittyy muutamien merkittävien sanomalehtipainojen yhtiöittämisellä.
Painojen tuottavuus junnaa paikoillaan Jalostusarvo saadaan, kun yrityksen käyttökatteeseen lisätään henkilöstökulut. Jalostusarvo kuvaa yrityksen toimintaansa varten hankkimien tavaroiden ja palveluiden avulla lopputuotteeseen synnyttämää lisäarvoa. Se kertoo, kuinka paljon yritys on omalla toiminnallaan, työntekijöidensä työpanoksella ja käytettävissään olevilla koneilla pystynyt lisäämään ostettujen aineiden ja ulkopuolisten palveluiden arvoa. Yrityksen pystyessä nostamaan jalostusarvoa merkitsee se yleensä kannattavuuden paranemista ja tehokkuuden lisääntymistä. Yleissääntönä voidaan pitää sitä, että mitä enemmän tuotteeseen liittyy palvelua, sitä suurempi on jalostusarvo. Jalostusarvo per palkat - tunnusluku taas kertoo yrityksen resurssien käytön tehokkuudesta, työvaltaisuudesta sekä taloudellisuudesta. Tarkasteltaessa painojen tuottavuuden kehitystä jalostusarvo per palkat tunnusluvun avulla voidaan todeta painoalan yritysten tuottavuuden kehityksen pitkäaikaisen trendin olevan laskeva. Tuottavuuden huono kehitys on seurausta ylikapasiteetin kiihdyttämästä painotuotteiden negatiivisesta hintakehityksestä, kysynnän hiipumisesta ja kustannusten noususta. Painoalan jalostusarvo per palkat tunnusluvun mediaani pysyi pitkään 1,3 tasolla. Vuonna 2007 jalostusarvo per palkat tunnusluvun mediaani alkoi laskea ja vuonna 2009 lasku jatkui edelleen 1,21:een. Viime vuonna jalostusarvo per palkat tunnusluvun mediaani nousi hieman 1,24:een. Painoalan yritysten jalostusarvo per henkilöstökulut tunnusluvun yläkvartiili taas on pysynyt noin 1,5 tasolla. Vuonna 2010 se oli 1,46. Jalostusarvo per henkilöstökulut tunnusluvun alakvartiili laski neljänä vuotena peräkkäin, mutta viime vuonna lasku onneksi pysähtyi ja tunnusluvun mediaani oli 1,05. Alakvartiilin taso on edelleen huolestuttavan alhainen, sillä tunnusluvun saadessa arvon 1 on kaikki yrityksessä tuotettu jalostusarvon lisäys kulunut henkilöstökustannusten kattamiseen. Jalostusarvon riittävää tasoa arvioitaessa on huomioitava, että jalostusarvolla joudutaan maksamaan henkilöstön työpanoksen lisäksi, vuokrat, korvaus vieraan ja oman pääoman käytöstä, lainojen lyhennykset sekä yrityksen kehittäminen. Painoalan yritysten henkilötuottavuus on alhaisempi kuin esimerkiksi kustantamisen puolella toimivien yritysten. Painoalalla tapahtunut tuotantotekniikan tehostaminen ei myöskään ole näkynyt henkilötuottavuuden merkittävänä kohoamisena,
vaan tehokkuuden parantamisella saavutetut säästöt ovat siirtyneet asiakkaille halvempina hintoina. Arkkipainojen jalostusarvo per palkat tunnusluvun mediaani on pysynyt vaajassa 1,3:ssä vuodesta 2002 lähtien. Viimeiset pari vuotta se on ollut hienoisessa laskussa ja vuonna 2010 se oli 1,20. Jalostusarvo per palkat tunnusluvun yläkvartiili on pysynyt vajaan 1,5 tasolla. Vuonna 2010 se oli 1,41. Henkilötuottavuuden alakvartiili on pääosin pysytellyt erittäin alhaisella noin 1,10 tasolla ja viime vuonna se oli vain 1,04. Näin alhaisen tuottavuuden yritysten mahdollisuudet oman toimintansa kehittämiseen ovat erittäin rajalliset tai olemattomat. Heatset -rotaatiopainojenkin tuottavuus laski selvästi vuosien 2003 ja 2007 välisenä aikana, jolloin jalostusarvo per palkat -tunnusluvun mediaani laski tasaisesti 1,49:sta vajaaseen 1,29:een. Vuonna 2009 heatset - rotaatiopainojen tuottavuus jalostusarvo per palkat -tunnusluvulla mitattuna laski 1,27:een, josta se viime vuonna nousi hieman 1,31:een. Jalostusarvo per palkat -tunnusluvun alakvartiili sen sijaan laski edelleen ja oli vain 1,03. Henkilötuottavuudeltaan parhaimmankin neljänneksen heatset - rotaatiopainojen tuottavuus on laskenut selvästi 2000-luvulla. Vuosituhannen taitteessa jalostusarvo per palkat tunnusluvun yläkvartiili oli vielä 2, kun se viime vuonna oli enää 1,50. Coldset-rotaatiopainojen jalostusarvo per palkat -tunnusluvun mediaani on vuonna 2005 tapahtuneiden yhtiöittämisten jälkeen pysynyt hyvällä noin 1,9 tasolla. Viime vuonna se kuitenkin laski selvästi, mutta se oli edelleen hyvällä tasolla (1,71). Vuonna 2010 coldset-rotaatiopainojen henkilötuottavuuden alakvartiili nousi hieman 1,38:stä 1,41:een. Parhaimman neljänneksen tuottavuus oli jalostusarvo per palkat tunnusluvulla mitattuna edelleen selvästi yli 2.
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2006 2008 2009 2010 1,15 1,29 1,26 1,35 1,35 1,34 1,35 1,43 1,29 1,35 1,30 1,28 1,33 1,29 1,29 1,29 1,28 1,29 1,27 1,21 1,18 1,33 1,27 1,20 1,31 1,43 1,46 1,49 1,42 1,43 1,78 1,71 1,88 1,90 1,86 1,92 Kuvio 7. Painojen jalostusarvo per palkat -tunnusluvun kehitys 1999 2010 (Lähde: Graafisen alan taloustilastot 2000-2010) 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Heatset Coldset Arkkipainot Painojen kannattavuuden ja tuottavuuden hahmottamiseen voidaan käyttää ns. nelikenttämallia. Vaaka-akseli jakaa yritykset henkilötuottavuuden mediaanin perusteella kahteen ryhmään ja pystyakseli vastaavasti yritysten nettotulosprosentin mukaan kahteen eri ryhmään. Nelikentän alin vasen neljännes eli räme koostuu painoalan yrityksistä, joiden kannattavuus ja tuottavuus ovat heikkoja. Toimialalta poistuvat yritykset löytyvät todennäköisemmin juuri tästä ryhmästä. Neljännes (27 %) painoista sijoittui vuonna 2010 tähän ryhmään. Rämeeseen sijoittuneet 49 yritystä työllistivät 1 850 henkilöä ja niiden kokonaisliikevaihto oli noin 195,7 miljoonaa euroa. Nelikentän vasempaan yläneljännekseen eli pääoman hautausmaahan kuului 13 prosenttia painoalan yrityksistä. Pääoman hautausmaahan sijoittuvat yritykset ovat keskimääräistä paremmasta tuottavuudesta huolimatta tappiollisia. Pääoman hautausmaahan sijoittuneiden 22 painon kokonaisliikevaihto oli
vuonna 2010 noin 252,4 miljoonaa euroa ja ne työllistivät 1 500 henkilöä. Kaiken kaikkiaan kaksi viidestä (40 %) vuoden 2010 Taloustilastoon osallistuneista painoista oli tappiollisia ja niissä työskenteli kaikkiaan yli 3 100 henkilöä. Vuonna 2010 nelikentän oikeaan alakulmaan eli päiväkerhoon sijoittui noin joka neljäs painoalan yritys. Päiväkerhoon sijoittuvat yritykset ovat keskimääräistä alhaisemmasta tuottavuudestaan huolimatta kannattavia. Päiväkerhoon sijoittuneiden 42 yrityksen kokonaisliikevaihto oli noin 35 miljoonaa euroa ja ne työllistivät 410 henkilöä. Business-luokkaan eli oikeaan yläneljännekseen kuuluvien yritysten tuottavuus on keskimääräistä parempi ja niiden kustannusrakenne mahdollistaa tehokkaan ja kannattavan liiketoiminnan. Vuonna 2010 business-luokkaan kuului reilu kolmannes painoista (37 %). Business-luokkaan sijoittuneiden 66 yrityksen kokonaisliikevaihto oli lähes 394,5 miljoonaa euroa ja ne työllistivät hieman yli 2 000 henkilöä. Kirjapainojen henkilöstömäärällä, liikevaihdolla tai maantieteellisellä sijainnilla ei näyttäisi olevan tilastollisesti merkitsevää vaikututusta niiden sijoittumiseen nelikentässä.
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 8. Painojen sijoittuminen tuottavuus-kannattavuus-akselille 1999 2010 (Lähde: Graafisen alan taloustilastot 2000-2010) 100% 90% 80% 70% 45 % 39 % 40 % 41 % 38 % 40 % 38 % 39 % 44 % 42 % 41 % 37 % 37 % 60% 50% 40% 29 % 24 % 31 % 34 % 29 % 24 % 30 % 24 % 24 % 30 % 23 % 20 % 23 % 13 % 13 % 30% 20% 7 % 11 % 10 % 3 % 11 % 10 % 13 % 11 % 12 % 7 % 9 % 10% 19 % 26 % 19 % 23 % 22 % 26 % 19 % 26 % 20 % 21 % 27 % 30 % 27 % 0% Räme Pääoman hautausmaa Päiväkerho Business-luokka Painojen konkurssiuhka laski hieman vuonna 2010 Kirjapainoalan yritysten konkurssiherkkyyttä ja riskinsietokykyä vuonna 2010 on seuraavassa analysoitu kolmella eri tavalla. Ensimmäinen tapa on tarkastella koko kirjapainoalan ja sen alatoimialojen yritysten konkurssiherkkyyttä kuvaavan tilinpäätösanalyysin tunnusluvun mediaania (Z-Laitinen 7 ). Kolmen muuttujan Z-Laitisen kriittinen arvo on 18 ja tätä pienemmät arvot kuvaavat korkeaa konkurssiriskiä. Z-Laitisen mediaanin lisäksi kiinnostuksen kohteena on se yritysjoukko, jolla kyseisen tunnusluvun arvot sijoittuvat kriittisen rajan alapuolelle. Toinen tapa arvioida konkurssivaarassa olevia yrityksiä on tarkastella niiden 7 Z-Laitinen = 1,77 x rahoitustulosprosentti + 14,14 x quick ratio + 0,53 x omavaraisuusaste
henkilötuottavuutta ja kannattavuutta kuvaavien muuttujien sirontakuviota ja siihen asemoidun nelikentän perusteella hahmotella eri riskiryhmien kokoa ja konkurssiherkkyyttä. Myös tässä kohdin voidaan apuna käyttää Z- Laitisen tunnuslukua. Suurimmassa riskissä ovat ne yritykset, jotka sijoittuvat nelikenttäanalyysissa vasempaan alaneljännekseen eli rämeeseen. Rämeessä yrityksen toiminta on tappiollista ja sen tuottavuus keskimääräistä heikompi. Muita nelikenttäanalyysin riskiryhmiä ovat pääoman hautausmaan yritykset ja päiväkerhon yritykset. Pääoman hautausmaahan sijoittuvat yritykset ovat kannattamattomia, mutta niiden tuottavuus on keskimääräistä parempi. Tuottavuuden huononeminen tipauttaa nämä yritykset rämeeseen, jolloin niiden konkurssiriski kasvaa. Päiväkerhon yritykset taas ovat kannattavia, mutta tuottavuudeltaan keskimääräistä heikompia. Talouden taantumassa kannattavuuden heikkeneminen siirtää myös nämä yritykset nopeasti rämeeseen ja samalla niidenkin konkurssiriski kasvaa. Kolmas tapa arvioida yritysten konkurssiherkkyyttä on neljään keskeiseen tilinpäätösanalyysin tunnuslukuun perustuva riskianalyysi ja siinä erityisesti moniongelmaisten yritysten tarkastelu. Moniongelmaisia yrityksiä ovat sellaiset, joiden riskianalyysiin valituista neljästä tunnusluvusta 8 vähintään kolme kuuluu riskiryhmään eli ovat heikolla tasolla. Riskianalyysiin valitaan yleensä yksi kannattavuuden tunnusluku, kaksi vakavaraisuuden tunnuslukua ja yksi maksuvalmiutta kuvaava tunnusluku. Konkurssiriskin tarkastelun aineisto koostuu coldset - ja heatset - rotaatiopainojen, arkkipainojen ja muiden painojen vuoden 2010 tilinpäätöstiedoista, jotka on kerätty Graafisen alan taloustilaston varten. Painojen aineisto koostuu 211 yrityksestä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 927 miljoonaa euroa ja ne työllistivät yhteensä noin 6 000 henkilöä. Arkkipainojen aineistossa oli 160 yritystä, joiden kokonaisliikevaihto oli noin 350 miljoonaa euroa ja ne työllistivät yhteensä vajaat 2 800 henkilöä. Coldset -rotaatiopainojen aineisto koostui 16 yrityksen ja heatset - rotaatiopainojen 14 yrityksen tilinpäätöksistä. Coldset -rotaatiopainojen kokonaisliikevaihto oli yli 193 miljoonaa euroa ja yhteenlaskettu henkilöstömäärä 870 henkilöä. Heatset -rotaatiopainojen liikevaihdon kokonaissumma oli 357,4 miljoonaa euroa ja ne työllistivät yhteensä hieman yli 1 900 henkilöä. 8 Rahoitustulosprosentti, omavaraisuusaste, suhteellinen velkaantuneisuus ja quick ratio
Tarkasteltaessa kirjapainojen eri alatoimialojen konkurssiherkkyyttä pelkän Z-Laitisen tunnusluvun mediaanin valossa, voidaan todeta, että minkään ryhmän konkurssiuhka kokonaisuutena ei ole suuri. Jokaisen ryhmän Z- Laitisen mediaani on reilusti korkeampi kuin kriittinen arvo 18. Painoja, joiden Z-Laitinen oli alle kriittisen arvon 18, oli kaikkiaan 39 kappaletta eli noin viidennes kaikista analysoiduista painoista. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 37,4 miljoonaa euroa ja ne työllistivät yhteensä reilut 300 henkilöä. Analysoiduista 211 painosta lähes neljännes (27 %) sijoittui nelikenttätarkastelussa rämeeseen. Rämeeseen sijoittuneiden painojen kokonaisliikevaihto vuonna 2010 oli vajaat 196 miljoonaa euroa ja ne työllistivät 1850 henkilöä. Tarkennettaessa nelikenttätarkastelun analyysia voidaan havaita, että rämeeseen sijoittuneista painoista 15 oli sellaisia joiden Z-Laitinen oli alle kriittisen arvon 18. Näiden yritysten konkurssiriski oli hälyttävä. Näiden suurimman konkurssiriskin painojen kokonaisliikevaihto oli vajaat 13 miljoonaa euroa ja kokonaishenkilöstömäärä 150 henkilöä. Riskiasematarkastelun mukaan viisitoista painoa on niin sanottuja moniongelmainen, vähintään kolme neljästä tarkastelussa mukana olleesta tunnusluvusta oli riskitekijä, yrityksiä. Moniongelmaisten painojen kokonaisliikevaihto oli vuonna 2010 noin 12,1 miljoonaa euroa ja ne työllistivät reilut 100 ihmistä. Vuonna 2010 moniongelmaisten painojen mediaaniliikevaihto oli noin 436 000 euroa ja henkilöstömäärän mediaani 6 henkilöä eli ne ovat pääosin toimialan pieniä yrityksiä. Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys Turun yliopisto